Naispuolinen kollega veti herneen nenään, kun totesin faktan ääneen
Olen siis itsekin nainen. Totesin pari lukua tilastoista, ja hän suuttui ihan hirveästi ja sanoi minua asiattomaksi. Onko tämä yleistäkin, että totuudesta suututaan ja loukkaantuminen on jonkinlainen defenssitaktiikka? Alkaa väsyttää tällainen. Olen pitkäpinnainen ihminen, mutta alkaa näyttää siltä että tätä piirrettä minussa lypsetään ihan häikäilemättä ellen opi sitä rajoittamaan. Onko muilla kokemuksia tästä ja vinkkejä mitä tehdä?
Kommentit (203)
Vierailija kirjoitti:
Katsoin ap muuten tämän ketjun etenemistä vuorovaikutuksen näkökulmasta. Aloituksesi oli aivan asiallinen. Sait muutamia "trollaavia" vastauksia ja muita asiallisia. Jo viestissä 16 menit itse epäasiallisen käytöksen puolelle. Siitä käynnistyi ketjun muuttuminen kokonaisuudessaan negatiivissävytteiseksi. Muut vastaavasti alkoivat ärsyyntyä sinun kommentteihisi.
Kyllä se epäasiallisuus alkoi jo kommentissa 10, jossa aloittaja mitätöi toisen keskustelijan osaamista.
Teillä on varmaan kiva työilmapiiri, kun ette pysty yhtä resussointia tekemään ilman riitaa ja vauva palstan avautumisia.
Miten tällaisesta ilmiselvästä ja epäkiinnostavasta trollialoituksesta voi tulla 14 sivua keskustelua?
Voi, toivon kovati, että joku päivä joku heilauttaa taikasauvaa ja kaikista suomalaisista tulee ystävällisiä, kohteliaita, sosiaalisia ihmisystävällisiä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Miten kollegasi sukupuoli liittyy asiaan?
Noh, pitäähän iltalehdistönkin kertoa joka hiton otsikossa ikä: Pekka, 54, jne jne..
Tämä taisi palvella useampiakin ongelmia.
Siis minulta meni nyt ihan ohi että mitä tekemistä kollegan sukupuolella on tässä asiassa?
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa nämä palstaulisijamiesten rääkymiset, joissa ne koittaa epätoivoisesti esittää nainen siinä surkeasti epäonnistuen. Ne luulee, että väittämällä olevansa nainen, se jotenkin legitimoisi oman sukupuolen haukkumisen.
No ap, sinulle vastattiin haluamaasi kysymykseen, että päästään keskustelussa eteenpäin. Loppuipa lyhyeen, vai etkö saanutkaan haluamaasi vastausta?
Uskon myös, että ap on nuorehko ja kokematon mies. Samoin tuosta aloitustarinasta tuntuu puuttuvan jotain oleellista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että minultakin palaisivat käämit sinun kanssasi, kun et osaa näköjään selittää asiaasi mitenkään niin, että sitä toinen voisi ymmärtää. Tämä avauskin on vain yhtä hebreaa. Yhtään ei tiedä mitä yrität sanoa ja mikä "fakta" on ääneen sanottu. Tosi sekavaa settiä koko juttu.
Kerro, mitä tietoja haluat lisää, niin yritän vastata. Et kai todella odota minun kertovan tunnistettavasti kaikki yksityiskohdat niin että asiaan liittyvät henkilöt voidaan tunnistaa?
Asia on hyvin yksinkertainen. Minä ja henkilö X yritämme toteuttaa asian Y. Meidän pitää neuvotella siitä, miten paljon tämä kustantaa. Meillä on erimielisyyttä tästä. Minulla on ne todelliset kustannukset näyttää henkilölle X, koska minä käytännössä kilpailutan ja tilaan kaikki asiat, mutta hän ei tykkää tästä, koska hän haluaisi käyttää meidän kassasta rahaa johonkin muuhun. Henkilö X suuttuu, että en voi maagisesti muuttaa asiaa joksikin toiseksi. Aloitukseni pointti oli se, että en ole koskaan kokenut tätä ongelmaa miespuolisten kollegoiden kanssa. Tämä on vain empiirinen havainto, ja halusin kysyä palstalta onko joku muu huomannut samaa, koska minua alkaa itseäni väsyttää tällainen "leikitään ettei ole olemassa"-meininki, jota naisten kanssa joskus saa riesakseen.
Niille kommentoijille joiden mielestä olen tyyliltäni raivostuttava: minä olen meistä kahdesta mainitusta asianosaisesta se, joka oikeasti saa meidän toiminnan kannattamaan. Niin siis se joka oikeasti pitää kaikkien alaisten työpaikat ja talouden tasapainossa. Jos tällä ei sinulle ole arvoa, ihan sama. Sinulta menee työpaikka joka tapauksessa vuoden sisällä, kun ällisi ei riitä olemaan tarpeeksi arvokas työmarkkinoille.
En yhtään ihmettele että tällä palstalla ap:lle sataa alapeukkuja 😉😆 Suurin osa ei ymmärrä hölkäsenpöläystä koko asiasta ja loput on sitä mieltä että aloittaja on aina väärässä.
Nojoo. Teidän siis pitäisi saada keskenänne sovittua miten budjetti jaetaan. Tämä ei näytä onnistuvan koska teillä on eriävä käsitys mihin rahat käytetään. Onko kummankin tarve projektin kannalta olennainen ja tärkeä? Voiko resursseja kaventaa ilman että projekti varrantuu? Voiko jonkin vaiheen jättää pois ja siten alentaa kustannuksia? Koska kuten itsekin ymmärrät niin jollette pääse yhteisymmärrykseen teidän on vähän pakko pyytää pomoa erotuomariksi. Minä o!isin tässä se aloitteellisempi sekä sen toisen että pomon subteen. Käy kollegan kanssa budjetti läpi ja selitä mikä maksaa ja miksi maksaa ja minkä takia asiasta xyz ei voi tinkiä. Pomoa varoittaisin että mahdollisia ongelmia tiedossa ja projekti vaarantuu. Katos sun kollega on jo varmasti soittanut sille pomolle 😋
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että minultakin palaisivat käämit sinun kanssasi, kun et osaa näköjään selittää asiaasi mitenkään niin, että sitä toinen voisi ymmärtää. Tämä avauskin on vain yhtä hebreaa. Yhtään ei tiedä mitä yrität sanoa ja mikä "fakta" on ääneen sanottu. Tosi sekavaa settiä koko juttu.
Kerro, mitä tietoja haluat lisää, niin yritän vastata. Et kai todella odota minun kertovan tunnistettavasti kaikki yksityiskohdat niin että asiaan liittyvät henkilöt voidaan tunnistaa?
Asia on hyvin yksinkertainen. Minä ja henkilö X yritämme toteuttaa asian Y. Meidän pitää neuvotella siitä, miten paljon tämä kustantaa. Meillä on erimielisyyttä tästä. Minulla on ne todelliset kustannukset näyttää henkilölle X, koska minä käytännössä kilpailutan ja tilaan kaikki asiat, mutta hän ei tykkää tästä, koska hän haluaisi käyttää meidän kassasta rahaa johonkin muuhun. Henkilö X suuttuu, että en voi maagisesti muuttaa asiaa joksikin toiseksi. Aloitukseni pointti oli se, että en ole koskaan kokenut tätä ongelmaa miespuolisten kollegoiden kanssa. Tämä on vain empiirinen havainto, ja halusin kysyä palstalta onko joku muu huomannut samaa, koska minua alkaa itseäni väsyttää tällainen "leikitään ettei ole olemassa"-meininki, jota naisten kanssa joskus saa riesakseen.
Niille kommentoijille joiden mielestä olen tyyliltäni raivostuttava: minä olen meistä kahdesta mainitusta asianosaisesta se, joka oikeasti saa meidän toiminnan kannattamaan. Niin siis se joka oikeasti pitää kaikkien alaisten työpaikat ja talouden tasapainossa. Jos tällä ei sinulle ole arvoa, ihan sama. Sinulta menee työpaikka joka tapauksessa vuoden sisällä, kun ällisi ei riitä olemaan tarpeeksi arvokas työmarkkinoille.
Ja sinunlaisesi ”asiantuntija” jauhaa tästä tällä foorumilla? 🤔
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sinun tosiaan kannattaa hieman himmata totuudentorveiluasi.
Jospa tämä työtoveri ei tunteillut faktoista vaan siitä totuudentorveilusta? Pitäisikö vedota musta t u n t u u niin pahalta jos tää jää näin. Kierommin tämä ei palvele kokonaisuutta.
Oli todella ärsyttävää lukea vastauksia kun suurin osa keskusteli aiheen vierestä. Näistä ei kuitenkaan pidä ärsyyntyä, sillä sen jälkeen keskustelun vierestä kommentoivat saavat lisää vettä myllyynsä.
Työkaverisi saattaa olla sellainen henkilö, joka asuu "kivaa maassa" ja kaikki palautukset todelliseen maailmaan, jossa kaikki maksaa järkyttää "kivaa maailman" tasapainoa. Saattaa olla ettei hän halua/ymmärrä budjetin rajoittavan kaikkea toimintaa. Näihin ihmisiin ei mikään järjellinen ajattelu pure.
Toinen vaihtoehto voi olla ettei hän koe omaa osuuttasi niin tärkeäksi kuin omansa. Toisaalta et voi yksityiskohtaisenkaan kustannuslaskelman perusteella jättää huomioimatta muita välttämättömiä kustannuseriä. Joskus on vain mietittävä mihin rahat riittää ja sen perusteella päättää budjetista eikä repiä liian pientä summaa kaikkeen mahdottomaan.
Järkevin vastaus on todellakin ottaa työnjohto asian ratkaisuun mukaan, mutta raskaaksi käy, jos annettuja töitä ei saa tehtyä ilman ulkopuolista ratkaisijaa. Itse ottaisin ritolat... eli lähtisin muihin hommiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro vähän tarkemmin, mistä asiasta oli kyse?
Puhuttiin tietyn asian budjetoinnista. Näytin hänelle, miten paljon työaikaa tiettyyn projektiin menee ja näin ollen myös siihen asiaan tarvittavasta budjetista. Hän olisi halunnut ohjata rahat omiin asioihinsa ja teki ihan hirveän numeron siitä, että kehtaan edes ottaa asian esille. Hän haluaa minun tekevän tietyt asiat itseänsä varten mutta ei halua resursoida sitä kunnolla. Ongelma on siis se, että pystyn ihan pitävästi näyttämään oikeat luvut paperilla, mutta hän vain riehuu koska ei pidä siitä.
Tyypillistä naisen käytöstä työkaveriltasi. Tunteet edellä ja uhriudutaan, kun ei saada mitä halutaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen pitkäpinnainen ihminen, mutta alkaa näyttää siltä että tätä piirrettä minussa lypsetään ihan häikäilemättä ellen opi sitä rajoittamaan.
Siis mitä ihmettä? Pitkäpinnaisuuttasi lypsetään? Mitä se edes voi tarkoittaa?
Jos joku vetää kilarit siitä että lauot hänelle (mielestäsi) faktoja, niin tarkoitatko että sinun pitäisi rajoittaa pitkäpinnaisuuttasi ja yhtä lailla suuttua?
Jos olisit yhtään järkevä, niin toteaisit, että tuota tyyppiä ei kannata faktoilla vakuuttaa, ja olisit alun alkaenkin hiljaa. Tai, vielä parempi, jos tähän pystyt: kuuntelisit ja kyselisit, mihin hänen käsityksensä perustuu, yhtään millään lailla yrittämättä niitä oikaista. Voisit siinä oppia jotain itsekin.
Tämä on aloittajalta ehkä sen tason keskustelunavaus, että suurella osalla palstalaisista ei ole mitään kosketuspintaa ko asiaan. Vaikka nykyään vallitseekin taas-arvo, eikä miesten ja naisten töitä ole enää lupa erotella. Vaikuttaa kuitenkin, että ns kylmien faktojen esiin tuominen, on edelleen miesten hommaa. Naisen esittämänä asiaa helposti vähätellään tai pidetään turhana pätemisenä. Ikävää mutta totta.
Toisaalta, tässä tapauksessa, jos tarkoitus on jakaa budjetti kahden toimijan välillä. Onko varmaa, ettei toinen osapuoli koe itseään ja omaa projektiaan vähättelyksi ja näin lytätyksi. Toisen esittäessä kylmiä faktoja, oman projektinsa hyväksi. Tai voihan kyseessä olla yksinkertaisesti vain sekin, ettei tämä toinen ole yhtä pätevä toimissaan, ja kun huomaa tämän, nousee tunteet pintaan ja saa aikaan puolustautumisen. Esitetyistä faktoista huolimatta, haluaa sitkeästi pitää pintansa. Ja jos olette saman arvoisia, voi myös kokea, että astut hänen reviirilleen ja nostat itse itseäsi korkeammalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ne tilastot eivät liity millään tavalla työtehtäviin ja sinä jatkuvasti jauhat niistä, niin ihan asiasta kollegasi suuttui. Jostain pakkomielteisesti jankuttavat tyypit ovat vaan niin rasittavia.
Mitä ihmettä... Minun työni on hänen kanssa sopia budjetti meitä molempia koskettavista projekteista. Et taida itse olla missään resurssimitoituksiin liittyvissä tehtävissä, kun kuvittelet että on olemassa töitä, joita ei tarvitse mitoittaa ja laskea niiden kustannuksia.
Kirjoitin kommentin ennen kuin sinä olit avannut tilannetta millään tavalla. Laita oleelliset asiat heti avaukseen, jos haluat siihen liittyviä kommentteja. En yhtään ihmettele tilannetta töissä, kun et osaa edes avausta tehdä kunnolla.
Ei ole itsestään selvää, että esimerkiksi sanan budjetti mainitseminen avaa asiaa kaikille palstalaisille. Sinun täytyy ymmärtää, että kaikki yksityiskohdat eivät ole automaattisesti ns. lisää kauraa keskustelijoille. Koko keskustelun idea on se, että heität idean palstalle ja he sitten kysyvät niitä lisätietoja, jotka kokevat oleellisiksi. Kaikki eivät koe samoja asioita oleellisiksi kuin sinä. Tässä sinullekin yksi fakta. Vedä siitä herneet nenään, jos haluat.
Tuli vaan mieleen että toimitko näin myös työpaikallasi? Aliarvioit karkeasti vastapuolesi päiväkerholaisen tasolle sanastolaajuudessaan. Heität täysin pohjustamattoman idean ilmoille, jota ei ole mitenkään avattu. Oletat että muut käyttävät aikansa lopun tiedon lypsämiseen sinulta. Vastaat vain niihin kysymyksiin mitä haluat kuulla. Ja auta armias jos joku erehtyy kommentoimaan tai kysymään jotain mihin et halua vastata, siitähän se kiukuttelu ja muiden arvostelu alkaa.
Saman talon sisällä projektit täytyy sopia sillain että mahdollisesti kaikki saataisiin toteutettua. Ilman lisätietoja on todella hankala arvioida tilannettanne, mutta käsitykseksi jää että olet runnomassa omaa projektiasi läpi ilman että tarkastelisit mahdollisuuksia säästää jossain tai saada lisää rahoitusta jostain. Vastapuolesi projekti voi olla yhtätärkeä yhtiön kannalta kuin sinunkin, vaikkakin oma projektisi on sinulle tärkein. Toistan edelleen, mitä moni muukin on yrittänyt sanoa ja saanut kuraa niskaan, että näin huonosti avattuna kukaan ei voi samastua tai analysoida tilannettasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että minultakin palaisivat käämit sinun kanssasi, kun et osaa näköjään selittää asiaasi mitenkään niin, että sitä toinen voisi ymmärtää. Tämä avauskin on vain yhtä hebreaa. Yhtään ei tiedä mitä yrität sanoa ja mikä "fakta" on ääneen sanottu. Tosi sekavaa settiä koko juttu.
Kerro, mitä tietoja haluat lisää, niin yritän vastata. Et kai todella odota minun kertovan tunnistettavasti kaikki yksityiskohdat niin että asiaan liittyvät henkilöt voidaan tunnistaa?
Asia on hyvin yksinkertainen. Minä ja henkilö X yritämme toteuttaa asian Y. Meidän pitää neuvotella siitä, miten paljon tämä kustantaa. Meillä on erimielisyyttä tästä. Minulla on ne todelliset kustannukset näyttää henkilölle X, koska minä käytännössä kilpailutan ja tilaan kaikki asiat, mutta hän ei tykkää tästä, koska hän haluaisi käyttää meidän kassasta rahaa johonkin muuhun. Henkilö X suuttuu, että en voi maagisesti muuttaa asiaa joksikin toiseksi. Aloitukseni pointti oli se, että en ole koskaan kokenut tätä ongelmaa miespuolisten kollegoiden kanssa. Tämä on vain empiirinen havainto, ja halusin kysyä palstalta onko joku muu huomannut samaa, koska minua alkaa itseäni väsyttää tällainen "leikitään ettei ole olemassa"-meininki, jota naisten kanssa joskus saa riesakseen.
Niille kommentoijille joiden mielestä olen tyyliltäni raivostuttava: minä olen meistä kahdesta mainitusta asianosaisesta se, joka oikeasti saa meidän toiminnan kannattamaan. Niin siis se joka oikeasti pitää kaikkien alaisten työpaikat ja talouden tasapainossa. Jos tällä ei sinulle ole arvoa, ihan sama. Sinulta menee työpaikka joka tapauksessa vuoden sisällä, kun ällisi ei riitä olemaan tarpeeksi arvokas työmarkkinoille.
Ymmärrän tuskasi. Moni nainen on niin herkkähipiäinen että kun kerrotaan faktat niin alkaa itkeminen ja tehdään valitus epäasiallisesta käytöksestä ja työpaikka kiusaamisesta vaikka juuri nämä inisijät ja hyödyttömät mukamas ammattilaiset ovat juuri niitä kiusaajia. Tämä kollega todennäköisesti tietää olevansa hyödytön ja suhtautuu tämän takia juuri näin hyökkäävästi. Älä anna periksi!
Ap esiintyy niin aggressiivisesti, että minulle tulee ensimmäisenä mieleen, etteivät alaiset/asiakkaat/esimieskään _uskalla_ kritisoida häntä ja hänen toimintatapojaan millään lailla, kun on raivonpuuska välittömästi tuloksena.
Siksi esimieskään ei halua puuttua itse asiaan millään tavoin, joka osoittaa myös hänen kykenemättömyyttään johtaa toimintaa.
Jatkan: viestissä 16 vastasit suhteellisen asialliseen kritiikkiin täyslaidallisella. Noin ne konfliktit käynnistyy ja etenee.