Lue keskustelun säännöt.
Muita, joita karanteeni ja eristäytyminen ei haittaa lainkaan?
17.04.2020 |
Oon ollut 17.3. lähtien vain kotona, ja kaupassa oon käynyt tänä aikana noin kerran viikossa.
Mua ei tylsistytä, en "hajoile", en oo itkenyt kertaakaan, seinät ei kaadu päälle eikä tää tilanne tunnu yhtään pahalta tai ahdistavalta. (Ihan vähän raha-asiat mietityttää, mutta uskon et viimeisessä hädässä saisin apua asumistuen muodossa.)
Oonko harvinaisen kylmäpäinen ihminen vai super introvertti?
Mä koen olevani 50/50 ekstrovertti ja introvertti. Oon sosiaalisessa työssä (josta nyt kyllä lomautettu), tykkään nähdä usein kavereita ja helposti tutustun tuntemattomiin ihmisiin. Ja kuitenkin tykkään olla myös yksin ja omassa rauhassa.
Kommentit (36)
Ja sulla ei varmaankaan ole lapsia kotona ja etätyöt siihen samaan. Et tiedä mistään vielä oikein mitään. Sinuna olisin ihan hiljaa. Todella ärsyttävää tuollainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Extraverttiys-introverttiys ja sosiaalisuus on kaks ihan eri asiaa. Itse olen sosiaalinen inttovertti.
Olet siis kissa joka osaa lentää. Todellakin samoja asioita ovat.
Ei todellakaan ole.
Kyllä todellakin on.
No ei todellakaan ole.
No niin, nyt loppu tää intro-ekstroverttiys ja sosiaalisuus kina. Semmonen ero niillä on, että introvertti on parhaimmillaan kotonaan yksinään. Hän kammoksuu suuria yleisömääriö, eikä viihdy vieraissa juhlissa. Ekstrovertille puolestaan yksinolo on kauheinta, mitä voi tapahtua. Introvertti voi kuitenkin olla hyvinkin sosiaalinen (tai kuten Liisa Keltikangas-Järvinen sanoo seurallinen), kun ollaan tutussa porukassa.
Öö no kaikki on sosiaalisia perheen parissa. Sosiaalisuus tarkoittaa että on sosiaalinen muidenkin kanssa, eli extrovertti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Extraverttiys-introverttiys ja sosiaalisuus on kaks ihan eri asiaa. Itse olen sosiaalinen inttovertti.
Olet siis kissa joka osaa lentää. Todellakin samoja asioita ovat.
Ei todellakaan ole.
Kyllä todellakin on.
Eivät ole.
T: epäsosiaalinen introvertti
Tässä myös yksi. Minulla on stressi hieman jopa helpottanut. Olin työtön ennen tätä koronaa, tosin olisin aloittanut määräaikaisen työn Uudellamaalla omalla alalla (olen Varsinais-Suomesta). Työpaikka kuitenkin teki mielestäni viisaasti ja päätti lykätä aloittamista kahdella kuukaudella, jo ennen kuin Uusimaa eristettiin hetkeksi tai yli 70-vuotiaat määrättiin karanteeniin. Hyvin ajoissa hoitivat tämän, ehkä olivat osanneet ennustaa XD Samalla ratkesi se pulma, kun pelkäsin, etten ehdi viettää tarpeeksi aikaa kotona ennen väliaikaista muuttamista Espooseen. Talous on kunnossa, oli ansiosidonnainen ja asumistuki hoidettu eli en joutunut siihen ruuhkaan onneksi kun minun kohdallani ne oli jo ratkaistu. Olen ehtinyt viettämään enemmän aikaa puolisoni kanssa, käymään enemmän kävelyllä (käyn aamuisin klo 6 aikoihin, samalla kaupassa koska silloin ei ole ketään) ja lukemaan kirjoja. Tämä on tehnyt minulle oikein hyvää ja pystyn paremmin valmistautumaan väliaikaiseen asumiseen pk-seudulla. Toivottavasti koronatilanne on siihen mennessä rauhoittunut, mutta jos työni aloitusta siirrettään taas niin kestän sen kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Ja sulla ei varmaankaan ole lapsia kotona ja etätyöt siihen samaan. Et tiedä mistään vielä oikein mitään. Sinuna olisin ihan hiljaa. Todella ärsyttävää tuollainen.
"Lapsiperheisiin kuului 38 prosenttia väestöstä."
https://www.stat.fi/til/perh/2018/perh_2018_2019-05-22_tie_001_fi.html
(lapsiperheeksi luetaan alle 18v lapset, eli pieniä, hoitoa kaipaavia lapsia on vielä vähemmän).
Kuulut vähemmistöön, eli sinuna olisin itse ihan hiljaa. Enemmistöllä ei ole lapsia kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu ei haittaa. Olen ollut kokonaan etätöissä 13.3. alkaen, sitä ennen ns. normaalitilanteessa olin etänä 2 pv/vko eli etätyöt ihan tuttu asia. Asun yksin tai kissan kanssa kaksin siis, enkä ole tavannut kaupankassoja tms. lukuunottamatta ketään reiluun kuukauteen.
Myös minä olen sosiaalinen introvertti ja nykyinen tilanne on työasioiden suhteen aika ideaali. Saan olla rauhassa itsekseni, mutta tarvittaessa voin viettää virtuaalisia kahvihetkiä duunikavereiden kanssa jne. eli päätän itse, milloin olen juttutuulella.
Ainoa asia, mitä oikeasti kaipaan on salilla käynti niin, ettei tarvitse ahdistua siitä, jos parin sadan neliön tiloissa on itseni lisäksi muutama muu ihminen. Mulla ei ole mökkiä, enkä reissaa muutenkaan, mutta toivon, että tilanne ei kesällä olisi enää ihan tällainen, koska tykkään käydä ulkouimalassa vesijuoksemassa ja hellepäivinä rannoilla. Myös yksille festareille on liput varattuna ensi kesäksi ja sen peruuntuminen on tietysti harmillista.
Ei haittaa minuakaan. Mulla on sellainen työ, jossa olen yleensä yksin tai yhden ihmisen kanssa. Kaverin kanssakaan ei tarvitse olla samassa paikassa vaan voidaan sopia työt niin, että tehdään omissa oloissa omat osuudet. Eli töissä olen voinut käydä normaalisti, etänä ei voi tehdä.
Kaupassa käyn harvoin ja sittenkin yritän vielä vähän venyttää, iltaisin siellä on vähän asiakkaita.
Lapset on kotona etäopiskelemassa. Elämä on nyt ihanan yksinkertaista, hermoja hellivää. Ensi viikolla alkaa loma, niin ei töissäkään tarvitse käydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin määrittelen itseni sosiaaliseksi introvertiksi. Olen usein vieraidenkin ihmisten joukossa se, joka ylläpitää keskustelua, mutta en varsinaisesti nauti siitä. Menen mielelläni harrasteporukan kanssa reissuun tai työkaverien kanssa olusille, ja olen hyvinkin seurallinen (eli sosiaalinen). Tällaisen illan tai reissun jälkeen voin hyvin olla monta päivääkin vain kotona ja nautin yksinolosta. Viihdyn siis mieluummin yksinäni kuin porukassa ja hyvin tutussakin porukassa koen, että stressitasoni nousevat. Siis olen introvertti. Kuitenkin porukassa ollessa keskityn ihmisiin ja heidän kanssa olemiseen (en siis kännykkään, kuten valitettavan moni nykyään). Olen kiinnostunut heidän iloistaan ja murheistaan ja muista asioistaan. Olen siis sosiaalinen.
Tää, joka väitti ekstroverttiyttä ja sosiaalisuutta samaksi asiaksi, on varmaan niitä, joille mensan testi ja matematiikan koe on sama asia.
T. Mensan jäsen, joka kirjoitti lyhyestä matematiikasta b:n. (ja 7 ällää).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää, joka väitti ekstroverttiyttä ja sosiaalisuutta samaksi asiaksi, on varmaan niitä, joille mensan testi ja matematiikan koe on sama asia.
T. Mensan jäsen, joka kirjoitti lyhyestä matematiikasta b:n. (ja 7 ällää).
Siis muista aineista tuli yhteensä 7 ällää.
mun elämä on ollut täysin samanlaista vuodesta 2007. poistun kotoa töihin, kauppaan ja terapiaan, muuten aina yksin kotona. sos elämää ei ole. ei hajota sillä olen totunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama. Ainoa mikä pännii, on se että ulkoilupaikkani on täynnä ihmisiä, kun yleensä siellä on saanut olla ihan omassa rauhassa.
Jos ihminen on tottunut olemaan yksin ja on sinut itsensä kanssa, niin ei ole minkäänlaisia ongelmia. Eli minun elämäni ei ole muuttunut muilta osin kuin ettäkäyn harvemmin = pari kertaa viikossa kaupassa. Jos tiukka paikka tulee, niin kaapeista löytyy kyllä aineksia ainakin parin viikon aterioihin.
Ainut kertaa, jolloin niskavillat alkoivat pörhistellä, oli kun EU:n von der Leyen sanoi, että ikäihmiset voisivat pysyä karanteeninomaisissa oloissa vuoden loppuun asti. Onkohan lääkäritäti unohtanut yhden ihmisen perusoikeuksista eli vapaan liikkumisen? Emme elä totalitaarisessa Pohjois-Koreassa.
Olen tuossa myös miettinyt, miten EU suhtautuu ikänsä puolesta tai muun syyn takia riskiryhmään kuuluviin meppeihin. Vai onko heillä eri rajat? Vai vapaa liikkuvuus? Samat mietteet koskevat eri maiden parlamenttien ja hallitusten jäseniäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama, en rehellisesti ymmärrä mikä ihmisiä hajottaa. Ehkä olen vain todella sopeutuvainen keskimääräiseen verrattuna, muutenkin olen tottunut siihen että elämän olosuhteet vaihtelevat paljon, joten muutaman päivän sopeutumisen jälkeen en juuri edes ajattele "vanhaa elämää".
Katsos, kun on toimeliaitakin ihmisiä, joiden moraalikäsitykseen kuuluu rahoittaa elämänsä ensisijaisesti työnteolla. Sitä työntekoa tarvitaan myös yhteiskunnan rahoittamiseen, pyörimiseen ja pystyssä pysymiseen. Mutta teille tukieläteille se kai on se ja sama, onko poikkeusolot päällä vai ei, kun ette ole tehneet ettekä tee päiväkään töitä elämänne aikana, oli koronaa tai ei. Toivottavasti tämä koronaepidemia ja sen tuomat talousvaikutukset saisivat yhteiskunnan ja päättäjät tarkastelemaan uudelleen myös sosiaalietuuksia ja niiden vastikkeellisuutta tai pikemminkin vastikkeellisuuden puutetta.[/
Niin. Monia harmittaa tämä, mutta kun ei se työttömien kyykyttäminen tuo yhtään lisää rahaa yhteiskunnalle, eikä sinulle itsellesi.
Olisitko itse valmis pyörittämään yhteiskunnan rattaita työttömyyskorvausta vastaan? Vuodesta toiseen. Ei siis minään väliaikaisena ratkaisuna. ? Et. Kukaan ei halua tehdä töitä palkalla millä ei elä.
Harmittaa niiden puolesta, joiden työpaikka on mennyt tai muuten tiukkaa. Itselleni tämä on ollut ihanaa aikaa kun ei ole _tarvinnut_ nähdä ketään. Ei suunnitelmia, ei kiirettä, ei painetta. Voi vaan mennä päivä kerrallaan ja puuhata omia juttujani lapsen hoidon lomassa. Olen erittäin kiitollinen, että saan olla tällä hetkellä tässä tilanteessa. Tuntuu vähän pahalta näin sanoa, mutta harvemmin omassa elämässäni olen ollut tyytyväinen mihinkään. Nyt olen. Täytyy nauttia silloin kun voi kun tulevasta ei koskaan tiedä milloin on taas vaikeaa.
No niin, nyt loppu tää intro-ekstroverttiys ja sosiaalisuus kina. Semmonen ero niillä on, että introvertti on parhaimmillaan kotonaan yksinään. Hän kammoksuu suuria yleisömääriö, eikä viihdy vieraissa juhlissa. Ekstrovertille puolestaan yksinolo on kauheinta, mitä voi tapahtua. Introvertti voi kuitenkin olla hyvinkin sosiaalinen (tai kuten Liisa Keltikangas-Järvinen sanoo seurallinen), kun ollaan tutussa porukassa.