Lue keskustelun säännöt.
Muita, joita karanteeni ja eristäytyminen ei haittaa lainkaan?
17.04.2020 |
Oon ollut 17.3. lähtien vain kotona, ja kaupassa oon käynyt tänä aikana noin kerran viikossa.
Mua ei tylsistytä, en "hajoile", en oo itkenyt kertaakaan, seinät ei kaadu päälle eikä tää tilanne tunnu yhtään pahalta tai ahdistavalta. (Ihan vähän raha-asiat mietityttää, mutta uskon et viimeisessä hädässä saisin apua asumistuen muodossa.)
Oonko harvinaisen kylmäpäinen ihminen vai super introvertti?
Mä koen olevani 50/50 ekstrovertti ja introvertti. Oon sosiaalisessa työssä (josta nyt kyllä lomautettu), tykkään nähdä usein kavereita ja helposti tutustun tuntemattomiin ihmisiin. Ja kuitenkin tykkään olla myös yksin ja omassa rauhassa.
Kommentit (36)
Vietän paljon aikaa kotona muutenkin, joten minua ei karanteeni ja eristäminen haittaa pätkääkään. Viihdyn hyvin yksin ja keksin kyllä tekemistä, joten aika ei tule pitkäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällaisia aloituksia tehdään tänne about 20 päivässä. Eli et taida olla ainoa.
Ei ole paljon haitannut minua, olen introvertti, alkaa haitata jos kesällä on vielä karanteeni.
Vierailija kirjoitti:
Sama, en rehellisesti ymmärrä mikä ihmisiä hajottaa. Ehkä olen vain todella sopeutuvainen keskimääräiseen verrattuna, muutenkin olen tottunut siihen että elämän olosuhteet vaihtelevat paljon, joten muutaman päivän sopeutumisen jälkeen en juuri edes ajattele "vanhaa elämää".
Karanteenielämä tuntuu niin luonnolliselta. "Vanha elämä" töissä ja illanistujaisissa ja brunsseilla tuntuu todella kaukaiselta. Ehkä oon introvertimpi kuin oon luullut?
Täällä kans tällainen, jolle tämä on ihan ok, kun olosuhteet sen vaativat. Tosin oon tehnyt etätöitä jo pitkään ennen tätä tilannetta, joten perusarkeen ei tämä ole vaikuttanut hirveän isosti. Mies oli työttömyysjaksolla kotona jo kakan osuessa tuulettimeen, hän hoitaa lasten kotikouluasiat sillä aikaa kun mä teen töitä. Olen introvertti, viihdyn kotona oikein hyvin. Keksin vähällä vaivalla miljoona asiaa millä viihdyttää itseäni.
Eihän tämä toki hauskaa ole, ja kaipaan kyllä ravintoloissa käymistä, harrastuksia kodin ulkopuolella, matkustelua mistä pidän kovasti ynnä muuta. Eniten surettaa lapsen takia, kun ei voi nähdä kavereita täysin vapaasti. Mutta omalta kohdaltani en ole lähelläkään hajoamispistettä. Tämä nyt täytyy vain tehdä, sopeudun siihen. This is fine.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nautin että saa olla kotona ja tapaamatta ketään. Kun yksin elävä aikuinen viihtyy hyvin yksin, normaalioloissa se ei ole hyväksyttyä. Nyt saa olla yksin ilman jatkuvaa syyllistämistä ja sitä ja tätä pitää tehdä ja käydä ja touhottaa kun se muka vaan on normaalia.
Kolme viikkoa ollut etätöissä. Enkä muutenkaan ole juuri ketään nähnyt. Taidan jatkaa tätä, en kaipaa toimistolle sitten yhtään. Enkä kaipaa ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Extraverttiys-introverttiys ja sosiaalisuus on kaks ihan eri asiaa. Itse olen sosiaalinen inttovertti.
Rakastan tätä. Elämä on nyt omien asioiden, omien läheisten parissa eikä muiden asioiden hoitamisessa. Olen valaistunut.
En palaa missään nimessä työhöni jossa 8h päivässä vuodesta toiseen hoidin muiden ihmisten elämää! Minimipalkalla.
Ei ikinä enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama, en rehellisesti ymmärrä mikä ihmisiä hajottaa. Ehkä olen vain todella sopeutuvainen keskimääräiseen verrattuna, muutenkin olen tottunut siihen että elämän olosuhteet vaihtelevat paljon, joten muutaman päivän sopeutumisen jälkeen en juuri edes ajattele "vanhaa elämää".
Katsos, kun on toimeliaitakin ihmisiä, joiden moraalikäsitykseen kuuluu rahoittaa elämänsä ensisijaisesti työnteolla. Sitä työntekoa tarvitaan myös yhteiskunnan rahoittamiseen, pyörimiseen ja pystyssä pysymiseen. Mutta teille tukieläteille se kai on se ja sama, onko poikkeusolot päällä vai ei, kun ette ole tehneet ettekä tee päiväkään töitä elämänne aikana, oli koronaa tai ei. Toivottavasti tämä koronaepidemia ja sen tuomat talousvaikutukset saisivat yhteiskunnan ja päättäjät tarkastelemaan uudelleen myös sosiaalietuuksia ja niiden vastikkeellisuutta tai pikemminkin vastikkeellisuuden puutetta.
Mä rakastan tätä! Mitään yhteiskunnan tukia en ole saanut 20 vuoteen. Joillakin on katsos säästöjä ja/tai muita tuloja, esim. sijoitusasunnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Extraverttiys-introverttiys ja sosiaalisuus on kaks ihan eri asiaa. Itse olen sosiaalinen inttovertti.
Olet siis kissa joka osaa lentää. Todellakin samoja asioita ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Extraverttiys-introverttiys ja sosiaalisuus on kaks ihan eri asiaa. Itse olen sosiaalinen inttovertti.
Olet siis kissa joka osaa lentää. Todellakin samoja asioita ovat.
Ei todellakaan ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Extraverttiys-introverttiys ja sosiaalisuus on kaks ihan eri asiaa. Itse olen sosiaalinen inttovertti.
Olet siis kissa joka osaa lentää. Todellakin samoja asioita ovat.
Ei todellakaan ole.
Kyllä todellakin on.
Minusta tämä on ihan mukavaa. Viime viikolla tosin muutaman kerran oli sellainen olo, että olisi kiva ihan livenä vaihteeksi tavata työkavereita. Mutta helppoa on, ei tarvitse pukeutua siististi, meikata jne.
Lasten puolesta vähän harmittaa. Selvästi on ikävä kavereita ja nyt kun ilmatkin ovat kivoja ja valoa riittää, ulkoleikkejä isoissa porukoissa. Ei nuo videopuhelut ihan korvaa yhdessäoloa.
Toivon, että jatkuu ainakin syksyyn. Jotain palveluita voidaan avata, jos se katsotaan turvalliseksi, vaikkapa ravintolat, mutta yleisesti tämä etätyösuositus saisi jatkua kyllä kesälomien yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama, en rehellisesti ymmärrä mikä ihmisiä hajottaa. Ehkä olen vain todella sopeutuvainen keskimääräiseen verrattuna, muutenkin olen tottunut siihen että elämän olosuhteet vaihtelevat paljon, joten muutaman päivän sopeutumisen jälkeen en juuri edes ajattele "vanhaa elämää".
Katsos, kun on toimeliaitakin ihmisiä, joiden moraalikäsitykseen kuuluu rahoittaa elämänsä ensisijaisesti työnteolla. Sitä työntekoa tarvitaan myös yhteiskunnan rahoittamiseen, pyörimiseen ja pystyssä pysymiseen. Mutta teille tukieläteille se kai on se ja sama, onko poikkeusolot päällä vai ei, kun ette ole tehneet ettekä tee päiväkään töitä elämänne aikana, oli koronaa tai ei. Toivottavasti tämä koronaepidemia ja sen tuomat talousvaikutukset saisivat yhteiskunnan ja päättäjät tarkastelemaan uudelleen myös sosiaalietuuksia ja niiden vastikkeellisuutta tai pikemminkin vastikkeellisuuden puutetta.
Hei ojankaivaja, tulepa tänne 2020 luvulle. Se ettet ole koskaan edes kuullut etätöista kertoo, ettei sulla ole mitään peruskoulun jälkeistä koulutusta etkä edes lue uutisia. Sinuna olisin yhteiskunnan rahoituksesta ihan hiljaa, minimipalkoilla ei nettomaksajaksi sieltä ojan pohjalta päästä. Säälittävää.
Ei todellakaan haittaa, vaikka kolme lastakin ovat koko ajan kotona. Viisi viikkoa oltu nyt kaikki kotona. Normaalisti lapset harrastavat niin ahkerasti, että koko ajan joku menee ja tulee. Tänä aikana sisarussuhteet ovat kehittyneet todella paljon. Tilaa onneksi on sen verran, että kaikki saavat myös omaa rauhaa.
Omia töitä ei normaalisti ole saanut tehdä etänä, mutta ihan hyvin se on sujunut nyt, kun valtio on siihen pakottanut. Toivonkin, että jatkossa asiaa tarkasteltaisiin uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Extraverttiys-introverttiys ja sosiaalisuus on kaks ihan eri asiaa. Itse olen sosiaalinen inttovertti.
Olet siis kissa joka osaa lentää. Todellakin samoja asioita ovat.
Ei todellakaan ole.
Kyllä todellakin on.
No ei todellakaan ole.
Sama, en rehellisesti ymmärrä mikä ihmisiä hajottaa. Ehkä olen vain todella sopeutuvainen keskimääräiseen verrattuna, muutenkin olen tottunut siihen että elämän olosuhteet vaihtelevat paljon, joten muutaman päivän sopeutumisen jälkeen en juuri edes ajattele "vanhaa elämää".