Mihin ammattiin sopii ujo ja outo/kummallinen ihminen?

Vierailija kirjoitti:

"Kyllä huomaa, että olet pihalla mitä tuleman pitää. Älä tule itkemään kun joku on haukkunut sinut ja uhannut tappaa, sylkenyt päällesi ja lyönyt ym. Se on sitä sun työtä." En tule itkemään, sillä olen kyllä ymmärtänyt opiskelevani väärää alaa, kiitos vain. Koulussa annettu vähän liian ruusuista kuvaa hoitajan työstä omasta mielestä. Kehuttu vain kuinka töitä riittää. Minulla on hoitajia ystävinä ja heiltä olen kuullut totuuden. 

En tiedä onko sinun nyt mahdollista vaihtaa alaa, mutta entäs joku muu hoitoalan työ kuten röntgenhoitaja, bioanalyytikko tai hammashoitaja/suuhygienisti? Tietysti noissakin ollaan potilaiden kanssa tekemistä, mutta käsittääkseni esimerkiksi bioanalyytikon työ on osittain pelkkää näytteiden analysointia ja potilaskontaktikin lähinnä vain näytteiden ottoa. Se voisi sopia paremmin ujolle ihmiselle, joka kuitenkin haluaa tehdä hoitoalan työtä.

Yhdestäkö paikasta sait palautteen?

Teit kuitenkin työt vaadittujen standardien mukaan? Jos näin, missä on ongelma? 

Olin aikoinaan nuorena McDonaldsissa töissä. Siinä toimipaikassa kiusattiin fiksuja työorientoituneita tyyppejä, jotka eivät osallistuneet röökiporukoiden piiripieni-leikkeihin... Osa sai näiden kiusaajajunttien takia potkut. Sinnikkäästi kuitenkin jaksoin siellä koulun ohessa useamman vuoden ja olin omalta osaltani muuttamassa sen paikan organisaatiokulttuuria... 

Älä aloittaja lannistu. Jos olet tehnyt työsi kunnolla, ei pitäisi olla mitään syytä antaa sinulle potkuja.  Muista liittyä liittoon ja työttömyyskassaan, joidenka maksuja maksat ja saat apua tällaisissa tilanteissa. Kenenkään persoona ei pitäisi olla syy potkuihin. Olin minäkin nuorena todella ujo ja helppo uhri kiusaajille. 

Kannattaa toki hakea alalle, joka kiinnostaa. Kyllä yliopistossa pärjää, vaikka olisi edellisistä opinnoista pitkä aika. Jos paikka ei heti aukea, kannattaa lukea avoimessa yliopistossa aikomansa koulutusohjelman kursseja ja yleisiä yliopiston kursseja joista saat hyväksiluvut sisään päästessäsi.

En usko ap sinussa olevan vikaa. Joku kiusaajahenkinen halusi näyttää valtansa. Kannattaa viedä asia eteenpäin, jos on esim liittoon maksanut rahaa. Juristit ovat siellä sitä varten, että auttavat väärin perustein irtisanottujakin. Toki koeajalla kai saa purkaa työsuhteen ilman selkeätä syytä...

 

Huutokauppias, torimyyjä tms. Helppoheikki.

Tuo aloitus on kuin itse kirjoittamani. Minäkin olen ollut siivoamassa ja saanut siellä moneen kertaan palautetta, etät olen liian ujo, vaikka todellakin puhuin siellä ihan normaalisti ja toisaalta työpaikalla aika ikäviä ihmisiä, jotka eivät sitten puolestaan puhuneet itse mitään ja moni hyvin  töykeä. Yhdessä paikassa olin työharjoittelussa ja sielläkin olisi pitänyt heti tietää kaikki jutut ja monet puhuivat, että eivät he minua ainakaan mukaan johonkin työjuttuun ota, kun olen vaan taakka ja saavat itse tehtyä nopeammin. Tätä ei vissiin ollut tarkoitus minun kuulla silti. Yksi kysyi ihan suoraan olenko arka ihminen yms. Minulla on kiusaamistausta ja olen vähän ujo ihminen ja en kiellä sitä silti ja nuo kokemukset eivät ainakaan auta asiaa. 

Itseäkin kiinnostaa juuri maantiede ja olen sinne hakenut jo pari kertaa ja hain nytkin. Geologia kiinnostaa myös sekä monet kulttuureihin liittyvät humanistisen alat. En kuitenkaan meinaa millään päästä sinne ja välillä oli jo lähellä, mutta ei vaan siltikään onnistunut pääsemään.  Lukio minulla käytynä, mutta aika epätasainen todistus sieltä ja todistusvalinta minulle huono ja aika mahdoton juttu. Muuten silti todellakin pelottaa miten pärjään työelämässä ja sosiaaliset tilanteet jännittvät ja sen takia en haluaisi mitään niin sosiaalista työtä, kun muutenkin tykkään tehdä itsekseni asioita. Näitä aloja on vaan aika vähän ja jos en millään pääse yliopistoon niin amiksen alat aikalailla sellaisia missä pitää toimia muiden kanssa. Puutarha-alaa olen monesti miettinyt, mutta kaikki alan julkisuudessakin olleet jutut sekä muuten pieni palkka yms ei innosta hakemaan sinne. Sen vuoksi vaikeaa ajatella itseään eri ammatteihin ja vaikka kuinka siivoamisestakin tykkään niin en haluaisi kuitenkaan siivota koko ikääni. Kuitenkin tykkäisin lukea paljon ja pohtia asioita ja teoreettinen opiskelu kiinnostaa.

Amiksen taidealatkin sekä luonto-ohjaajat yms ovat myös vähän "turhia" koulutuksia mistä ei ainakaan omilla tutuillani ole ollut mitään hyötyä. Työkkärissä yms paikoissa aina sanotaan, että on niin paljon aloja mihin mennä. Tämä on tietysti totta, mutta jos otetaan ensin pois ne alat mihin ei voi hakea ( itsellä kielet, bilsa, matikka, fysiikka, kemia, insinöörikoulutus yms), sitten ne alat mihin vaikeaa päästä ( psykologia, oikeustiede yms) ja sitten vielä ne mihin en omasta mielestäni soveltuisi ( hoitoala, kaupalliset alat ,  amiksen rakennus, sähkö-  ja kaikki muut samantyyliset )  niin eihän sinne lopulta paljon vaihtoehtoja jää jotka itsellä realistisia ja joissa oikeasti voisin pärjätä. Ehkä olen liian hankala ihminen silti ja pitäisi vaan mennä mihin vaan ja varmasti moni ihminen todellakin ylittää itsensä ja opiskelee vaikka mitä. En tiedä vaan kestäisinkö itse pitkään sellaista vai tulisiko jotain ongelmia. 

Täällä yksi outo introvertti, joka työskentelee sisällöntuottajana. Teen myös välillä pieniä oikolukuhommia. Tämä on paras työpaikka, joka minulla on koskaan ollut. Ei ole työ"kavereita", ei tarvitse itse olla asiakkaisiin yhteydessä, eikä tarvitse edes poistua kotoa.

Tosin ainakaan tällä hetkellä töitä ei ole tarjolla kokopäiväisesti. Mutta onpahan jotain edes.

Hoitoala on ujolle ja "oudolle" vaikea jo työyhteisön takia. Muut hoitajat ovat todella helposti nokkimassa, kun löytävät helpon uhrin. On oltava kovat kyynärpäät jos siinä porukassa tahtoo pärjätä.

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi outo introvertti, joka työskentelee sisällöntuottajana. Teen myös välillä pieniä oikolukuhommia. Tämä on paras työpaikka, joka minulla on koskaan ollut. Ei ole työ"kavereita", ei tarvitse itse olla asiakkaisiin yhteydessä, eikä tarvitse edes poistua kotoa.

Tosin ainakaan tällä hetkellä töitä ei ole tarjolla kokopäiväisesti. Mutta onpahan jotain edes.

Kuulostaa mielenkiintoiselta. Millaista sisältöä tuotat ja miten sait töitä?

Vierailija kirjoitti:

Hoitoala on ujolle ja "oudolle" vaikea jo työyhteisön takia. Muut hoitajat ovat todella helposti nokkimassa, kun löytävät helpon uhrin. On oltava kovat kyynärpäät jos siinä porukassa tahtoo pärjätä.

Ei ole kokemusta, mutta uskon tuon väitteen. Itsellä kokemusta kiusaamisesta työpaikalla, minkä takia työsuhteet jääneet n. vuoden pituisiksi. Vaikea löytää työpaikkaa, missä viihtyisi pitkään. Olen hiljainen ja vaikea päästä porukkaan sisään.

Meillä on Suomessa paljon apua kaipaavia vammaisia. Yksi mielekäs työ kenelle tahansa voisi olla myös henkilökohtaisen avustajan työ. Pieneten lasten kohdalla fysiikka ei tule esteeksi, jos ei pysty tekemään raskaita nostoja. Lapset ovat kevyitä. Sen verran sosiaalinen pitää olla, että juttelee asiakkaalle, vaikka toinen ei puhuisi takaisin. Kertoo mitä tehdään ja miksi tehdään jne. Moni heistä ymmärtää kuitenkin enemmän kuin voisi uskoa ja puhe on se miten tieto välitetään. jne jne

Kaveri ollut tällaisessa työssä jonkin aikaa ja kertonut, että hän ainakin tykkää, kun tuntuu olevan työ jolla on konkreettinen vaikutus toisen ihmisen elämään. Asiakkaasta huomaa iloisuuden kautta, kun asiat menneet hyvin. Joskus on huonoja päiviä, mutta mukavia juttuja tehdessä mieliala kohoaa ja hymyjä saa taas.

Miten olisi laborantti? Opiskellaan amiksessa. Ei siis ole mikään terv.keskuksen näytteenottaja.

Lääketeknikko

Hammasteknikko

Jos työ eläinten parissa kiinnostaa niin esimerkiksi navetta/sikalatyöntekijänä saa tehdä hyvin paljon itsenäisesti ja työporukka on yleensä melko pieni. Moni paikka ei edellytä alan koulutusta koska tekemällä kyllä oppii hommat.

Vierailija kirjoitti:

Onpa törkeetä syrjintää persoonallisuuden piirteen takia. Eihän siivoojan tarvitse olla kova juttelemaan.

Olen tehnyt aikanaan siivoushommia, eikä siellä kyllä tarvinnut kuin sanoa "hei", jos näki siivottavassa rappukäytävässä tai toimistossa jonkun. Taloyhtiössä saattaa joku tuppautua juttusille, mutta kun ei siinäkään nyt varsinaisesti ole mitään myymässä tms. niin mitä väliä vaikka vastaisi vähän "oudosti", jos ei kuitenkaan murisemaan ala. Asperger-poikani opiskelee kuljetusalaa, luulen sen sopivan hänelle hyvin. Hänelläkin on ihan ok sosiaaliset taidot, mutta ei jaksa pölistä kenenkään kanssa.

Tubettaja

Vierailija kirjoitti:

Jos olet ihan kohtuullisesti pärjännyt siivoojana ja keittiöapulaisena, niin etkö voisi saada noiden alojen töitä jostain toisesta paikasta? Vaikka olisikin tullut huonoa palautetta yhdeltä työnantajalta, ei se tarkoita, ettetkö voisi sopia tuohon työtön jollain muulla työnantajalla. Oletko itse pitänyt noista töistä?

Sanoit, että lukio-opinnoista on jo 15 vuotta. Oletko tuon jälkeen ollut kuitenkin pääsääntöisesti töissä vai työttömänä vai mitä olet tehnyt? Etenkin jos olet tuosta ajasta suuren osan tehnyt töitä, niin ihan varmasti sovellut varsin hyvin niihin töihin, joita olet tehnyt.

Täällä kovasti houkutellaan opintoihin, eikä opiskelusta nyt varmaan koskaan haittaakaan ole, mutta jos lukioajoista on tosiaan noinkin kauan, eikä lukiokaan sujunut mitenkään kovin hyvin, niin minusta kyllä yliopistosta valmistuminen on vähän liian korkea tavoite. Eikä sekään mitään varmaa työllistymistä takaa.

Samaa mieltä. Jos ne on kuitenkin yksittäisiä ihmisiä, jotka ovat sanoneet liian ujoksi, niin en löisi vielä hanskoja tiskiin. Nykyisin on vallalla ajatus, että kaikkien pitäisi olla tosi sosiaalisia ja puheliaita. En käsitä miksi. Esim. siivoojan työssä on enemmän haittaa siitä, jos jatkuvasti kaipaa työkaveria. Sosiaaliset taidotkin kun kuitenkin ovat eri asia kuin jatkuva hölöttäminen. Esim. Liisa Keltikangas-Järvinen on kirjoittanut tästä.

Jos menee yliopistoon opiskelemaan alaa, josta ei suoraan valmistu tiettyyn ammattiin ja vielä alalle, jolla ei ole hyvä työllisyys, niin siellä sitä verkostoitumistaitoa ja sosiaalista sujuvuutta vasta tarvitaankin. Vai haluatko ihan oikeasti esim. yläkouluun opettajaksi? Avoimessa yliopistossa tms. harrastusmielessä opiskelu on hyvä idea ja voihan siitä jokin ura joskus urjetakin, mutta rahanansaintakeinona kuulostaa nyt liian vaikealta.

Älä ainakaan ala kirjanpitäjäksi, vaikka numerot kiinnostaisivat ja ala on sellainen, että töitä kyllä riittää. Aivan kamalaa hommaa ujolle, herkälle ihmiselle! Asiakkaat syyttävät kp:jää aivan kaikesta, eivät edes yritä ottaa mistään itse selvää, suurimmalla osalla ei ole mitään realistista käsitystä yrittämisestä yleensä, eikä edes sen oman yritystoiminnan kannattavuudesta. Ja kaikki on kirjanpitäjän syytä! Jos on tullur ostettua alv-rahoilla sisustusrekvisiittaa putiikkiin, eikä sitten olekaan niitä rahoja tilittää vetottajalle, haukutaan kirjanpitäjä siitä, että on liian isot alv:t maksettavana jne. jne. Ja toisesta suunnasta hätyyttää sitten verottaja määräpäivineen ja jatkuvasti muuttuvine käytäntöineen....

Älä hyvä ihminen siihen koiranvirkaan ala, mikä tahansa muu on parempi! Itse tein ko. työtä muutaman vuoden osa-aikaisena, koska ajattelin juurikin, että sopisi kaltaiselleni ujolle ja omalaatuiselle tyypille... Ei sovi, ei todellakaan, olin aivan rikki monta kuukautta vielä sen jälkeenkin, kun irtisanouduin, enkä tosiaan ollut edes kokopäiväisenä.

Vierailija kirjoitti:

Jos työ eläinten parissa kiinnostaa niin esimerkiksi navetta/sikalatyöntekijänä saa tehdä hyvin paljon itsenäisesti ja työporukka on yleensä melko pieni. Moni paikka ei edellytä alan koulutusta koska tekemällä kyllä oppii hommat.

Jatkuva onnettomuusvaara eläinten ja työkoneiden kanssa, taitaa olla yksi vaarallisimmista ammateista rakennusalan ohella. Eläimistä ihmisiin voivat siirtyä taudit, alkueläimet, antibioottiresistentit bakteerit.

Tehokanalassa aamut taitavat alkaa ratojen keräilyllä ja jos mikä tahansa eläin ei tuota se hävitetään.

Jos olet kiinnostunut historiasta, suosittelen harkitsemaan arkistoalaa. Työnkuvat ovat vaihtelevia ja työ sopii hyvin ujolle ja rauhalliselle tyypille. Työ on varsin leppoisaa ja palkkakin on hyvä suhteessa työn määrään ainakin valtiolla.

Vierailija kirjoitti:

Kirjastoala, esim. Oppisopimuksella kirjastovirkailijaksi tai ammattikorkeakoulun kautta kirjastonhoitajaksi yleiseen kirjastoon. Tarvitaan järjestelmällisyyttä,monipuolista kiinnostusta eri aiheita kohtaan. Kirjaston asiakkaat helpompia, sinne ei tulla kiukuttelemaan. Kirjastoalalla on monenlaista vipeltäjää, erikoisuus on mieluumminkin plussaa. Jos pärjäät autojen kanssa, aja kuorma-auto/linja-autokortti niin melko varmasti saisit töitä kirjastoautonkuljettajana.

Tuo outoutesi taitaa ennemminkin olla sitä, että olet alisuoriutuja, älyllisemmässä työyhteisössä kukaan ei pitäisi sinua outona.

Voin hyvin kuvitella, että jossain varastoalalla ylisosiaalinen paskanjauhaja, joita esim. näkee noissa b - luokan tositv - ohjelmissa, on hyvin suosittu ihmistyyppi työhönotossa, sellaista ihmistä on paljon helpompi lähestyä.

Kannattaa miettiä myös työllisyysnäkymiä. Kirjastoalalla on kai tällä hetkellä liikaa tarjontaa kirjastoammattilaisista. Heitä tulee useasta yliopistosta, ammattikorkeakouluista, oppisopimuksella, ja en tiedä olenko väärässä, mutta ylipäätään ylempi korkeakoulututkinto on pätevä kirjastoon, onkohan näin tällä hetkellä?

Mietin aina, että rekkakuskin ammatti olisi varmasti aika kiva, mutta sitten tajuaa sen mahdottomuuden ettei koskaan oppisi kunnolla sitä ajamaan tai edes uskaltaisi.