Lue keskustelun säännöt.
Mihin ammattiin sopii ujo ja outo/kummallinen ihminen?
16.04.2020 |
Tuli potkut, joten mietin nyt uutta alaa. Olen todella ujo ja outo, mutta pärjään ja viihdynkin ihmisten kanssa. Etsimäni työ voisi olla itsenäistä, mutta kuitenkin työkavereita voi olla.
Olin siivoojana ja keittiöapulaisena, mutta sain palautetta, että olen liian ujo, mutta teen kuitenkin työni kuulemma tunnollisesti ja vastuullisesti ja olen joustava, tarkka ja osaava. En sopinut kai luonteeltani siihen työhön eli joku muu olisi hakusessa näillä ominaisuuksilla.
Minua kiinnostaa historia ja maantiede, mutta ei ole rohkeutta korkeakouluopintoihin, koska lukiosta on 15 vuotta. Muita erityisiä kiinnostuksen kohteita ei ole.
Kommentit (136)
Ja jatkuu taas.
Kyllä sitä miettii, että mitä hittoa sitä oikein voi tehdä elämässä, kun on autismia, on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, on Sjögrenin oireyhtymää, on epävarmuutta, luonteeltani ollut aina ei-niin-innokas ottamaan osaa tai kantaa mihinkään toimintaan, olen liian pienikokoinen joihinkin asioihin (tämän totesi eräs työtoveri, kun olin verkkokauppatilauksia pakkaamassa vuokratyöfirman tarjoamassa keikkavuorossa, jossa piti laitteen avulla tehdä verkkokauppatilaukselle tietyn mittaiset paketit), en oikein pidä sosialisoinnista, ainoastaan tässä tietokoneen äärellä jaksan olla kommentoimassa kriittiseen sävyyn milloin pornosta (olen jopa tälläkin palstalla kommentoinut asiaa liittyviin keskusteluihin) ja milloin feminismistä, oikeassa elämässä muiden puheenaiheet ovat ihan turhia ja pinnallisia, en oikein käsilläkään osaa mitään tehdä, en osaa heittäytyä mihinkään, silmät kuivuvat, päähän koskee herkemmin, näöntarkkuuskin vaihtelee, on ihottumia, tukehdun pölyyn ja puhuminenkin käy välillä kipeäksi, sillä perheenjäsenen yrityksellä tuuraamisesta en voi välttyä, missä pitää puhua kovemmin johtuen laitteista tulevasta melusta ja näin ollen kurkkua kutittaa ja on kipeä niin, etten jaksaisi puhua. Laitteista tuleva sinivalokin läpäisee silmiäni niin, että olen jatkuvasti väsynyt, ei jaksa ajatella ja keskittyä ja päähänkin koskee. Ei ihme, miksi koen nykyään kehoahdistustakin. Hyvä, kun en tarvitse vielä syömisessä avustusta vaikka kuivan suun takia pitää tarkkaan katsoa, että saan näillä hampailla ruoan pilkottua pieneksi ettei jää kurkkuun. Se onkin sitten ikävää, kun perheenjäsenen yrityksellä tuuratessa pitää itse vastata koko yrityksestä ja kun yrittää pitää ruokataukoa ja joku asiakas tulee kesken ruokatauon, niin meinaa siinä paniikki iskeä kun laittaa käden kurkulle tunnustellakseen, ettei ruoka jää kurkkuun. Onko ihmekään, jos nykyään vain toivoisi pääsevänsä johonkin taustalla tai komeroitua jonnekin toimistoon, jos matematiikan kyvyt olisivat sitä luokkaa, että ymmärtäisin budjetointilaskuista, mitä toimistotyössä tarvitsee. Tarkkuutta minulta kyllä löytyisi, tarkaksi minua on luonnehdittu mutta pitää toki miettiä, että eihän vain tästä "silmävammasta" vain mitään harmia koidu vai olisiko minun mahdollista saada apuvälineeksi jotkut suojalasit näyttöjen äärellä tai lukusuurennuslasi.
Olisi pitänyt vain keskittyä niihin sarjakuviin, tiedä minkälaisen ammatin olisin voinut siitä luoda ja varsinkin kun nyt pääni sisällä vain pyöritellyt karikatyyrejä simppaavista miehistä, nykynaisista hyvässä kuin pahassa ja omasta "Siveetöntä meininkiä"-toteamuksestakin olen keksinyt, että tämä lause voisi sopia sellaiselle kukkahattutätimäiselle ihmiselle. Mitenkäs toteutat, kun kädetkin vapisee enkä osaa käyttää intuitiota. Kävin jopa noin neljä vuotta sitten kuvataidepainotteisella kurssilla, mutta tuntui ettei vain oma uskallus riittänyt intuitioon. Kykyä riittää kokeilemaan, mitkä värit voivat muodostaa parin (perheyrityksellä astiakaapista ottaessanikin ajattelen, että terrakottan värinen Teema-muki ja turkoosi Teema-muki voisivat sopia hyvin yhteen) tai haen tietoa, että mitä tietyt värisävyt kertovat, mutta tuskin näitäkään ominaisuuksia missään ammatissa voi hyödyntää ja olen ihan nollassa näiden asioiden suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koodariksi. Täällä meidän firmassa varmaan yli puolet on jotain omituisia neuroepätyypillisiä, sitten löytyy sosiaalisten tilanteiden kammoisia jotka saisi paskahalvauksen jos joku lähestyisi niitä livenä Teamsin sijaan yms. Lisäksi työ tehdään lähes kokonaan kotoa etänä nykyään, ja kotonaan saa olla niin kummallinen kuin huvittaa. Itsekin usein puhun ääneen töitäni tehdessäni, koska se helpottaa keskittymistä :D
Vierailija kirjoitti:
Koodariksi. Täällä meidän firmassa varmaan yli puolet on jotain omituisia neuroepätyypillisiä, sitten löytyy sosiaalisten tilanteiden kammoisia jotka saisi paskahalvauksen jos joku lähestyisi niitä livenä Teamsin sijaan yms. Lisäksi työ tehdään lähes kokonaan kotoa etänä nykyään, ja kotonaan saa olla niin kummallinen kuin huvittaa. Itsekin usein puhun ääneen töitäni tehdessäni, koska se helpottaa keskittymistä :D
Onko koodareilla mitenkään ideaali työllisyystilanne? Joskus minulle ammatinvalintapsykologi väläytti datanomia, joka voi koodarina työskennellä. Tosin oma ennakkoluulo oli pitkään, että tietotekniikan parissa työskentelevät tarvitsevat perusmatematiikkaa vaativampaa osaamista, missä itse olisin jo ihan pihalla kunnes ammatinvalintapsykologi oikaisi ennakkoluulojani paremmin. Tosin olen ymmärtänyt, että datanomin tutkintopaperit sopivat nykyään vessapaperiksi.
Tosin tuskinpa jaksaisin näillä kuivilla silmillä olla useita tunteja tietokoneen äärellä ja siihen päälle kirkkaat valot. Kuitenkin jo kaupan kassalla keikkavuorot kuormittavat silmäparkojani. Varastonhoitajanakin kuivasilmäisyys olisi myös tiellä, ja jo verkkokauppatilauksia pakatessa konkretisoitui, miten vaivalloista oli mitata laitteella paketin kokoa yrittäessäni taipua joka reunoihin. Samalla myös valonarkuus tuli, kun joka tuli vastaan valoa välkkyä laitteita.
Olisinkin vain autistinen tai oppimisongelmainen, niin olisi teoriassa mahdollisuus mihin vain. Käsittelisin ennemmin asioita kuin ihmisiä. Olin urheiluvälineliikkeessäkin ihan pulassa, kun asiakas pyysi minua auttamaan löytääkseen pitkälle ja hoikalla lapselle ulkoiluhousut. Hiljaa ajattelin, että voi ei, en tajua tästä mitään enkä osaa arvioida sopiiko vai ei. Eikä minua urheilu niinkään kiinnosta.
No, ammattiopiston lääkealaan kävin tutustumassa, kun kuivasilmäisyys ja peruskoulussa yksilöllistetty matematiikka askarruttivat. Tietoa sain laajasti alan opettajalta, joka kertoi että työnkuvat vaihtelevat ja apteekeissa järjestelmällisyys ja palveluhenkisyys merkitsevät paljon kun sitten lääketehtaalla työskennellessä voi ollakin sisäänpäinkääntyneempi. Tuosta lääkkeen valmistuksesta totesin skeptisesti, että tiedä minkälaista myrkkyä tekisinkään joten ymmärrän pysyä kaukana lääkkeiden valmistukseen ja jakamiseen liittyvistä asioista. Onneksi työnkuva on laaja, joten jokaiselle löytyy jotakin ja lääkkeenvalmistus onkin valinnainen. Vielä mietin tarkkaan, koska en halua hukata aikaani ja todeta sitten lyhyessä ajassa, että annetaan olla. Kuitenkin mielenkiintoisia seikkoja jäi mieleen siellä tutustumiskäynnillä, mm. lääketeknikkona looginen päättelykyky on tärkeää osatakseen arvioida, jos lääkevarastossa on kahta samaan asiaan tarkoitettua tuotetta ja toista on vielä 22 kpl, niin voi miettiä onko vielä viisasta tilata sitä tuotetta. Oma matemaattinen oppimisvaikeus onkin ristiriidassa saadessani kuviopäättelytestistä keskitason tulokset. Mutta joo, mietittävä on tarkkaan koska en halua tällä "silmävammalla" ja matematiikalla (jos nyt vaaditaan enemmän kuin peruslaskutoimitusten ja prosenttien ymmärtämistä) aiheuttaa mahdollisesti peruuttamattomia ongelmia työyhteisölle.
"Onko koodareilla mitenkään ideaali työllisyystilanne? Joskus minulle ammatinvalintapsykologi väläytti datanomia, joka voi koodarina työskennellä. Tosin oma ennakkoluulo oli pitkään, että tietotekniikan parissa työskentelevät tarvitsevat perusmatematiikkaa vaativampaa osaamista, missä itse olisin jo ihan pihalla kunnes ammatinvalintapsykologi oikaisi ennakkoluulojani paremmin. Tosin olen ymmärtänyt, että datanomin tutkintopaperit sopivat nykyään vessapaperiksi."
Koodarien työtilanne on hyvin suhdanneherkkä, eli tällä hetkellä kun on heikot suhdanteet, niin töitä on huonosti varsinkin junioreille, mutta kunhan talous lähtee taas kasvuun, yritykset alkaa tehdä it-investointeja, ja koodareista on taas pulaa. Lisäksi jos on valmis työskentelemään ulkomaillekin, tai ulkomaiselle firmalle etänä Suomesta, niin töitä kyllä löytyy nytkin.
Matematiikkaa ei tarvitse mitenkään erityisesti osata. Itse ollut koodarina kohta 20 vuotta ja olen täysin tollo matematiikassa. Sitä en ole koskaan tarvinnut näissä töissä, kun olen lähinnä firmojen webbipalveluita koodaillut. Tämä on oikeastaan tosi yksinkertaista hommaa, jonka voisi kelle tahansa työn ohessa opettaa muutamassa viikossa, mutta hyvä mun kannalta, että jotkut luulee että on tosi vaativaa ja ne suostuu siis maksamaan tästä 6000 e/kk :D Tällä hetkellä esim. teen yksinkertaista lomakepohjaista järjestelmää, jossa käyttöliittymäpuolelle tulee vaan lomakkeita erilaisilla kentillä, ja businesslogiikka tyyliin tallenna lomake tietokantaan ja anna ehkä jotain hälytyksiä jos tietyt ehdot täyttyy.
Tutkintopapereilla ei pääosin ole alalla väliä oikeastaan olllenkaan. Meilläkin on paljon ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista alan koulutusta. Toki jos ei ole koulutusta, täytyy olla jotain muuta näyttöä harrastuneisuudesta ja osaamisesta. Hiljattain meille esim. palkattiin kuitenkin entinen päiväkodin hoitaja, joka oli käynyt jonkun lyhyehkön koodarikurssin. Ihan hyvin se pärjäilee. Mutta jotkut isot konsulttitalot, jotka tekee paljon hyvin vaativia konsultointeja, tai valtion virastojen hommia, ei välttämättä helposti palkkaa kuin ylemmän korkeakoulututkinnon omaavia, yksi iso syy on se että julkisissa kilpailutuksissa usein suositaan korkeammin koulutettuja tiimejä. Muitakin työpaikkoja kuitenkin löytyy kuin Tiedot ja CGI:t ja vastaavat, joissa ei olla tutkintouskovaisia.
"Tosin tuskinpa jaksaisin näillä kuivilla silmillä olla useita tunteja tietokoneen äärellä ja siihen päälle kirkkaat valot."
Mitkä kirkkaat valot, jos omassa kodissa etänä saa tehdä, kuten esim. minä? Valot saa pitää vaikka kokonaan pois jos haluaa. Sen näytönkin saa säätää niin himmeäksi kuin haluaa, ja taukoja saa pitää eikä kukaan tule valvomaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Tosin tuskinpa jaksaisin näillä kuivilla silmillä olla useita tunteja tietokoneen äärellä ja siihen päälle kirkkaat valot."
Mitkä kirkkaat valot, jos omassa kodissa etänä saa tehdä, kuten esim. minä? Valot saa pitää vaikka kokonaan pois jos haluaa. Sen näytönkin saa säätää niin himmeäksi kuin haluaa, ja taukoja saa pitää eikä kukaan tule valvomaan.
Minulla on Sjögrenin oireyhtymän, jonka takia minulla on valonarat ja samalla kuivat silmät. Joudun räpyttelemäänkin silmiä. Olen niin neiti uniikki lumihiutale nykyään, että pitää olla tietokoneessa ja älypuhelimessa sinivalosuoja. Valitettavasti vain koulussa ja työpaikoilla ei voi taipua tämän neiti uniikkilumihiutaleen tarpeisuin, kun minua ei varsinaisesti luokitella näkövammaiseksi, vaikka näkö on huonontunut ja silmälaseja on pitänyt vaihtaa. On vain pitänyt kärvistellä koulussa liian kirkasta valoa suodattavien diaesitysten ja liian kirkkaiden loisteputkivalojen alla, myös töissäkin kassalla. Ei auta silmätippojen laittaminen. Myös perheenjäsenen yrityksellä oleminenkin kuormittaa minua niin paljon, että olen aivan puhki työn jäljiltä fyysisesti. On jopa tehnyt mieli nukahtaakin vessassa käydessä. Viimeksi tuli hirveä väsymys kaksi viikkoa sitten oltuani kaupan kassalla 7 tuntia kiinnittämässä silmiäni kassanäytölle. Seuraavana päivänä olin rättiväsynyt, herääminen oli tuskallista ja siivoaminen hankalaa. Enkä oikein ollut hyvällä tuulella.
Juuri syystäkin olen niin turhautunut tilanteeseeni ja tuntuu, että en kelpaa minnekään. Jos olisinkin vain autistinen, olisi vain kapealla alueella oppimisvaikeus tai adhd, niin olisi mahdollisuudet melkein mihin vain - teoriassa, jolloin voisin valita työn, jossa säätää silmilleni silmäystävälliset tilat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Salainen agentti eli Supolle tee hakemus.
Taiteilija muusikko filosofi kirjailija historioitsija visionääri keksijä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukahan se kummallinen on. Sinäkö? Näin luulisin.
Seksityö. Varsinkin netissä, jolloin voi itse päättää tekemänsä sisällön. Tyhmiltä rahat pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korkeakoulu ottaa sen 4...8 v aikaa.
Eli useille aika raskas nakki aikuisena.
Sen sijaan epäopiskelu on 2020 lukua.
Merkonomiksi 2 v aikana tms. Yrittäjäopistossa.
Etäkoulutuksia alkaakin jo vihdoin olla kohtuu hyvin. Myös joillakin 2...8 kk ASIANTUNTIJA kursseilla voi työllistyä. Perushampparin linjoilla tuskin.
Terv amk inssi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekstinkäsittelijää suosittelisin muuten, mutta alkaa olla aika kuoleva ala. Sairaalassa aikoinaan tein, missä lääkärin sanelema potilaskerttomus jäi tekstarin kirjoittamaksi kirjalliseen muotoon.
Vierailija kirjoitti:
Onpa törkeetä syrjintää persoonallisuuden piirteen takia. Eihän siivoojan tarvitse olla kova juttelemaan.
Niinpä. Vieläpä nyt woke-aikana, kun kaikki pitäisi hyväksyä. Sitten ei hyväksytä luonteeltaan erilaisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saanut mitään tarkempia perusteita, mutta olen kuullut ujoudestani koko urani ajan. Sitä ei mainittu potkujen syyksi, mutta arvelen sen vaikuttaneen. En ole saanut mitään muuta negatiivista palautetta.
Höpsis, me kaikki suomalaiset ollaan enemmän tai vähemmän ujoja, yleensä enemmän.
Mutta kyllä se Ujous siitä karisee sillä, kun haastaa itseään tekemään sellaista mitä ei ole ennen tehnyt ja onnistuu!
Olen varma, että sinustakin on vaikka mihin, et vaan tiennyt sitä - mieti jotain sellaista mitä oikeasti haluaisit tehdä ja sitten vaan rohkeasti suuntaat sitä unelmiasi kohti.
Ei välttämättä karise.
T. Kokemuksen syvä rintaääni
Ehdotan sinua kuitenkin keräämään rohkeutta ja harkitsemaan avoimia yliopisto-opintoja tai avoimen yliopiston kursseja, joissa voi opiskella omaan tahtiin ja ilman täysipäiväisen opiskelijan velvoitteita. Se voisi olla hyvä tapa tutustua aloihin, jotka kiinnostavat sinua, ja samalla kasvattaa itsevarmuutta. Älä anna pelon estää sinua toteuttamasta unelmiasi. Se rohkeus kasvaa tekemällä ja on paljon sinun kaltaisia opiskelijoita, jotka palaavat koulunpenkille myöhemmällä iällä.
Ei kuulu sulle mihin ammattiin kukakin sopii. Pidä vaan huolta omista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulu sulle mihin ammattiin kukakin sopii. Pidä vaan huolta omista asioista.
Luitko aloitusta ollenkaan? Aloittaja tiedustelee vinkkejä nimenomaan itselleen.
Nyt teen keikkavuoroja ruokakaupassa, ja yllättäen saan kädet ihottumille haavoja myöten, mikä voinee johtua liukuhihnalla läpi kulkevista tekstiileistä ja jauhopakkauksista. Minulla on ollut atopiaa ammattikouluajoista alkaen, kun olin astiapuolella, kädet olivat niin punaiset ja myöhemmin aloin saamaan pääkipuja tujujen siivousaineiden hajusteista. Sellainen uniikki lumihiutale olen nykyään, joka tarvitsee sinivalosuojan puhelimeen, tietokoneen näyttöihin ja tarvitsin kassanäyttöihin ja diaesityksiin, jos vain vaikuttaa voisin. Näkövamma nyt vielä puuttuisikin, vaikka sekin on pelottanut, kun viime aikoina tullut tilanteita urheiluliikkeessä ja kaupan kassalla, kun ei tahtonut saada monitehoilla mitään selvää tuotteiden EAN-koodeista, jolloin piti ihan silmien lähelle laittaa se EAN-koodi ja näppäillä samalla kassanäytölle sekä katsoa moneen kertaan, ettei tullut ylimääräisiä nollia. Myös kenkäpuolella siistiessä huomasin, kuinka hajanaisesti jätettyjä kenkiä piti laittaa lähemmäs silmiä nähdäkseni kengän koon oikein niin, että silmiin sattui. Siihen päälle myymälän kattoon ripustetut loisteputkivalot, joista silmäni eivät ole tykänneet moneen vuoteen ja pääkin kipeytyy herkemmin.