Mihin ammattiin sopii ujo ja outo/kummallinen ihminen?
Tuli potkut, joten mietin nyt uutta alaa. Olen todella ujo ja outo, mutta pärjään ja viihdynkin ihmisten kanssa. Etsimäni työ voisi olla itsenäistä, mutta kuitenkin työkavereita voi olla.
Olin siivoojana ja keittiöapulaisena, mutta sain palautetta, että olen liian ujo, mutta teen kuitenkin työni kuulemma tunnollisesti ja vastuullisesti ja olen joustava, tarkka ja osaava. En sopinut kai luonteeltani siihen työhön eli joku muu olisi hakusessa näillä ominaisuuksilla.
Minua kiinnostaa historia ja maantiede, mutta ei ole rohkeutta korkeakouluopintoihin, koska lukiosta on 15 vuotta. Muita erityisiä kiinnostuksen kohteita ei ole.
Kommentit (136)
Tsemppiä ap. Voithan jo ensi vuoden aikana käydä vaikka aviimen yliopiston tai amk:n kautta joitain opintoja, tai iltalukiossa kertaamassa. Tutkijan työssä outous on normaalia :) ja muutenkin uskon että yliopistomaailmasta voisit löytää kaltaistasi seuraa. Myös tuo kirjanpitäjän tai toimistovirkailijan ammatti voisi olla hyvä vaihtoehto, siihen on lyhempi koulutuskin. Ehkä onnistuisi jopa oppisopimuksella? Ja ei ihme että sulla on huono itsetunto, jos olet ollut noin kauan työssä joka ei tunnu omalta ja jossa sinua ei ymmärretä. Onko sinulla ystäviä? Varmasti itsetuntokin kohenee pikkuhiljaa, kun löydät oman paikkasi. Onnea matkaan!
En ole ap, mutta voin samaistua. Voisin kuvailla itseäni ujoksi. Oikeastaan olen introvertti, jolla on vaikeuksia tutustua ihmisiin enkä edes pidä suurimmasta osaa ihmisistä. Ekstrovertit on oikeasti aika rasittavia. Tein kirjanpitäjän hommia tilitoimistossa, mutta olin ehkä liian herkkä sinne, koska asiakkaat haukkui ja sai mut voimaan pahoin. Mielestäni tein työni hyvin, mutta jotkut asiakkaat ei vaan ikinä ole tyytyväisiä. Olen siis tradenomi ja nyt opiskelen sairaanhoitajaksi. Opiskelussa pärjää kyllä hiljaisempikin, mulle tämä taitaa olla vain väärä ala. Kaikki koronaan liittyvä on saanut harkitsemaan alaa uudelleen ja epäilemään, että musta ei taida olla hoitajaksi sittenkään. Jotain varsauunnitelmaa pitäisi keksiä ennen kuin keskeytän opinnot. Tein myös tuon testin ja sain tulokseksi pianonvirittäjän?! Joo, ei nyt ehkä kuitenkaan sitä.
Entäs yliopistossa tilastotiedettä pääaineena ja siihen sivuaineeksi vaikka maantiedettä ja muuta ympäristöjuttua, ja siltä pohjalta hakea asiantuntijan tai tutkijan tehtäviin vaikka ympäristöalalle? Tilastotiede työllistää hyvin, toki jonkinlaista matemaattista kiinnostusta tarvitaan.
Toinen ajatus, jos lasten kanssa kerta viihdyt: lastenpsykologi? Töitä riittää, ja saa kuitenkin suurimman osan ajasta olla lapsen kanssa kahden kesken tai tehdä kirjallisia lausuntoja ym. Monet psykologit ovat ujoja ja sosiaalisesti aika outojakin, voi olla jopa vahvuus.
Jos olet hyvä kielissä, opiskele niitä (vähintään kahta) yliopistossa ja ryhdy kääntäjäksi toiminimellä. Työt hoituu verkon kautta, tosin niillä tuloilla ei juuri juhlita.
Hoitoalalle. Varma työpaikka ja hommia piisaa.
Vierailija kirjoitti:
En ole ap, mutta voin samaistua. Voisin kuvailla itseäni ujoksi. Oikeastaan olen introvertti, jolla on vaikeuksia tutustua ihmisiin enkä edes pidä suurimmasta osaa ihmisistä. Ekstrovertit on oikeasti aika rasittavia. Tein kirjanpitäjän hommia tilitoimistossa, mutta olin ehkä liian herkkä sinne, koska asiakkaat haukkui ja sai mut voimaan pahoin. Mielestäni tein työni hyvin, mutta jotkut asiakkaat ei vaan ikinä ole tyytyväisiä. Olen siis tradenomi ja nyt opiskelen sairaanhoitajaksi. Opiskelussa pärjää kyllä hiljaisempikin, mulle tämä taitaa olla vain väärä ala. Kaikki koronaan liittyvä on saanut harkitsemaan alaa uudelleen ja epäilemään, että musta ei taida olla hoitajaksi sittenkään. Jotain varsauunnitelmaa pitäisi keksiä ennen kuin keskeytän opinnot. Tein myös tuon testin ja sain tulokseksi pianonvirittäjän?! Joo, ei nyt ehkä kuitenkaan sitä.
Jos et kestänyt asiakkaita toimistohommissa, niin miten helevetissä kuvittelet kestävästi potilaita sairaanhoitajana? Sata kertaa raskaampaa psyykkisesti. Olisit vetänyt vähän valoja päälle kun hait kouluun.
Jos olet ihan kohtuullisesti pärjännyt siivoojana ja keittiöapulaisena, niin etkö voisi saada noiden alojen töitä jostain toisesta paikasta? Vaikka olisikin tullut huonoa palautetta yhdeltä työnantajalta, ei se tarkoita, ettetkö voisi sopia tuohon työtön jollain muulla työnantajalla. Oletko itse pitänyt noista töistä?
Sanoit, että lukio-opinnoista on jo 15 vuotta. Oletko tuon jälkeen ollut kuitenkin pääsääntöisesti töissä vai työttömänä vai mitä olet tehnyt? Etenkin jos olet tuosta ajasta suuren osan tehnyt töitä, niin ihan varmasti sovellut varsin hyvin niihin töihin, joita olet tehnyt.
Täällä kovasti houkutellaan opintoihin, eikä opiskelusta nyt varmaan koskaan haittaakaan ole, mutta jos lukioajoista on tosiaan noinkin kauan, eikä lukiokaan sujunut mitenkään kovin hyvin, niin minusta kyllä yliopistosta valmistuminen on vähän liian korkea tavoite. Eikä sekään mitään varmaa työllistymistä takaa.
Vierailija kirjoitti:
Hoitoalalle. Varma työpaikka ja hommia piisaa.
EI todellakaan ujo ja arka pärjää hoitoalalla - se on todella rankkaa kovisnaisten hommaa ja jos ei osaa pitää puoliansa, jää jalkoihin. Myös fysiikka ja psyyke pitää olla tosi kovia.
Olisko koodariksi? Ei paljoa tarvitse ihmisiä nähdä koskaan. Eikä sun tarvitse tietokoneista ymmärtää, kunhan osaat ajatella loogisesti ja olla millintarkka/huolellinen luonteeltasi. Siitä sitä oppii jonkun ohjelmointikielen nopsaan, aloita vaikka Pythonilla.
Ei runosielujen paikka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitoalalle. Varma työpaikka ja hommia piisaa.
EI todellakaan ujo ja arka pärjää hoitoalalla - se on todella rankkaa kovisnaisten hommaa ja jos ei osaa pitää puoliansa, jää jalkoihin. Myös fysiikka ja psyyke pitää olla tosi kovia.
Höpsis, kaikki sopii alalle. Terv TE-toimisto.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikista ehdotuksista.
Olen tarkka ja jollain tavalla hyvä numeroissa, mutta en mitenkään matemaattisesti lahjakas kuitenkaan. Minua kiehtoo pikkutarkat jutut ja luettelot.
On mukavaa lukea, että ujona ja outonakin pärjää. Minulla on kuitenkin ongelmana järjettömän huono itsetunto.
Mmm. olisiko mieleesi tilastotieteilijän työ tms?
Muös tutkijana voit tehdä yksin töitä esim. numeroiden ja luettoloiden kanssa.
"Jos et kestänyt asiakkaita toimistohommissa, niin miten helevetissä kuvittelet kestävästi potilaita sairaanhoitajana? Sata kertaa raskaampaa psyykkisesti. Olisit vetänyt vähän valoja päälle kun hait kouluun."
Ok, ihanan kannustavia ihmiset aina täällä. Jos olet kirjanpitäjä, sun pitää miellyttää asiakasta, jotta hän ei vaihda toiseen tilitoimistoon. Ei mun sairaanhoitajana tarvitse ketään miellyttää vaan hoitaa työni. Opiskelu on ollut kiinnostavaa, mutta niin paljon negatiivista lukenut tämän kevään aikana hoitajien työstä, että eipä enää kiinnostakaan. Huomaa kuinka kujalla ihmiset on toisten työpaikoista. Kirjanpitäjillä on todella kiireinen ja vastuullinen työ, se on stressaavaa ja tuli mulla ainakin kotiin. Enkä ollut tähtäämässä mihinkään sairaalaan töihin potilaita hoitamaan muutenkaan, sairaanhoitajienkin työt ovat hyvin vaihtelevia. Pointtina oli, että jos jokin ala kiinnostaa, niin ei ujous estä opiskelua ja että "helpolta" vaikuttava työ (kirjanpitäjä) ei välttämättä olekaan sitä. Kiinnostaisi tietää mihin hiljaisempi ihminen voisi mennä töihin.
Vierailija kirjoitti:
"Jos et kestänyt asiakkaita toimistohommissa, niin miten helevetissä kuvittelet kestävästi potilaita sairaanhoitajana? Sata kertaa raskaampaa psyykkisesti. Olisit vetänyt vähän valoja päälle kun hait kouluun."
Ok, ihanan kannustavia ihmiset aina täällä. Jos olet kirjanpitäjä, sun pitää miellyttää asiakasta, jotta hän ei vaihda toiseen tilitoimistoon. Ei mun sairaanhoitajana tarvitse ketään miellyttää vaan hoitaa työni. Opiskelu on ollut kiinnostavaa, mutta niin paljon negatiivista lukenut tämän kevään aikana hoitajien työstä, että eipä enää kiinnostakaan. Huomaa kuinka kujalla ihmiset on toisten työpaikoista. Kirjanpitäjillä on todella kiireinen ja vastuullinen työ, se on stressaavaa ja tuli mulla ainakin kotiin. Enkä ollut tähtäämässä mihinkään sairaalaan töihin potilaita hoitamaan muutenkaan, sairaanhoitajienkin työt ovat hyvin vaihtelevia. Pointtina oli, että jos jokin ala kiinnostaa, niin ei ujous estä opiskelua ja että "helpolta" vaikuttava työ (kirjanpitäjä) ei välttämättä olekaan sitä. Kiinnostaisi tietää mihin hiljaisempi ihminen voisi mennä töihin.
"Ei mun sairaanhoitajana tarvitse ketään miellyttää, vaan hoitaa työni".
Kyllä huomaa, että olet pihalla mitä tuleman pitää. Älä tule itkemään kun joku on haukkunut sinut ja uhannut tappaa, sylkenyt päällesi ja lyönyt ym. Se on sitä sun työtä.
Vierailija kirjoitti:
Olisko koodariksi? Ei paljoa tarvitse ihmisiä nähdä koskaan. Eikä sun tarvitse tietokoneista ymmärtää, kunhan osaat ajatella loogisesti ja olla millintarkka/huolellinen luonteeltasi. Siitä sitä oppii jonkun ohjelmointikielen nopsaan, aloita vaikka Pythonilla.
Olen kuullut, että nykyään aloittelevista koodareista alkaa olla jo ylitarjontaa. Vaikka kokeneista ja osaavista koodareista on pulaa, voi junior-tasoisten paikkojen saaminen olla selkeästi vaikeampaa kuin joskus takavuosina.
"Kyllä huomaa, että olet pihalla mitä tuleman pitää. Älä tule itkemään kun joku on haukkunut sinut ja uhannut tappaa, sylkenyt päällesi ja lyönyt ym. Se on sitä sun työtä." En tule itkemään, sillä olen kyllä ymmärtänyt opiskelevani väärää alaa, kiitos vain. Koulussa annettu vähän liian ruusuista kuvaa hoitajan työstä omasta mielestä. Kehuttu vain kuinka töitä riittää. Minulla on hoitajia ystävinä ja heiltä olen kuullut totuuden.
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä taas.
Tein nyt testin ja top kympissä oli sellaisia ammatteja kuten arkeologi, controller, webmaster, informaatikko ja tutkija. Kirjanpitäjä, toimistosihteeri ja farmaseuttikin olivat aika kärjessä. Moni näistä voisi olla minua kiinnostava. Nykyiset ammattini olivat sijoilla 129 ja 130.
Ilmoittaudun kohta työkkäriin ja toivon pääseväni ammatinvalintapsykologille. En ehdi enää tämän vuoden hakuihin, mutta alan miettimään ensi vuotta. Pelottaa vaan, kun lukiosta on tosiaan 15 vuotta ja opiskelutaidot on varmaan aika hukassa. Lukiopaperinikaan eivät ole kovin kummoiset. Pelkään, etten osaa enää mitään.
Arkeologeille ei riitä oman alan töitä. Tutkijan työ ainakin korkeakoulussa on jatkuvaa apurahojen hakemista, joten siinäkin tarvitsee verkostoitumistaitoja. Vähän outo ja introvertti saa olla, muttei ns. hankala.
"Täällä kovasti houkutellaan opintoihin, eikä opiskelusta nyt varmaan koskaan haittaakaan ole, mutta jos lukioajoista on tosiaan noinkin kauan, eikä lukiokaan sujunut mitenkään kovin hyvin, niin minusta kyllä yliopistosta valmistuminen on vähän liian korkea tavoite. Eikä sekään mitään varmaa työllistymistä takaa."
-lue Ap ajatuksella tämä kommentti, hän on oikeassa. Akateemisia työttömiä on kymmeniä tuhansia, yliopistoon on erittäin vaikeaa edes päästä sisään ja mikään tutkijan työ ei minunkaan mielestäni ole enää kovin realistinen vaihtoehto enää tuossa iässä. Tutkijan työ on paitsi kovaa kilpailua apurahoista ym. niin ehkä jollain promilleilla väestöstä on siihen myöskään oikeasti edellytyksiä, henkisiä ominaisuuksia ym. ei kannata haihatella vaan olla realisti.
On eri asia jos sinulla on jo työpaikka ja opiskelet siinä ohessa korkeakoulutukintoa alalta, jolla jo työskentelet. Esim. Ammattikorkeakoulututkinnon omalla alalla pätevöitymiseen voi suorittaa työn ohella etä- ja lähiopintoina. Ja varmaan oikeaan yliopistokoulutukseenkin vo saada esim opintovapaata?
Ap täällä taas.
Tein nyt testin ja top kympissä oli sellaisia ammatteja kuten arkeologi, controller, webmaster, informaatikko ja tutkija. Kirjanpitäjä, toimistosihteeri ja farmaseuttikin olivat aika kärjessä. Moni näistä voisi olla minua kiinnostava. Nykyiset ammattini olivat sijoilla 129 ja 130.
Ilmoittaudun kohta työkkäriin ja toivon pääseväni ammatinvalintapsykologille. En ehdi enää tämän vuoden hakuihin, mutta alan miettimään ensi vuotta. Pelottaa vaan, kun lukiosta on tosiaan 15 vuotta ja opiskelutaidot on varmaan aika hukassa. Lukiopaperinikaan eivät ole kovin kummoiset. Pelkään, etten osaa enää mitään.