Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen nykyään salaa vähän ylpeäkin naisettomuudestani
13.04.2020 |
En nyt kuitenkaan ihan niin ylpeä, että kaupungilla julistaisin poikuuttani ja naisettomuutta, mutta sisimmässäni tunnen nykyään pientä mielihyvää siitä, että en ole koskaan seurustellut tai harrastanut seksiä. Tuntuu, että miesten ajatukset pyörivät pelkästään naisten ja piIIun ympärillä, joten olen aikamoinen poikkeus siinä(kin) mielessä. Olen aina vähän ihaillut niitä miehiä, jotka ovat aikoinaan asustelleet ihan yksinään jossain erämaakämpässä, korkeintaan uskollinen koira rinnallaan. He ovat voineet elää hyvin pitkälti sellaista elämää kuin mieli on tehnyt, ei ole tarvinnut ajatella vaimoa tai lapsia ja heidän mielipiteitään tai halujaan. Onhan naisettomia miehiä nykyäänkin, mutta heistä puuttuu se tietty rujous, joka entisaikojen erakoilla oli. Kaulapartainen, ylipainoinen ja tietokoneen äärellä energiajuomia litkivä hikkyerakko ei juuri ihailua herätä.
En kuitenkaan sitä pysty täysin kiistämään, että eikö olisi kiva kokea läheisyyttä jonkun naisen kanssa, mutta en koe sen olevan enää mikään sellainen asia, joka olisi ihan välttämätön pakko kokea, tai jonka antaisin enää määrittää omaa arvoani. Muut ihmisethän näkee naisettoman miehen epämiehenä, mutta eipähän sitä omaa kokemattomuuttaan tarvitse muille julistaa. Olen sinällään suht tyytyväinen itseeni näinkin. Ja olen kuitenkin kohta jo sen kolmekymmentä vuotta elänyt ilman naiskosketusta, joten uskon hartaasti siihen, että seuraavat kolmekymmentä vuotta menevät vielä kivuttomammin. Ainakin se tuntuu vuosi vuodelta helpommalta elää ilman seksikokemuksia tai sitä läheisyyttä. Jotenkin oman elämän ajatteleminen ilman naista tuntuu todella helpolta, kun voi ajatella ainoastaan itseään. Ja voi mahdotonta miten paljon rahaakin jää säästöön kun/jos ei hanki lapsia. Ja jos satun vaikka kuolemaan onnettomuudessa, niin eipähän jää muksut ilman isää. Itsekästä ehkä, mutta mitäpä se on keneltäkään poiskaan?
Terveisin Naispelko27
Kommentit (42)
Asia vaikuttaa kuitenkin pakkomielteeltä sinulle, koska joka keskusteluun tunget kertomaan miten et ole koskaan naista saanut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin se ihmismieli on sopeutuvainen. Sinun aivosi yrittävät hyväksyä tilanteen ja tottahan on ettet naista tuolla asenteella koskaan tule saamaan, joten parempi on vain hyväksyä asia.
Vierailija kirjoitti:
Asia vaikuttaa kuitenkin pakkomielteeltä sinulle, koska joka keskusteluun tunget kertomaan miten et ole koskaan naista saanut?
Hyvä asenne. Paljon parempi kuin nuo katkerat inc*l*t jotka kuvittelevat että tyttöystävä maagisesti parantaisi yksinäisen miehen kaikki ongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Asia vaikuttaa kuitenkin pakkomielteeltä sinulle, koska joka keskusteluun tunget kertomaan miten et ole koskaan naista saanut?
En tiedä voiko sitä sanoa pakkomielteeksi jos se asia ei hallitse elämääni oikeastaan millään tavalla? En enää koko ajan ole pohtimassa, että löytäisiköhän huomenna naisen, tai miksi en kelpaa naisille jne. Jos miettii sitä miten paljon lopulta netissäkään käytän aikaa naisten etsimiseen tai edes naisista puhumiseen, niin se prosentti on nykyään häviävän pieni. Tässä kannattaa ottaa huomioon, se etten pyöri pelkästään vauvapalstalla. Vauvapalstalla taasen osallistun naisettomuuskeskusteluihin, koska harvoin täällä on muitakaan minua läheltä koskettavia keskusteluja. Enkä enää juurikaan täällä edes pyöri.
Joskus naisettomuus oli minulle pakkomielle, ja ajatuskin naisettomasta elämästä tuntui siltä, että ei sellainen elämä ole elämisen arvoinen. Nykyään on minulle ihan se ja sama löytyykö naista vai ei. Todennäköisesti ei löydy, mutta sekään ei enää tunnu niin pahalta ajatukselta.
Terveisin Naispelko27
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka mies on komea, mutta syystä tai toisesta ollut naisettomana pitkän ajan niin kyllä ne tienoon naiset aika pian iskee sen kelvottoman leiman päälle ja mies saa olla vastedeskin rauhassa. Hullu, homo, mitälie mutta jotain vikaa siinä on kuitenkin, välttäkää siskot!
Minäkin olen. Siksi ansioluetteloni ensimmäinen lause onkin: Olen 40-vuotias neitsyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...asia joka on paisutettu täysin käsittämättömiin mittasuhteisiin.
Hyvä noin. Et ole menettänyt mitään. Jos pääsisin vierailemaan itseni 15-vuotiaan luona, niin sanoisin, että unohda naiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa että olet löytänyt ns. rauhan asian kanssa. Jos kumppani löytyy, niin varmaan kiva juttu sekin. Niin käy, jos käy. Jos ei, niin ei. Mutta on hyvä ettei laita onneaan vain sen varaan, vaan on tyytyväinen muutenkin. Kaikista ei voi sanoa samaa, joku toinen voisi katkeroitua ja purkaa sen jopa vihamielisyytenä muita kohtaan.
Jäät suureta joukosta riesoja, jotka saapuvat naisen myötä. Nainen on alati tyytymätön. Kun saat hänet hetkeksi tyytyväiseksi, hakee tämä jonkun uuden vaatimuksen täytettäväksesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä aloittaja! Ole ylpeänä oma itsesi! Kukaan meistä ei ole oikeutettu määrittämään toisen ihmisen arvoa. Joku hömppä kysyi mitä vanhempasi sanovat. Mitä se kenenkään vanhemmille kuuluu. Yksilönvapaus olla ihmisenä minä ja sinä juuri sellaisena kuin olet. Seksuaalisuus ja sen määrä on noussut ihan hullulle portaalille. Olen nainen, eronnut, hyvinvoiva, en halua pikasuhteita, sitoutuminen tuntuu olevan tämän ajan ongelma. Joten viihdyn erinomaisesti yksin. Seksitön ollut 7 vuotta. Miehiä kuitenkin itsellä hyvinä ystävinä ja tullut tämäkin aloittajan aihe käytyä läpi. Kaikkea hyvää aloittajalle!
Silti tulit hikikomerostasi juuri tänne avautumaan asiasta?
Taputapu. Kerroit asiasi ja tulit kuulluksi. Jos olisit sen kanssa sinut, ei sinun tarvitsisi kirjoittaa tänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa. Aika perusteellisesti jaksoit kuitenkin jaaritella itsellesi ei-niin-tärkeästä (??) asiasta.
En sanoisi olevani ylpeä poikuudestani, mutta jotenkin asia tuntuu koomiselta ja on menettänyt merkityksensä vuosien saatossa. Hiljattain kävin keskustelua aiheesta yhden naisen kanssa ja tuli tunne, että häntä häiritsi poikuuteni paljon enemmän kuin itseäni. Hän oli sellainen henkilö, jolle oli aina ollut helppoa löytää seuraa ja hieman jopa huvituin hänen järkytystään poikuuteni tunnustettuani.
Säälittävä sinä olet, eikä ongelmasi ole lainkaan naisen puute, vaan tuo lapsellisuus. Kasva aikuiseksi, mene kouluun ja työhön, ja muuta nyt ihmeessä pois sieltä äidin luota.
Turha puhua mistään naisista, kun ei ole perusasiatkaan yhtään kunnossa. Ei keskenkasvuiset mammanpojat mitään naisella teekään.
Vierailija kirjoitti:
Hienoa että olet löytänyt ns. rauhan asian kanssa. Jos kumppani löytyy, niin varmaan kiva juttu sekin. Niin käy, jos käy. Jos ei, niin ei. Mutta on hyvä ettei laita onneaan vain sen varaan, vaan on tyytyväinen muutenkin. Kaikista ei voi sanoa samaa, joku toinen voisi katkeroitua ja purkaa sen jopa vihamielisyytenä muita kohtaan.
Kyllä aloittaja on purkanut katkeruutta ja vihamielisyyttä tällä palstalla jo monta vuotta. Ihan uskomatonta törkyä välillä. Hyvä jos asia on nyt käsitelty ja häiriköinti loppuu hänen osaltaan. Tarpeeksi monen ihmisen mielen tuo on jo pahoittanut.
Vierailija kirjoitti:
ei meitä kiinnosta hei
Kyllä mua kiinnostaa hei. Aloittaja pohtii tätä asiaa mielenkiintoisesti eikä lainkaan aggressiivisesti, kuten monet vastaavassa tilanteessa olevat miehet palstalla.
On ihan ymmärrettävää, että pohtii tätä asiaa, vaikka se ei pakkomielle olisikaan. Parisuhde ja sen representaatiot ovat läsnä jokaisen nurkan takana. Vaikka ei aktiivisesti haluaisi parisuhdetta, joka paikassa oletetaan, että kaikki sitä haluavat. Tämä on toki yleistys.
Alue: Aihe vapaa
Ovatko vanhempasi tyytyväisiä ja onnellisia asiasta?