Miksi kotimaassa valmistetut naistenvaatteet ovat tunikoita jne. tanttavaatteita?
Päätin, että tämän koronakriisin jälkeen alan ostaa ainoastaan kotimaassa tuotettuja vaatteita.
Hinnalla ei ole väliä, voin maksaa helposti 100 euroa mekosta, jos se on tehty Suomessa.
Mutta eipä onnistukaan, kiitos suomalaisen "muodin".
Järkytyin kun selaisin nettisivuja. Siis miten voi olla mahdollista, että KAIKKI kotimaiset vaatevalmistajat tekevät pelkkiä telttamaisia tunikoita ja joitain ihme Mymmeli-mekkoja?
Ostoslistalla on kesämekko, housut ja collegepaita, t-paita. Perus vaatevarasto. Ostan yhden asun joka kk, eli puolessa vuodessa pitäisi olla käyttövaatekertoja pari ostettuna.
En ole löytänyt vielä yhtään nettikauppaa, jonka vaatteita tällainen normaalivartaloinen ja sporttinen 30v nainen viitsisi käyttää?!
Kommentit (776)
Mites toi täällä mainittu Shenina pystyy valmistamaan jakun Suomessa alle 150 eurolla? Kun muuten kaikilla muilla ilmeisesti kotimainen työ on aivan liian kallista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienenä järkytyksenä se, miten olen tästä ketjusta oppinut että suuri osa noista linkatuista suomalaisista tunikafirmoista nimenomaan mainostaa, että heidän vaatteensa ovat samaan aikaan raskausvaatteita, imetysvaatteita ja sen jälkeenkin käyvät.
Mistä ihmeestä tollainen idea edes kumpuaa? Kuvitellaanko, että kotona ja leikkipuistoissa vietetty perhevapaa on yhtä kuin asiakastyö tai johtotehtävät? Että ihan oikeasti kannattaa satsata siihen että samoilla venypussisivutaskuverkkarimekolla (houkuttelevasti nimetty Kanto-mekoksi, öö...) mennään sitten loppuelämä kun imetyskin kesti vuoden pari? Eikö ajatella että naisilla (kaikissa eri ammateissa) on varaa ostaa erikseen vaatteet työ- ja vapaa-ajalle? Tai halua olla muutakin kuin mammeroinen, jolla kaikki niin kätevää ja pikku perhe kokonaan leikattu samasta riemunkirjavasta trikookankaasta? Miksei miehille markkinoida samaa, Muumipapan raitapöksyt kun tulet isäksi ja niillä sitten esittelemään tarjousta aamupalaveriin? Miksi miehet saavat pitää kravattinsa ja joustamattomat kankaat?
Joo, mukavuudenhalu ja käytännöllisyys mutta onhan sen valkoisen silkkipuseron ja säkkihaalarin (jossa kissanhäntä) välillä aika paljon muutakin. Hävettävää katsoa suomalaisten brändien asiakastyötä. Ihan sen vaatesuunnitteluhäpeän lisäksi.
Ja me lapsettomat naiset! Emme tarvitse imetyspussitusäitiyslaahuja. Ja mikä siinä on, että kun pamahtaa äidiksi niin sen jälkeen naisen pitää kadottaa naisellisuus, seksikkyys, kauneus, feminiinisyys ja olla Muumimakkakarjakko?
Itse en pidä muutenkaan niistä tyyleistä mitä moni on täällä näyttänyt ja kehunut kivoiksi. Hirveitä värejä, kuoseja ja leikkauksia, ihme liehukkeita ja kieputeltavia juttuja. Missä on asialliset ja ryhdikkäät vaatteet?
Ainoastaan Sou Sou oli joidenkin vaatteiden osalta OK, mutta siinäkin oli Marimekko-vibaa liikaa. Joo ja ne kiinalaiset mustat mekot.
Nyt kyllä täytyy kysyä, että mistä on syntynyt käsitys, että asialliset ja ryhdikkäät vaatteet olisivat jotenkin naisellisia? (Vai ymmärsinkö viestin väärin?) Niihin voi toki pukeutua vaikka kuinka feminiininen nainen, mutta ovatko ne vaatteet itsessään feminiinisiä?
Mielestäni feminiinistä on esim. pehmeät, kauniisti laskeutuvat materiaalit, hempeät kuosit, pyöreät muodot, pitsit ja esim. ne täällä parjatut liehukkeet ja hörhelöt. Mitenkä tätä voisi perustella? No vaikka niin, että miten moni miehinen mies pukeutuu pukeutuu pitsiin ja liehuviin helmoihin? Entä miten moni asialliseen, yksinkertaiseen kauluspaitaan ja ryhdikkääseen bleiseriin tai pikkutakkiin?
Esim. perusjakkupuku ja peruspaitis ovat mielestäni jopa vähemmän naisellisia kuin ne "muumimekot". Ne ovat itse asiassa varsin maskuliinisia vaatekappaleita. Kunkin maku ja tyyli ovat sitten asia erikseen, ja tietenkin esim. työn tai muiden tilanteiden/tilaisuuksien sanelemat vaatimukset.
Se miten me määrittelemme maskuliinisen ja feminiinisen pukeutumisen menee aika pitkälle aikajaksoittain, eikö? 1700-luvulla miehillä piti nimenomaan olla liehuketta ja pitsiä ja ties mitä lärpäkettä, sekä tietysti sukkahousut ja korkokengät korostamaan miehisiä pohkeita.
Monissa maissa miehillä on edelleen miehisinä asuina sellaisia vaatekappaleita, jotka me näemme täällä länsimaissa feminiinisinä, poislukien skottien kiltti, koska siihen meillä on kulttuurinen ymmärrys. Katsokaapa vaikka arabimiesten perinteistä juhlapukeutumista tai japanilaisten perinteistä yukataa miehillä.
Olen nainen ja en itse pidä lainkaan pitsistä, ryöhelöistä, kietaisuista, kukkakuvioista, pastellin väreistä jne. Maksimittaiseen kesämekkoon liehuvine helmoineen minua ei saisi kirveelläkään. Pidän hyvin istuvasta ja simppelistä mekosta, johon feminiinisyyttä tuovat feminiinisen korut ja tarvittaessa kynsilakka. Koruissa bling bling ja härpäkkeet ja se pitsikin ovat mulle OK :D Minulle tuo on feminiinisyyttä minulle sopivalla tavalla.
Kaikki pukeutumissäännöt ovat lopulta meidän ihmisten omaa keksintöä. Myös se, ettei tähän aikakauteen mies saisi pukeutua pitsimekkoon halutessaan, kun se on naisten vaate. Höpö höpö. Se on pala kangasta. Ehkä jossain rinnakkaisuniversumissa pitsimekko on nimenomaan miesten asu :D Miksei olisi? Mehän nämä säännöt keksimme ja itse pahastumme, jos niitä ei noudateta.
Olen kyllä todella tyytyväinen, kun luotto-ompelijani on tehnyt minulle lähes kaikki vaatteet viimeisen seitsemän vuoden ajan. Hän on ommellut kaikkea muuta paitsi farkkuja (koska löydän kaupasta vielä yhden mallin joka sopii) ja alusvaatteita.
Kulahtamisen takia ei ole yhtään vaatetta tarvinnut vielä poistaa käytöstä. Kolme muotoon leikattua mekkoa ei enää mahdu päälle. Niiden mallit ovat kuitenkin täysin aikaan sitomattomat, joten voin laihduttuani ottaa ne taas käyttöön.
Piirrän vaatteet itse, suunnittelen saumat ja leikkaukset. Hankin edullisia kankaita ulkomailta nettikaupoista ja Suomestakin odottamaan inspiraatiota. Kangasta ostaessani en yleensä tiedä mitä siitä tulee. Kun löydän edullisen ja laadukkaan kankaan, saatan ostaa sitä pariin vaatteeseen. Tällä hetkellä varastosta löytyy kankaat kokonaiseen laajaan puvustoon. Kyttäämällä hyviä tilaisuuksia, saa laadukkaitakin kankaita ihan älyttömän halvalla. Aina välillä tulee hetkiä, jolloin joku ompelija tai kangaskauppias haluaa varastostaan eroon.
Mittojen mukaan teetätetty vaate tulee minulle maksamaan saman verran, kuin vähän paremmasta kaupasta ostettu versio. Hyödynnän hyväksi koettua kaavaa erilaisiin vaatteisiin. Silloin esimerkiksi istuvaksi leikattu mekko vyötärösaumoilla ja pienillä hihoilla tulee maksamaan n. 150€ + 30€ kankaaseen.
Villakangastakki materiaaleineen n. 350€.
Pitkä silkkinen iltapuku maksoi 320€ + 35€ vintage silkkikangas maailmalta.
Joihinkin vaatteisiin on käytetty tietysti kalliimpia materiaaleja. Kalleimmillaan yhden vaatteen erikoismateriaalit ovat olleet reilun satasen luokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista kirjoitti:
www. Jolier.com
Sieltä ainakin löytyy ekologisia ja ainutlaatuisia, monikäyttöisiä mekkoja. Vahva suositus. On kotimaista käsialaa ja tyylikkäitä "kääntömekkoja". Ei tartte ees sovitella kun on käytännössä 1 size ja aina on istunut hyvin vaikka oma paino on heitellyt.
Itsekin haluan suosia kestävää suomalaista. Kun koronasta päästään eroon, ilmasto-ongelmat jää...
"Kotimainen käsiala" =suunnittelu. Mutta missä noi Jolierit valmistetaan?
Joko Suomessa tai Virossa. En tiedä kummassa näinä aikoina vaiko valmistetaanko enää missään? Ei kuitenkaan missään Kiinassa, pieni perheyritys kuitenkin kyseessä. Omistaja toi minulle viimeksi tilaamani mekon seuraavana päivänä henkilökohtaisesti koti-ovelleni (kun oli postilakko, PK-seutu).
Vierailija kirjoitti:
Mutta uskon myös, että vaatetuotannon takaisin tuominen olisi tänä päivänä vaikeaa, sillä suurella osalla suomalaisista ei vain ole varaa maksaa vaatteista niiden vaatimia hintoja. Valtion tulisi tukea pieniä yrityksiä, mutta niin kauan kuin hallituksessa valtaa pitävät kokoomuskapitalistit, valuu tukirahat suuryritysten johtajien taskuihin.
Tuotanto ei palaa Suomeen ihan helpolla vaikka hallitusta johtaisi mikä puolue. Kokoomus on muuten nykyään oppositiossa. Kokoomus on johtanut hallitusta viimeksi vaalikaudella 2011-15.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tulee suomalaiseen suunnitteluun: Vaikuttaa siltä, että Marimekon menestyksen myötä Suomessa on vain päätetty, että tämä on sitä suomalaista designia ja tätä tehdään. Vahingossakaan ei saa tehdä pelkistettyä ja yksinkertaista kuin ruotsalaiset, tai naisellista ja istuvaa kuin venäläiset.
Monet muotialan asiantuntijat vertaavat esim. helsinkiläisten ja tukholmalaisten pukeutumista näin: Tukholmassa ollaan keskimäärin tyylikkäämpiä, mutta myös tylsempiä. Kaikki ovat samalla tavalla tyylikkäitä niissä samoissa mustissa puvuissa ja mekoissa. Vetävät varman päälle. Helsingissä tyylikkyys on toisenlaista. Harvemmat panostavat pukeutumiseen, mutta ne, jotka panostavat, ovat rohkeampia ja persoonallisempia. Ja tyylikkäitä. (Toki yleistys - molemmissa maissa on paljon marketti- ja henkkamaukkapukeutujia.)
Vierailija kirjoitti:
Vaikka suuri osa suomalaisista naisista nimenomaan haluaa istuvia ja vartaloa imartelevia arkivaatteita vaalealle hipiälle sopivissa väreissä (pastellit, laivastonsininen, harmaa yms.).
Melkoinen yleistys. Ihan vartalotyypistä riippuu, millaiset leikkaukset ja mallit kenellekin sopivat. Teltta pukee harvaa, mutta ei ole olemassa mitään standardin mukaisia ”istuvia vaatteita”, jotka kävisivät kaikille ja imartelisivat jokaisen vartaloa. Myöskään ei ole olemassa ”vaalealle hipiälle sopivia värejä”. Värianalyysi on tietysti sekin hieman kiistelty tapaus, mutta jos tässä nyt silti viittaan siihen perinteiseen kevät / kesä / syksy / talvi -analyysiin, niin talvi-tyypeille käyvät nimenomaan puhtaat, kirkkaat värit. Myös vitivalkoinen ja musta. Vaaleat, hailakat ja pastellisävyt käyvät kevät-tyypeille. Harmaasta ja sinisestä löytyy kyllä sävy jokaiselle, mutta ei ole olemassa yhtä harmaan tai sinisen sävyä, joka sopisi kaikille tai edes useimmille suomalaisille (tai ruotsalaisillekaan).
Kulttuurisesti suomalaiset ova vain varovaisia värien käyttäjiä. Monesta on pelottavaa laittaa räikeä, värikäs printti tai kokopunainen vaate päälleen. Siinähän tulee huomatuksi. Tummansininen ja hiirenharmaa ovat useimmiten umpitylsiä ja jopa epäpukevia valintoja, mutta ah, niin turvallisia. Kukaan ei huomaa. Sellaisia me suomalaiset tavikset usein olemme. Varovaisia ja vaatimattomia pukeutujia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista kirjoitti:
www. Jolier.com
Sieltä ainakin löytyy ekologisia ja ainutlaatuisia, monikäyttöisiä mekkoja. Vahva suositus. On kotimaista käsialaa ja tyylikkäitä "kääntömekkoja". Ei tartte ees sovitella kun on käytännössä 1 size ja aina on istunut hyvin vaikka oma paino on heitellyt.
Itsekin haluan suosia kestävää suomalaista. Kun koronasta päästään eroon, ilmasto-ongelmat jää...
"Kotimainen käsiala" =suunnittelu. Mutta missä noi Jolierit valmistetaan?
Joko Suomessa tai Virossa. En tiedä kummassa näinä aikoina vaiko valmistetaanko enää missään? Ei kuitenkaan missään Kiinassa, pieni perheyritys kuitenkin kyseessä. Omistaja toi minulle viimeksi tilaamani mekon seuraavana päivänä henkilökohtaisesti koti-ovelleni (kun oli postilakko, PK-seutu).
Tuskin ainakaan Suomessa, se kyllä olisi varmasti mainittu kissankokoisin kirjaimin. Mistään en itse ainakaan löytänyt valmistumasta, harmi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikken naisten vaatteita ostakaan niin onhan tämä suomalainen naisten muoti aina ollut maailman epäviehättävin ja epäseksikkäin. Naisille jotka ei välitä, olisi hyvä myyntilause.
Tarjonnan puute (ks tämä ketju, plus suomesta ei saa juuri muidenkaan maiden kauniita merkkejä)
Sää joka estää kauniin pukeutumisen noin 10kk vuodesta
Ryhmäpaine, suomessa ei nättiä pukeutumista hyvällä katsota kummankaan sukupuolen taholta (naiset hyljeksivät, miehet seksualisoivat)
Siinä selitys.
Tämä. Vaatii suorastaan rohkeutta pukeutua naisellisesti ja kauniisti. Itse sain mulkoilua, kun pukeuduin mielestäni nätisti koululaiskonserttiin (kapea polvipituinen hame ja viehättävä pusero, 5 cm korot). Yksi tuttava tuhahti paheksuvasti " tällätä nyt koululaiskonserttiin" :D
Tämä on niin totta nyky-Suomessa :D
Asuimme perheen kanssa muutaman vuoden USA:ssa, Italiassa ja sitten Ranskassa. Molemmissa Euroopan maissa oli luontevaa pukeutua kauniisti juhliin. Samoin jopa USA:ssa juhlissa naiset olivat niissä kaameissa kotelomekoissaan ja muovikorkkareissa, mutta silti.
Suomessa päivittelin takaisin muuton jälkeen ankeaa naistenvaatteiden tarjontaa ja valikoimaa. Mihin tahansa kauppakeskukseen menenkin on siellä samat, muutamat kansainväliset merkit edustettuina ja valikoima on todella suppea. Turha haaveilla löytävänsä kauniita ja näyttäviä naisten vaatteita. Onneksi on verkkokauppa...
En vain ymmärrä miksi tuntuu olevan vallalla asenne, että ei saisi näyttää kauniilta ja laittautua. Minä pidän siitä kun näytän kauniilta ja samoin pitää mieheni. Luulen, että kaikista meistä olisi pohjimmiltaan kiva ehostautua yhteisiin tapahtumiin ja juhliin, miksei joskus arkeenkin, kun on aikaa.
Kaunis pukeutuminen ja meikkaaminen on piristävä asia.
Ainut asia mikä on suomalaisempaa kuin se, että tuhahtelee tuomitsevasti toisen vaatteille, on se että siitä välittää :'DD
Ja turha väittää tuon lausekkeen jälkeen ettei välittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista kirjoitti:
www. Jolier.com
Sieltä ainakin löytyy ekologisia ja ainutlaatuisia, monikäyttöisiä mekkoja. Vahva suositus. On kotimaista käsialaa ja tyylikkäitä "kääntömekkoja". Ei tartte ees sovitella kun on käytännössä 1 size ja aina on istunut hyvin vaikka oma paino on heitellyt.
Itsekin haluan suosia kestävää suomalaista. Kun koronasta päästään eroon, ilmasto-ongelmat jää...
"Kotimainen käsiala" =suunnittelu. Mutta missä noi Jolierit valmistetaan?
Joko Suomessa tai Virossa. En tiedä kummassa näinä aikoina vaiko valmistetaanko enää missään? Ei kuitenkaan missään Kiinassa, pieni perheyritys kuitenkin kyseessä. Omistaja toi minulle viimeksi tilaamani mekon seuraavana päivänä henkilökohtaisesti koti-ovelleni (kun oli postilakko, PK-seutu).
Tuskin ainakaan Suomessa, se kyllä olisi varmasti mainittu kissankokoisin kirjaimin. Mistään en itse ainakaan löytänyt valmistumasta, harmi.
Okei, no varmaan hintaa mekoilla olisi sitten 3 x enemmän. Viron tehtailla saa varmasti taattua tehdaslaatua edullisemmalla hinnalla (joka näkyy myyntihinnassa kuluttajalle) vaikka suunnittelutyö ja kaaviot tehdään + kankaat + kaikki verot maksetaan Suomeen/Suomessa. Itse olen kuitenkin tyytyväinen ollut eikä ole muita mekkoja tarttenut ostella vuosiin:) Nämä menee perintönä teinilleni, ja varmasti sopii kehonmallista riippumatta...
North Outdoorilla on Made in Finland -mallisto, josta löytyy muutamia merinoneuleita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämänkin pitää olla niin suuuuri?
https://papustories.fi/collections/naisten-mekot/products/giant-hoodie-…
Miksi joku haluaa luoda illusioon todella leveistä lanteista?
https://www.miniq.fi/fi/tuote/aikuisille/6324/papu-aikuisten-mekko-kant…
En vain ymmärrä tätä leikkausta. En millään.
https://www.miniq.fi/fi/tuote/brandit/papu/526/papu-aikuisten-mekko-kan…
Eli ovatko Papun käyttämät mallit todella pitkiä henkilöitä?
https://www.lastentaikamaa.fi/epages/lastentaikamaa.sf/fi_FI/?ObjectPat…
Hyvin kuvaavaa on ettei Papun omilla sivuilla ollut lainkaan tota Kanto ja giant split mekkoa mallin päällä. Eivät ole muodoltaan kenellekkään imartelevia. Miksi ihmeessä ihmiset haluaisi vyötärön ja lanteiden seudelle rutkasti ekstra kangasta roikkumaan? se ei saa ketään näyttämään hoikemmalta. Toki malleissa on valinnanvaraa. Voit toki ottaa myös suoran Boho paitamekon "ristiriitaisen harmonisella" kankaalla. Voit valita malleista teltta , huvilateltta, puolijoukkueteltta.
Huh...
https://www.weecos.com/fi/papu/giant-split-dress-beans-adults
Kyllä näyttää löytyvän ja mallin päällä näyttävät molemmat mekot hyviltä. On kerrottu myös, että malli on 178 cm pitkä ja pukeutunut S-kokoon.
Miksi ompelijoita ei palkata Virosta, jos syynä ei ole raha vaan ompelijoiden ammattitaidottomuus? Virosta ja Venäjältä tulisi naisia töihin tehtaalle niin että helmat paukkuis.
Meillä on Suomessa aika paljon nuoria tyttöjä, joita ei kiinnosta business casual -ammatit, tai hoitoala. Duunariammatit ovat kaikki miesvoittoisia. Mutta eihän tätä saa sanoa, koska oletetaan, että stereotyyppinen moderni nuori nainen on automaattisesti vihervasemmistolainen, somettajan ammatista haaveileva tiktokkaaja. Kehän ulkopuolella on aika paljon nuoria naisia, jotka lähtisivät kirkuen töihin vaatetehtaalle ja olisivat ammatistaan ylpeitä. Ja on varmaan kehän sisälläkin.
Valtio voisi tukea kotimaista tehdastuotantoa ja firmoja, jotka pitävät tuotannon Suomessa.
Vituttaa, kun jatkuvasti puhutaan kalliista kotimaisesta tuotannosta. Ei se ole kallista, vaikka se tuottaa VÄHEMMÄN voittoa alussa. Mutta pitkällä aikavälillä se maksaa itsensä takaisin hyvinvointina.
Miksi Jopojen valmistus sitten siirrettiin Suomeen? Koska se osoittautui lopulta halvemmaksi vaihtoehdoksi kuin tilata epätasalaatuista fillaria Kiinan tehtaalta.
Miksi Reinot ja Ainot valmistetaan nykyisin ulkomailla? Koska Finlayson osti tuotannon Lieksasta, vaikka se oli tuottoisa ja menestynyt brändi. Keskoa on syyttäminen siitä, että tehdas joutui vaikeuksiin, ja Kesko taas on ulkomaisessa omistuksessa.
Tällä hetkellä käynnistävät Lieksassa uutta tossutuotantoa, siellä on työvoima, kalusto ja kaikki kunnossa. Osatteko tossut mieluummin nyt Finlaysonilta? Miksi Reinojen hinnat eivät tippuneet, vaikka valmistus siirtyi ulkomaille? Aivan, koska voittojen maksimointi. Eivät Kurttila & co. halua palvella kuluttajia, vaan omaa pääomaansa.
Tekisi mieli katsoa Puhtaat valkeat lakanat tv-sarja uudestaan. Siinä kuvattiin hyvin suomalaisen vaateteollisuuden romahtamista ja sitä, miten Suomen valtiota on syyttäminen siitä, että kaiken voi nyt myydä ulkomaille, että yritykset voivat maksimoida voittonsa ja osinkonsa. Eikä se haittaa, että poliitikot korruptoituvat ja tukevat kavereittensa bisneksiä. Vaikka tulisi kenkää, on työpaikka odottamassa kaverin firman hallituksessa.
Vierailija kirjoitti:
Ja onhan tämä ketju ihan mahdoton. :D
Halutaan tunikoita
Ei haluta tunikoita
Halutaan tyköistuvaa
Halutaan väljyyttä oikeasta kohdasta
Oikea kohta on jokaisella eri
Halutaan pieniä kokoja (32-34)
Halutaan suuria kokoja (46 ei riitä)
Halutaan vaatteita alle 160-senttisille
Kuka tekisi vaatteet 180-senttiselle?
Halutaan hillittyä ja yksiväristä, ei mustaa
Halutaan mustaa
Halutaan väriä
Ei mitään räikeää väriä!
Halutaan laskeutuvaa trikoota
Ei nyt ainakaan trikoota!
Halutaan luonnonmateriaalia, ei mitään elastaania
Halutaan siihen vaatteeseen vähän joustoa, miksei ole elastaania?
Pellavamekkoja, ne on nättejä!
Ei mitään pellavaa! Ei kestä käytössä ja ryppyyntyykin vielä!
Hirveitä juuttisäkkejä!
Tilataan Kiinasta! Siellä ne tekee mittojen mukaan.
Eiku piti olla suomalaista!
Mutta kun on niin kallista!
Ei niitä kukaan Suomessa ompele. Ei Marimekko eikä Papu.
Tuetaan nyt edes suomalaista suunnittelua!
Ne suunnittelee ihan väärin ja me halutaan haukkua!
Ostetaan Prismasta, siellä se hinta-laatu onkin kohdallaan. Ja tyyli ennen kaikkea.
Hyvin listattu :D
En ole varma, eikö tosiaan ole vielä mainittu:
Tauko: https://taukodesign.com/
Tauko tekee aika pientä mallistoa kierrätysmateriaaleista. Tuotanto on Virossa ja joitain neuleita tehdään Suomessa. Avoimesti kerrottu materiaalien alkuperästä ja valmistuspaikoista. Koot ja mitoitukset merkitty selvästi.
Alpa: https://alpa.fi/
Luonnonmateriaaleista tehtyjä laadukkaita neuletuotteita: alpakanvillaa ja mulperisilkkiä. Yksinkertaisia, eleettömiä malleja, joissa pääosassa on ilmeisesti ajateltu olevan laatu ja yhdisteltävyys. Värit ovat aika neutraaleja ja maanläheisiä. Mitoitukset on kerrottu selvästi. Tuotanto on Liettuassa, jotain tehdään myös Suomessa, villa tulee tunnetuilta tuottajilta Perusta. Alpalla on myös second hand -palvelu.
Yksi sekä Taukon että Alpan palveluihin kuuluva juttu on korjaus-/muutospalvelu. Tämä on ainakin aikoinaan, en tiedä josko vieläkin, kuulunut italialaisten vaateliikkeiden palveluihin ihan järjestään. Osta meiltä vaate, teemme siitä sinulle sopivan. Tai korjaamme sen, kun se aika tulee. Onhan esim. Marimekolla ja Stockmannillakin muutosompelupalvelu. Se tuo jotain lisäarvoa tuotteelle. Huolehdimme vaatteestasi vielä ostamisen jälkeenkin. Ja mikä helppous asiakkaalle: jos tuote tarvitsee muutoksia istuakseen, ne saa samasta paikasta. Ei tarvitse etsiä ompelijaa muualta erikseen.
Käytän korjausompelua kyllä jonkun verran muutenkin ja parsin itsekin pieniä reikiä vaatteista. Tuntuu jotenkin tärkeältä, että vaate tuntuu korjaamisen arvoiselta, kestää korjausta ja saa siten lisää käyttövuosia.
Vierailija kirjoitti:
En ole varma, eikö tosiaan ole vielä mainittu:
Tauko: https://taukodesign.com/
Tauko tekee aika pientä mallistoa kierrätysmateriaaleista. Tuotanto on Virossa ja joitain neuleita tehdään Suomessa. Avoimesti kerrottu materiaalien alkuperästä ja valmistuspaikoista. Koot ja mitoitukset merkitty selvästi.
Alpa: https://alpa.fi/
Luonnonmateriaaleista tehtyjä laadukkaita neuletuotteita: alpakanvillaa ja mulperisilkkiä. Yksinkertaisia, eleettömiä malleja, joissa pääosassa on ilmeisesti ajateltu olevan laatu ja yhdisteltävyys. Värit ovat aika neutraaleja ja maanläheisiä. Mitoitukset on kerrottu selvästi. Tuotanto on Liettuassa, jotain tehdään myös Suomessa, villa tulee tunnetuilta tuottajilta Perusta. Alpalla on myös second hand -palvelu.
Yksi sekä Taukon että Alpan palveluihin kuuluva juttu on korjaus-/muutospalvelu. Tämä on ainakin aikoinaan, en tiedä josko vieläkin, kuulunut italialaisten vaateliikkeiden palveluihin ihan järjestään. Osta meiltä vaate, teemme siitä sinulle sopivan. Tai korjaamme sen, kun se aika tulee. Onhan esim. Marimekolla ja Stockmannillakin muutosompelupalvelu. Se tuo jotain lisäarvoa tuotteelle. Huolehdimme vaatteestasi vielä ostamisen jälkeenkin. Ja mikä helppous asiakkaalle: jos tuote tarvitsee muutoksia istuakseen, ne saa samasta paikasta. Ei tarvitse etsiä ompelijaa muualta erikseen.
Käytän korjausompelua kyllä jonkun verran muutenkin ja parsin itsekin pieniä reikiä vaatteista. Tuntuu jotenkin tärkeältä, että vaate tuntuu korjaamisen arvoiselta, kestää korjausta ja saa siten lisää käyttövuosia.
Tuo Tauko on mennyt multa ihan ohi ja vaikka joukossa onkin itselleni liian "outoja" malleja (massiiviset puhvihihat ja lepakkohousut eivät ole juttuni) niin seassa näytti olevan myös hyviä käyttövaatteita, pari mekkoa, kiva hame, neuletakki jne. Kiitos vinkistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noshilta olen löytänyt mielestäni hyviä vaatteita-tunikoissa eri muotoja ja värejä ja mekoissa. Kuosit vaihtelevat.
Kankaat vahvaa puuvillaa, ei ole lörpähtänyt. Hinnatkin kohtuu.
https://nosh.fi/category/172/naisetOi voi, nämä voidaan tehdä ihan missä tahansa aasialaisessa tehtaassa! Siitä ei mainita sivuilla yhtään mitään. Hintakin on sen mukainen.
Noshin vaatteet tehdään Portugalissa ja jokaisen tuotteen tiedoissa,siis siellä nettisivulla, tämä mainitaan.
Jos sitä verkkokauppaa penkoo yhtään enempää, voi huomata, että kaikkea ei suinkaan tehdä Portugalissa. Paljon tehdään esim. Ukrainassa, jossa ei sitten enää pädekään EU:n työehdot.
En tiedä, miksi minua aina vähän puistattaa, kun joku brändi länttää sivuilleen tai vaatekaupassa rekin päähän sen Designed in Finland -tarran. Ihan kuin joku laatusertifikaatti. Eikä ole. Mitä se muka kertoo minkään laadusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noshilta olen löytänyt mielestäni hyviä vaatteita-tunikoissa eri muotoja ja värejä ja mekoissa. Kuosit vaihtelevat.
Kankaat vahvaa puuvillaa, ei ole lörpähtänyt. Hinnatkin kohtuu.
https://nosh.fi/category/172/naisetOi voi, nämä voidaan tehdä ihan missä tahansa aasialaisessa tehtaassa! Siitä ei mainita sivuilla yhtään mitään. Hintakin on sen mukainen.
Noshin vaatteet tehdään Portugalissa ja jokaisen tuotteen tiedoissa,siis siellä nettisivulla, tämä mainitaan.
Jos sitä verkkokauppaa penkoo yhtään enempää, voi huomata, että kaikkea ei suinkaan tehdä Portugalissa. Paljon tehdään esim. Ukrainassa, jossa ei sitten enää pädekään EU:n työehdot.
En tiedä, miksi minua aina vähän puistattaa, kun joku brändi länttää sivuilleen tai vaatekaupassa rekin päähän sen Designed in Finland -tarran. Ihan kuin joku laatusertifikaatti. Eikä ole. Mitä se muka kertoo minkään laadusta?
Ei se kerrokaan. Eikä eettisyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noshilta olen löytänyt mielestäni hyviä vaatteita-tunikoissa eri muotoja ja värejä ja mekoissa. Kuosit vaihtelevat.
Kankaat vahvaa puuvillaa, ei ole lörpähtänyt. Hinnatkin kohtuu.
https://nosh.fi/category/172/naisetOi voi, nämä voidaan tehdä ihan missä tahansa aasialaisessa tehtaassa! Siitä ei mainita sivuilla yhtään mitään. Hintakin on sen mukainen.
Noshin vaatteet tehdään Portugalissa ja jokaisen tuotteen tiedoissa,siis siellä nettisivulla, tämä mainitaan.
Jos sitä verkkokauppaa penkoo yhtään enempää, voi huomata, että kaikkea ei suinkaan tehdä Portugalissa. Paljon tehdään esim. Ukrainassa, jossa ei sitten enää pädekään EU:n työehdot.
En tiedä, miksi minua aina vähän puistattaa, kun joku brändi länttää sivuilleen tai vaatekaupassa rekin päähän sen Designed in Finland -tarran. Ihan kuin joku laatusertifikaatti. Eikä ole. Mitä se muka kertoo minkään laadusta?
Ei se kerrokaan. Eikä eettisyydestä.
Juuri näin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienenä järkytyksenä se, miten olen tästä ketjusta oppinut että suuri osa noista linkatuista suomalaisista tunikafirmoista nimenomaan mainostaa, että heidän vaatteensa ovat samaan aikaan raskausvaatteita, imetysvaatteita ja sen jälkeenkin käyvät.
Mistä ihmeestä tollainen idea edes kumpuaa? Kuvitellaanko, että kotona ja leikkipuistoissa vietetty perhevapaa on yhtä kuin asiakastyö tai johtotehtävät? Että ihan oikeasti kannattaa satsata siihen että samoilla venypussisivutaskuverkkarimekolla (houkuttelevasti nimetty Kanto-mekoksi, öö...) mennään sitten loppuelämä kun imetyskin kesti vuoden pari? Eikö ajatella että naisilla (kaikissa eri ammateissa) on varaa ostaa erikseen vaatteet työ- ja vapaa-ajalle? Tai halua olla muutakin kuin mammeroinen, jolla kaikki niin kätevää ja pikku perhe kokonaan leikattu samasta riemunkirjavasta trikookankaasta? Miksei miehille markkinoida samaa, Muumipapan raitapöksyt kun tulet isäksi ja niillä sitten esittelemään tarjousta aamupalaveriin? Miksi miehet saavat pitää kravattinsa ja joustamattomat kankaat?
Joo, mukavuudenhalu ja käytännöllisyys mutta onhan sen valkoisen silkkipuseron ja säkkihaalarin (jossa kissanhäntä) välillä aika paljon muutakin. Hävettävää katsoa suomalaisten brändien asiakastyötä. Ihan sen vaatesuunnitteluhäpeän lisäksi.
Ja me lapsettomat naiset! Emme tarvitse imetyspussitusäitiyslaahuja. Ja mikä siinä on, että kun pamahtaa äidiksi niin sen jälkeen naisen pitää kadottaa naisellisuus, seksikkyys, kauneus, feminiinisyys ja olla Muumimakkakarjakko?
Itse en pidä muutenkaan niistä tyyleistä mitä moni on täällä näyttänyt ja kehunut kivoiksi. Hirveitä värejä, kuoseja ja leikkauksia, ihme liehukkeita ja kieputeltavia juttuja. Missä on asialliset ja ryhdikkäät vaatteet?
Ainoastaan Sou Sou oli joidenkin vaatteiden osalta OK, mutta siinäkin oli Marimekko-vibaa liikaa. Joo ja ne kiinalaiset mustat mekot.
Nyt kyllä täytyy kysyä, että mistä on syntynyt käsitys, että asialliset ja ryhdikkäät vaatteet olisivat jotenkin naisellisia? (Vai ymmärsinkö viestin väärin?) Niihin voi toki pukeutua vaikka kuinka feminiininen nainen, mutta ovatko ne vaatteet itsessään feminiinisiä?
Mielestäni feminiinistä on esim. pehmeät, kauniisti laskeutuvat materiaalit, hempeät kuosit, pyöreät muodot, pitsit ja esim. ne täällä parjatut liehukkeet ja hörhelöt. Mitenkä tätä voisi perustella? No vaikka niin, että miten moni miehinen mies pukeutuu pukeutuu pitsiin ja liehuviin helmoihin? Entä miten moni asialliseen, yksinkertaiseen kauluspaitaan ja ryhdikkääseen bleiseriin tai pikkutakkiin?
Esim. perusjakkupuku ja peruspaitis ovat mielestäni jopa vähemmän naisellisia kuin ne "muumimekot". Ne ovat itse asiassa varsin maskuliinisia vaatekappaleita. Kunkin maku ja tyyli ovat sitten asia erikseen, ja tietenkin esim. työn tai muiden tilanteiden/tilaisuuksien sanelemat vaatimukset.
Se miten me määrittelemme maskuliinisen ja feminiinisen pukeutumisen menee aika pitkälle aikajaksoittain, eikö? 1700-luvulla miehillä piti nimenomaan olla liehuketta ja pitsiä ja ties mitä lärpäkettä, sekä tietysti sukkahousut ja korkokengät korostamaan miehisiä pohkeita.
Monissa maissa miehillä on edelleen miehisinä asuina sellaisia vaatekappaleita, jotka me näemme täällä länsimaissa feminiinisinä, poislukien skottien kiltti, koska siihen meillä on kulttuurinen ymmärrys. Katsokaapa vaikka arabimiesten perinteistä juhlapukeutumista tai japanilaisten perinteistä yukataa miehillä.
Olen nainen ja en itse pidä lainkaan pitsistä, ryöhelöistä, kietaisuista, kukkakuvioista, pastellin väreistä jne. Maksimittaiseen kesämekkoon liehuvine helmoineen minua ei saisi kirveelläkään. Pidän hyvin istuvasta ja simppelistä mekosta, johon feminiinisyyttä tuovat feminiinisen korut ja tarvittaessa kynsilakka. Koruissa bling bling ja härpäkkeet ja se pitsikin ovat mulle OK :D Minulle tuo on feminiinisyyttä minulle sopivalla tavalla.
Kaikki pukeutumissäännöt ovat lopulta meidän ihmisten omaa keksintöä. Myös se, ettei tähän aikakauteen mies saisi pukeutua pitsimekkoon halutessaan, kun se on naisten vaate. Höpö höpö. Se on pala kangasta. Ehkä jossain rinnakkaisuniversumissa pitsimekko on nimenomaan miesten asu :D Miksei olisi? Mehän nämä säännöt keksimme ja itse pahastumme, jos niitä ei noudateta.
Ensinnäkin jos puhutaan suomalaisten naisten pukeutumisesta vuonna 2020, lienee tarkoituksenmukaista ottaa jonkinlaiseksi lähtökohdaksi suomalainen ja länsimainen kulttuuri tänä päivänä. Mutta oikeastaan ja perimmältään tarkoitin viestilläni jotain muuta, ei niin aika- tai kulttuurisidonnaista. En myöskään tarkoittanut mitään pukeutumissääntöjä tms.
Feminiininenhän ei ole sama kuin nainen tai maskuliininen sama kuin mies. Feminiinisyys ja maskuliinisuus eivät ole sidoksissa biologiseen tai edes sosiaaliseen sukupuoleen. Nainen voi ilmentää maskuliinisuutta eri tavoin ja mies feminiinisyyttä, mutta se ei tee maskuliinisesta feminiinistä tai päinvastoin.
Maskuliinisuutta edustavat esim. kovuus, kulmikkuus, suoraviivaisuus, lineaarisuus, dynaamisuus ja kilpailuhenkisyys, feminiinisyyttä taas pehmeys, pyöreys, kaarevuus, syklisyys, hoivaavuus ja yhteistyökyky. Kuka tahansa ihminen voi tietysti ilmentää näitä ominaisuuksia eri tavoin, osaa näistä myös pukeutumisessaan. :)
Eivätkä muuten bling bling tai kynsilakkakaan kuulu pelkästään naisille. :)
Vieläkö tää lietsonta jatkuu? Ei tartteis. Menkää muualle mesoamaan. Tässä ketjussa keskustellaan suomalaisista vaatteista.