Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi moni akateeminen ylentää itseään?
10.04.2020 |
Valtaosa tuntemistani maistereista ja tohtoreista pitävät itseään parempina opintojensa perusteella.
Olen miettinyt, että mistä lähtee ajatus, ettei matalasti koulutetut ymmärtäisi tutkimuksia tai vaikka taloushallintoa?
Asenne on monella, riippumatta siitä onko oma lapsuudenperhe ollut akateeminen vai ei.
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen valtavan määrän akateemisia ihmisiä ja koskaan en ole törmännyt tällaiseen. Sen sijaan näitä tämänkin ketjun tyylisiä haukkumisia akateemisia kohtaan kuulee aina välillä. Vältän viimeiseen asti mainitsematta akateemisuuttani seurassa missä muut ovat duunareita.
Hyvä homma, mutta miksi akateemisuus pitää mainita?
Vaikka tilanteessa, jossa duunari haukkuu akateemisia mennen tullen tietämättä, että keskustelukumppani on akateeminen ja yrittää saada keskustelukumppaniakin haukkumaan akateemisten "kyvyttömyyttä käytännön asioissa"
Katoaakohan vuosikymmenien aikana hankkimani käytännön osaaminen ja näppäryys, kun menen yliopistoon?
Varmaan siinä käy samalla tavalla kuin ihmisyydelleni, älyn lahjoilleni ja tunnollisuudelleni kun lihoin.
Humpsis! Sinne meni ja katosi taivaan tuuliin. Kuten kaikki kompetenssini kun muutuin töissä käyvästä työttömäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No itse en ainakaan ole näin toiminut. Miehenikin on minua matalammin koulutettu, mutta hän on meistä ainoa, jolla on vakituinen työpaikka.
T: Pätkätöitä tekevä maisteri
Huonoitsetuntoiset nyt ratsastaa millä vaan voi. Oma isäni on reppana alkoholisti mutta niin tittelinkipeä että oma maisterinarvo on hänellä aina huulilla. Samoin moni ikäisensä mies kehuu rahalla, asunnoilla jne. Naisilla kehun aiheena voi olla " mieheni insinööri" tai lasten urheilusuoritukset (= tavalliset harrastukset).
Ei se lesoilu ole akateemisten piirre, vaan yleisesti joidenkin ihmisten.
Parempi sellainen joka kehuu itseään ja on reilusti ylpeä itsestään, kuin sellainen joka painaa muita alas, vähättelee, haukkuu ja lyttää toisia.
En ole aloittanut näitä keskusteluja aiemmin.
En myöskään ole ollut ainoa kommentoija täällä.
Tämä ketju kuitenkin valaisi aika paljon. Luultavasti olen epävarma ja koen ihmisten pitävän minua tyhmänä, jolloin kokemukseni akateemisten itsensä ylentämisestä voi olla virheellinen.
Uskon edelleen, että tutkinnolla itseään ylentävä on, mutta se johtunee taas heidän alemmuudentunteestaan.
Kiitos asiallisista vastauksista.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen valtavan määrän akateemisia ihmisiä ja koskaan en ole törmännyt tällaiseen. Sen sijaan näitä tämänkin ketjun tyylisiä haukkumisia akateemisia kohtaan kuulee aina välillä. Vältän viimeiseen asti mainitsematta akateemisuuttani seurassa missä muut ovat duunareita.
Hyvä homma, mutta miksi akateemisuus pitää mainita?
Katsos kun ap aloitti. Itse en ymmärrä miksi ihmiset kyselevät muiden koulutustaustoja ja ammatteja. Sitten kun saavat vastaukset ovat sitä mieltä, että kyllä silläkin taas keulii tittelin myötä 🙄
Itse en enää kerro, vaan vastaan jotain todella ympäripyöreää 😂Vaikutat oikein terävältä akateemikolta....
Ei kannata käyttää sellaisia termejä, mitä ei itse ymmärrä...
Akateemikko termi löytyy vaikka Wikipediasta, rauhoittukaa arvon akateemiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Akateemikko termi löytyy vaikka Wikipediasta, rauhoittukaa arvon akateemiset.
Siitä saa vauvapalstalaiset vain haaveilla.
Terävimmät kynät eivät tapa aikaansa täällä.
-Tyhmyri
itse en mielellään edes puhu tai kerro omasta koulutuksesta, koska oma koulutie on jo muutenkin alusta asti ollut ihan tarpeeksi vaikea. siitä en tiedä onko akateemiset jotenkin ylemmyydentuntoisia kun sellaisia on kaveripiirissä aika vähän. joitakin kpäisiä akateemisia tietysti tullut tavattua, mutta onhan niitä duunareissakin. ei ehkä olisi hirveästi mitään yhteistä puhuttavaa tai jaettavaa maailmaa sellaisen kanssa, jonka koulutus poikkeaa paljon omasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
itse en mielellään edes puhu tai kerro omasta koulutuksesta, koska oma koulutie on jo muutenkin alusta asti ollut ihan tarpeeksi vaikea. siitä en tiedä onko akateemiset jotenkin ylemmyydentuntoisia kun sellaisia on kaveripiirissä aika vähän. joitakin kpäisiä akateemisia tietysti tullut tavattua, mutta onhan niitä duunareissakin. ei ehkä olisi hirveästi mitään yhteistä puhuttavaa tai jaettavaa maailmaa sellaisen kanssa, jonka koulutus poikkeaa paljon omasta.
Jänmä miten erilaisia tuttavapiirejä ihmisillä on. Nyt kun aloin miettimään, niin olen aniharvoin tekemisissä ammattikoulutettujen kanssa, lähinnä joitakin puolison sukulaisia tulee mieleen, joita säännöllisesti nähdään. Omassa kaveripiirissä maisteri/DI/lääkäri on se peruskoulutus ja väittelemiset tai muut lisätutkinnot vasta varsinaisesti kouluttautumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
itse en mielellään edes puhu tai kerro omasta koulutuksesta, koska oma koulutie on jo muutenkin alusta asti ollut ihan tarpeeksi vaikea. siitä en tiedä onko akateemiset jotenkin ylemmyydentuntoisia kun sellaisia on kaveripiirissä aika vähän. joitakin kpäisiä akateemisia tietysti tullut tavattua, mutta onhan niitä duunareissakin. ei ehkä olisi hirveästi mitään yhteistä puhuttavaa tai jaettavaa maailmaa sellaisen kanssa, jonka koulutus poikkeaa paljon omasta.
Jänmä miten erilaisia tuttavapiirejä ihmisillä on. Nyt kun aloin miettimään, niin olen aniharvoin tekemisissä ammattikoulutettujen kanssa, lähinnä joitakin puolison sukulaisia tulee mieleen, joita säännöllisesti nähdään. Omassa kaveripiirissä maisteri/DI/lääkäri on se peruskoulutus ja väittelemiset tai muut lisätutkinnot vasta varsinaisesti kouluttautumista.
Tuttavat eivät ole kavereita. Sinulla ei ilmeisesti ole lapsia tai lapsesi eivät harrasta mitään, jossa tutustuisi uusiin ihmisiin. Et myöskään juttele lähinaapureiden kanssa.
Miten ymmärrät sanat koulutus ja jatkokoulutus tai perustitkinto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina se yllättää. En kehtaisi kulkea tuolla ympäriinsä paukuttelemassa henkseleitä, että minä se olen maisteri.
Vierailija kirjoitti:
Liittykö tämä tilanteisiin, jossa ap ilmaisee olevansa sydämen sivystyksen ja elämämkoulun antaman asiantuntemuksen avulla yhtä pätevä akateemisen erikoistumisalalla kuin akateeminen itse?
Miksi monet yhteiskunnan tuella elävät elämämkoululaiset vähättelevät koulutusta ja pitävät yhteiskunnan tukiviidakoiden hyväksikäyttöä fiksumpana kuin koulutusta ja varsinkin työntekoa .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Akateemisuus on kuin syvä paskan haju, sitä ei voi pestä pois, se on niin imeytynyt ihmiseen.
T. Ohtor
Mä luulen, että se tulee siitä putkesta, kun on nähty vain toinen puoli, ja uskotaan sen erinomaisuuteen. Meillä oli laitoksella aikuisten alanvaihtajien porukka, kaikilla ensin ammattitutkinto ja sitten maisterintutkinto. Ei tarvetta ylenkatseeseen, mitenkään päin. Sinne mennään, mihin elämä kuljettaa. Voi tietysti olla kysymys iästäkin, harhat omasta erinomaisuudesta karsiutuvat kyllä ennemmin tai myöhemmin. Tutkintoja ne vaan ovat, niitä saa uusia.
Vierailija kirjoitti:
Olin juuri valmistunut KM, ja menin rahan puutteessa töihin päiväkotiin. Päivä sujui tosi hienosti. Lapset tykkäsivät ja työkaverit olivat kivoja... kunnes yksi hoitajista kysyi yllättäen koulutustani. Vastasin tietysti rehellisesti, mutta sen jälkeen näin kuinka hänen naamansa venähti. Sitten en enää osannutkaan hänen mielestään mitään ja tein kaiken väärin. Se oli ihan naurettavaa. Minä en arvostele ketään koulutuksen mukaan. Olen nöyrä ja ahkera työntekijä, mutta ilmeisesti koulutukseni oli hänelle liikaa. Hyvä toisaalta niin. Sain nimittäin pian parempipalkkaisen työn.
Tämän takia yleensä kerron vain toiseen asteen tutkintoni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liittykö tämä tilanteisiin, jossa ap ilmaisee olevansa sydämen sivystyksen ja elämämkoulun antaman asiantuntemuksen avulla yhtä pätevä akateemisen erikoistumisalalla kuin akateeminen itse?
Miksi monet yhteiskunnan tuella elävät elämämkoululaiset vähättelevät koulutusta ja pitävät yhteiskunnan tukiviidakoiden hyväksikäyttöä fiksumpana kuin koulutusta ja varsinkin työntekoa .
En vähättele koulutusta ollenkaan. Monilla ystävilläni on yliopistotutkinto. Ystävyyssuhteissa tämä ei näy. Lähinnä kohtaamisissa esimerkiksi ystävien akateemisten miesten kanssa, tai heidän yliopistokaveriensa kanssa. Tulin siihen tulokseen, että voin osittain myös kuvitella tilanteet, juuri oman alemmuudentunteeni takia. Kaikki tilanteet eivät kuitenkaan ole mielikuvitustani.
Minulle on selitetty kuin lapselle, mitä eroa on yliopistolla ja teknillisellä yliopistolla. On avoimesti ihmetelty miksi luen Tiede-lehteä, kun en omaa koulutusta. Näitä tilanteita on useampia ja jostakin syystä ne jäävät mieleeni.
Olen koko aikuisuuteni ollut työelämässä ja edennyt ihan hyvin, mutta kyllä kouluttamattomuus silti vaivaa. Ei lohduta, että palkkani on parempi kuin monella akateemisella, ja olen saanut sijoituksistani paremmin voittoa kuin vaikka ekonomiystäväni.
Ihmettelen tätä, että akateemisista puhuttaessa muistetaan vain amikset ja elämänkoululaiset (elämämkoulu on jo niin huono vitsi, etten ymmärrä ollenkaan ihmisiä jotka sitä vielä käyttävät). Kyllähän ei-akateemiseen joukkoon kuuluvat myös amk-tutkinnon suorittaneet ja ihmiset, jotka ovat esimerkiksi edenneet toimistotyössään pitkälle.
Minunkin kollegat ovat pääosin yliopistokoulutettuja.
Ap
En varsinaisesti ylentele itseäni, mutta joskus "kentällä" ollessani teen jännitetyötä ja jos joku ei-päivittäinen kollega ärähtää "ei noin saa tehdä!!", nii totean kuivakkasti "kyllä saa kun on osaaminen ja pätevyydet...miksi itselläsi ei ole, kun monella asentajallakin on?". Sitä nolostelun määrää ei mittaa mikään...
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen, että se tulee siitä putkesta, kun on nähty vain toinen puoli, ja uskotaan sen erinomaisuuteen. Meillä oli laitoksella aikuisten alanvaihtajien porukka, kaikilla ensin ammattitutkinto ja sitten maisterintutkinto. Ei tarvetta ylenkatseeseen, mitenkään päin. Sinne mennään, mihin elämä kuljettaa. Voi tietysti olla kysymys iästäkin, harhat omasta erinomaisuudesta karsiutuvat kyllä ennemmin tai myöhemmin. Tutkintoja ne vaan ovat, niitä saa uusia.
Oletko törmännyt ihmiseen, jolla on peruskoulun jälkeen ammatti- ja keskiasteentutkinto, joiden jälkeen laman myötä hän hakeutuu yliopistoon. Työelämän siirtyessään asenteet ovat kuin ammattikoulun käyneellä. On todella omituista kuunnella sitä jupinaa esimiehistä, jotka ovat päässeet perseennuollennalla eteenpäin... henkilö on tyytymätön ihan koko ajan kaikkeen, ei kuitenkaan vaihda työpaikkaa, itseluottamus täysi nolla.
Alue: Aihe vapaa
Minusta tässä on kyse alemmuudentunteesta, joka vaivaa näitä omasta mielestään fiksuja ei-akateemisia ihmisiä, mutta se naamioidaan kateuden kohteen pöyhkeydeksi, vaikka kyse on lopulta juuri siitä omasta alemmuudentunteesta. Kaiken huipuksi nämä ketjut keräävät vielä kaikki palstan heikkolahjaiset puhumaan käsitteistä, joita he eivät edes tunne, mikä olisi todella koomista ellei se samalla olisi masentavan surullista.
Tämä keskusteluketju muistuttaa niitä älykkyysosamäärää käsitteleviä ketjuja, joita täällä ajoittain näkee. Ellen pahasti erehdy, aloittajana on sama henkilö kuin niissä loputtomissa älykkyyttä ja sen mittaamista käsittelevissä ketjuissa.
Hankkisit ihan oikeasti jotain konkreettista sisältöä elämääsi, niin nämä älykkyyteen, akateemisuuteen ja sivistyneisyyteen liittyvät asiat lakkaisivat vaivaamasta mieltäsi. Näitä sinun aloituksiasi on todella vaivaannuttava lukea.