IL: Yliopistot järjestävät valintakokeensa etänä koronaviruksen takia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.

Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.

Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.

Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.

Ei tuo kyllä ihan noin mene. Kyllä heikomminkin menestyneille täytyy antaa mahdollisuus yliopisto-opintoihin, jos kiinnostusta riittää. Terveisin, B:n ja C: ylioppilas ja yliopistokursseissa arvosanoja 4 ja 5

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kannata pelkkää todistusvalintaa, mutta huvittaa kyllä tämä vankkumaton usko pääsykoejärjestelmän erinomaisuuteen. Itse pääsin pääsykokeella oppiaineeseen, johon otettiin muistaakseni 8 % hakijoista ko. vuonna. Pääsykoemateriaalista se osa, joka ei ollut lukion materiaaleja, oli yleistä kielitiedettä, jota todella harva opiskelukaverini käytännössä opiskeli yhtään enempää kuin oli pakko, eli noin yhden kurssin.

Itse en todellakaan ollut varma, että kyseessä on oma alani ylipäätään, mutta halusin yliopistoon. Hyvä, että pääsin, koska vasta sitten aukeni kunnolla, mitä kaikkia opiskelumahdollisuuksia siellä oikeasti on. Valmistuin alkuperäisestä pääaineesta kandiksi, mutta maisterin tein ihan eri alalta. Sinne pääsin tekemällä riittävästi opintoja ja osallistumalla erillishakuun, en tiedä, onko tämä yhä mahdollista.

Maisteriopintojeni aikana kävin valvomassa uuden pääaineeni pääsykokeita. Käytännössä koe oli yhteinen usealle pääaineelle. Materiaalina oli lukion biologian oppimäärä, eli ihan tasan ne samat jutut, jotka luetaan yo-kirjoituksiin. Omaan pääaineeseeni suoranaisesti liittyviä kysymyksiä oli enintään 1 /vuosi, eli kokeessa pärjäämiseen ei todellakaan riittänyt se, että olisi ollut juuri ko. aiheesta motivoitunut ja siihen perehtynyt.

Väitän, että monella alalla pääsykokeet eivät mittaa erityistä motivaatiota tiettyyn pääaineeseen, koska pääsykoemateriaalin perusteella hakija ei tiedä tulevan pääaineensa todellisuudesta juuri mitään. Nykyään monet kandiohjelmat ovat lisäksi niin laaja-alaisia, ettei 1. vuoden opiskelija todennäköisesti edes tiedä, mikä se pääaine tulee olemaan. 

Usein pääsykoe ei myöskään mittaa mitään ”lahjakkuutta” tietyssä pääaineessa, vaan enemmänkin valmiutta päntätä (abien kohdalla vielä yhteen) kokeeseen, jotta saa opiskelupaikan. Tosin väitän myös, että suurimpaan osaan yo-opintoja ei tarvita mitään mystistä ”lahjakkuutta”, vaan ihan vaan normaaleja älynlahjoja ja valmiutta tehdä töitä.

Voi pääsykoe silti olla vähiten huono vaihtoehto opiskelijoiden valitsemiseen, en tiedä. Veikkaan, että "kaikki sisään + karsinta" testaisi paremmin motivaatiota opiskella juuri tiettyä pääainetta, mutta siinä tulisi muita ongelmia, kuten joku jo mainitsikin. Plus Suomessa on jo nyt huono opiskelija/opettaja suhdeluku, tuolla järjestelmällä se huononisi entisestään ensimmäisten opintovuosien aikana.

Mutta kun jollakin tavalla hakijat pitää karsia, niin useampana vuotena on tietyissä hakukohteissa paperihaun (51%) lisäksi pääsykokeena ollut aineistokoe, (49%) jonka tekstin hakija saa eteensä vasta kokeessa,  ja siten kaikki olisivat enemmän samalla viivalla kun tuhansien eurojen preppauskurssilla siihen ei voi valmistaa.

yliopistomies

Kiitos edellä esittämistäsi huomioista. -Jotka saivat useammankin ajatuken mieleeni, muta joista totean nyt vain kaksi. Ensinnäkin sen, että en pysty tajuamaan, että miten poliittiset päättäjämme saattavat, korjaan saattoivat olla niin typeriä, että uskoivat todistusvalinnoilla vähennettävän valmennuskurssitusta; kun itse luulisin sen olevan enempi päinvastoin.  Valitettavasti. Olen samaa mieltä siitä, että optimaalisimmassa mallissa mitään valmennuskursseja ei tarvittaisi.

Mutta niiden kokonaan poistaminenkin tuntuu hyvin haastavalta kysymykseltä. - Ja toki voidaan sanoa, että on niilläkin paikkansa. Ongelma onkin enempi siinä, että kaikilla halukkailla ei ole esimerkiksi taloudellsia resursseja ja sien mahdollisuutta osallistua niille.

Jos siis olen oikein ymmärtänyt, niin valmennuskurssit ovat olleet lähinnä vain kaikkein suosituimmille -nyt heitän lonkalta suosiuimmille kahdekalle alalle/ "koulutusohjelmaan".

Voi tietysti olla, että tulevaisuudessakin valmennus keskittyvät lähinnä vain esimerkiksi joihinkin lukioaineisiin, kuten matematiikkaan ja suomen (tai ruostin) -kieleen. Silti luulisin poteniaalisia valmennettavia olevan enempi kuin aiempina "pääsykoe painiteisna vuosina".

Tämä siksi, että yhä nuoremapana pitäisi tietää mitä haluaa opiskella tulevaisuudessa, jotta voisi panostaa määrättyihin aineisiin. Ja jotta tämä olisi vielä paremmin mahdollista, niin yhä useampi haluaa hakeutua "oman alansa" erikoislukioon (/eriyiseen ammatikouluun), jotta mm. voisi opiskella "omaa -alaansa" yhdessä muiden samasta tai samansuuntaisista asioista kiinnostuneiden kanssa.           

Toinen asia mikä hämmentää on, että yliopistoilla sanotaan olevan itsehallinto ja tutkimuksen vapaus. Mutta niin vain se on ja on ilmesiesti edelleen pelkästään poliittisista päätöksistä (e. yliopistojen ulkopuolisista) kiinni miten tai kuinka yliopistojen tulee valita opiskelijansa. Hyvä sentään, että ei kaiketi pidä olla "oikean puolueen" jäsenkirjaa, että voi saada opiskelupaikan.  

Sinkkumies

Tosi reilua niille, jotka saattavat sairastua koronaan ja siksi eivät voi opiskella valintakokeeseen, mutta yo todistus olisi kuitenkin hyvä, että vain valintakokeilla mentäisi.

Pääosin pitäisi päästää ihmisiä sisälle sen todistuksen kautta tälläisissä tilanteissa.

Lukio ei  minusta saisi määrittää kenenkään tulevaisuutta vaan kyllä mahdollisuuksia pitäisi olla senkin jälkeen vielä onnistua ja yrittää jos se aika menee silloin nuorempana huonommin. Itse olin kiusattu pitkään ja vielä lukiossakin sama jatkui jossakin määrin. Samalla olin ahdistunut usein ja varsinkin ensimmäisenä vuonna lähellä sitä, että meinasin seota. Mitään apua en saanut ja itse piti yrittää selvitä ja vanhemmat eivät auttaneet mitenkään. Minulla oli vielä pari vaikeaa ainetta ja varsinkin toisen kanssa ei voimat enää riittäneet niin hyvin. Toisaalta sain jo aika väheiselläkin lukemisella hyviä arvosanoja ja mietinkin, että jos olisin ollut hyvässä kunnossa lukioaikana niin miten olisin sitten pärjännyt, kun oikeastaan en jaksanut panostaa niin paljon kuin olisi pitänyt. Sen takia oli toisaalta myös ihme, että edes selvisin lukiosta, kun lähtökohdat olivat huonot ja ensimmäinen vuosi yhtä itkua ja ahdistusta. Tietenkin moni sanoo, että oma vika ja joku kestää enemmän. En silti tahtoisi, että se aika määrittäisi elämäni suunnan ja sulkisi ovet opiskeluista jos en ole se paras oppilas ja tavallaan olin silloin muutenkin vaikeassa tilanteessa elämässäni. 

Kaikki muut todistuksella, paitsi ne joilla amistutkinto tai vanha yo-todistus, eli vanha reaali. Näille jälkimmäisille valintakoe. Siihen riittää resurssit, koska tällaisia hakijoita on vähän.

Näin olisi reilua kaikille.

Mikki ja kuva päälle ja ei muuta kuin etäkoe käyntiin. Tällä tavalla saataisiin valvottua koetta.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki muut todistuksella, paitsi ne joilla amistutkinto tai vanha yo-todistus, eli vanha reaali. Näille jälkimmäisille valintakoe. Siihen riittää resurssit, koska tällaisia hakijoita on vähän.

Näin olisi reilua kaikille.

Milloin ylioppilastutkinnosta tulisi, niin vanha, että joutuisi hakemaan paikkaa pääsykokeen kautta? -Vosiko yo-todistuksen arvosanoja myöhemin korottaa, käymää koo lukiota uudestaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kannata pelkkää todistusvalintaa, mutta huvittaa kyllä tämä vankkumaton usko pääsykoejärjestelmän erinomaisuuteen. Itse pääsin pääsykokeella oppiaineeseen, johon otettiin muistaakseni 8 % hakijoista ko. vuonna. Pääsykoemateriaalista se osa, joka ei ollut lukion materiaaleja, oli yleistä kielitiedettä, jota todella harva opiskelukaverini käytännössä opiskeli yhtään enempää kuin oli pakko, eli noin yhden kurssin.

Itse en todellakaan ollut varma, että kyseessä on oma alani ylipäätään, mutta halusin yliopistoon. Hyvä, että pääsin, koska vasta sitten aukeni kunnolla, mitä kaikkia opiskelumahdollisuuksia siellä oikeasti on. Valmistuin alkuperäisestä pääaineesta kandiksi, mutta maisterin tein ihan eri alalta. Sinne pääsin tekemällä riittävästi opintoja ja osallistumalla erillishakuun, en tiedä, onko tämä yhä mahdollista.

Maisteriopintojeni aikana kävin valvomassa uuden pääaineeni pääsykokeita. Käytännössä koe oli yhteinen usealle pääaineelle. Materiaalina oli lukion biologian oppimäärä, eli ihan tasan ne samat jutut, jotka luetaan yo-kirjoituksiin. Omaan pääaineeseeni suoranaisesti liittyviä kysymyksiä oli enintään 1 /vuosi, eli kokeessa pärjäämiseen ei todellakaan riittänyt se, että olisi ollut juuri ko. aiheesta motivoitunut ja siihen perehtynyt.

Väitän, että monella alalla pääsykokeet eivät mittaa erityistä motivaatiota tiettyyn pääaineeseen, koska pääsykoemateriaalin perusteella hakija ei tiedä tulevan pääaineensa todellisuudesta juuri mitään. Nykyään monet kandiohjelmat ovat lisäksi niin laaja-alaisia, ettei 1. vuoden opiskelija todennäköisesti edes tiedä, mikä se pääaine tulee olemaan. 

Usein pääsykoe ei myöskään mittaa mitään ”lahjakkuutta” tietyssä pääaineessa, vaan enemmänkin valmiutta päntätä (abien kohdalla vielä yhteen) kokeeseen, jotta saa opiskelupaikan. Tosin väitän myös, että suurimpaan osaan yo-opintoja ei tarvita mitään mystistä ”lahjakkuutta”, vaan ihan vaan normaaleja älynlahjoja ja valmiutta tehdä töitä.

Voi pääsykoe silti olla vähiten huono vaihtoehto opiskelijoiden valitsemiseen, en tiedä. Veikkaan, että "kaikki sisään + karsinta" testaisi paremmin motivaatiota opiskella juuri tiettyä pääainetta, mutta siinä tulisi muita ongelmia, kuten joku jo mainitsikin. Plus Suomessa on jo nyt huono opiskelija/opettaja suhdeluku, tuolla järjestelmällä se huononisi entisestään ensimmäisten opintovuosien aikana.

Mutta kun jollakin tavalla hakijat pitää karsia, niin useampana vuotena on tietyissä hakukohteissa paperihaun (51%) lisäksi pääsykokeena ollut aineistokoe, (49%) jonka tekstin hakija saa eteensä vasta kokeessa,  ja siten kaikki olisivat enemmän samalla viivalla kun tuhansien eurojen preppauskurssilla siihen ei voi valmistaa.

yliopistomies

Kiitos edellä esittämistäsi huomioista. -Jotka saivat useammankin ajatuken mieleeni, muta joista totean nyt vain kaksi. Ensinnäkin sen, että en pysty tajuamaan, että miten poliittiset päättäjämme saattavat, korjaan saattoivat olla niin typeriä, että uskoivat todistusvalinnoilla vähennettävän valmennuskurssitusta; kun itse luulisin sen olevan enempi päinvastoin.  Valitettavasti. Olen samaa mieltä siitä, että optimaalisimmassa mallissa mitään valmennuskursseja ei tarvittaisi.

Mutta niiden kokonaan poistaminenkin tuntuu hyvin haastavalta kysymykseltä. - Ja toki voidaan sanoa, että on niilläkin paikkansa. Ongelma onkin enempi siinä, että kaikilla halukkailla ei ole esimerkiksi taloudellsia resursseja ja sien mahdollisuutta osallistua niille.

Jos siis olen oikein ymmärtänyt, niin valmennuskurssit ovat olleet lähinnä vain kaikkein suosituimmille -nyt heitän lonkalta suosiuimmille kahdekalle alalle/ "koulutusohjelmaan".

Voi tietysti olla, että tulevaisuudessakin valmennus keskittyvät lähinnä vain esimerkiksi joihinkin lukioaineisiin, kuten matematiikkaan ja suomen (tai ruostin) -kieleen. Silti luulisin poteniaalisia valmennettavia olevan enempi kuin aiempina "pääsykoe painiteisna vuosina".

Tämä siksi, että yhä nuoremapana pitäisi tietää mitä haluaa opiskella tulevaisuudessa, jotta voisi panostaa määrättyihin aineisiin. Ja jotta tämä olisi vielä paremmin mahdollista, niin yhä useampi haluaa hakeutua "oman alansa" erikoislukioon (/eriyiseen ammatikouluun), jotta mm. voisi opiskella "omaa -alaansa" yhdessä muiden samasta tai samansuuntaisista asioista kiinnostuneiden kanssa.           

Toinen asia mikä hämmentää on, että yliopistoilla sanotaan olevan itsehallinto ja tutkimuksen vapaus. Mutta niin vain se on ja on ilmesiesti edelleen pelkästään poliittisista päätöksistä (e. yliopistojen ulkopuolisista) kiinni miten tai kuinka yliopistojen tulee valita opiskelijansa. Hyvä sentään, että ei kaiketi pidä olla "oikean puolueen" jäsenkirjaa, että voi saada opiskelupaikan.  

Sinkkumies

Pari lisäystä hyviin kommentteihisi.

Politiikoilla on aika lailla sananvaltaa kun OPM osoittaa määrärahat yliopistoille ja korkeakouluille. Onhan meillä itsehallinto ja tutkimuksen vapaus, jälkimmäinen tosin sekin on sidoksissa yhteiskunnan = poliitikkojen tutkimuslinjauksiin. EU-rahoitus on yleislinjausten mukainen mutta ei samalla tavalla sidoksissa sisäpolitiikkaan.

Poliitikkojen ajama paperivalinta perusteltiin (mutta ei meiltä kysytty vaan annettiin päätettynä) näin:

- keventää lukiolaisten stressiä yo-kirjoitusten jälkeen

- vähentää preppauskurssien merkitystä

- nopeuttaa opintojen aloittamista (etenkin ensikertalaisuus)

- yo-todistusta voi korottaa ja hakea samoilla parannetuilla papereilla seuraavana vuotena

- säästää kustannuksia

- yksinkertaistaa yhteishakuhakusysteemiä

Hakuprosessi on enenevässä määrin menossa yo-todistushakuun ja osa onkin jo kokonaan siinä.

Näin meille annettiin ymmärtää.

yliopistomies

Valintakoe etänä -suits me... lääkiksen koe perustuu FY,Ke,BG lukion oppimääriin. Isäni on lukion fy-ja ke-lehtori, äiti BG-lehtori. Tehdään koe kimpassa. Otetaan etäyhteys toiseen koneeseen, niin voi äiti jo valmistella bilsaa, kun iskä tekee prima vista-tyyppisesti fysiikan ja bilsan. 10 000 hakijaa. Ei taida onnistua valvonta mitenkään.

Lukiossa ei opi oikeita asioita, siksi pääsykokeet, riippuen alasta.

Asia on juuri kuten yliopistomies edellä kirjoitti.

toinen yliopistolainen

Vierailija kirjoitti:

Valintakoe etänä -suits me... lääkiksen koe perustuu FY,Ke,BG lukion oppimääriin. Isäni on lukion fy-ja ke-lehtori, äiti BG-lehtori. Tehdään koe kimpassa. Otetaan etäyhteys toiseen koneeseen, niin voi äiti jo valmistella bilsaa, kun iskä tekee prima vista-tyyppisesti fysiikan ja bilsan. 10 000 hakijaa. Ei taida onnistua valvonta mitenkään.

Mahtaa vanhempiasi hävettää lapsensa tyhmyys. 

Vierailija kirjoitti:

Valintakoe etänä -suits me... lääkiksen koe perustuu FY,Ke,BG lukion oppimääriin. Isäni on lukion fy-ja ke-lehtori, äiti BG-lehtori. Tehdään koe kimpassa. Otetaan etäyhteys toiseen koneeseen, niin voi äiti jo valmistella bilsaa, kun iskä tekee prima vista-tyyppisesti fysiikan ja bilsan. 10 000 hakijaa. Ei taida onnistua valvonta mitenkään.

Miksi iskä tekee bilsan, jos on fy- ja ke- lehtori ja äiti BG-lehtori? 

Taidat olla todella taukki. Et selviä yliopisto-opinnoista, joihin vilpillä yrität päästä. 

Harmittaa ihan todella paljon. Oikikseen on tarkoitus hakea ja jo nyt on tieto että kokeen eka osa järkätään sähköisesti ja ei ole varmaa, järkätäänkö mitään toista osaa ollenkaan.

Tää ei vaan oo reilu peli meille joilla ei ole ketään juristiäitiä/kaveria auttamassa kokeen tekemisessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.

Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.

Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.

Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.

Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?

Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!

Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)

Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?

Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.

Et taida tietää että se mahdollisuus korottaa rajattomasti ylioppilaskirjoituksen arvosanoja ei koske joitakin vuosia aiemmin kirjoittaneita. Eli ei voi kirjoittaa lisää aineita tai korottaa jos on silloiset korotuskertansa käyttänyt. Ainoa mahdollisuus ovat oleet valintakokeet, joka sekin mahdollisuus kaventunut ensikertalaisuuskiintiön vuoksi.

Jokainen saa korottaa niin monta kertaa kuin haluaa, jos on ylioppilastutkinto valmiina. Rajoitukset koskevat vain sen tutkinnon valmiiksi saamista.

Minäkin voisin korottaa ja kirjoitin -85.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsykokeet ovat tulleet nyt tiensä päähän. Onhan se ollut typerää, että ällän ylioppilas on voinut jäädä kokonaan ilman opiskelupaikkaa. Tämä on reilua kaikille.

Millä tavalla reilua? Minulla meni koulu aikanaan todella huonosti, koska olin psyykkisesti niin huonossa kunnossa rankan koulukiusaamisen takia. Myöhemmin sain asioitani oiottua ja pääsin korkeakouluun, nyt korkeakoulututkinto suoritettuna. Olisiko sinusta reilua, että kyvykkäät fiksut ihmiset eivät pääsisi opiskelemaan ja elämään haluamaansa elämää siksi, että joukko koulukiusaajia on päättänyt toisin? Toivottavasti ei siirrytä pelkkään todistusvalintaan, se on hirvittävä vääryys monille.

Kyllä sinä nykyäänkin pääsisit yliopistoon. Korottamalla yo arvosanoja tai pääsykokeella.

Koronavauvojen ja -kilojen lisäksi nyt myös yliopistoihin muodostuu koronavuosikurssi, jonka erityispiirteenä voidaan pitää härskiä vilppikulttuuria, kampittamista ja olematonta oikeudentajua.

Vierailija kirjoitti:

Lukio ei  minusta saisi määrittää kenenkään tulevaisuutta vaan kyllä mahdollisuuksia pitäisi olla senkin jälkeen vielä onnistua ja yrittää jos se aika menee silloin nuorempana huonommin. Itse olin kiusattu pitkään ja vielä lukiossakin sama jatkui jossakin määrin. Samalla olin ahdistunut usein ja varsinkin ensimmäisenä vuonna lähellä sitä, että meinasin seota. Mitään apua en saanut ja itse piti yrittää selvitä ja vanhemmat eivät auttaneet mitenkään. Minulla oli vielä pari vaikeaa ainetta ja varsinkin toisen kanssa ei voimat enää riittäneet niin hyvin. Toisaalta sain jo aika väheiselläkin lukemisella hyviä arvosanoja ja mietinkin, että jos olisin ollut hyvässä kunnossa lukioaikana niin miten olisin sitten pärjännyt, kun oikeastaan en jaksanut panostaa niin paljon kuin olisi pitänyt. Sen takia oli toisaalta myös ihme, että edes selvisin lukiosta, kun lähtökohdat olivat huonot ja ensimmäinen vuosi yhtä itkua ja ahdistusta. Tietenkin moni sanoo, että oma vika ja joku kestää enemmän. En silti tahtoisi, että se aika määrittäisi elämäni suunnan ja sulkisi ovet opiskeluista jos en ole se paras oppilas ja tavallaan olin silloin muutenkin vaikeassa tilanteessa elämässäni. 

No minä taas jouduin autokolariin kesken Korkeakoulu-opintojeni, mikä tietenkin haittasi opintojani. Elämäntilanteet vaihtelevat.

Vierailija kirjoitti:

Harmittaa ihan todella paljon. Oikikseen on tarkoitus hakea ja jo nyt on tieto että kokeen eka osa järkätään sähköisesti ja ei ole varmaa, järkätäänkö mitään toista osaa ollenkaan.

Tää ei vaan oo reilu peli meille joilla ei ole ketään juristiäitiä/kaveria auttamassa kokeen tekemisessä.

Tätä juuri harmittelin itse. Kaikki alat, joihin on paljon hakijoita ei tule pääsemän tavalliset ihmiset sisälle.

Huono tuuri kirjoitti:

Itse aikanaan sairastuin juuri ylppäreitä edeltävästi. Epäiltiin syöpää ja ramppasin monissa tutkimuksissa. Valmistuin kuitenkin ajallaan. Siinä vaiheessa ei ajatuksia juuri riittänyt ylppäreihin ja kirjoitin keski verrot paperit. Pääsin onneksi syksyllä vielä korottamaan. Pidin välivuoden ja seuraavana keväänä pääsykokeiden aikaan jouduin leikkaukseen, olin 2vk vuoteenomana, jolloin pääsykokeet menivät penkin alle. Onneksi välivuosien jälkeen pääsin haluamalleni alalle pelkän pääsykokeen perusteella. Tärkeää ois edelleenkin säilyttää sisäänpääsy mahdollisuus pelkällä valintakokeella.

Kerro se politiikoille

yliopistomies