IL: Yliopistot järjestävät valintakokeensa etänä koronaviruksen takia

Minä kirjoitin C:n paperit, koska en jaksanut lukea kirjoituksiin, mutta nyt yliopistossa tulee arvosanoiksi kuitenkin lähinnä vitosia ja nelosia, koska panostan enemmän opiskeluun 👍

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tästä otetaan nyt opiksi eikä tuhlata jatkossakaan resurssejja turhiin pääsykokeisiin

Mieti nyt vähän pidemmälle ennen kuin kirjoitat tänne. Miten kävisi IB-tutkinnon tehneille tai nuorille joilla ei ole yo-tutkintoa. Et siis tullut ajatelleeksi ja kuitenkin piti kirjoittaa tänne.

yo-ope

Möttönen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.

Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.

Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.

Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.

Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?

Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!

Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)

Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?

Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.

Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.

Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.

Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.

Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.

Sä missään lääkiksessä ole opiskellut.

On se jännää, miten kaikki täällä valintakokeiden puolesta puhujat ovat kaikki huippuammateissa opiskelevia menestyjiä, joilla on omat yritykset jne!

Tota noin, ehkäpä siksi elämässään menestyneitä valintakokeiden puolestapuhujia löytyy, koska näille duunariperheiden hiomattomille timanteille se valintakoe on oikeasti ollut se juttu, johon ekaa kertaa elämässään panostanut, ja kun siinä on pärjännyt se on jäänyt mieleen sinä asiana, joka mahdollisti etenemisen uuteen sosioekonomiseen asemaan?

Ihan selvä peli. Akateemisten perheiden vesat kun on yleensä jo pienestä pitäen opetettu panostamaan koulumenestykseen. Noilla muilla, joilla saattanut olla jopa tosi karut perheolot ja rankka lapsuus, on kypsynyt vasta kahdenkympin korvilla tai myöhemmin se ajatus, että opiskelisi.

Ja mikähän estää sitä duunariperheen lasta tekemästä hommia lukiossa? Aivan ei mikään

No esimerkiksi se, jos on kasvanut väkivaltaisessa alkoholistiperheessä, jossa ei pahemmin ole kannustettu koulunkäyntiin. Ihmiset jotka ovat eläneet hyvän ja tasapainoisen lapsuuden eivät tätä toki voi ymmärtää.

Jos elää hyvin epävakaissa olosuhteissa niin hyvin vaikea on panostaa koulunkäyntiin.

Se kipinä opiskeluun voi herätä vasta myöhemmin kun tajuaa, ettei olekaan niin tyhmä ja surkea mitä on koko ikänsä luullut.

Itse uskon, että nämä monet jotka täälläkin esittävät "menestyneitä lääkäreitä ja yrittäjiä" ovat oikeasti niitä henkilöitä, joilla on kaikki koulut mennyt penkinalle ja he nyt toivovat, että kuukauden kovalla lukemisella he pääsevät haluamaansa kouluun. Ja asian pitäisi pysyä näin sen sijaan, että sitä panostusta pitäisi pitää yllä koko lukion ajan.

Minusta taas kaikki ketjussa todistusvalintaa puolustelevat vaikuttavat siltä, etteivät ole edes kirjoittaneet saati opiskelleet yliopistossa. Sen verran kaukana käytännöistä ja tosielämän opiskelusta tuntuu käsistykset olevan. Ei edes tajuta, että yo-arvosanoja painotetaan alasta riippumatta – edellä joku antoi erinomaisen esimerkin oikiksesta ja Kertusta ja mikä sen pojan nimi nyt olikaan.

Itse kirjoitin kokemukseni ja arvosanani jo jossain kaukana edellä, olen se valtsikalainen pääsykoekiintiössä toisella hakukerralla valittu. Ihan kelpo todistus oli minulla, ei mennyt ”koulu penkin alle”. Ja nyt siis vastasin sivusta.

  pitkästä matematiikasta saa eniten pisteitä, tutustukaa taulukkoon

Jos minä siis haluaisin hakea opiskelemaan vaikka historiaa tai antropologiaa, saisinko oikeasti silloinkin eniten pisteitä pitkästä matikasta? Sittenhän tuo todistushaku on ihan järjetöntä että pitäisi käydä pitkä matikka joka ei edes liity moniin oppiaineisiin mitenkään.

Pitkän matematiikan ja äidinkielen painotuksen taustalla on että kaikki pedagogiset tutkimukset osoittavat että noissa aineissa menestyminen lukiossa korreloi hyvin yliopisto-opinnoissa menestymisen kanssa. Tuo on faktaa pidit siitä taikka et. Toinen asia on onko se hyvö valinnan kannalta.

yo-ope

Varmaan nyt esimerkiksi oikiksen pääsykokeessa tullaan painottamaan enemmän soveltavia tehtäviä, jonka tyyppinen kokeessa on ollut jo vuosia viimeinen tehtävä (annetaan tietty laki ja sen pohjalta pitää tunnistaa annetusta kertomuksesta juridiset ongelmat ja vastata muytamaan kysymykseen lyhyesti).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni pitäisi olla helpohkoa päästä sisään, mutta ekana vuotena karsitaan tosi rankasti sitten.

Tämä olisi hyvin vaikea toteuttaa. Tai ehkä jollain sellaisilla aloilla, joissa opinnot koostuu lähinnä massaluennoista niin voisi onnistua.

Tietyillä aloilla on kuitenkin heti alusta alkaen opetusta, joka tapahtuu pienryhmissä. Lääkis ja sairaanhoitajat tulee nyt ekana mieleen. Järjetöntä resurssien tuhlausta olisi enkä ymmärrä miten tuo edes onnistuisi. Ryhmäkoot alkavat nyt jo olla liian suuret ja opettajien virkoja on vähennetty.

Onnistuumm, Saksassa mutta meillä ei ole (vielä) haluttu mennä tuohon suuntaan, ehkä myöhemmin ...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tästä otetaan nyt opiksi eikä tuhlata jatkossakaan resurssejja turhiin pääsykokeisiin

Mieti nyt vähän pidemmälle ennen kuin kirjoitat tänne. Miten kävisi IB-tutkinnon tehneille tai nuorille joilla ei ole yo-tutkintoa. Et siis tullut ajatelleeksi ja kuitenkin piti kirjoittaa tänne.

yo-ope

Onhan ib-opiskelijoilla ylioppilastutkinto tai siihen hakuvaiheessa verrattava paperi. Siellä alempi matematiikka rinnastetaan suomalaisen vastineen pitkään matematiikkaan, kertoo paljon vaativuudesta. Et sitten tullut ajatelleeksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei valmis juristi välttämättä osaa paljonkaan auttaa oikiksen pääsykokeessa, varsinkin jos valmistumisesta on pitkä aika työskentelee eri alalla kuin mitä pääsykoekirjat käsittelevät. Ne kysymykset on tehty niin, että pääsykoekirjaa lukematta ei suureen osaan voi vastata. Toki jossain soveltavissa tehtävissä voisi auttaa.

Kaverini on ollut töissä valmennuskurssilla joten luotan, että jotain hän kyllä osaa ;)

No silloin varmasti osaa, jos on tämän kevään valmennuskurssilla ollut, koska on itsekin tutustunut pääsykoekirjoihin.

Ei ole enää pääsykoekirjoja (kuin aivan muutamassa kohteessa eivätkä nekää ole samalla tavalla pk-kirjoja kuin ennen)  Päivittäkää tietonne nykyaikaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisihan tässä nyt mielenkiintoinen tilaisuus testata, miten menestyisi yksi vuosikerta pelkillä todistusvalinnoilla.

Se on jo huomattu esimerkiksi juuri oikeustieteellisissä tiedekunnissa, että todistusvalinnan lisääminen on heikentänyt opiskelijoiden soveltuvuutta alalle. Jos se olisi professoreista kiinni, niin he ottaisivat mieluiten kaikki opiskelijat pääsykokeilla.

Johtuu pitkän matikan ylikorostuneesta painoarvosta. Ei se matikan hyvä osaaminen tee ihmistä sentään päteväksi ihan jokaiselle alalle vaikka todistusvalinta näin jostain kumman syystä olettaakin.

Johtuu myös siitä, että yo-kokeessa pystyy menestymään sellaisilla opiskelutekniikoilla, jotka eivät yliopistossa ole enää käyttökelpoisia. Eli pänttäämällä apinan raivolla, kuten ne stereotyyppiset "kympin tytöt" tekevät. Pääsykoe mittaa paremmin kykyä omaksua kullekin tieteenalalle tyypillistä tietoa ja soveltaa sitä. Esimerkiksi siellä oikiksessa jo ensimmäisenä vuonna opiskelijan eteen tulee moninkertaisesti paksumpi kirjapino kuin koko lukion aikana yhteensä. Ei siitä selviä ulkoa opettelemalla.

Aina naisia solvataan jopa kun he pärjäävät miehiä paremmin! Tajuatko miten tärkeä olet? Miksi liität ulkoa opettelun naisiin? Ai niin, koska olette niin ääliöitä että abortoitte oman sukupuolenne ja kehutte miten osaatte ihan itse valita miehen edun. Naiset on säälittäviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tästä otetaan nyt opiksi eikä tuhlata jatkossakaan resurssejja turhiin pääsykokeisiin

Mieti nyt vähän pidemmälle ennen kuin kirjoitat tänne. Miten kävisi IB-tutkinnon tehneille tai nuorille joilla ei ole yo-tutkintoa. Et siis tullut ajatelleeksi ja kuitenkin piti kirjoittaa tänne.

yo-ope

Onhan ib-opiskelijoilla ylioppilastutkinto tai siihen hakuvaiheessa verrattava paperi. Siellä alempi matematiikka rinnastetaan suomalaisen vastineen pitkään matematiikkaan, kertoo paljon vaativuudesta. Et sitten tullut ajatelleeksi

IB rinnastus riippuu leveleistä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisihan tässä nyt mielenkiintoinen tilaisuus testata, miten menestyisi yksi vuosikerta pelkillä todistusvalinnoilla.

Se on jo huomattu esimerkiksi juuri oikeustieteellisissä tiedekunnissa, että todistusvalinnan lisääminen on heikentänyt opiskelijoiden soveltuvuutta alalle. Jos se olisi professoreista kiinni, niin he ottaisivat mieluiten kaikki opiskelijat pääsykokeilla.

Johtuu pitkän matikan ylikorostuneesta painoarvosta. Ei se matikan hyvä osaaminen tee ihmistä sentään päteväksi ihan jokaiselle alalle vaikka todistusvalinta näin jostain kumman syystä olettaakin.

Johtuu myös siitä, että yo-kokeessa pystyy menestymään sellaisilla opiskelutekniikoilla, jotka eivät yliopistossa ole enää käyttökelpoisia. Eli pänttäämällä apinan raivolla, kuten ne stereotyyppiset "kympin tytöt" tekevät. Pääsykoe mittaa paremmin kykyä omaksua kullekin tieteenalalle tyypillistä tietoa ja soveltaa sitä. Esimerkiksi siellä oikiksessa jo ensimmäisenä vuonna opiskelijan eteen tulee moninkertaisesti paksumpi kirjapino kuin koko lukion aikana yhteensä. Ei siitä selviä ulkoa opettelemalla.

Aina naisia solvataan jopa kun he pärjäävät miehiä paremmin! Tajuatko miten tärkeä olet? Miksi liität ulkoa opettelun naisiin? Ai niin, koska olette niin ääliöitä että abortoitte oman sukupuolenne ja kehutte miten osaatte ihan itse valita miehen edun. Naiset on säälittäviä.

Tekstisi ensimmäinen ja viimeinen lause ovat hivenen ristiriidassa keskenään...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei valmis juristi välttämättä osaa paljonkaan auttaa oikiksen pääsykokeessa, varsinkin jos valmistumisesta on pitkä aika työskentelee eri alalla kuin mitä pääsykoekirjat käsittelevät. Ne kysymykset on tehty niin, että pääsykoekirjaa lukematta ei suureen osaan voi vastata. Toki jossain soveltavissa tehtävissä voisi auttaa.

Kaverini on ollut töissä valmennuskurssilla joten luotan, että jotain hän kyllä osaa ;)

No silloin varmasti osaa, jos on tämän kevään valmennuskurssilla ollut, koska on itsekin tutustunut pääsykoekirjoihin.

Ei ole enää pääsykoekirjoja (kuin aivan muutamassa kohteessa eivätkä nekää ole samalla tavalla pk-kirjoja kuin ennen)  Päivittäkää tietonne nykyaikaan

Harvinaisen typerä uudistus. Kyllä ennen oli paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei valmis juristi välttämättä osaa paljonkaan auttaa oikiksen pääsykokeessa, varsinkin jos valmistumisesta on pitkä aika työskentelee eri alalla kuin mitä pääsykoekirjat käsittelevät. Ne kysymykset on tehty niin, että pääsykoekirjaa lukematta ei suureen osaan voi vastata. Toki jossain soveltavissa tehtävissä voisi auttaa.

Kaverini on ollut töissä valmennuskurssilla joten luotan, että jotain hän kyllä osaa ;)

No silloin varmasti osaa, jos on tämän kevään valmennuskurssilla ollut, koska on itsekin tutustunut pääsykoekirjoihin.

Ei ole enää pääsykoekirjoja (kuin aivan muutamassa kohteessa eivätkä nekää ole samalla tavalla pk-kirjoja kuin ennen)  Päivittäkää tietonne nykyaikaan

Harvinaisen typerä uudistus. Kyllä ennen oli paremmin.

Älä syytä meitä yliopistolaisia.

Tämä linjaus on tullut opetusministeriöltä saatesanoin ellei paperivalintoihin ohjeiden mukaisesti mennä, tulee sanktioita (ja arvaat varmaan mitä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni pitäisi olla helpohkoa päästä sisään, mutta ekana vuotena karsitaan tosi rankasti sitten.

Tämä olisi hyvin vaikea toteuttaa. Tai ehkä jollain sellaisilla aloilla, joissa opinnot koostuu lähinnä massaluennoista niin voisi onnistua.

Tietyillä aloilla on kuitenkin heti alusta alkaen opetusta, joka tapahtuu pienryhmissä. Lääkis ja sairaanhoitajat tulee nyt ekana mieleen. Järjetöntä resurssien tuhlausta olisi enkä ymmärrä miten tuo edes onnistuisi. Ryhmäkoot alkavat nyt jo olla liian suuret ja opettajien virkoja on vähennetty.

Onnistuumm, Saksassa mutta meillä ei ole (vielä) haluttu mennä tuohon suuntaan, ehkä myöhemmin ...

Oleko yleisemminkin sitä mielä, että kaikki tai edes suurin osa muualla maailmalla tehdyistä hölmöilyistä pitäisi toteuttaa täällä?

- Sitä minä toisinaan olen ihmetellyt, että mistä nämä opiskelijat, jotka eivät useista yriyksistä huolimatta (jokunen epäonnisuminen pääsykokeissa ei paljoa kerro)  mahd. otettaisiin sisään samalla kertaa yhdessä kaikkien halukkaiden kanssa, minkäänlaista karsintaa tekemättä saisivat itselleen riittävät opiskelutaidot?

 Siis yks-kaks saavuttaisivat sellaiset taidot ja kyvyt, että pärjäisivät opinnoissan niin paljon paremmn "karsinta vuonna /vuosina", että olisivat merkittävästi parempia, kuin he jotka olsivat saaneet paikan, jos olisi ollut pääsykoe tai muu vastaava karsinta tapa, jolla on pyrity valitsemaan alalle kaikkein soveltuvimmat opiskelijat. (Toki monessa pääsykokeessa saattanee olla edelleen kehitettävää tässä -yksinkertaistaen parhaien alallesoveluvuus kohdassa). 

Toinen kysymys on, että mitä tälllainen jatkuva kilpailu "karsinta vuonna" (tai mahd. jopa useana vuoena koko opiskeluajan)   tekisi opiskeluilmapiirille? 

- Omana aikanani (, eriyisesti Suomessa) saatoin hyvin lainata luentomuistiinpanojani kaverilleni. Saatettiin toisinaan sopia, että ensin minä luen n.n tenttikirjat ja suunnilleen puolessa välissä tenttiin valmistautumisaikaa vaihdetaan materiaalit. (Hän sai sen minkä, minä luin ensin ja minä sen, mitä hän luki ensin). Saatoimme kerrata tenttiä varten yhdessä. Saatoin saada prujuja tai tentikirjjoja samoin kuin itse saatoin antaa, jonkun tentikirjan tai prujun kaverilleni lainaan, tosinaan jopa omaksi . Saatoimme pitää yhdessä useamman kaverin kesken lukupiiriä...

Mutta olisinko ollut yhtä halukas toimimaan yhdessä ja vastavuoroisesti kavereitani tukien ja tsempaten, kuten he minua, jos saman aikaisesti olisi ollut tunne että voinko oikeasti luottaa heihin, koska hehän kilpailevat minun kanssani myös jatkosta ja siitä kuka meistä saa jatkaa opintojani. Ja  kuka meisä mahd. lentäisi ensimmäisenä opiskelupaikasta ulos, ellei ole "tareeksi hyvä".  Vaikka itse uskoisin olevani, niin kannattaisiko minun oikeasti käyttää aikaani sellaisten kanssa, jotka ovat loisto tyyppejä mutta, jotka eivät aina loista opintomenestyksellään.... 

Olen huojentunut. Opiskeluaikani suurin klpailijani ja suurin arvostelijani on ollut luultavasti monta kertaa minä itse. 

Sinkkumies        

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsykokeet ovat tulleet nyt tiensä päähän. Onhan se ollut typerää, että ällän ylioppilas on voinut jäädä kokonaan ilman opiskelupaikkaa. Tämä on reilua kaikille.

Hymyilytti vinosti kun muistan miten eräs puolituttu äiti-ihminen hehkutti kuinka hänen tyttärensä oli oikein huippulukiosta kirjoittanut hyvät arvosanat ylppäreissä, siis sellaiseen mihin vain harvat ja valitut pääsee.

En viitsinyt huomauttaa, että ne ylioppilaskirjoiukset on kyllä samanlaiset joka lukiosta riippumatta lukiosta; ellei sitten suorita ib-lukiossa Inernational Baccalaureate Diploma, joka on kansainvälinen ylioppilastutkinto. ja tytär pakersi nyt pääsykokeisiin lukemisen parisssa. Hämmentyneenä jatkoin hänen kuulemistaan kun hän melskasi ja haukkui joka ainoan ammattikoulun valineen.

Olisin toki voinut jatkaa, että juuri nyt valmennuskurssiryhmässäni on muutama ammattikoulun käynyt, joista ainakin yhdestä uskalsin olla melko varma, että tulisi todennäköisesti saamaan opiskelupaikan (Ensimmäisestä kurssin välikokseisa hän sai toiseksi parhaat pisteet). Huomautinkin vain, että ihan yhtälailla yliopistosta voi saada pääsykokeen kautta se hänen eriyisesti halveksimansa ammattikoulusta valmistunut "mopo-poika".

Kuulemma en ymmärtänyt. - Ja sainkin kertauksena kuulla jo edellä keromani. Ja miten on eri juttu se, että hänen tyttärensä on sentään kirjoittanut ylioppilaaksi huippulukiosta ja lukee nyt pääsykokeisiin ja käy nyt myös (kallista) valmennuskurssia., eikä ole mikään ammattisurkeasta valmistunut.... 

- Tuon äiti-ihmisen ilme olisi kyllä varmasti ollut näkemisen arvoinen kun joitain aikoja myöhemmin hän saattoi ensimmäsiä kertaa kuulla että "mopo-poika" oli onnistunut saamaan yliopisto-opiskelupaikan. - Ja ei -ei hänen opsikelupaikkaansa voitu luovutaa ja hänen "huippu lukiosta" ylioppilaaksi kirjoittaneelle tyttärelle, joka oli jäänyt puolentoista pisteen päähän himoitusta opiskelupaikasta, - Tuo tytär sen sijaan vaikuti hetken jopa huojentuneela, että hän saattaisi mahdollisesti viettää välivuoden. Autoin häntä kyllä laatimaan oikaisupyynnön mutta sitä laatiessamme olin huomaavinani tuon huojennuksen, kun hän kertoi mm. haaveistaan, joita oli paljon muitakin kuin tämä "himoittu opiskelupaikka"

Sinkkumies   

Sinkkumies

Jos oikeasti olisit ite käyny yliopistoa, niin tietäsit, että ammatikoulusta paikan saaneita ei niissä oikeasti varmasti ole,  Tosieks tolla mopoilijalla vain kävi hyvä tuuri vähä niinku voitti lotossa. Miksi toi tyttö ei käyttänyt suhteita sissäänpääsynsä varmistamiseksi? - Pääsehän huippulukion käyneistä yleensä lähes kaikki aina haluamansa paikan. -Puolentoista pisteen päähä on  niin vähä, että en usko tää ois ollu mikään ongelma. Opiskejia valinnois ku on suoisitaan muutenkin tyttöjä yliopistois.

Mitä hel-vet-tiä mä just luin. - Anteeksi oli pakko todeta tämä "julkisesti" , vaikka pitäisi osata jättää typeryydet omaan arvoonsa. -Vaikka ymmärrän erinomaisen hyvin, että ed. kertomani muistelo saattoikin herättää hieman tunteita 

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni pitäisi olla helpohkoa päästä sisään, mutta ekana vuotena karsitaan tosi rankasti sitten.

Tämä olisi hyvin vaikea toteuttaa. Tai ehkä jollain sellaisilla aloilla, joissa opinnot koostuu lähinnä massaluennoista niin voisi onnistua.

Tietyillä aloilla on kuitenkin heti alusta alkaen opetusta, joka tapahtuu pienryhmissä. Lääkis ja sairaanhoitajat tulee nyt ekana mieleen. Järjetöntä resurssien tuhlausta olisi enkä ymmärrä miten tuo edes onnistuisi. Ryhmäkoot alkavat nyt jo olla liian suuret ja opettajien virkoja on vähennetty.

Onnistuumm, Saksassa mutta meillä ei ole (vielä) haluttu mennä tuohon suuntaan, ehkä myöhemmin ...

Oleko yleisemminkin sitä mielä, että kaikki tai edes suurin osa muualla maailmalla tehdyistä hölmöilyistä pitäisi toteuttaa täällä?

- Sitä minä toisinaan olen ihmetellyt, että mistä nämä opiskelijat, jotka eivät useista yriyksistä huolimatta (jokunen epäonnisuminen pääsykokeissa ei paljoa kerro)  mahd. otettaisiin sisään samalla kertaa yhdessä kaikkien halukkaiden kanssa, minkäänlaista karsintaa tekemättä saisivat itselleen riittävät opiskelutaidot?

 Siis yks-kaks saavuttaisivat sellaiset taidot ja kyvyt, että pärjäisivät opinnoissan niin paljon paremmn "karsinta vuonna /vuosina", että olisivat merkittävästi parempia, kuin he jotka olsivat saaneet paikan, jos olisi ollut pääsykoe tai muu vastaava karsinta tapa, jolla on pyrity valitsemaan alalle kaikkein soveltuvimmat opiskelijat. (Toki monessa pääsykokeessa saattanee olla edelleen kehitettävää tässä -yksinkertaistaen parhaien alallesoveluvuus kohdassa). 

Toinen kysymys on, että mitä tälllainen jatkuva kilpailu "karsinta vuonna" (tai mahd. jopa useana vuoena koko opiskeluajan)   tekisi opiskeluilmapiirille? 

- Omana aikanani (, eriyisesti Suomessa) saatoin hyvin lainata luentomuistiinpanojani kaverilleni. Saatettiin toisinaan sopia, että ensin minä luen n.n tenttikirjat ja suunnilleen puolessa välissä tenttiin valmistautumisaikaa vaihdetaan materiaalit. (Hän sai sen minkä, minä luin ensin ja minä sen, mitä hän luki ensin). Saatoimme kerrata tenttiä varten yhdessä. Saatoin saada prujuja tai tentikirjjoja samoin kuin itse saatoin antaa, jonkun tentikirjan tai prujun kaverilleni lainaan, tosinaan jopa omaksi . Saatoimme pitää yhdessä useamman kaverin kesken lukupiiriä...

Mutta olisinko ollut yhtä halukas toimimaan yhdessä ja vastavuoroisesti kavereitani tukien ja tsempaten, kuten he minua, jos saman aikaisesti olisi ollut tunne että voinko oikeasti luottaa heihin, koska hehän kilpailevat minun kanssani myös jatkosta ja siitä kuka meistä saa jatkaa opintojani. Ja  kuka meisä mahd. lentäisi ensimmäisenä opiskelupaikasta ulos, ellei ole "tareeksi hyvä".  Vaikka itse uskoisin olevani, niin kannattaisiko minun oikeasti käyttää aikaani sellaisten kanssa, jotka ovat loisto tyyppejä mutta, jotka eivät aina loista opintomenestyksellään.... 

Olen huojentunut. Opiskeluaikani suurin klpailijani ja suurin arvostelijani on ollut luultavasti monta kertaa minä itse. 

Sinkkumies        

Kai siinä jotakin ideaa on kun osa Keski-Euroopan maista on mennyt siihen että lähes kaikki halukkaat voivat aloittaa opinnot ja sitten toisena vuonna karsitaan 2/3 tjsp ulos. Kaikki saavat mahdollisuuden mutta ensimmäisen vuoden opetusresursseja se vaatii tosin paljon. Ja nuo 2/3 ovat menettäneet vuoden. Meillä ei ole haluttu vielä mennä tuohon systeemiin.

Nykyinen suuntaus 50/50 -> 80/20% papereilla tai jopa kaikki papereilla on tullut opetusministeriöltä, sitä ei paljon meiltä yliopistolaisilta kysytty. Annettiin ymmärtää että näin pitää tehdä. Ja sitten näin tehtiin. En osaa sanoa onko hyvä vai huono mutta jotenkin olisin ollut enemmän pääsykokeiden kannalta. Politiikot pitivät pääsykoemallia kalliina ja että se hukkaa sisäänpääsemättömien aikaa. Eli nyt ei saa olla enemmän kuin 30 päivää tekstien lukemiseen, ja haluttiin ehkä myös vähentää kalliden valmennuskurssien merkitystä. Tämä jälkimmäinen on hyvä asia.

Pääsykokeiden katsottiin rasittava jo yo-kirjoitusten väsyttämiä lukiolaisia ja siksi ennakkoon luettavan materiaa saa vaatia enintään kuukauden lukuajan, tämä rajattiin niin, että ennakkoon luettavan materiaalin saa julkaista vasta kuukautta ennen pääsykoetta. Tämäkin vaade tuli politiikoilta, ei yliopistoilta. Uudistusta perusteltiin myös sillä missattu pääsykoehaku on sitten siinä kun taas yo-korjoituksen arvosanoja voi korottaa ja niillä voi uudestaan seuraavana vuonna taas hakea.  No nyt pääsykokeet sitten valuvat lukioon ja lähes kaikki valitsevat varmuuden vuoksi pitkän matematiikan koska siitä saa eniten pisteitä. Ylimääräistä kieltä tai yhteiskuntatieteitä ei kannata valita kuin erikoistapauksissa. Näin vähennetään lukion yleissivistävyyttä - huono juttu mielestäni. Mutta aika näyttää oli hyvä kokonaisuudistus vai ei.

yliopistomies

Vierailija kirjoitti:

Pääsykokeet ovat tulleet nyt tiensä päähän. Onhan se ollut typerää, että ällän ylioppilas on voinut jäädä kokonaan ilman opiskelupaikkaa. Tämä on reilua kaikille.

Millä tavalla reilua? Minulla meni koulu aikanaan todella huonosti, koska olin psyykkisesti niin huonossa kunnossa rankan koulukiusaamisen takia. Myöhemmin sain asioitani oiottua ja pääsin korkeakouluun, nyt korkeakoulututkinto suoritettuna. Olisiko sinusta reilua, että kyvykkäät fiksut ihmiset eivät pääsisi opiskelemaan ja elämään haluamaansa elämää siksi, että joukko koulukiusaajia on päättänyt toisin? Toivottavasti ei siirrytä pelkkään todistusvalintaan, se on hirvittävä vääryys monille.

En kannata pelkkää todistusvalintaa, mutta huvittaa kyllä tämä vankkumaton usko pääsykoejärjestelmän erinomaisuuteen. Itse pääsin pääsykokeella oppiaineeseen, johon otettiin muistaakseni 8 % hakijoista ko. vuonna. Pääsykoemateriaalista se osa, joka ei ollut lukion materiaaleja, oli yleistä kielitiedettä, jota todella harva opiskelukaverini käytännössä opiskeli yhtään enempää kuin oli pakko, eli noin yhden kurssin.

Itse en todellakaan ollut varma, että kyseessä on oma alani ylipäätään, mutta halusin yliopistoon. Hyvä, että pääsin, koska vasta sitten aukeni kunnolla, mitä kaikkia opiskelumahdollisuuksia siellä oikeasti on. Valmistuin alkuperäisestä pääaineesta kandiksi, mutta maisterin tein ihan eri alalta. Sinne pääsin tekemällä riittävästi opintoja ja osallistumalla erillishakuun, en tiedä, onko tämä yhä mahdollista.

Maisteriopintojeni aikana kävin valvomassa uuden pääaineeni pääsykokeita. Käytännössä koe oli yhteinen usealle pääaineelle. Materiaalina oli lukion biologian oppimäärä, eli ihan tasan ne samat jutut, jotka luetaan yo-kirjoituksiin. Omaan pääaineeseeni suoranaisesti liittyviä kysymyksiä oli enintään 1 /vuosi, eli kokeessa pärjäämiseen ei todellakaan riittänyt se, että olisi ollut juuri ko. aiheesta motivoitunut ja siihen perehtynyt.

Väitän, että monella alalla pääsykokeet eivät mittaa erityistä motivaatiota tiettyyn pääaineeseen, koska pääsykoemateriaalin perusteella hakija ei tiedä tulevan pääaineensa todellisuudesta juuri mitään. Nykyään monet kandiohjelmat ovat lisäksi niin laaja-alaisia, ettei 1. vuoden opiskelija todennäköisesti edes tiedä, mikä se pääaine tulee olemaan. 

Usein pääsykoe ei myöskään mittaa mitään ”lahjakkuutta” tietyssä pääaineessa, vaan enemmänkin valmiutta päntätä (abien kohdalla vielä yhteen) kokeeseen, jotta saa opiskelupaikan. Tosin väitän myös, että suurimpaan osaan yo-opintoja ei tarvita mitään mystistä ”lahjakkuutta”, vaan ihan vaan normaaleja älynlahjoja ja valmiutta tehdä töitä.

Voi pääsykoe silti olla vähiten huono vaihtoehto opiskelijoiden valitsemiseen, en tiedä. Veikkaan, että "kaikki sisään + karsinta" testaisi paremmin motivaatiota opiskella juuri tiettyä pääainetta, mutta siinä tulisi muita ongelmia, kuten joku jo mainitsikin. Plus Suomessa on jo nyt huono opiskelija/opettaja suhdeluku, tuolla järjestelmällä se huononisi entisestään ensimmäisten opintovuosien aikana.

Vierailija kirjoitti:

En kannata pelkkää todistusvalintaa, mutta huvittaa kyllä tämä vankkumaton usko pääsykoejärjestelmän erinomaisuuteen. Itse pääsin pääsykokeella oppiaineeseen, johon otettiin muistaakseni 8 % hakijoista ko. vuonna. Pääsykoemateriaalista se osa, joka ei ollut lukion materiaaleja, oli yleistä kielitiedettä, jota todella harva opiskelukaverini käytännössä opiskeli yhtään enempää kuin oli pakko, eli noin yhden kurssin.

Itse en todellakaan ollut varma, että kyseessä on oma alani ylipäätään, mutta halusin yliopistoon. Hyvä, että pääsin, koska vasta sitten aukeni kunnolla, mitä kaikkia opiskelumahdollisuuksia siellä oikeasti on. Valmistuin alkuperäisestä pääaineesta kandiksi, mutta maisterin tein ihan eri alalta. Sinne pääsin tekemällä riittävästi opintoja ja osallistumalla erillishakuun, en tiedä, onko tämä yhä mahdollista.

Maisteriopintojeni aikana kävin valvomassa uuden pääaineeni pääsykokeita. Käytännössä koe oli yhteinen usealle pääaineelle. Materiaalina oli lukion biologian oppimäärä, eli ihan tasan ne samat jutut, jotka luetaan yo-kirjoituksiin. Omaan pääaineeseeni suoranaisesti liittyviä kysymyksiä oli enintään 1 /vuosi, eli kokeessa pärjäämiseen ei todellakaan riittänyt se, että olisi ollut juuri ko. aiheesta motivoitunut ja siihen perehtynyt.

Väitän, että monella alalla pääsykokeet eivät mittaa erityistä motivaatiota tiettyyn pääaineeseen, koska pääsykoemateriaalin perusteella hakija ei tiedä tulevan pääaineensa todellisuudesta juuri mitään. Nykyään monet kandiohjelmat ovat lisäksi niin laaja-alaisia, ettei 1. vuoden opiskelija todennäköisesti edes tiedä, mikä se pääaine tulee olemaan. 

Usein pääsykoe ei myöskään mittaa mitään ”lahjakkuutta” tietyssä pääaineessa, vaan enemmänkin valmiutta päntätä (abien kohdalla vielä yhteen) kokeeseen, jotta saa opiskelupaikan. Tosin väitän myös, että suurimpaan osaan yo-opintoja ei tarvita mitään mystistä ”lahjakkuutta”, vaan ihan vaan normaaleja älynlahjoja ja valmiutta tehdä töitä.

Voi pääsykoe silti olla vähiten huono vaihtoehto opiskelijoiden valitsemiseen, en tiedä. Veikkaan, että "kaikki sisään + karsinta" testaisi paremmin motivaatiota opiskella juuri tiettyä pääainetta, mutta siinä tulisi muita ongelmia, kuten joku jo mainitsikin. Plus Suomessa on jo nyt huono opiskelija/opettaja suhdeluku, tuolla järjestelmällä se huononisi entisestään ensimmäisten opintovuosien aikana.

Mutta kun jollakin tavalla hakijat pitää karsia, niin useampana vuotena on tietyissä hakukohteissa paperihaun (51%) lisäksi pääsykokeena ollut aineistokoe, (49%) jonka tekstin hakija saa eteensä vasta kokeessa,  ja siten kaikki olisivat enemmän samalla viivalla kun tuhansien eurojen preppauskurssilla siihen ei voi valmistaa.

yliopistomies

Tää eroaa sillä että kokeet tulee olemaan paljon vaikeammat koska enemmän tarttee pisteitä että pääsee läpi koska kaikilla mahdollisuus luntata, sisäänottomäärien ollessa jokatapauksessa samoja.

Itse aikanaan sairastuin juuri ylppäreitä edeltävästi. Epäiltiin syöpää ja ramppasin monissa tutkimuksissa. Valmistuin kuitenkin ajallaan. Siinä vaiheessa ei ajatuksia juuri riittänyt ylppäreihin ja kirjoitin keski verrot paperit. Pääsin onneksi syksyllä vielä korottamaan. Pidin välivuoden ja seuraavana keväänä pääsykokeiden aikaan jouduin leikkaukseen, olin 2vk vuoteenomana, jolloin pääsykokeet menivät penkin alle. Onneksi välivuosien jälkeen pääsin haluamalleni alalle pelkän pääsykokeen perusteella. Tärkeää ois edelleenkin säilyttää sisäänpääsy mahdollisuus pelkällä valintakokeella.