Lue keskustelun säännöt.
IL: Yliopistot järjestävät valintakokeensa etänä koronaviruksen takia
09.04.2020 |
Kannattaakin nyt pyytää juristiystävä kylään oikiksen pääsykokeen aikaan ;)
Kommentit (394)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)
Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?
Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.
Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.
Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.
Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.
Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.
Sä missään lääkiksessä ole opiskellut.
On se jännää, miten kaikki täällä valintakokeiden puolesta puhujat ovat kaikki huippuammateissa opiskelevia menestyjiä, joilla on omat yritykset jne!
Tota noin, ehkäpä siksi elämässään menestyneitä valintakokeiden puolestapuhujia löytyy, koska näille duunariperheiden hiomattomille timanteille se valintakoe on oikeasti ollut se juttu, johon ekaa kertaa elämässään panostanut, ja kun siinä on pärjännyt se on jäänyt mieleen sinä asiana, joka mahdollisti etenemisen uuteen sosioekonomiseen asemaan?
Ihan selvä peli. Akateemisten perheiden vesat kun on yleensä jo pienestä pitäen opetettu panostamaan koulumenestykseen. Noilla muilla, joilla saattanut olla jopa tosi karut perheolot ja rankka lapsuus, on kypsynyt vasta kahdenkympin korvilla tai myöhemmin se ajatus, että opiskelisi.Ja mikähän estää sitä duunariperheen lasta tekemästä hommia lukiossa? Aivan ei mikään
No esimerkiksi se, jos on kasvanut väkivaltaisessa alkoholistiperheessä, jossa ei pahemmin ole kannustettu koulunkäyntiin. Ihmiset jotka ovat eläneet hyvän ja tasapainoisen lapsuuden eivät tätä toki voi ymmärtää.
Jos elää hyvin epävakaissa olosuhteissa niin hyvin vaikea on panostaa koulunkäyntiin.
Se kipinä opiskeluun voi herätä vasta myöhemmin kun tajuaa, ettei olekaan niin tyhmä ja surkea mitä on koko ikänsä luullut.
Miksi et nyt ymmärrä tätä, se kipinä jos syttyy myöhemmin, voi korottaa numeroita eikö vain.
Mitä järkeä olisi päntätä vuosien päästä uudestaan jotkut pakolliset lukion aineet, jotka eivät välttämättä liity mitenkään siihen alaan, jota haluaa yliopistossa opiskella? Sen sijaan, että voisi suoraan syventyä siihen haluamansa yliopistoalan kirjallisuuteen ja osallistua alan ammattilaisten suunnittelemiin pääsykokeisiin.
Tarkoitus on se, ettei erillistä valmentautumista ja maksullisia kursseja tarvittaisi. Siksi nämä pääsykokeet eivät enää ole mitään alan kirjallisuutta millään alalla ja siksi vähintään puolet valitaan todistuksella.
Näitä perysteluja löytyy kyllä. Maailma on muuttunut.
Nyt siis monen alan pääsykoe perustuu suoraan lukiokursseihin. Esim kauppis 3 kurssia.
Lääkis tietty kaikki ky ke bi kursdit...
Joten valmentautua on pakko.
Luulen, että helpommalla korotat ne yo arvosanat. Ja Jokainen saa korottaa niin monta kertsa kuin haluaa.
Suosittelen tätä lapselleni, ellei hän nyt pääse. Tankkaa vaikka yhtä ainetta koko vuoden
Eri
Sulla ei ole hajuakaan mistä puhut. Miten niin millään alalla ei ole enää erillistä pääsykoekirjaa? Suurimmalla osalla on. Juuri siksi koska lukiossa opiskellaan yleissivistävästi eikä niillä tiedoilla aina mennä suoraan jollekin tietylle tarkkarajaiselle tieteenalalle. Vai montako oikeustieteen kurssia lukiolaisesi on käynyt?
Eri
Sinulla on vanhentuneet tiedot.
Näytä näitä aloja joussa edelleen on erilliset pääsykoekirjat. Linkkaa jokin ala tänne.
Olen melko kattavasti tähän uudistukseen ja valintoihin perehtynyt.
No miten olisi vaikka se oikeustiede, josta tämä keskustelukin lähti liikkeelle.
Valmennuskurssit eivät tule poistumaan todistusvalinnan lisäämisellä. Ne vain siirtyvät ylioppilaskirjoituksiin ja jopa peruskouluun, jossa valmentaudutaan lukiovalintoja varten. Japanissa lapset preppaavat päästäkseen hyvää esikouluun. Tämä ei voi kenenkään mielestä olla toivottavaa.
Järkeviä vaihtoehtoja ovat valintakokeiden palauttaminen tai ns. Saksan malli, jossa suuri osa hakijoista hyväksytään ja epäkelvot sitten potkitaan opintojen aikana pois. Jälkimmäinen vaatisi massiivisen lisäyksen korkeakoulujen opetusresursseihin (eli ei ole tapahtumassa Suomessa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
no ei sillä ylioppilastodistuksella ennen tehnyt mitään :/ Ei siihen kukaan panostanut, kun tiesi et tärkeintä oli menestyä pääsykokeissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todistusvalinta vaan! Yksilön oma vastuu hakea alalle, joka kiinnostaa. Ensikertalaisuus-kiintiöllähän on jo hoidettu se, että miettii tarkkaan alalle soveltuvuutensa, ja ettei omia valintojaan saa katua.
Tajuatko sinä, että ihmisiä on elänyt ja jopa opiskellut ennen kuin mitään ensikertalaisuuskiintiötä oli tai sitä edes harkittiin? Ei ole kohtuullista rangaista 18-vuotiaana tehdystä yhdestä väärästä valinnasta loppuelämäksi väärälle alalle. Alaa on nykyään erittäin vaikea vaihtaa ilman koulutusta, koska tässä maassa joka asiaan vaaditaan jokin tutkinto. Silloin aikoinaan nimenomaan ohjeistettiin kokeilemaan rohkeasti jotain alaa, koska ainahan voi vaihtaa. No eipä näemmä enää voi. Nyt ensikertalaiskiintiö on jopa 75-90% ja se tarkoittaa ettei muille jää kuin muutama paikka. Nekin saatetaan vielä jakaa koekiintiöön ja valintakokeella valittaviin. Mitä järkeä on pistää aikuinen ihminen tuhlaamaan potentiaalista työaikaa siihen, että istuu pänttäämässä ja uusimassa ylppäreitä, jotta mahdollisuudet paranisi edes aavistuksen? Kyllä on typeryyden huipentuma hankaloittaa 30v.+ ihmisen alanvaihtoa, koska kaikki ne välivuodet tässä vaiheessa on hiton kalliita yhteiskunnalle. Moni vaihtaa esim. terveyssyistä (kuten itsekin) ja vaihtoehtoja jatkaa vanhassa työssä ei ole.
Tajuan erittäin hyvin. Olen itse kärsinyt tästä ensikertalaisuus-kiintiöstä. Olen juuri ja juuri tippunut varasijalle, koska minulta puuttui ne hemmetin ensikertalaisuus-pisteet, vaikka todistuksesta ja pääsykokeista sain hyvät pisteet. Minusta koko ensikertalaisuuden voisi poistaa ja vaan lisätä aloituspaikkoja.
Ensikertalaisuuskiintiö on ollut aivan käsittämättömän huono uudistus. Kukaan ei tohdi hakea jos ei ole satavarma alasta ja miten voisi 18-vuotiaana ollakaan? Korkeakoulumaailma on vieras saati joku tieteenala uramahdollisuuksineen. Näissä harvemmin käydään edes tetissä.
Pakko silti hakea, kun tulee sanktioita jos ei hae. Seuraus: ihmiset hakee jonnekin jonne ei ainakaan pääse tai sitten jos pääsevät johonkin muuhun kuin ykkösvaihtoehtoon, joutuvat taas miettimään ottavatko paikkaa vastaan vai luottavatko siihen että seuraavalla kerralla pääsevät haavealalleen. Mikä ei tietenkään ole taattua sittenkään. Jos ottaa paikan vastaan ja toteaa olevansa väärässä paikassa onkin mahdotonta vaihtaa. Ei ihme että tulee välivuosia ja mielenterveysongelmia! Tietääkö joku onko tehty kansalaisaloitetta ensikertalaisuuskiintiön poistamisesta?
Vierailija kirjoitti:
Kauppakorkeeseen on kirjat, samaten oikkis, tekniikka, kauppakorkeaa, valtsikka, kasvatusala nk vakava koe muunmuassa
Tämä on vanhentunutta tietoa.
Kasvatusalalla aineisto anetaan kokeessa ja oikis materiaalit julkaistaan kuukautta ennen koetta, sama psykologia. Kauppis 3 lukiokurssia. Tekniikka? Amk tasolla amk yhteisvalintakoe, ei materiaalia.
Millään alalla ei ole erillistä pääsykoekirjaa enää.
Muutos tuli viimeistän tänä vuonna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)
Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?
Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.
Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.
Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.
Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.
Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.
Sä missään lääkiksessä ole opiskellut.
On se jännää, miten kaikki täällä valintakokeiden puolesta puhujat ovat kaikki huippuammateissa opiskelevia menestyjiä, joilla on omat yritykset jne!
Tota noin, ehkäpä siksi elämässään menestyneitä valintakokeiden puolestapuhujia löytyy, koska näille duunariperheiden hiomattomille timanteille se valintakoe on oikeasti ollut se juttu, johon ekaa kertaa elämässään panostanut, ja kun siinä on pärjännyt se on jäänyt mieleen sinä asiana, joka mahdollisti etenemisen uuteen sosioekonomiseen asemaan?
Ihan selvä peli. Akateemisten perheiden vesat kun on yleensä jo pienestä pitäen opetettu panostamaan koulumenestykseen. Noilla muilla, joilla saattanut olla jopa tosi karut perheolot ja rankka lapsuus, on kypsynyt vasta kahdenkympin korvilla tai myöhemmin se ajatus, että opiskelisi.Ja mikähän estää sitä duunariperheen lasta tekemästä hommia lukiossa? Aivan ei mikään
No esimerkiksi se, jos on kasvanut väkivaltaisessa alkoholistiperheessä, jossa ei pahemmin ole kannustettu koulunkäyntiin. Ihmiset jotka ovat eläneet hyvän ja tasapainoisen lapsuuden eivät tätä toki voi ymmärtää.
Jos elää hyvin epävakaissa olosuhteissa niin hyvin vaikea on panostaa koulunkäyntiin.
Se kipinä opiskeluun voi herätä vasta myöhemmin kun tajuaa, ettei olekaan niin tyhmä ja surkea mitä on koko ikänsä luullut.
Miksi et nyt ymmärrä tätä, se kipinä jos syttyy myöhemmin, voi korottaa numeroita eikö vain.
Mitä järkeä olisi päntätä vuosien päästä uudestaan jotkut pakolliset lukion aineet, jotka eivät välttämättä liity mitenkään siihen alaan, jota haluaa yliopistossa opiskella? Sen sijaan, että voisi suoraan syventyä siihen haluamansa yliopistoalan kirjallisuuteen ja osallistua alan ammattilaisten suunnittelemiin pääsykokeisiin.
Tarkoitus on se, ettei erillistä valmentautumista ja maksullisia kursseja tarvittaisi. Siksi nämä pääsykokeet eivät enää ole mitään alan kirjallisuutta millään alalla ja siksi vähintään puolet valitaan todistuksella.
Näitä perysteluja löytyy kyllä. Maailma on muuttunut.
Nyt siis monen alan pääsykoe perustuu suoraan lukiokursseihin. Esim kauppis 3 kurssia.
Lääkis tietty kaikki ky ke bi kursdit...
Joten valmentautua on pakko.
Luulen, että helpommalla korotat ne yo arvosanat. Ja Jokainen saa korottaa niin monta kertsa kuin haluaa.
Suosittelen tätä lapselleni, ellei hän nyt pääse. Tankkaa vaikka yhtä ainetta koko vuoden
Eri
Sulla ei ole hajuakaan mistä puhut. Miten niin millään alalla ei ole enää erillistä pääsykoekirjaa? Suurimmalla osalla on. Juuri siksi koska lukiossa opiskellaan yleissivistävästi eikä niillä tiedoilla aina mennä suoraan jollekin tietylle tarkkarajaiselle tieteenalalle. Vai montako oikeustieteen kurssia lukiolaisesi on käynyt?
Eri
Sinulla on vanhentuneet tiedot.
Näytä näitä aloja joussa edelleen on erilliset pääsykoekirjat. Linkkaa jokin ala tänne.
Olen melko kattavasti tähän uudistukseen ja valintoihin perehtynyt.
No miten olisi vaikka se oikeustiede, josta tämä keskustelukin lähti liikkeelle.
Valmennuskurssit eivät tule poistumaan todistusvalinnan lisäämisellä. Ne vain siirtyvät ylioppilaskirjoituksiin ja jopa peruskouluun, jossa valmentaudutaan lukiovalintoja varten. Japanissa lapset preppaavat päästäkseen hyvää esikouluun. Tämä ei voi kenenkään mielestä olla toivottavaa.
Järkeviä vaihtoehtoja ovat valintakokeiden palauttaminen tai ns. Saksan malli, jossa suuri osa hakijoista hyväksytään ja epäkelvot sitten potkitaan opintojen aikana pois. Jälkimmäinen vaatisi massiivisen lisäyksen korkeakoulujen opetusresursseihin (eli ei ole tapahtumassa Suomessa).
Tämä uusi malli tuli täysin voimasn tänä vuonns. Annetaan tälle mahdollisuus!
Täällä ei ketään olla tiputtamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valtakunnallinen päätös muuttaa pääsykokeet yo-arvosanoja painottaviksi on tehty jo ennen koronaa. Jos on muita valintatapoja niin kyllä ne osataan hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)
Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?
Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.
Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.
Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.
Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.
Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.
Sä missään lääkiksessä ole opiskellut.
On se jännää, miten kaikki täällä valintakokeiden puolesta puhujat ovat kaikki huippuammateissa opiskelevia menestyjiä, joilla on omat yritykset jne!
Tota noin, ehkäpä siksi elämässään menestyneitä valintakokeiden puolestapuhujia löytyy, koska näille duunariperheiden hiomattomille timanteille se valintakoe on oikeasti ollut se juttu, johon ekaa kertaa elämässään panostanut, ja kun siinä on pärjännyt se on jäänyt mieleen sinä asiana, joka mahdollisti etenemisen uuteen sosioekonomiseen asemaan?
Ihan selvä peli. Akateemisten perheiden vesat kun on yleensä jo pienestä pitäen opetettu panostamaan koulumenestykseen. Noilla muilla, joilla saattanut olla jopa tosi karut perheolot ja rankka lapsuus, on kypsynyt vasta kahdenkympin korvilla tai myöhemmin se ajatus, että opiskelisi.Ja mikähän estää sitä duunariperheen lasta tekemästä hommia lukiossa? Aivan ei mikään
No esimerkiksi se, jos on kasvanut väkivaltaisessa alkoholistiperheessä, jossa ei pahemmin ole kannustettu koulunkäyntiin. Ihmiset jotka ovat eläneet hyvän ja tasapainoisen lapsuuden eivät tätä toki voi ymmärtää.
Jos elää hyvin epävakaissa olosuhteissa niin hyvin vaikea on panostaa koulunkäyntiin.
Se kipinä opiskeluun voi herätä vasta myöhemmin kun tajuaa, ettei olekaan niin tyhmä ja surkea mitä on koko ikänsä luullut.
Miksi et nyt ymmärrä tätä, se kipinä jos syttyy myöhemmin, voi korottaa numeroita eikö vain.
Mitä järkeä olisi päntätä vuosien päästä uudestaan jotkut pakolliset lukion aineet, jotka eivät välttämättä liity mitenkään siihen alaan, jota haluaa yliopistossa opiskella? Sen sijaan, että voisi suoraan syventyä siihen haluamansa yliopistoalan kirjallisuuteen ja osallistua alan ammattilaisten suunnittelemiin pääsykokeisiin.
Tarkoitus on se, ettei erillistä valmentautumista ja maksullisia kursseja tarvittaisi. Siksi nämä pääsykokeet eivät enää ole mitään alan kirjallisuutta millään alalla ja siksi vähintään puolet valitaan todistuksella.
Näitä perysteluja löytyy kyllä. Maailma on muuttunut.
Nyt siis monen alan pääsykoe perustuu suoraan lukiokursseihin. Esim kauppis 3 kurssia.
Lääkis tietty kaikki ky ke bi kursdit...
Joten valmentautua on pakko.
Luulen, että helpommalla korotat ne yo arvosanat. Ja Jokainen saa korottaa niin monta kertsa kuin haluaa.
Suosittelen tätä lapselleni, ellei hän nyt pääse. Tankkaa vaikka yhtä ainetta koko vuoden
Eri
Sulla ei ole hajuakaan mistä puhut. Miten niin millään alalla ei ole enää erillistä pääsykoekirjaa? Suurimmalla osalla on. Juuri siksi koska lukiossa opiskellaan yleissivistävästi eikä niillä tiedoilla aina mennä suoraan jollekin tietylle tarkkarajaiselle tieteenalalle. Vai montako oikeustieteen kurssia lukiolaisesi on käynyt?
Eri
Sinulla on vanhentuneet tiedot.
Näytä näitä aloja joussa edelleen on erilliset pääsykoekirjat. Linkkaa jokin ala tänne.
Olen melko kattavasti tähän uudistukseen ja valintoihin perehtynyt.
No miten olisi vaikka se oikeustiede, josta tämä keskustelukin lähti liikkeelle.
Valmennuskurssit eivät tule poistumaan todistusvalinnan lisäämisellä. Ne vain siirtyvät ylioppilaskirjoituksiin ja jopa peruskouluun, jossa valmentaudutaan lukiovalintoja varten. Japanissa lapset preppaavat päästäkseen hyvää esikouluun. Tämä ei voi kenenkään mielestä olla toivottavaa.
Järkeviä vaihtoehtoja ovat valintakokeiden palauttaminen tai ns. Saksan malli, jossa suuri osa hakijoista hyväksytään ja epäkelvot sitten potkitaan opintojen aikana pois. Jälkimmäinen vaatisi massiivisen lisäyksen korkeakoulujen opetusresursseihin (eli ei ole tapahtumassa Suomessa).
Oikeustieteellisen aineisto olisi julkaistu huhtikuussa.
Ei pääsykoekirjoja.
Toki sinnekin edelleen valmennetaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todistusvalinta vaan! Yksilön oma vastuu hakea alalle, joka kiinnostaa. Ensikertalaisuus-kiintiöllähän on jo hoidettu se, että miettii tarkkaan alalle soveltuvuutensa, ja ettei omia valintojaan saa katua.
Tajuatko sinä, että ihmisiä on elänyt ja jopa opiskellut ennen kuin mitään ensikertalaisuuskiintiötä oli tai sitä edes harkittiin? Ei ole kohtuullista rangaista 18-vuotiaana tehdystä yhdestä väärästä valinnasta loppuelämäksi väärälle alalle. Alaa on nykyään erittäin vaikea vaihtaa ilman koulutusta, koska tässä maassa joka asiaan vaaditaan jokin tutkinto. Silloin aikoinaan nimenomaan ohjeistettiin kokeilemaan rohkeasti jotain alaa, koska ainahan voi vaihtaa. No eipä näemmä enää voi. Nyt ensikertalaiskiintiö on jopa 75-90% ja se tarkoittaa ettei muille jää kuin muutama paikka. Nekin saatetaan vielä jakaa koekiintiöön ja valintakokeella valittaviin. Mitä järkeä on pistää aikuinen ihminen tuhlaamaan potentiaalista työaikaa siihen, että istuu pänttäämässä ja uusimassa ylppäreitä, jotta mahdollisuudet paranisi edes aavistuksen? Kyllä on typeryyden huipentuma hankaloittaa 30v.+ ihmisen alanvaihtoa, koska kaikki ne välivuodet tässä vaiheessa on hiton kalliita yhteiskunnalle. Moni vaihtaa esim. terveyssyistä (kuten itsekin) ja vaihtoehtoja jatkaa vanhassa työssä ei ole.
Mutta samaan aikaan on paljon opiskelijoita, joilla ei ole sitä ensimmäistäkään koulutusta. Ymmärrän kyllä, että alan vaihtoa haluaa, mutta jos on kertaalleen jo kouluttautunut, eikö olisi parempi lähteä alalle, minne ei olisi niin paljon hakijoita kuin alalle, johon juuri monet hakevat?
Joo eiku tuhkaa vaan pitäisi päälleen heittää ja nöyrtyä, jos on alanvaihtaja ja 30+ ikäinen. Mitä ihmettä sä oikein kuvittelet? Ne alat joille on helppo päästä on jotain tyyliin siivooja ja tarjoilija. Keski-ikäisenä sitä mieluummin tähtää johonkin työhön missä fysiikka vielä riittää eläkeikään saakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)
Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?
Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.
Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.
Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.
Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.
Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.
Sä missään lääkiksessä ole opiskellut.
On se jännää, miten kaikki täällä valintakokeiden puolesta puhujat ovat kaikki huippuammateissa opiskelevia menestyjiä, joilla on omat yritykset jne!
Tota noin, ehkäpä siksi elämässään menestyneitä valintakokeiden puolestapuhujia löytyy, koska näille duunariperheiden hiomattomille timanteille se valintakoe on oikeasti ollut se juttu, johon ekaa kertaa elämässään panostanut, ja kun siinä on pärjännyt se on jäänyt mieleen sinä asiana, joka mahdollisti etenemisen uuteen sosioekonomiseen asemaan?
Ihan selvä peli. Akateemisten perheiden vesat kun on yleensä jo pienestä pitäen opetettu panostamaan koulumenestykseen. Noilla muilla, joilla saattanut olla jopa tosi karut perheolot ja rankka lapsuus, on kypsynyt vasta kahdenkympin korvilla tai myöhemmin se ajatus, että opiskelisi.Ja mikähän estää sitä duunariperheen lasta tekemästä hommia lukiossa? Aivan ei mikään
No esimerkiksi se, jos on kasvanut väkivaltaisessa alkoholistiperheessä, jossa ei pahemmin ole kannustettu koulunkäyntiin. Ihmiset jotka ovat eläneet hyvän ja tasapainoisen lapsuuden eivät tätä toki voi ymmärtää.
Jos elää hyvin epävakaissa olosuhteissa niin hyvin vaikea on panostaa koulunkäyntiin.
Se kipinä opiskeluun voi herätä vasta myöhemmin kun tajuaa, ettei olekaan niin tyhmä ja surkea mitä on koko ikänsä luullut.
Itse uskon, että nämä monet jotka täälläkin esittävät "menestyneitä lääkäreitä ja yrittäjiä" ovat oikeasti niitä henkilöitä, joilla on kaikki koulut mennyt penkinalle ja he nyt toivovat, että kuukauden kovalla lukemisella he pääsevät haluamaansa kouluun. Ja asian pitäisi pysyä näin sen sijaan, että sitä panostusta pitäisi pitää yllä koko lukion ajan.
Minusta taas kaikki ketjussa todistusvalintaa puolustelevat vaikuttavat siltä, etteivät ole edes kirjoittaneet saati opiskelleet yliopistossa. Sen verran kaukana käytännöistä ja tosielämän opiskelusta tuntuu käsistykset olevan. Ei edes tajuta, että yo-arvosanoja painotetaan alasta riippumatta – edellä joku antoi erinomaisen esimerkin oikiksesta ja Kertusta ja mikä sen pojan nimi nyt olikaan.
Itse kirjoitin kokemukseni ja arvosanani jo jossain kaukana edellä, olen se valtsikalainen pääsykoekiintiössä toisella hakukerralla valittu. Ihan kelpo todistus oli minulla, ei mennyt ”koulu penkin alle”. Ja nyt siis vastasin sivusta.
pitkästä matematiikasta saa eniten pisteitä, tutustukaa taulukkoon
Jos minä siis haluaisin hakea opiskelemaan vaikka historiaa tai antropologiaa, saisinko oikeasti silloinkin eniten pisteitä pitkästä matikasta? Sittenhän tuo todistushaku on ihan järjetöntä että pitäisi käydä pitkä matikka joka ei edes liity moniin oppiaineisiin mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä taitaa sitten sisko auttaa veljeään pääsykokeiden suorittamisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsykokeet ovat tulleet nyt tiensä päähän. Onhan se ollut typerää, että ällän ylioppilas on voinut jäädä kokonaan ilman opiskelupaikkaa. Tämä on reilua kaikille.
Hymyilytti vinosti kun muistan miten eräs puolituttu äiti-ihminen hehkutti kuinka hänen tyttärensä oli oikein huippulukiosta kirjoittanut hyvät arvosanat ylppäreissä, siis sellaiseen mihin vain harvat ja valitut pääsee.
En viitsinyt huomauttaa, että ne ylioppilaskirjoiukset on kyllä samanlaiset joka lukiosta riippumatta lukiosta; ellei sitten suorita ib-lukiossa Inernational Baccalaureate Diploma, joka on kansainvälinen ylioppilastutkinto. ja tytär pakersi nyt pääsykokeisiin lukemisen parisssa. Hämmentyneenä jatkoin hänen kuulemistaan kun hän melskasi ja haukkui joka ainoan ammattikoulun valineen.
Olisin toki voinut jatkaa, että juuri nyt valmennuskurssiryhmässäni on muutama ammattikoulun käynyt, joista ainakin yhdestä uskalsin olla melko varma, että tulisi todennäköisesti saamaan opiskelupaikan (Ensimmäisestä kurssin välikokseisa hän sai toiseksi parhaat pisteet). Huomautinkin vain, että ihan yhtälailla yliopistosta voi saada pääsykokeen kautta se hänen eriyisesti halveksimansa ammattikoulusta valmistunut "mopo-poika".
Kuulemma en ymmärtänyt. - Ja sainkin kertauksena kuulla jo edellä keromani. Ja miten on eri juttu se, että hänen tyttärensä on sentään kirjoittanut ylioppilaaksi huippulukiosta ja lukee nyt pääsykokeisiin ja käy nyt myös (kallista) valmennuskurssia., eikä ole mikään ammattisurkeasta valmistunut....
- Tuon äiti-ihmisen ilme olisi kyllä varmasti ollut näkemisen arvoinen kun joitain aikoja myöhemmin hän saattoi ensimmäsiä kertaa kuulla että "mopo-poika" oli onnistunut saamaan yliopisto-opiskelupaikan. - Ja ei -ei hänen opsikelupaikkaansa voitu luovutaa ja hänen "huippu lukiosta" ylioppilaaksi kirjoittaneelle tyttärelle, joka oli jäänyt puolentoista pisteen päähän himoitusta opiskelupaikasta, - Tuo tytär sen sijaan vaikuti hetken jopa huojentuneela, että hän saattaisi mahdollisesti viettää välivuoden. Autoin häntä kyllä laatimaan oikaisupyynnön mutta sitä laatiessamme olin huomaavinani tuon huojennuksen, kun hän kertoi mm. haaveistaan, joita oli paljon muitakin kuin tämä "himoittu opiskelupaikka"
Sinkkumies
Sinkkumies
Jos oikeasti olisit ite käyny yliopistoa, niin tietäsit, että ammatikoulusta paikan saaneita ei niissä oikeasti varmasti ole, Tosieks tolla mopoilijalla vain kävi hyvä tuuri vähä niinku voitti lotossa. Miksi toi tyttö ei käyttänyt suhteita sissäänpääsynsä varmistamiseksi? - Pääsehän huippulukion käyneistä yleensä lähes kaikki aina haluamansa paikan. -Puolentoista pisteen päähä on niin vähä, että en usko tää ois ollu mikään ongelma. Opiskejia valinnois ku on suoisitaan muutenkin tyttöjä yliopistois.
Kyllä vaan on amiksen käyneitä yliopistossa, itsekin tiedän samalta vuosikurssilta heti yhden. T. yliopisto-opiskelija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Möttönen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)
Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?
Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.
Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.
Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.
Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.
Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.
Sä missään lääkiksessä ole opiskellut.
On se jännää, miten kaikki täällä valintakokeiden puolesta puhujat ovat kaikki huippuammateissa opiskelevia menestyjiä, joilla on omat yritykset jne!
Tota noin, ehkäpä siksi elämässään menestyneitä valintakokeiden puolestapuhujia löytyy, koska näille duunariperheiden hiomattomille timanteille se valintakoe on oikeasti ollut se juttu, johon ekaa kertaa elämässään panostanut, ja kun siinä on pärjännyt se on jäänyt mieleen sinä asiana, joka mahdollisti etenemisen uuteen sosioekonomiseen asemaan?
Ihan selvä peli. Akateemisten perheiden vesat kun on yleensä jo pienestä pitäen opetettu panostamaan koulumenestykseen. Noilla muilla, joilla saattanut olla jopa tosi karut perheolot ja rankka lapsuus, on kypsynyt vasta kahdenkympin korvilla tai myöhemmin se ajatus, että opiskelisi.Ja mikähän estää sitä duunariperheen lasta tekemästä hommia lukiossa? Aivan ei mikään
No esimerkiksi se, jos on kasvanut väkivaltaisessa alkoholistiperheessä, jossa ei pahemmin ole kannustettu koulunkäyntiin. Ihmiset jotka ovat eläneet hyvän ja tasapainoisen lapsuuden eivät tätä toki voi ymmärtää.
Jos elää hyvin epävakaissa olosuhteissa niin hyvin vaikea on panostaa koulunkäyntiin.
Se kipinä opiskeluun voi herätä vasta myöhemmin kun tajuaa, ettei olekaan niin tyhmä ja surkea mitä on koko ikänsä luullut.
Itse uskon, että nämä monet jotka täälläkin esittävät "menestyneitä lääkäreitä ja yrittäjiä" ovat oikeasti niitä henkilöitä, joilla on kaikki koulut mennyt penkinalle ja he nyt toivovat, että kuukauden kovalla lukemisella he pääsevät haluamaansa kouluun. Ja asian pitäisi pysyä näin sen sijaan, että sitä panostusta pitäisi pitää yllä koko lukion ajan.
Minusta taas kaikki ketjussa todistusvalintaa puolustelevat vaikuttavat siltä, etteivät ole edes kirjoittaneet saati opiskelleet yliopistossa. Sen verran kaukana käytännöistä ja tosielämän opiskelusta tuntuu käsistykset olevan. Ei edes tajuta, että yo-arvosanoja painotetaan alasta riippumatta – edellä joku antoi erinomaisen esimerkin oikiksesta ja Kertusta ja mikä sen pojan nimi nyt olikaan.
Itse kirjoitin kokemukseni ja arvosanani jo jossain kaukana edellä, olen se valtsikalainen pääsykoekiintiössä toisella hakukerralla valittu. Ihan kelpo todistus oli minulla, ei mennyt ”koulu penkin alle”. Ja nyt siis vastasin sivusta.
pitkästä matematiikasta saa eniten pisteitä, tutustukaa taulukkoon
Jos minä siis haluaisin hakea opiskelemaan vaikka historiaa tai antropologiaa, saisinko oikeasti silloinkin eniten pisteitä pitkästä matikasta? Sittenhän tuo todistushaku on ihan järjetöntä että pitäisi käydä pitkä matikka joka ei edes liity moniin oppiaineisiin mitenkään.
Eikä kaikki nyt vaan ole matemaattisesti lahjakkaita vaikka muuten lahjakkaita ovatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)
Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?
Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.
Et taida tietää että se mahdollisuus korottaa rajattomasti ylioppilaskirjoituksen arvosanoja ei koske joitakin vuosia aiemmin kirjoittaneita. Eli ei voi kirjoittaa lisää aineita tai korottaa jos on silloiset korotuskertansa käyttänyt. Ainoa mahdollisuus ovat oleet valintakokeet, joka sekin mahdollisuus kaventunut ensikertalaisuuskiintiön vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsykokeet ovat tulleet nyt tiensä päähän. Onhan se ollut typerää, että ällän ylioppilas on voinut jäädä kokonaan ilman opiskelupaikkaa. Tämä on reilua kaikille.
Hymyilytti vinosti kun muistan miten eräs puolituttu äiti-ihminen hehkutti kuinka hänen tyttärensä oli oikein huippulukiosta kirjoittanut hyvät arvosanat ylppäreissä, siis sellaiseen mihin vain harvat ja valitut pääsee.
En viitsinyt huomauttaa, että ne ylioppilaskirjoiukset on kyllä samanlaiset joka lukiosta riippumatta lukiosta; ellei sitten suorita ib-lukiossa Inernational Baccalaureate Diploma, joka on kansainvälinen ylioppilastutkinto. ja tytär pakersi nyt pääsykokeisiin lukemisen parisssa. Hämmentyneenä jatkoin hänen kuulemistaan kun hän melskasi ja haukkui joka ainoan ammattikoulun valineen.
Olisin toki voinut jatkaa, että juuri nyt valmennuskurssiryhmässäni on muutama ammattikoulun käynyt, joista ainakin yhdestä uskalsin olla melko varma, että tulisi todennäköisesti saamaan opiskelupaikan (Ensimmäisestä kurssin välikokseisa hän sai toiseksi parhaat pisteet). Huomautinkin vain, että ihan yhtälailla yliopistosta voi saada pääsykokeen kautta se hänen eriyisesti halveksimansa ammattikoulusta valmistunut "mopo-poika".
Kuulemma en ymmärtänyt. - Ja sainkin kertauksena kuulla jo edellä keromani. Ja miten on eri juttu se, että hänen tyttärensä on sentään kirjoittanut ylioppilaaksi huippulukiosta ja lukee nyt pääsykokeisiin ja käy nyt myös (kallista) valmennuskurssia., eikä ole mikään ammattisurkeasta valmistunut....
- Tuon äiti-ihmisen ilme olisi kyllä varmasti ollut näkemisen arvoinen kun joitain aikoja myöhemmin hän saattoi ensimmäsiä kertaa kuulla että "mopo-poika" oli onnistunut saamaan yliopisto-opiskelupaikan. - Ja ei -ei hänen opsikelupaikkaansa voitu luovutaa ja hänen "huippu lukiosta" ylioppilaaksi kirjoittaneelle tyttärelle, joka oli jäänyt puolentoista pisteen päähän himoitusta opiskelupaikasta, - Tuo tytär sen sijaan vaikuti hetken jopa huojentuneela, että hän saattaisi mahdollisesti viettää välivuoden. Autoin häntä kyllä laatimaan oikaisupyynnön mutta sitä laatiessamme olin huomaavinani tuon huojennuksen, kun hän kertoi mm. haaveistaan, joita oli paljon muitakin kuin tämä "himoittu opiskelupaikka"
Sinkkumies
Sinkkumies
Jos oikeasti olisit ite käyny yliopistoa, niin tietäsit, että ammatikoulusta paikan saaneita ei niissä oikeasti varmasti ole, Tosieks tolla mopoilijalla vain kävi hyvä tuuri vähä niinku voitti lotossa. Miksi toi tyttö ei käyttänyt suhteita sissäänpääsynsä varmistamiseksi? - Pääsehän huippulukion käyneistä yleensä lähes kaikki aina haluamansa paikan. -Puolentoista pisteen päähä on niin vähä, että en usko tää ois ollu mikään ongelma. Opiskejia valinnois ku on suoisitaan muutenkin tyttöjä yliopistois.
Kyllä vaan on amiksen käyneitä yliopistossa, itsekin tiedän samalta vuosikurssilta heti yhden. T. yliopisto-opiskelija
Lisäksi maisterivaiheeseen tulee paljon AMKin käyneitä, jotka saattaa olla ammattikoulun käyneitä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä taitaa sitten sisko auttaa veljeään pääsykokeiden suorittamisessa.
Mitä jos jää kiinni?
Möttönen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)
Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?
Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.
Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.
Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.
Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.
Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.
Sä missään lääkiksessä ole opiskellut.
On se jännää, miten kaikki täällä valintakokeiden puolesta puhujat ovat kaikki huippuammateissa opiskelevia menestyjiä, joilla on omat yritykset jne!
Tota noin, ehkäpä siksi elämässään menestyneitä valintakokeiden puolestapuhujia löytyy, koska näille duunariperheiden hiomattomille timanteille se valintakoe on oikeasti ollut se juttu, johon ekaa kertaa elämässään panostanut, ja kun siinä on pärjännyt se on jäänyt mieleen sinä asiana, joka mahdollisti etenemisen uuteen sosioekonomiseen asemaan?
Ihan selvä peli. Akateemisten perheiden vesat kun on yleensä jo pienestä pitäen opetettu panostamaan koulumenestykseen. Noilla muilla, joilla saattanut olla jopa tosi karut perheolot ja rankka lapsuus, on kypsynyt vasta kahdenkympin korvilla tai myöhemmin se ajatus, että opiskelisi.Ja mikähän estää sitä duunariperheen lasta tekemästä hommia lukiossa? Aivan ei mikään
No esimerkiksi se, jos on kasvanut väkivaltaisessa alkoholistiperheessä, jossa ei pahemmin ole kannustettu koulunkäyntiin. Ihmiset jotka ovat eläneet hyvän ja tasapainoisen lapsuuden eivät tätä toki voi ymmärtää.
Jos elää hyvin epävakaissa olosuhteissa niin hyvin vaikea on panostaa koulunkäyntiin.
Se kipinä opiskeluun voi herätä vasta myöhemmin kun tajuaa, ettei olekaan niin tyhmä ja surkea mitä on koko ikänsä luullut.
Itse uskon, että nämä monet jotka täälläkin esittävät "menestyneitä lääkäreitä ja yrittäjiä" ovat oikeasti niitä henkilöitä, joilla on kaikki koulut mennyt penkinalle ja he nyt toivovat, että kuukauden kovalla lukemisella he pääsevät haluamaansa kouluun. Ja asian pitäisi pysyä näin sen sijaan, että sitä panostusta pitäisi pitää yllä koko lukion ajan.
Minusta taas kaikki ketjussa todistusvalintaa puolustelevat vaikuttavat siltä, etteivät ole edes kirjoittaneet saati opiskelleet yliopistossa. Sen verran kaukana käytännöistä ja tosielämän opiskelusta tuntuu käsistykset olevan. Ei edes tajuta, että yo-arvosanoja painotetaan alasta riippumatta – edellä joku antoi erinomaisen esimerkin oikiksesta ja Kertusta ja mikä sen pojan nimi nyt olikaan.
Itse kirjoitin kokemukseni ja arvosanani jo jossain kaukana edellä, olen se valtsikalainen pääsykoekiintiössä toisella hakukerralla valittu. Ihan kelpo todistus oli minulla, ei mennyt ”koulu penkin alle”. Ja nyt siis vastasin sivusta.
pitkästä matematiikasta saa eniten pisteitä, tutustukaa taulukkoon
Jos minä siis haluaisin hakea opiskelemaan vaikka historiaa tai antropologiaa, saisinko oikeasti silloinkin eniten pisteitä pitkästä matikasta? Sittenhän tuo todistushaku on ihan järjetöntä että pitäisi käydä pitkä matikka joka ei edes liity moniin oppiaineisiin mitenkään.
Pitkästä matematiikasta ja äidinkielestä saa eniten pisteitä ainakin melkein kaikille aloille. Melkein kaikilla aloilla se on myös järkevää, koska nämä aineet mittaavat parhaiten sellaisia kykyjä - ei siis tietoja - joita tarvitaan opinnoissa ja töissä.
Jos halutaan mennä todistusvalintaan, niin sitten ylioppilaskokeesta pitäisi tehdä enemmän älykkyystestin kaltainen, kuten Yhdysvalloissa käytetty SAT on. Mielellään vielä sitäkin pidemmälle älykkyystestin suuntaan. Niin raakaa kuin se onkin, yleisälykkyys (ns. G-factor) on paras akateemisen menestyksen ennustaja.
Itse olen kuitenkin valintakokeiden kannalla. 18-19 vuotta on aivan liian nuori ikä sulkea ihmiseltä ovia lopullisesti.
täällä joku sanoi että yokirjoituksista M:n paperit saanut ei pärjää yliopistossa. Entäs jos on saanut ne M:n paperit lukematta ollenkaan kirjoituksiin? Takana myös todella paljon poissaoloja koulusta.
Itselläni oli vaikea lukioaika. Vanhempani olivat käytännössä katsoa kokonaan hylänneet. Asuin yksin ja olin ihan hukassa. Olin paljon poissa koulusta.
En lukenut kirjoituksiin yhtään ja silti sain M:n paperit.
Mietin, että kuinka montaa L:ää olisin saanut, jos olisin oikeasti ollut joka päivä tunnilla ja lukenut kirjoituksiin. Pelkällä perustiedolla näköjään pystyin vetämään tuollaiset paperit.
Vierailija kirjoitti:
täällä joku sanoi että yokirjoituksista M:n paperit saanut ei pärjää yliopistossa. Entäs jos on saanut ne M:n paperit lukematta ollenkaan kirjoituksiin? Takana myös todella paljon poissaoloja koulusta.
Itselläni oli vaikea lukioaika. Vanhempani olivat käytännössä katsoa kokonaan hylänneet. Asuin yksin ja olin ihan hukassa. Olin paljon poissa koulusta.
En lukenut kirjoituksiin yhtään ja silti sain M:n paperit.
Mietin, että kuinka montaa L:ää olisin saanut, jos olisin oikeasti ollut joka päivä tunnilla ja lukenut kirjoituksiin. Pelkällä perustiedolla näköjään pystyin vetämään tuollaiset paperit.
Juuri näin. Sinä olet älykäs, koska sait hyvät arvosanat noissakin olosuhteissa. Sen älykkyytesi takia pärjäät hyvin yliopistossa ja muutenkin elämässä, jos ja kun ne elämää hankaloittavat olosuhteet lievenevät.
Ylioppilaskokeessa voi myös saada hyvät arvosanat olematta älykäs, jos lapsuudenkodin olosuhteet ovat hyvät ja jos pänttää apinan raivolla. Kumpikaan näistä ei kuitenkaan auta enää siinä vaiheessa, kun vaaditaan kykyä itsenäisesti ajatella ja toimia. Ei ole mitään järkeä kouluttaa tuleviksi tuomareiksi, lääkäreiksi ja ministeriöiden päälliköiksi sellaisia ihmisiä, joiden ainoa vahvuus on hyvät vanhemmat ja istumalihakset.
Vierailija kirjoitti:
täällä joku sanoi että yokirjoituksista M:n paperit saanut ei pärjää yliopistossa. Entäs jos on saanut ne M:n paperit lukematta ollenkaan kirjoituksiin? Takana myös todella paljon poissaoloja koulusta.
Itselläni oli vaikea lukioaika. Vanhempani olivat käytännössä katsoa kokonaan hylänneet. Asuin yksin ja olin ihan hukassa. Olin paljon poissa koulusta.
En lukenut kirjoituksiin yhtään ja silti sain M:n paperit.
Mietin, että kuinka montaa L:ää olisin saanut, jos olisin oikeasti ollut joka päivä tunnilla ja lukenut kirjoituksiin. Pelkällä perustiedolla näköjään pystyin vetämään tuollaiset paperit.
Minä elin villiä nuoruutta lukioaikana eikä koulu kiinnostanut pätkääkään. Mutta kuinka ollakaan, se alkoi taas kiinnostaa kymmenen vuotta myöhemmin. Ellei valintakokeita olisi ollut, en ikinä olisi saanut tietää että pääsen yliopistoon, pärjään siellä ja vieläpä lopulta päädyn akateemiselle uralle.
Jos oikeasti olisit ite käyny yliopistoa, niin tietäsit, että ammatikoulusta paikan saaneita ei niissä oikeasti varmasti ole, Tosieks tolla mopoilijalla vain kävi hyvä tuuri vähä niinku voitti lotossa. Miksi toi tyttö ei käyttänyt suhteita sissäänpääsynsä varmistamiseksi? - Pääsehän huippulukion käyneistä yleensä lähes kaikki aina haluamansa paikan. -Puolentoista pisteen päähä on niin vähä, että en usko tää ois ollu mikään ongelma. Opiskejia valinnois ku on suoisitaan muutenkin tyttöjä yliopistois.