Lue keskustelun säännöt.
IL: Yliopistot järjestävät valintakokeensa etänä koronaviruksen takia
09.04.2020 |
Kannattaakin nyt pyytää juristiystävä kylään oikiksen pääsykokeen aikaan ;)
Kommentit (394)
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni pitäisi olla helpohkoa päästä sisään, mutta ekana vuotena karsitaan tosi rankasti sitten.
Tämä olisi hyvin vaikea toteuttaa. Tai ehkä jollain sellaisilla aloilla, joissa opinnot koostuu lähinnä massaluennoista niin voisi onnistua.
Tietyillä aloilla on kuitenkin heti alusta alkaen opetusta, joka tapahtuu pienryhmissä. Lääkis ja sairaanhoitajat tulee nyt ekana mieleen. Järjetöntä resurssien tuhlausta olisi enkä ymmärrä miten tuo edes onnistuisi. Ryhmäkoot alkavat nyt jo olla liian suuret ja opettajien virkoja on vähennetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)
Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?
Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.
Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.
Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.
Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.
Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.
Sä missään lääkiksessä ole opiskellut.
On se jännää, miten kaikki täällä valintakokeiden puolesta puhujat ovat kaikki huippuammateissa opiskelevia menestyjiä, joilla on omat yritykset jne!
Tota noin, ehkäpä siksi elämässään menestyneitä valintakokeiden puolestapuhujia löytyy, koska näille duunariperheiden hiomattomille timanteille se valintakoe on oikeasti ollut se juttu, johon ekaa kertaa elämässään panostanut, ja kun siinä on pärjännyt se on jäänyt mieleen sinä asiana, joka mahdollisti etenemisen uuteen sosioekonomiseen asemaan?
Ihan selvä peli. Akateemisten perheiden vesat kun on yleensä jo pienestä pitäen opetettu panostamaan koulumenestykseen. Noilla muilla, joilla saattanut olla jopa tosi karut perheolot ja rankka lapsuus, on kypsynyt vasta kahdenkympin korvilla tai myöhemmin se ajatus, että opiskelisi.Ja mikähän estää sitä duunariperheen lasta tekemästä hommia lukiossa? Aivan ei mikään
No esimerkiksi se, jos on kasvanut väkivaltaisessa alkoholistiperheessä, jossa ei pahemmin ole kannustettu koulunkäyntiin. Ihmiset jotka ovat eläneet hyvän ja tasapainoisen lapsuuden eivät tätä toki voi ymmärtää.
Jos elää hyvin epävakaissa olosuhteissa niin hyvin vaikea on panostaa koulunkäyntiin.
Se kipinä opiskeluun voi herätä vasta myöhemmin kun tajuaa, ettei olekaan niin tyhmä ja surkea mitä on koko ikänsä luullut.
Miksi et nyt ymmärrä tätä, se kipinä jos syttyy myöhemmin, voi korottaa numeroita eikö vain.
Mitä järkeä olisi päntätä vuosien päästä uudestaan jotkut pakolliset lukion aineet, jotka eivät välttämättä liity mitenkään siihen alaan, jota haluaa yliopistossa opiskella? Sen sijaan, että voisi suoraan syventyä siihen haluamansa yliopistoalan kirjallisuuteen ja osallistua alan ammattilaisten suunnittelemiin pääsykokeisiin.
Tarkoitus on se, ettei erillistä valmentautumista ja maksullisia kursseja tarvittaisi. Siksi nämä pääsykokeet eivät enää ole mitään alan kirjallisuutta millään alalla ja siksi vähintään puolet valitaan todistuksella.
Näitä perysteluja löytyy kyllä. Maailma on muuttunut.
Nyt siis monen alan pääsykoe perustuu suoraan lukiokursseihin. Esim kauppis 3 kurssia.
Lääkis tietty kaikki ky ke bi kursdit...
Joten valmentautua on pakko.
Luulen, että helpommalla korotat ne yo arvosanat. Ja Jokainen saa korottaa niin monta kertsa kuin haluaa.
Suosittelen tätä lapselleni, ellei hän nyt pääse. Tankkaa vaikka yhtä ainetta koko vuoden
Eri
Ehkä lapsesi ei vain sitten sovellu haluamalleen alalle, taikka hänen motivaationsa ei ole kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!Olisit myös voinut nostaa lukioarvosanojasi ja päntätä aineistoon joka alalla vaaditaa, lopputulema olisi ollut sama.
Valintakokeet pois, ei niissä ole mitään järkeä!
Tuossa sinun hölinässäsikään ei ole mitään järkeä.
Niin ei varmasti olekkaan koska hölinääni ei vanhemmat voi sinulle ostaa preppauskurssia.
Ihan ilman preppauskurssia minä olen yliopistoon päässyt pari vuotta sitten. Pääsykokeiden kautta. Samoin kaikki tuttuni. Sinulla tuntuu olevan ihmeellinen pakkomielle noista preppauskursseista.
Ei mitään pakkomiellettä. En mittaa asioita vain itseni tai tuttavieni kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)
Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?
Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.
Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.
Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.
Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.
Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.
Sä missään lääkiksessä ole opiskellut.
On se jännää, miten kaikki täällä valintakokeiden puolesta puhujat ovat kaikki huippuammateissa opiskelevia menestyjiä, joilla on omat yritykset jne!
Tota noin, ehkäpä siksi elämässään menestyneitä valintakokeiden puolestapuhujia löytyy, koska näille duunariperheiden hiomattomille timanteille se valintakoe on oikeasti ollut se juttu, johon ekaa kertaa elämässään panostanut, ja kun siinä on pärjännyt se on jäänyt mieleen sinä asiana, joka mahdollisti etenemisen uuteen sosioekonomiseen asemaan?
Ihan selvä peli. Akateemisten perheiden vesat kun on yleensä jo pienestä pitäen opetettu panostamaan koulumenestykseen. Noilla muilla, joilla saattanut olla jopa tosi karut perheolot ja rankka lapsuus, on kypsynyt vasta kahdenkympin korvilla tai myöhemmin se ajatus, että opiskelisi.Ja mikähän estää sitä duunariperheen lasta tekemästä hommia lukiossa? Aivan ei mikään
No esimerkiksi se, jos on kasvanut väkivaltaisessa alkoholistiperheessä, jossa ei pahemmin ole kannustettu koulunkäyntiin. Ihmiset jotka ovat eläneet hyvän ja tasapainoisen lapsuuden eivät tätä toki voi ymmärtää.
Jos elää hyvin epävakaissa olosuhteissa niin hyvin vaikea on panostaa koulunkäyntiin.
Se kipinä opiskeluun voi herätä vasta myöhemmin kun tajuaa, ettei olekaan niin tyhmä ja surkea mitä on koko ikänsä luullut.
Miksi et nyt ymmärrä tätä, se kipinä jos syttyy myöhemmin, voi korottaa numeroita eikö vain.
Mitä järkeä olisi päntätä vuosien päästä uudestaan jotkut pakolliset lukion aineet, jotka eivät välttämättä liity mitenkään siihen alaan, jota haluaa yliopistossa opiskella? Sen sijaan, että voisi suoraan syventyä siihen haluamansa yliopistoalan kirjallisuuteen ja osallistua alan ammattilaisten suunnittelemiin pääsykokeisiin.
Tarkoitus on se, ettei erillistä valmentautumista ja maksullisia kursseja tarvittaisi. Siksi nämä pääsykokeet eivät enää ole mitään alan kirjallisuutta millään alalla ja siksi vähintään puolet valitaan todistuksella.
Näitä perysteluja löytyy kyllä. Maailma on muuttunut.
Nyt siis monen alan pääsykoe perustuu suoraan lukiokursseihin. Esim kauppis 3 kurssia.
Lääkis tietty kaikki ky ke bi kursdit...
Joten valmentautua on pakko.
Luulen, että helpommalla korotat ne yo arvosanat. Ja Jokainen saa korottaa niin monta kertsa kuin haluaa.
Suosittelen tätä lapselleni, ellei hän nyt pääse. Tankkaa vaikka yhtä ainetta koko vuoden
Eri
Ehkä lapsesi ei vain sitten sovellu haluamalleen alalle, taikka hänen motivaationsa ei ole kunnossa.
Anteeksi mitä? Jokin perustelu kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Miljoona eri mahdollisuutta vilppiin...
Eihän tuossa tarvitse kuin ottaa hakijan koneeseen etähallintayhteydet auki ja vaikka viisi ihmistä voi ihan rauhassa täytellä samaa koetta.
Tänä vuonna taidetaankin mitata petkutusosaamista haluttujen taitojen sijaan :D
Ja kun kaikki haastatellaan, jotka olisivat tulossa valituiksi, on kiva selitellä perusteluita miksi vastasi jotain tiettyä jne. Kun noihin kysymyksiin osaa vastata vain, jos on oikeasti miettinyt itse ne vastaukset. Tai tulee se pistokoesoitto itselle kokeen aikana, missä pyydetään lopettamaan kirjoittaminen ja vaikkapa perustelemaan jotain, mitä on jo kirjoittanut. Ne viisi heppua autuaan tietämättöminä jatkaa kokeen täyttämistä.. Ja sillä kokelaalla ei ole hajuakaan miksi ne ovat jotain x sinne vastanneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)
Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?
Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.
Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.
Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.
Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.
Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.
Sä missään lääkiksessä ole opiskellut.
On se jännää, miten kaikki täällä valintakokeiden puolesta puhujat ovat kaikki huippuammateissa opiskelevia menestyjiä, joilla on omat yritykset jne!
Tota noin, ehkäpä siksi elämässään menestyneitä valintakokeiden puolestapuhujia löytyy, koska näille duunariperheiden hiomattomille timanteille se valintakoe on oikeasti ollut se juttu, johon ekaa kertaa elämässään panostanut, ja kun siinä on pärjännyt se on jäänyt mieleen sinä asiana, joka mahdollisti etenemisen uuteen sosioekonomiseen asemaan?
Ihan selvä peli. Akateemisten perheiden vesat kun on yleensä jo pienestä pitäen opetettu panostamaan koulumenestykseen. Noilla muilla, joilla saattanut olla jopa tosi karut perheolot ja rankka lapsuus, on kypsynyt vasta kahdenkympin korvilla tai myöhemmin se ajatus, että opiskelisi.Ja mikähän estää sitä duunariperheen lasta tekemästä hommia lukiossa? Aivan ei mikään
No esimerkiksi se, jos on kasvanut väkivaltaisessa alkoholistiperheessä, jossa ei pahemmin ole kannustettu koulunkäyntiin. Ihmiset jotka ovat eläneet hyvän ja tasapainoisen lapsuuden eivät tätä toki voi ymmärtää.
Jos elää hyvin epävakaissa olosuhteissa niin hyvin vaikea on panostaa koulunkäyntiin.
Se kipinä opiskeluun voi herätä vasta myöhemmin kun tajuaa, ettei olekaan niin tyhmä ja surkea mitä on koko ikänsä luullut.
Miksi et nyt ymmärrä tätä, se kipinä jos syttyy myöhemmin, voi korottaa numeroita eikö vain.
Mitä järkeä olisi päntätä vuosien päästä uudestaan jotkut pakolliset lukion aineet, jotka eivät välttämättä liity mitenkään siihen alaan, jota haluaa yliopistossa opiskella? Sen sijaan, että voisi suoraan syventyä siihen haluamansa yliopistoalan kirjallisuuteen ja osallistua alan ammattilaisten suunnittelemiin pääsykokeisiin.
Tarkoitus on se, ettei erillistä valmentautumista ja maksullisia kursseja tarvittaisi. Siksi nämä pääsykokeet eivät enää ole mitään alan kirjallisuutta millään alalla ja siksi vähintään puolet valitaan todistuksella.
Näitä perysteluja löytyy kyllä. Maailma on muuttunut.
Nyt siis monen alan pääsykoe perustuu suoraan lukiokursseihin. Esim kauppis 3 kurssia.
Lääkis tietty kaikki ky ke bi kursdit...
Joten valmentautua on pakko.
Luulen, että helpommalla korotat ne yo arvosanat. Ja Jokainen saa korottaa niin monta kertsa kuin haluaa.
Suosittelen tätä lapselleni, ellei hän nyt pääse. Tankkaa vaikka yhtä ainetta koko vuoden
Eri
Ehkä lapsesi ei vain sitten sovellu haluamalleen alalle, taikka hänen motivaationsa ei ole kunnossa.
Anteeksi mitä? Jokin perustelu kiitos.
Jos kerran mielestäsi ilman preppauskurssia ei ole mitään mahdollisuutta päästä yliopistoon, vaikka todellisuudessa moni pääsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni pitäisi olla helpohkoa päästä sisään, mutta ekana vuotena karsitaan tosi rankasti sitten.
Tämä olisi hyvin vaikea toteuttaa. Tai ehkä jollain sellaisilla aloilla, joissa opinnot koostuu lähinnä massaluennoista niin voisi onnistua.
Tietyillä aloilla on kuitenkin heti alusta alkaen opetusta, joka tapahtuu pienryhmissä. Lääkis ja sairaanhoitajat tulee nyt ekana mieleen. Järjetöntä resurssien tuhlausta olisi enkä ymmärrä miten tuo edes onnistuisi. Ryhmäkoot alkavat nyt jo olla liian suuret ja opettajien virkoja on vähennetty.
Lääkiksen eka vuosi ei koostu pienryhmäopetuksesta vaan juuri teoriaopinnoista (orgaaninen kemia, molekyylibiologia yms) Kyllä sinä 1. vuonna voitaisiin karsia ns. jyvät akanoista. Siihen lisäksi psykologiset testit niin saataisiin paljon paremmin alalle sopivia ammattilaisia tulevaisuudessa! Näin toimitaan monessa maassa. Suomessa lääkikseen voi päästä joku fysiikan laskuja hyvin ymmärtävä psykopaatti, joka ei kumminkaan sovi asiakaslähtöiseen potilastyöhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on kyllä moraalitonta ja ihmiset huijaa tässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!Olisit myös voinut nostaa lukioarvosanojasi ja päntätä aineistoon joka alalla vaaditaa, lopputulema olisi ollut sama.
Valintakokeet pois, ei niissä ole mitään järkeä!
Tuossa sinun hölinässäsikään ei ole mitään järkeä.
Niin ei varmasti olekkaan koska hölinääni ei vanhemmat voi sinulle ostaa preppauskurssia.
Ihan ilman preppauskurssia minä olen yliopistoon päässyt pari vuotta sitten. Pääsykokeiden kautta. Samoin kaikki tuttuni. Sinulla tuntuu olevan ihmeellinen pakkomielle noista preppauskursseista.
Ei mitään pakkomiellettä. En mittaa asioita vain itseni tai tuttavieni kautta.
Miksi sinua sitten ärsyttää niin paljon pääsykokeet? Miksi ne jotka niissä onnistuvat, eivät saisi pääsykokeilla päästä yliopistoon? Eikö se nyt ole hyvä, että osa pääsee todistuksella ja osa pääsykokeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni pitäisi olla helpohkoa päästä sisään, mutta ekana vuotena karsitaan tosi rankasti sitten.
Tämä olisi hyvin vaikea toteuttaa. Tai ehkä jollain sellaisilla aloilla, joissa opinnot koostuu lähinnä massaluennoista niin voisi onnistua.
Tietyillä aloilla on kuitenkin heti alusta alkaen opetusta, joka tapahtuu pienryhmissä. Lääkis ja sairaanhoitajat tulee nyt ekana mieleen. Järjetöntä resurssien tuhlausta olisi enkä ymmärrä miten tuo edes onnistuisi. Ryhmäkoot alkavat nyt jo olla liian suuret ja opettajien virkoja on vähennetty.
No niitä alkuopintoja vaan pitää mukauttaa sitten niin, että siinä on paljon esim verkkokursseja ja massaluentoa. Kaikilla aloilla on kuitenkin pakollisia teoriajuttuja.
Lopettakaa jo tosta lääkiksestä lässyttäminen. On muitakin aloja olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)
Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?
Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.
Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.
Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.
Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.
Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.
Sä missään lääkiksessä ole opiskellut.
On se jännää, miten kaikki täällä valintakokeiden puolesta puhujat ovat kaikki huippuammateissa opiskelevia menestyjiä, joilla on omat yritykset jne!
Tota noin, ehkäpä siksi elämässään menestyneitä valintakokeiden puolestapuhujia löytyy, koska näille duunariperheiden hiomattomille timanteille se valintakoe on oikeasti ollut se juttu, johon ekaa kertaa elämässään panostanut, ja kun siinä on pärjännyt se on jäänyt mieleen sinä asiana, joka mahdollisti etenemisen uuteen sosioekonomiseen asemaan?
Ihan selvä peli. Akateemisten perheiden vesat kun on yleensä jo pienestä pitäen opetettu panostamaan koulumenestykseen. Noilla muilla, joilla saattanut olla jopa tosi karut perheolot ja rankka lapsuus, on kypsynyt vasta kahdenkympin korvilla tai myöhemmin se ajatus, että opiskelisi.Ja mikähän estää sitä duunariperheen lasta tekemästä hommia lukiossa? Aivan ei mikään
No esimerkiksi se, jos on kasvanut väkivaltaisessa alkoholistiperheessä, jossa ei pahemmin ole kannustettu koulunkäyntiin. Ihmiset jotka ovat eläneet hyvän ja tasapainoisen lapsuuden eivät tätä toki voi ymmärtää.
Jos elää hyvin epävakaissa olosuhteissa niin hyvin vaikea on panostaa koulunkäyntiin.
Se kipinä opiskeluun voi herätä vasta myöhemmin kun tajuaa, ettei olekaan niin tyhmä ja surkea mitä on koko ikänsä luullut.
Miksi et nyt ymmärrä tätä, se kipinä jos syttyy myöhemmin, voi korottaa numeroita eikö vain.
Mitä järkeä olisi päntätä vuosien päästä uudestaan jotkut pakolliset lukion aineet, jotka eivät välttämättä liity mitenkään siihen alaan, jota haluaa yliopistossa opiskella? Sen sijaan, että voisi suoraan syventyä siihen haluamansa yliopistoalan kirjallisuuteen ja osallistua alan ammattilaisten suunnittelemiin pääsykokeisiin.
Tarkoitus on se, ettei erillistä valmentautumista ja maksullisia kursseja tarvittaisi. Siksi nämä pääsykokeet eivät enää ole mitään alan kirjallisuutta millään alalla ja siksi vähintään puolet valitaan todistuksella.
Näitä perysteluja löytyy kyllä. Maailma on muuttunut.
Nyt siis monen alan pääsykoe perustuu suoraan lukiokursseihin. Esim kauppis 3 kurssia.
Lääkis tietty kaikki ky ke bi kursdit...
Joten valmentautua on pakko.
Luulen, että helpommalla korotat ne yo arvosanat. Ja Jokainen saa korottaa niin monta kertsa kuin haluaa.
Suosittelen tätä lapselleni, ellei hän nyt pääse. Tankkaa vaikka yhtä ainetta koko vuoden
Eri
Ehkä lapsesi ei vain sitten sovellu haluamalleen alalle, taikka hänen motivaationsa ei ole kunnossa.
Anteeksi mitä? Jokin perustelu kiitos.
Jos kerran mielestäsi ilman preppauskurssia ei ole mitään mahdollisuutta päästä yliopistoon, vaikka todellisuudessa moni pääsee.
oikkis on sellainen että suurin osa käy valmennuskurssin n 80%, nyt ehkä vähemmän kun pääsee osa todistusvalinnalla, samaten lääkis mutta ei niin paljon koska lukiossa on nk lääkisaineita. Nythän valitaan osa todistusvalinnalla miten kirjoitti ja muut ?
Kauppakorkeeseen on kirjat, samaten oikkis, tekniikka, kauppakorkeaa, valtsikka, kasvatusala nk vakava koe muunmuassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)
Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?
Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.
Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.
Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.
Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.
Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.
Sä missään lääkiksessä ole opiskellut.
On se jännää, miten kaikki täällä valintakokeiden puolesta puhujat ovat kaikki huippuammateissa opiskelevia menestyjiä, joilla on omat yritykset jne!
Tota noin, ehkäpä siksi elämässään menestyneitä valintakokeiden puolestapuhujia löytyy, koska näille duunariperheiden hiomattomille timanteille se valintakoe on oikeasti ollut se juttu, johon ekaa kertaa elämässään panostanut, ja kun siinä on pärjännyt se on jäänyt mieleen sinä asiana, joka mahdollisti etenemisen uuteen sosioekonomiseen asemaan?
Ihan selvä peli. Akateemisten perheiden vesat kun on yleensä jo pienestä pitäen opetettu panostamaan koulumenestykseen. Noilla muilla, joilla saattanut olla jopa tosi karut perheolot ja rankka lapsuus, on kypsynyt vasta kahdenkympin korvilla tai myöhemmin se ajatus, että opiskelisi.Ja mikähän estää sitä duunariperheen lasta tekemästä hommia lukiossa? Aivan ei mikään
No esimerkiksi se, jos on kasvanut väkivaltaisessa alkoholistiperheessä, jossa ei pahemmin ole kannustettu koulunkäyntiin. Ihmiset jotka ovat eläneet hyvän ja tasapainoisen lapsuuden eivät tätä toki voi ymmärtää.
Jos elää hyvin epävakaissa olosuhteissa niin hyvin vaikea on panostaa koulunkäyntiin.
Se kipinä opiskeluun voi herätä vasta myöhemmin kun tajuaa, ettei olekaan niin tyhmä ja surkea mitä on koko ikänsä luullut.
Itse uskon, että nämä monet jotka täälläkin esittävät "menestyneitä lääkäreitä ja yrittäjiä" ovat oikeasti niitä henkilöitä, joilla on kaikki koulut mennyt penkinalle ja he nyt toivovat, että kuukauden kovalla lukemisella he pääsevät haluamaansa kouluun. Ja asian pitäisi pysyä näin sen sijaan, että sitä panostusta pitäisi pitää yllä koko lukion ajan.
Minusta taas kaikki ketjussa todistusvalintaa puolustelevat vaikuttavat siltä, etteivät ole edes kirjoittaneet saati opiskelleet yliopistossa. Sen verran kaukana käytännöistä ja tosielämän opiskelusta tuntuu käsistykset olevan. Ei edes tajuta, että yo-arvosanoja painotetaan alasta riippumatta – edellä joku antoi erinomaisen esimerkin oikiksesta ja Kertusta ja mikä sen pojan nimi nyt olikaan.
Itse kirjoitin kokemukseni ja arvosanani jo jossain kaukana edellä, olen se valtsikalainen pääsykoekiintiössä toisella hakukerralla valittu. Ihan kelpo todistus oli minulla, ei mennyt ”koulu penkin alle”. Ja nyt siis vastasin sivusta.
pitkästä matematiikasta saa eniten pisteitä, tutustukaa taulukkoon
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni pitäisi olla helpohkoa päästä sisään, mutta ekana vuotena karsitaan tosi rankasti sitten.
Tämä olisi hyvin vaikea toteuttaa. Tai ehkä jollain sellaisilla aloilla, joissa opinnot koostuu lähinnä massaluennoista niin voisi onnistua.
Tietyillä aloilla on kuitenkin heti alusta alkaen opetusta, joka tapahtuu pienryhmissä. Lääkis ja sairaanhoitajat tulee nyt ekana mieleen. Järjetöntä resurssien tuhlausta olisi enkä ymmärrä miten tuo edes onnistuisi. Ryhmäkoot alkavat nyt jo olla liian suuret ja opettajien virkoja on vähennetty.
Lääkiksen eka vuosi ei koostu pienryhmäopetuksesta vaan juuri teoriaopinnoista (orgaaninen kemia, molekyylibiologia yms) Kyllä sinä 1. vuonna voitaisiin karsia ns. jyvät akanoista. Siihen lisäksi psykologiset testit niin saataisiin paljon paremmin alalle sopivia ammattilaisia tulevaisuudessa! Näin toimitaan monessa maassa. Suomessa lääkikseen voi päästä joku fysiikan laskuja hyvin ymmärtävä psykopaatti, joka ei kumminkaan sovi asiakaslähtöiseen potilastyöhön.
Kyllä vaan lääkiksessä on ekana vuonna jo paljon pienryhmäopetusta. Verinäytteen ja ekg:n otot, dissektiot, histologian ja solubiologian harjoitustyöt jne. Potilaiden tutkimista harjotellaan jo ekana vuonna (tosin "potilaana" kurssikaveri)
Eli ei siis pelkkää luennoilla istumista vaan paljon muutakin.
Aivan järjetöntä resurssien tuhlausta ottaa enemmän opiskelijoita ja opettaa näitä juttuja "turhaan" jos iso osa opiskelijoista putoaa pois.
Jos ilmainen koulutus kustannetaan verovaroista, silloin kaikki veronmaksajat maksavat mm. yliopistokoulutukset. Eikö silloin olisi kohtuullista, että kaikilla halukkailla olisi mahdollisuus kokeilla kykyjään yliopistoissa? Ja juurikin tuon karsiutumisen kautta sitten pois?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!Olisit myös voinut nostaa lukioarvosanojasi ja päntätä aineistoon joka alalla vaaditaa, lopputulema olisi ollut sama.
Valintakokeet pois, ei niissä ole mitään järkeä!
Tuossa sinun hölinässäsikään ei ole mitään järkeä.
Niin ei varmasti olekkaan koska hölinääni ei vanhemmat voi sinulle ostaa preppauskurssia.
Ihan ilman preppauskurssia minä olen yliopistoon päässyt pari vuotta sitten. Pääsykokeiden kautta. Samoin kaikki tuttuni. Sinulla tuntuu olevan ihmeellinen pakkomielle noista preppauskursseista.
Ei mitään pakkomiellettä. En mittaa asioita vain itseni tai tuttavieni kautta.
Miksi sinua sitten ärsyttää niin paljon pääsykokeet? Miksi ne jotka niissä onnistuvat, eivät saisi pääsykokeilla päästä yliopistoon? Eikö se nyt ole hyvä, että osa pääsee todistuksella ja osa pääsykokeilla.
Ei ärsytä millään tavalla. Haluan, että esim amiksestakin voi hakea ja päästä pääsykokeilla. Samoin alanvaihtajat.
Kannatin tässä vain uudistustusta, jonka mukaan nyt ensimäistä kertaa voi joka alalle päästä todistuksella.
Eli en kaipaa vanhoja aikoja.
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen on jo nyt valintakokeidenkin kautta päätynyt tyyppejä joilla ei oikeasti olisi mitään asiaa potilaiden lähellekään. Saati sitten kun sinne tupsahtavat suoraan koulusta kaikki 7 ällän hikarit. Lääketieteelliseen pitäisi ehdottomasti olla soveltuvuuskoe.
ei oo niin paljon laudatureja että kaikki lääkikset täyttyisi, niitä menee myös oikikseen, psykologiaan, Aallon dippi linjalle pääasia että on matematiikka L ja E ja pääsee varmaan ämmätkin M, tefy ja tuotantotalous vaatii muutaman laudaturin ja Een. Aallon kauppakorkeaan menee myös laudatureja ei tarv i olla edes neljää. Hgin valtsikka kerää myös osan kermaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)
Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?
Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.
Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.
Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.
Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.
Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.
Sä missään lääkiksessä ole opiskellut.
On se jännää, miten kaikki täällä valintakokeiden puolesta puhujat ovat kaikki huippuammateissa opiskelevia menestyjiä, joilla on omat yritykset jne!
Tota noin, ehkäpä siksi elämässään menestyneitä valintakokeiden puolestapuhujia löytyy, koska näille duunariperheiden hiomattomille timanteille se valintakoe on oikeasti ollut se juttu, johon ekaa kertaa elämässään panostanut, ja kun siinä on pärjännyt se on jäänyt mieleen sinä asiana, joka mahdollisti etenemisen uuteen sosioekonomiseen asemaan?
Ihan selvä peli. Akateemisten perheiden vesat kun on yleensä jo pienestä pitäen opetettu panostamaan koulumenestykseen. Noilla muilla, joilla saattanut olla jopa tosi karut perheolot ja rankka lapsuus, on kypsynyt vasta kahdenkympin korvilla tai myöhemmin se ajatus, että opiskelisi.Ja mikähän estää sitä duunariperheen lasta tekemästä hommia lukiossa? Aivan ei mikään
Ihan voin kertoa omasta elämästä, että juopotteleva ja hakkaava vanhempi häiritsi kyllä melkoisesti. Lisäksi oli tehtävä töitä, siis oikeita töitä. Olen kiitollinen että pääsin silti yliopistoon vaikka paperini eivät olleetkaan parhaat.
Sinulla on vanhentuneet tiedot.
Näytä näitä aloja joussa edelleen on erilliset pääsykoekirjat. Linkkaa jokin ala tänne.
Olen melko kattavasti tähän uudistukseen ja valintoihin perehtynyt.