Koronan talouden vaikutukset syöneet kaiken toivon, perheet ei enää kestä - itselläkin jo epätoivo

Ei suinkaan kaikilla aloilla tule olemaan onnetonta ja kurjaa. Kuten yllä sanottiin pitää vain löytää uusi ala joka työllistää. Niinhän näin pitää tehdä normaalioloissakin kun jäädään työttömäksi

Vierailija kirjoitti:

Hätähuuto jostain, mitä ei vielä ole?

Ei tulevaisuus ole kadonnut, se vain on muuttunut toisenlaiseksi. Ei enää viikonloppureissuja Lontooseen, ei kalliita tavaroita, ei instagramissa upean elämän esittelyä, ei omaa personal traineria ...

Koulu ei ole lähdössä pois alta, töistä iso osa tulee muuttumaan uudenlaisiksi, lomautuksia tulee vielä lisää. Tänä tai ensi vuonna ei reissata sinne ja tänne, ei kuluteta eikä varmaan konmaritetakaan, koska uutta ei ole varaa ostaa. Muutos on aina mahdollisuus, näinhän sitä on vuosia hoettu ja tässä on nyt mahdollisuus miettiä, mikä riittää.

No ei tuleva ylioppilas olisi mitään matkoja tehnytkään vaan töitä ja säästänyt. Yrittänyt päästä välivuoden jälkeen opiskelemaan. Nyt vain näyttää siltä että omalla aktiivisuudella ja asenteella ei ole merkitystä, kun Suomi on poikkeustilassa. Opiskeluun hakemiseen ja paikkojen saaminenkin tulee vaikuttamaan.

Nuorelle, jolla tulevaisuus piti olla juuri edessä tämä tilanne on myrkkyä. Monet se passivoittaa ja tiputtaa yhteiskunnan ulkopuolelle. Nyt huolettaa miten tämä vaikuttaa oman nuoren tulevaisuuteen, erityisesti kuinka pitkä vaikutus tällä on hänen elämäänsä.

Millaisia vellihousuja ihmiset nykyään on!!!! Oikeasti ei ole mitään hätää kellään, joita sairaus ei ole koskettanut, ja täällä vain rutistaan joutavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hätähuuto jostain, mitä ei vielä ole?

Ei tulevaisuus ole kadonnut, se vain on muuttunut toisenlaiseksi. Ei enää viikonloppureissuja Lontooseen, ei kalliita tavaroita, ei instagramissa upean elämän esittelyä, ei omaa personal traineria ...

Koulu ei ole lähdössä pois alta, töistä iso osa tulee muuttumaan uudenlaisiksi, lomautuksia tulee vielä lisää. Tänä tai ensi vuonna ei reissata sinne ja tänne, ei kuluteta eikä varmaan konmaritetakaan, koska uutta ei ole varaa ostaa. Muutos on aina mahdollisuus, näinhän sitä on vuosia hoettu ja tässä on nyt mahdollisuus miettiä, mikä riittää.

No ei tuleva ylioppilas olisi mitään matkoja tehnytkään vaan töitä ja säästänyt. Yrittänyt päästä välivuoden jälkeen opiskelemaan. Nyt vain näyttää siltä että omalla aktiivisuudella ja asenteella ei ole merkitystä, kun Suomi on poikkeustilassa. Opiskeluun hakemiseen ja paikkojen saaminenkin tulee vaikuttamaan.

Nuorelle, jolla tulevaisuus piti olla juuri edessä tämä tilanne on myrkkyä. Monet se passivoittaa ja tiputtaa yhteiskunnan ulkopuolelle. Nyt huolettaa miten tämä vaikuttaa oman nuoren tulevaisuuteen, erityisesti kuinka pitkä vaikutus tällä on hänen elämäänsä.

Luuletko Suomen olevan jotenkin kovakin työllistäjä? Mä jouduin ajat sitten lähtemään täältä oman alan perässä toiseen maahan. Pomomme ilmoitti tämän pahimman ajan menevän etätöissä ja sanoi tekevänsä kaikkensa ettei tarvitse ruveta irtisanomaan ketään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuoriso nyt hakemaan kesätöitä maatiloilta. Ei ehkä hohdokkainta, mutta pääsee leivänsyrjään kiinni. 

Aikuisilla ei kummempaa hätää vielä ole, joten ei kannata maalailla piruja seinille jos lomautuksista vain kyse. Eikös ansiosidonnainen kestä yli vuoden? Sinä aikana ehtii tapahtua paljon. 

No arvaapa paljonko niitä maatiloja on täälläpäin? Satumme olemaan Uudenmaan puolella.

Ansiosidonnaisellakin tulot tippuvat reilusti ja tuskin tällä massatyöttömyydellä ansiosidonnaisia pystytään jatkossa maksamaan, on yksinkertaisesti mahdotonta. Itsensä lisäksi pitäisi pystyä elättämään perhekin.

Lisäksi pää ei kestä työttömänä, olen kuitenkin nuoresta asti aina tehnyt töitä.

Yllätyn kyllä jatkuvasti ihmisten kapeasta katsontakannasta! ”Asumme uudella maalla, mistä lapset saa töitä” Voi jumalauta oikeasti. Jos se lasten työpaikka on se joka hiertää, niin laitat työhakemuksia maatiloilla; ostat lapsellesi muutaman kympin teltan ja hän yöpyy kesän tuossa teltassa. Olen perheestä, jossa me lapset olemme tehneet kesätöitä mansikkaviljelmillä etc. Nyt on kyllä niin hienohelmaista menoa, että sitääkin vähän teidän perhettä ravistella. Nyt sitä järkeä päähän ja keksimään ideoita siitä miten rahaa taas saa, jos asenne on tuo että nyt on kaikki mennyttä niin perheesi ja sinun on ehkä parempi kuihtua sukupuuttoon. Pistää vihaksi uusavuttomat kitisijät, jotka kasvattaa lisää uusavuttomia kitisijöitä.

Sellaista se elämä on. Kaikkea voi sattua. Kaikkeen ei voi varautua, mutta kaikesta selvitä. Valitettavan moni joutuu ilman koronaakin lopettamaan harrastukset ja elämään minimi budjetilla ja liian pienissä asunnoissa yms. Ellei ole tosi rikas, ei hyväosainenkaan voi olettaa olevansa aina hyväosainen. Ja varsinkaan ei voi olettaa, että sellainen elämä automaattisesti kuuluisi hänelle. Olkaa onnellisia, että olette saaneet kokea hyväosaista elämää ja lapsi on saanut sellaisessa kasvaa vaikka huolia.

Minä keskittyisin sinuna nyt luomaan tulevaisuuden uskoa nuorille valittamisen sijaan! Se on halpaa jos rahalla saa. 7 lihavan vuoden jälkeen tulee 7 laihaa mutta taas kyllä myös niitä lihavalla vuosia. Osaa nauttia siitä paremmastakin enemmän kun ei ole liian helppoa.

Itse synnyin 90 luvun lamaan. Lapsuuteni oli silti ok, ja minusta tuntui että toivoa on. Toivoa tulee olemaan nytkin, synkistely ei auta asiaa. 

Niin vaikeeta kuin se on, yritän ainakin itse keskittyä positiivisiin ajatuksiin, itsekkin tällä hetkellä työtön, kun ne meni alta koronan takia. 

Millä ihmeen konstilla nuo päihde - ja alkoholiriippuvaiset kustantaa päivittäiset päihdetarpeensa ?

Vai onko heidän jokapäiväinen viinapullon ja huumeen saanti taattu sossusta noudetuilta rahoilla ?

Höpsis!

Muutama viikko vasta ja jotkut jo hajoilee. Kyllä tämä tästä taas kirkastuu uskokaa pois.

Kesä tulee ja virus kuivuu kokoon ja sitten työntekijöitä taas tarvitaan.

Kärsivällisyyttä!

Vierailija kirjoitti:

Jotain hyvää, että elin nuoruuteni 90-luvun lamassa, ei ollut töitä, ei opiskelupaikkoja. Oppi ainakin sen, että mikään ei ole varmaa ja kaikki voi murentua hetkessä. Nyt siitä on ollut hyötyä, kun on aina odottanut, että se paha päivä kuitenkin tulee. Ikävää, että toiset joutuvat opettelemaan sen nyt.

Olen ap ja kappas vain elin itse aikuisuuden 90-luvun lamassa. Kyllä se opetti, minulla tosin oli opiskelupaikka ja sain töitäkin. Eli tein kaikkeni, että selviän tuosta lamasta. Pelon ja epävarmuuden se jätti, jonka vuoksi olen hakeutunut taloudellisesti turvallisiin ratkaisuihin elämässäni.

Nyt näyttää pahasti että lockdown ja pahempi lama tekee saman nuorilleni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hätähuuto jostain, mitä ei vielä ole?

Ei tulevaisuus ole kadonnut, se vain on muuttunut toisenlaiseksi. Ei enää viikonloppureissuja Lontooseen, ei kalliita tavaroita, ei instagramissa upean elämän esittelyä, ei omaa personal traineria ...

Koulu ei ole lähdössä pois alta, töistä iso osa tulee muuttumaan uudenlaisiksi, lomautuksia tulee vielä lisää. Tänä tai ensi vuonna ei reissata sinne ja tänne, ei kuluteta eikä varmaan konmaritetakaan, koska uutta ei ole varaa ostaa. Muutos on aina mahdollisuus, näinhän sitä on vuosia hoettu ja tässä on nyt mahdollisuus miettiä, mikä riittää.

No ei tuleva ylioppilas olisi mitään matkoja tehnytkään vaan töitä ja säästänyt. Yrittänyt päästä välivuoden jälkeen opiskelemaan. Nyt vain näyttää siltä että omalla aktiivisuudella ja asenteella ei ole merkitystä, kun Suomi on poikkeustilassa. Opiskeluun hakemiseen ja paikkojen saaminenkin tulee vaikuttamaan.

Nuorelle, jolla tulevaisuus piti olla juuri edessä tämä tilanne on myrkkyä. Monet se passivoittaa ja tiputtaa yhteiskunnan ulkopuolelle. Nyt huolettaa miten tämä vaikuttaa oman nuoren tulevaisuuteen, erityisesti kuinka pitkä vaikutus tällä on hänen elämäänsä.

Ehkä tuo on juuri hyvä ikä oppia, ettei kaikki tule kultalautasella. Aika moni tuttu lukiolainen on menettänyt kesätyönsä, mutta osa on saanut uuden.

Vierailija kirjoitti:

Itse synnyin 90 luvun lamaan. Lapsuuteni oli silti ok, ja minusta tuntui että toivoa on. Toivoa tulee olemaan nytkin, synkistely ei auta asiaa. 

Niin vaikeeta kuin se on, yritän ainakin itse keskittyä positiivisiin ajatuksiin, itsekkin tällä hetkellä työtön, kun ne meni alta koronan takia. 

Mun äiti kasvatti lama-aikana koiria. Moni sanoi hänelle ettei kukaan enää ala varailemaan kalliiden rotukoirien pentuja. Koko lama-aika sekä 2008 laman aikanakin olivat pentueet varattuina. Uskoisin tämän näkyvän muissakin asioissa vaikka puhutaan säästöliekille heittämisestä. Yksihän ala mikä myöskin työllisti lama-aikana oli kuumat linjat, ainakin kaveri työskenteli koko 90-luvun kuumalla linjalla joka toi leivän pöytään.

Kirkot ovat niitä rikkaita. Kai niillä jotain soppaa on varaa tarjota niin etteivät lapsiperheet kuole nälkään ?

90-luvun alun nuorena parina, kahden pikkulapsen vanhempina laman keskellä sitä vaan pärjättiin. Ei maristu, pantiin asiat tärkeysjärjestykseen ja elettiin suu säkkiä myöden. Kerättiin marjoja ja sieniä. Tehtiin kaiken maailman hanttihommia mitä vaan löydettiin, ostettiin kirpparilta ja myytiin ylimääräisiä. Juuri ostettu eka yhteinen asunto, lainan korot pahimmillaan yli 15 % eikä kaatumassa olevien pankkien kanssa voinut sopia yhtään mistään. Jos ei pystynyt maksamaan niin pankki lunasti asunnot itselleen, ei puhettakaan lyhennys vapaista tms. Itse olin äitiyslomalla ja puoliso oli pätkittäin työtön. Kyllä sitä pennipulloa ja lasten säästöpossuja joutui pahimpina päivinä kolistelemaan. Mutta selvittiin. Nyt tilanne vähän samanlainen, mies töissä toistaiseksi minä pääasiassa en. Onneksi on skipattu monet ulkomaanmatkat ja konsertit ja pantu pikkusen sukan varteen eli vuoden verran pitäisi pysyä pinnalla vaikkei rahaa tulisi mistään. Tsemppiä, kyllä se aurinko taas kohta paistaa.

Vierailija kirjoitti:

Kirkot ovat niitä rikkaita. Kai niillä jotain soppaa on varaa tarjota niin etteivät lapsiperheet kuole nälkään ?

Tarjoavat aamupaloja, ruokalappuja ja joskus vaatekasseja. Tosin en tiedä tarjoavatko nyt näin koronan aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Höpsis!

Muutama viikko vasta ja jotkut jo hajoilee. Kyllä tämä tästä taas kirkastuu uskokaa pois.

Kesä tulee ja virus kuivuu kokoon ja sitten työntekijöitä taas tarvitaan.

Kärsivällisyyttä!

Missä utopiassa sinäkin elät? Etkö ole tietoinen taloudesta ollenkaan. Firmat ovat kohta konkassa, edes tulevia tilauksia ei ole eikä siten tuotantoakaan. Kunnat ovat rahavaikeuksissa, kun menot ovat kasvaneet ja tulot vähentyneet. Lomautukset koskevat yli 300 000 ihmistä ja lisää tulee. Työttömyyskassan ovat vaikeuksissa, eivätkä pysty maksamaan korvauksia.

Eli todellakin vain muutama viikko ja talous on polvillaan. Muutama viikko lisää niin Suomi on konkurssissa. Ai mutta tuliko yllätyksenä että tällä on noin isoja seuraamuksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai vielä mitään epätoivoa?! Kyllä tästä noustaa vielä, kun virus on ohi. Ravintolat ym liikkeet avataan, matkailu alkaa toimia. Ei työt mihinkään katoa. Jos työntekijöitä ja palveluita on tarvittu ennenkin niin tarvitaan jatkossakin. Voitaisiin vaatia valtiolta enemmän omavaraisuutta ja näin valtio tuottaisi lisää työpaikkoja.

Ihmisillä itsellään on vastuu siitä, että raha pysyy Suomessa. Niin helppoa tilailla jostain zalandolta ja kiinasta tavaraa ja viedä rahat muualle. Samoin matkailussa.

No ei tästä olla nousemassa. Pahin lama ihmismuistiin. Nyt jo työt lähtee alta, ihmiset ei uskalla kuluttaa tai heillä ei ole varaa.

Tästä noustaan hyvässä lykyssä 10vuodessa, mutta lasteni alkuvaiheen aikuisuuden tämä lockdown syö.

Herää jo tähän maailmaan. Meillä tuo törmäys on kyllä tullut jo kovana. Normaali koulutettu perhe, jossa opiskeltu ja tehty töitä ahkerasti. Asiat hoidettu ja oltu vakaassa tilanteessa.

Kaikki peruspilarit kuten työ ja koulu lähtee alta. Opiskelemaan hakijoitakin oli ja tulee olemaan enemmän kuin koskaan ennen, samaan aikaan kun koulutuspaikat vähenevät kun rahaa laittaa siihenkään ei ole.

Oikeasti tämä on jo hätähuuto siitä missä normaali keskituloinen (tai ylempi keskituloinen) perhe on nyt.

Tästä saa kuvan, että olette hoitaneet kaiken mallikkaasti ja silti elämä kolhii? Niinhän se on muillakin. Vai ajatteletteko, että toiset elämän kolhimat eivät ole hoitaneet asioitaan mallikkaasti? Ainakin voitte ajatella, että lapsenne on saanut mallikkaan alun elämälleen.

Vieläköhän hallitus puhuu eriarvoistumisen poistamisesta ?

Taitaa mennä niin, että köyhät senkun köyhtyy ja rikkaat senkun rikastuu.

Kyllä nuoruudessani olimme useinkin mansikkapellolla kesätöissä. Raskasta hommaa, mutta ahkeruus palkittiin.

Ei nuorelle yhden kesän työttömyys ole mikään maailmanloppu. Eikä pitäisi olla myöskään 2-3 kuukauden lomautuksen maailmanloppu aikuiselle ihmiselle. Kulutus vain minimiin väliaikaisesti. Jos raha ei riitä, eikä puskureita ole, niin sitten sossun luukulle. Lomautus on kuitenkin huomattavasti parempi vaihtoehto kuin irtisanominen. Sitten alkavat todelliset ongelmat, jos kriisi pitkittyy esim. puolen vuoden mittaiseksi.