Koronan talouden vaikutukset syöneet kaiken toivon, perheet ei enää kestä - itselläkin jo epätoivo

No jos jää tuleen makaamaan ja valittamaan, niin varmasti tuleekin kurjia aikoja. Mutta ei kaikilla yrityksillä mene nyt huonosti, ja ihmiskunta on selvinnyt paljon pahemmasta. Ne jotka sopeutuvat ja jaksavat yrittää selviävät kyllä.

Pessimisti ei pety, joten onhan sekin yksi tyyli elää. Ei vain kovin kannattava sellainen.

Ihan kuin elettäisiin maailmanloppua. Nyt vähän suhteellisuudentajua siihen valittamiseenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai vielä mitään epätoivoa?! Kyllä tästä noustaa vielä, kun virus on ohi. Ravintolat ym liikkeet avataan, matkailu alkaa toimia. Ei työt mihinkään katoa. Jos työntekijöitä ja palveluita on tarvittu ennenkin niin tarvitaan jatkossakin. Voitaisiin vaatia valtiolta enemmän omavaraisuutta ja näin valtio tuottaisi lisää työpaikkoja.

Ihmisillä itsellään on vastuu siitä, että raha pysyy Suomessa. Niin helppoa tilailla jostain zalandolta ja kiinasta tavaraa ja viedä rahat muualle. Samoin matkailussa.

Ei ole enää mitään, mitä avata jos tätä ei saada loppumaan viimeistään kesäkuun puolessa välissä! Suurin osa kaupoista ja 80% ravintoloista ja kahviloista menee konkurssiin. Rajoja ei varmasti tulla avaamaan ennen syksyä.

Mulla herää ajatus, että varmasti tässä on yrittäjähenkisille ihmisille sauman paikka avata uusi kahvila, kun 80 % kilpailijoista on yhtäkkiä pyyhkäisty pois kartalta. On toki taantumaa eikä asiakasvirta ehkä koronaa edeltäviin aikoihin yllä, mutta varmasti suurin asiakkaista on jäljellä kahvinnälkäisenä (jotka jaetaan sen 20% kesken). Joten mahtava tilaisuus osallistua kilpailuun.

Jaa että kaikki toivo mennyt? Kolmessa viikossa? Aikamoista dramatiikkaa. Kukaan ei vielä tiedä tämän pandemian todellisia taloudellisia seurauksia, mutta itse pidän mieluummin positiivisen mielen, kuin maalailen piruja seinille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos asiat on hoidettu ja vakaassa tilassa silloin kuuluu olla säästöjä pahan päivän varalle.

Ihmiset on oppinut liian hyvälle kun ei nykyään oo mitään sotia yms. Sitte ku tulee vähän jotain niin ollaan heti paniikissa.

Juu ne säästöt on rahastoissa jotka on menettäneet arvostaan 60%.

Hölmöä laittaa kaikkia säästöjä rahastoon.

Juu ja jos olisi patjan alla niin ”hölmöä pitää patjan alla” 😉 Jälkiviisastelijat on aina tienneet paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Ihan kuin elettäisiin maailmanloppua. Nyt vähän suhteellisuudentajua siihen valittamiseenkin.

Tämä.

En halua mitenkään väheksyä kenenkään taloudellista tilannetta nyt, mutta jos katsotaan historiaa taaksepäin niin jatkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944 ja koko maailma oli sodassa. Ei ollut mitään  tietoa koska se loppuu ja millä ehdoilla ja olii pelko että menetetään koko Suomi. Moni mies menetti henkensä, terveytensä ja ainakin parhaat vuotensa rintamalla. Siis sitä kesti vuosia, ei muutamaa kuukautta.

Ruoka oli kortilla ja kaikkea säännösteltiin. Siihen verrateen tilanne on nyt tyystin toisenlainen kuten joku on jo sanonutkin, silloin piti lähteä sotimaan henkensä kaupalla, nyt pysytellään kotona.

Meni nyt ihan ohis, mutta kommenttina tuohon ylempään että ihan oikeesti nyt suhteellisuudentajua siihen valittamiseenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hätähuuto jostain, mitä ei vielä ole?

Ei tulevaisuus ole kadonnut, se vain on muuttunut toisenlaiseksi. Ei enää viikonloppureissuja Lontooseen, ei kalliita tavaroita, ei instagramissa upean elämän esittelyä, ei omaa personal traineria ...

Koulu ei ole lähdössä pois alta, töistä iso osa tulee muuttumaan uudenlaisiksi, lomautuksia tulee vielä lisää. Tänä tai ensi vuonna ei reissata sinne ja tänne, ei kuluteta eikä varmaan konmaritetakaan, koska uutta ei ole varaa ostaa. Muutos on aina mahdollisuus, näinhän sitä on vuosia hoettu ja tässä on nyt mahdollisuus miettiä, mikä riittää.

No ei tuleva ylioppilas olisi mitään matkoja tehnytkään vaan töitä ja säästänyt. Yrittänyt päästä välivuoden jälkeen opiskelemaan. Nyt vain näyttää siltä että omalla aktiivisuudella ja asenteella ei ole merkitystä, kun Suomi on poikkeustilassa. Opiskeluun hakemiseen ja paikkojen saaminenkin tulee vaikuttamaan.

Nuorelle, jolla tulevaisuus piti olla juuri edessä tämä tilanne on myrkkyä. Monet se passivoittaa ja tiputtaa yhteiskunnan ulkopuolelle. Nyt huolettaa miten tämä vaikuttaa oman nuoren tulevaisuuteen, erityisesti kuinka pitkä vaikutus tällä on hänen elämäänsä.

Mihin sen nuoren tulevaisuus katosi? Ei me olla ensi kesänä kaikki kuolemassa, joten on tulevaisuus yhä olemassa. Oli se 90-luvun laman lapsillekin, miksi se nyt olisi kadonnut?

Oma aktiivisuus on yhä tärkeä asia. Jos lyö hanskat tiskiin, mitään hyvää ei tule tapahtumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpsis!

Muutama viikko vasta ja jotkut jo hajoilee. Kyllä tämä tästä taas kirkastuu uskokaa pois.

Kesä tulee ja virus kuivuu kokoon ja sitten työntekijöitä taas tarvitaan.

Kärsivällisyyttä!

Missä utopiassa sinäkin elät? Etkö ole tietoinen taloudesta ollenkaan. Firmat ovat kohta konkassa, edes tulevia tilauksia ei ole eikä siten tuotantoakaan. Kunnat ovat rahavaikeuksissa, kun menot ovat kasvaneet ja tulot vähentyneet. Lomautukset koskevat yli 300 000 ihmistä ja lisää tulee. Työttömyyskassan ovat vaikeuksissa, eivätkä pysty maksamaan korvauksia.

Eli todellakin vain muutama viikko ja talous on polvillaan. Muutama viikko lisää niin Suomi on konkurssissa. Ai mutta tuliko yllätyksenä että tällä on noin isoja seuraamuksia?

Eikös kunnon kapitalistit ole aina sanoneet, että huonot yritykset joutaa kaatuakin, vai muistako ihan väärin?

Tulee uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja.

Ei kai kukaan oikeasti luule, että tää oli tässä?

Eteenpäin vaan, nokka kohti uusia haasteita.

Niinpä. Ainakin kaatuvat kaikenlaiset yksisarvishoitajat ja muut silmänkääntäjät. Paljon on myös humpuuki- ja krääsäkauppoja. Pystyssä pysyvät ne yritykset, joita oikeasti tarvitaan ja joilla on edellytyksiä selvitä. Ilma puhdistuu niin sanoakseni.

Konkurssiin päätyneet voivat yrittää jotain muuta.

Ap:lle ja muille kaltaisilleen: lapsen on ihan hyvänoppia pettymyksiäkin välillä ja vaikka kokeilla asumista teltassa kesätöiden vuoksi. Vaikka nykyvanhemmat ovat kilpavarustelleet lapsensa, nyt joudutaan tuottamaan se ensimmäinen "pettymys".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos asiat on hoidettu ja vakaassa tilassa silloin kuuluu olla säästöjä pahan päivän varalle.

Ihmiset on oppinut liian hyvälle kun ei nykyään oo mitään sotia yms. Sitte ku tulee vähän jotain niin ollaan heti paniikissa.

Juu ne säästöt on rahastoissa jotka on menettäneet arvostaan 60%.

Hölmöä laittaa kaikkia säästöjä rahastoon.

Juu ja jos olisi patjan alla niin ”hölmöä pitää patjan alla” 😉 Jälkiviisastelijat on aina tienneet paremmin.

Ei pidä laittaa kaikkia munia samaan koriin, olipa se sitten rahasto tai patjanalus.

t. Ohis

Pahemmistakin ajoista on aikaisemmat sukupolvet nousseet. Kyllä tämä kestetään.

Minä olen jo kerran menettänyt ihmisisuhteet, tulot ja asunnot. Kyllä tästä ihmiset nousee. Ei se materia loppujen lopuksi ole muuta kuin, no, materiaa.

Väistämättömän edessä toki voi nyyhkiä ja murehtia lopun ikänsä, mutta ei se mitään takaisin tuo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpsis!

Muutama viikko vasta ja jotkut jo hajoilee. Kyllä tämä tästä taas kirkastuu uskokaa pois.

Kesä tulee ja virus kuivuu kokoon ja sitten työntekijöitä taas tarvitaan.

Kärsivällisyyttä!

Missä utopiassa sinäkin elät? Etkö ole tietoinen taloudesta ollenkaan. Firmat ovat kohta konkassa, edes tulevia tilauksia ei ole eikä siten tuotantoakaan. Kunnat ovat rahavaikeuksissa, kun menot ovat kasvaneet ja tulot vähentyneet. Lomautukset koskevat yli 300 000 ihmistä ja lisää tulee. Työttömyyskassan ovat vaikeuksissa, eivätkä pysty maksamaan korvauksia.

Eli todellakin vain muutama viikko ja talous on polvillaan. Muutama viikko lisää niin Suomi on konkurssissa. Ai mutta tuliko yllätyksenä että tällä on noin isoja seuraamuksia?

Eikös kunnon kapitalistit ole aina sanoneet, että huonot yritykset joutaa kaatuakin, vai muistako ihan väärin?

Tulee uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja.

Ei kai kukaan oikeasti luule, että tää oli tässä?

Eteenpäin vaan, nokka kohti uusia haasteita.

Niinpä. Ainakin kaatuvat kaikenlaiset yksisarvishoitajat ja muut silmänkääntäjät. Paljon on myös humpuuki- ja krääsäkauppoja. Pystyssä pysyvät ne yritykset, joita oikeasti tarvitaan ja joilla on edellytyksiä selvitä. Ilma puhdistuu niin sanoakseni.

Konkurssiin päätyneet voivat yrittää jotain muuta.

Ihmeparantajat ja poppa-akat ja käärmeöljykauppiaat saattaa hyvinkin menestyä todella hyvin nyt, kun ihmiset ovat hädissään.

...ja hankit lapsia koska?

Molemmat lapsesi menevät opiskelemaan eivätkä tiedä tuon taivaallista koko lamasta. Kun valmistuvat, tilanne on ohi ja menevät töihin. Asuvat solussa tai kotona opintojen ajan, tarvittaessa opintolainan.

Teidän pitää oppia elämään pienillä tuloilla kunnes tilanne normalisoituu, tai etsiä joku duuni mitä tehdä kunnes voitte palata omiin (hyviin) hommiin.

Kyl se siitä sitten.

Vierailija kirjoitti:

Laittaisitko siis ap lapsesi kouluun ja itse matkustelisit jne viruksesta piittaamatta, jos rajoituksia ei olisi ja joka päivä kuolisi tuhat ihmistä ympäriltäsi, myös läheisiäsi?

Olisi mielenkiintoista nähdä laskelma, että kuinka moni kuolisi, jos korona olisi kaikilla suomalaisilla. Toisaalta niinhän evoluution pitäisikin toimia. Heikot yksilöt karsiutuu pois. Näinhän se on aina mennyt.

Ihan samaa tuo on kuin 90-luvun lamassa. Kyllä siitä selviää vaikka tiukkaa voi tehdä. Jos identiteetti on perustunut työnteolle, niin sen suhteen pitää ruveta ajattelemaan toisin.

Vierailija kirjoitti:

Ihan kuin elettäisiin maailmanloppua. Nyt vähän suhteellisuudentajua siihen valittamiseenkin.

Samoin tähän koronapelleilyyn. Riskiryhmäläiset voi mennä jonnekin kuplahalliin piiloon.

Vierailija kirjoitti:

No juuri siksi olen tehnyt töitä että voin tarjota lapsilleni sen paremman elintason. En halua että he kokevat sen saman köyhän lapsuuden, joka minulla on. Mutta haluan silti että pääsevät työelämään ja opiskeluun käsiksi. Mielummin pyrin kannustamaan heitä opiskelemaan ja lukemaan ahkerasti pääsykokeisiin, kuin siirtymään telttaan nukkumaan pellon laitaan.

Tuo on ihan hyvä että olet antanut lapsille hyvän lapsuuden ja kannustanut opiskeluun. Mutta ei se nuori mene hajalle siitä, jos nyt yhtenä kesänä tekee vähän raskaampaa työtä ja yöpyy hieman vaatimattomammin kuin perheen yhteisillä ulkomaanlomilla on ollut tapana. Siinä lihakset kipeinä mansikoita poimiessa saa vähän ymmärrystä siitä, miten heikossa asemassa kouluttamaton työnhakija nykyisessä yhteiskunnassa on. Ja vähän oppii olemaan kiitollinen siitä, että on syntynyt Suomeen. Saa vähän omaa rahaa ja ennen kaikkea opiskelumotivaatiota.

Ja usko pois, kyllä ne tulevatkin työnantajat antavat jonkin arvon sille, että on tiukan paikan tullen tarttunut työhön joka ei kaikille maistu. Kyllä mikä tahansa hanttihomma CV:ssä on parempi kuin tyhjä aukko. Vai meinaatko, että nuori laittaa siihen että "pidin välivuotta äidin rahoilla ja opiskelin pääsykokeisiin"?

Tietenkin ihannetilanteessa ne ensimmäiset työpaikat olisi siistejä sisätöitä. Mutta jos sellaista ei nyt tähän hätään siunaannu, niin ennemmin mikä tahansa työ kuin ei mitään!

Sitten opiskeluvaiheessa voi miettiä onko järkevämpää tukea taloudellisesti lukukausien aikana, että nuori voi keskittyä opintoihin ilman että siivous- tai hampurilaisenpaistohommat kuormittavat häntä liikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuoriso nyt hakemaan kesätöitä maatiloilta. Ei ehkä hohdokkainta, mutta pääsee leivänsyrjään kiinni. 

Aikuisilla ei kummempaa hätää vielä ole, joten ei kannata maalailla piruja seinille jos lomautuksista vain kyse. Eikös ansiosidonnainen kestä yli vuoden? Sinä aikana ehtii tapahtua paljon. 

No arvaapa paljonko niitä maatiloja on täälläpäin? Satumme olemaan Uudenmaan puolella.

Ansiosidonnaisellakin tulot tippuvat reilusti ja tuskin tällä massatyöttömyydellä ansiosidonnaisia pystytään jatkossa maksamaan, on yksinkertaisesti mahdotonta. Itsensä lisäksi pitäisi pystyä elättämään perhekin.

Lisäksi pää ei kestä työttömänä, olen kuitenkin nuoresta asti aina tehnyt töitä.

Yllätyn kyllä jatkuvasti ihmisten kapeasta katsontakannasta! ”Asumme uudella maalla, mistä lapset saa töitä” Voi jumalauta oikeasti. Jos se lasten työpaikka on se joka hiertää, niin laitat työhakemuksia maatiloilla; ostat lapsellesi muutaman kympin teltan ja hän yöpyy kesän tuossa teltassa. Olen perheestä, jossa me lapset olemme tehneet kesätöitä mansikkaviljelmillä etc. Nyt on kyllä niin hienohelmaista menoa, että sitääkin vähän teidän perhettä ravistella. Nyt sitä järkeä päähän ja keksimään ideoita siitä miten rahaa taas saa, jos asenne on tuo että nyt on kaikki mennyttä niin perheesi ja sinun on ehkä parempi kuihtua sukupuuttoon. Pistää vihaksi uusavuttomat kitisijät, jotka kasvattaa lisää uusavuttomia kitisijöitä.

No juuri siksi olen tehnyt töitä että voin tarjota lapsilleni sen paremman elintason. En halua että he kokevat sen saman köyhän lapsuuden, joka minulla on. Mutta haluan silti että pääsevät työelämään ja opiskeluun käsiksi. Mielummin pyrin kannustamaan heitä opiskelemaan ja lukemaan ahkerasti pääsykokeisiin, kuin siirtymään telttaan nukkumaan pellon laitaan.

Minulla on myös lapsi ja ensimmäinen asia, mitä heille olemme lapsen isän kanssa opettanut, että kovasti työtä tekemällä tulee tuloksia. Olen ollut hetkiä työttömänä ja välillä tehnyt vaikka mitä hanttihommaa henkeni pitimiksi. Jos haluat opettaa lapsesi passiiviseksi ihmiseksi ja vain odottamaan että kaikki menee elämässä hyvin; kunhan on kouluttautunut, niin oma valintasi. Sitten kun niitä tämän kaltaisia takaiskuja tulee, lapsesi ei osaa tehdä mitään ja sisukkaampien, kekseliäiden ja lannistumattomien lapset vie potin. Mutta oma valinta. Voit jatkaa marisemista, mutta se ei tilannetta muuta, me ollaan kaikki tässä samassa veneessä ja asenne ratkaisee. En todella usko, että olet köyhän perheen lapsi tai sitten olet elänyt köyhyydessä siksi, ettet ole osannut olla kiitollinen siitä mitä sinulla jo on.