Olen luullut olevani aika älykäs mutta saan ihan normaalit pisteet Mensan testeistä

Täysin normaalia. Tilastofakta

Minä tiesin olevani keskivertoa älykkäämpi. Sain joku 127 pistettä, jolla olen älykkäämpi kuin 96 % ihmisistä.

En arvannut olevani ihan noin älykäs.

Minä taas olen pitänyt itseäni aina vähän tyhmänä, mutta työkaverit kehuvat älykkääksi ja saan noista testeistä hyviä tuloksia. 

Todella moni luulee noin. Itse rajat ylittäneenä huomaan tämän selvästi. Tuntuu, että lähes poikkeuksetta jokainen korkeakoulun käynyt kuvittelee olevansa älykäs, vaikka niinhän se ei ole. Keskiverto äo on kuitenkin ihan hyvä ja sillä pärjää elämässä joskus jopa paremmin kuin jos olisi todella älykäs. Itse nimittäin olen älykkyyden lisäksi herkkä ja on todella vaikea olla masentumatta kaikesta kokemastaan ja näkemästään. Ainakin siis herkkyyteen yhdistyvä älykkyys on helposti vain vitsaus. On masentavaa ymmärtävää asioita syvällisesti ja laajasti, kun tietää, kuinka huonoja kehityskulkuja ja olosuhteita täällä vallitsee, mutta tyhmemmät vähättelevät niitä eikä muutoksia tehdä.

Minäkin luulin nuorempana olevani tyhmä, kun en jaksanut keskittyä mihinkään, olin turhautunut moniongelmainen kiusattu teini. Jouduin tutkimuksiin psykiatriseen sairaalaan ja todettiin, että olenkin poikkeuksellisen älykäs. Tästä oli sen verran hyötyä, että sain jonkinlaisen itseluottamuksen ja olen tämän jälkeen pärjännyt hyvin opiskeluissa ja työelämässä. Harmillisesti tuo pitkään kestänyt kiusaaminen lapsuudessa kuitenkin on jättänyt jonkinlaisen aukon turvallisuuden tunteeseen, vaikka olen monella mittarilla päässyt elämässäni pitkälle ongelmataustasta huolimatta, en ole ollut kykenevä luomaan syvempiä ihmissuhteita. Elämässä kun olisi paljon hienompiakin asioita kuin se, että omaa hyvän loogisen päättelykyvyn tai omaksuu asioita helposti.

eikö se niin mene, että useimmat luulee olevansa vähän keskivertoa älykkäämpiä ja vähän keskivertoa parempia ajamaan autoa. 

Vierailija kirjoitti:

Naiset yleensä aina luuleekin liikoja mutta luonto tulee vastaan.

T.M38 130ÄO

Höpö höpö

T.N45 140ÄO

PS Jos olisit oikeasti älykäs, tietäisit väitteesi olevan täyttä puppua. Toinen vaihtoehto on, että tuo on pahasti patologista ja ammattiavun tarve on ilmeinen, jos ajatusvääristymä on noin iso ja täysin faktojen vastainen.

Minä kärsin adhd:sta ja aspergerin syndroomasta. Kun kävin maksetuissa testeissä ja sain luvun 88 pistettä, niin testin pitäjä totesi että adhd:n ja aspergerin syndrooman takia minun pitää kerrata tulos kolmella.

Pelkäsin että olisin tyhmä, mutta tuntui perkeleen hyvältä kun sainkin 115 pistettä. Yhtäkkiä aloin uskoa itseeni paljon enemmän ja aloin esimerkiksi pitää mahdollisena oppia matematiikkaa jos vain haluan oppia. Omat mielikuvat itsestämme ovat joskus sangen rajoittavia.

Minä olen aina pitänyt itseäni korkeintaan keskivertoälykkäänä, mutta kun olen huvitellut nettitestien kanssa, olen saanut kummallisen korkeita tuloksia - siis korkeampia kuin ne tosi hyvät tulokset, joita nettitesteistä saa hyvin helposti. Muunlaiset tulokset puhuvat myös sen puolesta, että olisin aika terävä.

Mensan testiin en menisi, koska kaikesta huolimatta epäilen älyäni. Olen kasvanut aivan poikkeuksellisen älykkään, testatun sisaruksen kanssa ja tottunut pienestä pitäen olemaan se tyhmä tai ainakin tyhmempi. Jatkuvasti v*tutti olla se, joka älypeleissä oli häviön tiellä ensimmäisestä siirrosta alkaen. Itsekunnioitukseni vuoksi yritän lohduttautua sillä, että ehkä olen yhteen yksilöön verrattuna tomppeli, mutta ehkä kokonaisuudessa toista maata. Tietää minun ei tarvitse.

Vierailija kirjoitti:

Minä kärsin adhd:sta ja aspergerin syndroomasta. Kun kävin maksetuissa testeissä ja sain luvun 88 pistettä, niin testin pitäjä totesi että adhd:n ja aspergerin syndrooman takia minun pitää kerrata tulos kolmella.

Mulla on add ja tulos 145. Sain add diagnoosini aikuisena. Psykologin arvion mukaan add on jäänyt multa aiemmin huomaamatta, koska olen kyennyt kongnitiivisilla kyvyilläni kompensoimaan sen vaikutuksia.

Vierailija kirjoitti:

Todella moni luulee noin. Itse rajat ylittäneenä huomaan tämän selvästi. Tuntuu, että lähes poikkeuksetta jokainen korkeakoulun käynyt kuvittelee olevansa älykäs, vaikka niinhän se ei ole. Keskiverto äo on kuitenkin ihan hyvä ja sillä pärjää elämässä joskus jopa paremmin kuin jos olisi todella älykäs. Itse nimittäin olen älykkyyden lisäksi herkkä ja on todella vaikea olla masentumatta kaikesta kokemastaan ja näkemästään. Ainakin siis herkkyyteen yhdistyvä älykkyys on helposti vain vitsaus. On masentavaa ymmärtävää asioita syvällisesti ja laajasti, kun tietää, kuinka huonoja kehityskulkuja ja olosuhteita täällä vallitsee, mutta tyhmemmät vähättelevät niitä eikä muutoksia tehdä.

Mitä tuo lihavoitu väite tarkoittaa? Mitä sinä tarkalleen ottaen ymmärrät niin syvällisesti ja laajasti, että masennut sen vuoksi?

Vierailija kirjoitti:

Minä kärsin adhd:sta ja aspergerin syndroomasta. Kun kävin maksetuissa testeissä ja sain luvun 88 pistettä, niin testin pitäjä totesi että adhd:n ja aspergerin syndrooman takia minun pitää kerrata tulos kolmella.

Minulla oli masennusta kun tein testin sain jotain 90 pinnaa.

Testin pitäjä totesi että voisin lisätä siihen noin 60 pistettä lisää niin testin tulos näyttäisi enemmän realistisemmalta.

Masennushan tunnetusti ottaa veronsa.

Mä sain 121 ja oli todella iloisesti yllättynyt. 

No itse en ole pärjännyt muuten elämässä hyvin, enkä ole hyvä ajamaan autoa. Se, mitä ihmettelen, on se, että olen muuten saanut kuitenkin hyvää palautetta kyvystäni ajatella monipuolisesti. Sain koko kouluajan liitettäviä numeroita äidinkielestä ja kiitosta kiinnostavista esseistä, myöskin kielistä olen saanut helposti hyviä numeroita ja ollut usein luokan paras tai muutaman parhaan joukossa. Jos en ole älykäs, niin olenko saanut turhaan tätä hyvää palautetta? Miksi sitten suuri osa muista ei ole saanut niitä kymppejä ja ysejä, joita mulle tipahti helposti kielistä ja lukuaineista (ja tällöinhän järjestelmä olisi toimimaton, jos melkein kaikki saisivat hyviä numeroita)?

Yksi selitys voisi olla joku epätasainen kykyprofiili - matemaattinen lukihäiriö eli dyskalkulia ja/tai hahmottamishäiriö (selittäisi samalla myös autolla ajamisen hankaluuden). Toinen olisi skitsofreeninen taipumus - olen pari kertaa ollut lievässä psykoosissa (ei huumeiden vuoksi vaan ihan luonnostaan), jolloin oli vaikeaa tunnistaa, mikä on todellista ja mikä ei. Älykkyystestin vaikeampia tehtäviä miettiessä tuntuu, että ajatus pomppii liian monessa ratkaisuvaihtoehtomallissa, ja muutan mieltäni jatkuvasti siitä, mitä niistä ryhtyisin tutkimaan. Se saattaa toisaalta olla sama kuin tyhmyys, jos ei vaan tajua, mitä siinä järjestelmällisesti haetaan, ja jos työmuisti on niin lyhyt, että ei kykene tutkimaan niitä ratkaisuvaihtoehtoja mitä mieleen tulee. Tai ehkä osa keksimistäni ratkaisusuunnista on alunperin epäloogisia ja hukkaan niihin vain aikaa (jälleen sama asia kuin epä-älykkyys).

Se mitä ihmettelen on, mikä selittää hyvän tulokseni tietyillä osa-alueilla, jos älykkyystestin tulos on oikea. Yksinkertaisin selitys on se, että normaaliälykkyyteen liittyy joku kompensoiva ominaisuus, jolla saan aikaan älykkyyden vaikutelman ja joka lisää kykyäni oppia esimerkiksi kieliä helposti. Näitä voisi olla vaikka hyvä mielikuvitus tai lievä autismi. Työllä hyvät numeroni eivät ainakaan selity, koska olen aina ollut laiska myös koulussa. Toinen, ja itselle mieluisampi vaihtoehto olisi toki se, että jokin hieman piilossa oleva ominaisuuteni jarruttaa minua menestymästä hyvin Mensan testissä. Ap

Minä taas pidän itseäni sitä tyhmempänä, mitä vanhemmaksi tulen. Olen alkanut miettimään, että ehkä juuri tyhmyys selittää elämässä kokemani vaikeudet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kärsin adhd:sta ja aspergerin syndroomasta. Kun kävin maksetuissa testeissä ja sain luvun 88 pistettä, niin testin pitäjä totesi että adhd:n ja aspergerin syndrooman takia minun pitää kerrata tulos kolmella.

Minulla oli masennusta kun tein testin sain jotain 90 pinnaa.

Testin pitäjä totesi että voisin lisätä siihen noin 60 pistettä lisää niin testin tulos näyttäisi enemmän realistisemmalta.

Masennushan tunnetusti ottaa veronsa.

Johan on selitykset.

Minäkin saisin älykkyystesteissä monta kymmentä pistettä paremman tuloksen, jollen tekisi niin pirusti virheitä.

Ainahan ihmiset kuvittelevat olevansa vähintään hiukan keskimääräistä parempia kaikesssa. Jotkut eivät sitten kuvittele mitään vaan ovat näkijöitä, ja ovatkin hyvin onnettomia. Joukkopsykoosi tekee onnelliseksi.

Olen teeskennellyt älykästä koko ikäni. Täydestä on mennyt itsellekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella moni luulee noin. Itse rajat ylittäneenä huomaan tämän selvästi. Tuntuu, että lähes poikkeuksetta jokainen korkeakoulun käynyt kuvittelee olevansa älykäs, vaikka niinhän se ei ole. Keskiverto äo on kuitenkin ihan hyvä ja sillä pärjää elämässä joskus jopa paremmin kuin jos olisi todella älykäs. Itse nimittäin olen älykkyyden lisäksi herkkä ja on todella vaikea olla masentumatta kaikesta kokemastaan ja näkemästään. Ainakin siis herkkyyteen yhdistyvä älykkyys on helposti vain vitsaus. On masentavaa ymmärtävää asioita syvällisesti ja laajasti, kun tietää, kuinka huonoja kehityskulkuja ja olosuhteita täällä vallitsee, mutta tyhmemmät vähättelevät niitä eikä muutoksia tehdä.

Mitä tuo lihavoitu väite tarkoittaa? Mitä sinä tarkalleen ottaen ymmärrät niin syvällisesti ja laajasti, että masennut sen vuoksi?

Tätä minäkin ihmettelen. Jo normaaliälyllä pystyy ymmärtämään esimerkiksi sen, että raha pyörittää maailmaa, eikä oikein tekemisellä tai ihmisten hengellä ja terveydellä eikä maapallon tulevaisuudella ole paljonkaan merkitystä tässä pyörityksessä. Normaaliälyllä pystyy myös huomaamaan, että ihan hyvä strategia selviytyä tästä elämästä on, että tietoisesti keskittyy myös hyviin ja nautintoa tuoviin asioihin, eikä koko ajan mieti mikä kaikki on väärin. Ap