Asiat jotka vaikuttavat kivoilta, mutta eivät ole sitä todellisuudessa

Lapset

Myöskin kondomit on keksitty, niin ei ole ongelma ne kikkareet kikkelissä. Ellei sitä tiedä, kannattaa jättää hommat paremmin osaaville 😂

Lapsenpiikana oleminen. Ei siinä, jos on fiksuja alakouluikäisiä lapsia, mutta jos on niiden juristi- tai lääkäriperheiden narsistisia, ADHD- kusipäitä. Koirana perheellä on dogo kanario.

Pssst.

Jos viitsii lukea ne tuotekuvaukset, voi valita villamattoja, joita myöskin saa Ikeasta..

lopettakaa nyt se jankkaaminen! ketjun ideana oli listata asioita, jotka vaikuttavat kivalta, mutteivät ole sitä todellisuudessa.

telttailu. kylmää ja kova patja.

Vierailija kirjoitti:

lopettakaa nyt se jankkaaminen! ketjun ideana oli listata asioita, jotka vaikuttavat kivalta, mutteivät ole sitä todellisuudessa.

telttailu. kylmää ja kova patja.

Juuri tasan näin!   Kukaan ei nyt kaipaa mitään opettamisia täällä.  Listataan asioita, jotka vaikuttaa kivalta, mutta ei sitten olekaan.  

Omalta osaltani:  jooga.  Olin kauan haaveillut joogaamisesta, ja kun sitten viimein sellainen järjestyi mulle sopivaan aikaan, niin se olikin tylsää.  Tunsin itseni ihan naurettavaksi.  En kai sitten vaan osaa rentoutua käskystä enkä hengittää vaadittavalla tavalla.  Sitkeästi vaan jaksoin käydä, kunnes viimein totesin, että ei ole mun laji.

Vierailija kirjoitti:

Koiranpentu. 

Odotukset: Söpö karvapallero ja sydänten sulattaja, joka viihtyy pitkiä aikoja sylissä rapsuteltavana. Ajatuksissa ostaa pennulle hienoimmat merkkitarvikkeet, panostaa raakaruokintaan, aloittaa kolme eri harrastusta ja käydä aktiivisesti pentukurssilla ja pentutreffeillä. Ennen pennun tulemista taloon selvitetään kaikki parhaat koulutusvinkit ja tekniikat, joita vannotaan noudatettavan. Tässähän on myös oiva tilaisuus pudottaa painoa, kun pääsee ulkoilemaan monta kertaa päivässä!

Todellisuus: Ensimmäiset yöt tulee nukuttua huonosti. Pentu ikävöi emoaan. Päivisin jäätävä väsymys. Pissakakka-ralli alkaa ja sisäsiistiksi oppiminen tuntuu kestävän ikuisuuden. Kaatosateeseen pennun kanssa ja kun tullaan takaisin sisälle, pentu lirauttaa eteiseen. Pentu näykkii, repii hihaa, pureskelee listat ja kengät. Puppy blues -ilmiö ja ahdistavat ajatukset siitä, onko tarpeeksi kykenevä kouluttamaan pennusta kelvollisen koiran. Ensimmäisenä prioriteettilistalla ei olekaan enää tarkan raakaruokavalion aloittaminen, kunhan ostaa jotain laadukasta ruokaa valmiina eläinkaupasta. Koiran sosiaalistaminen tapahtuu enimmäkseen lähipiirin koirien kanssa, kun energia ei riitä jokaviikkoisiin pentutreffeihin. Kilot eivät karise heti mihinkään, kun pennun kanssa ei voikaan kävellä pitkiä matkoja vaan käydään lähiympäristössä haistelemassa paikkoja.

Tämä teksti on kärjistettyä, ei kannata ottaa liian tosissaan. En mistään hinnasta vaihtaisi koiraani mihinkään ja aika kultaa muistot! Ehkä vielä joskus tulee toinen pentu tähänkin taloon, vaikka tällä hetkellä ajatus ei ihan houkuttele (koira nyt 1v).

Pennun kanssa on vähän tuollaista, mutta toivottavasti kukaan ei nyt vallan säikähtänyt.  Ehkä olen päässyt helpommalla, kun en ole edes ajatellut mitään pentukursseja ja erityisharrastuksia koiran kanssa.  Mulle kaikki mun koirat on olleet ihan vaan seuran ja ilon antajia, ei mitään näyttelyesineitä tms.  Ensimmäinen puoli vuotta on sitä kakka-pissa -touhua ja koira voi tosiaan järsiä jotain huonekalua tai muuta ennen kuin edes huomaat, että oho, milloin se tuon teki.  En ole kuitenkaan joutunut mitenkään valvomaan pentujen kanssa, ja mulla on niitä ollut kaikkiaan seitsemän.  Olen nostanut ne yöllä viereeni nukkumaan, ja siinä ne on tuhisseet ihan tyytyväisinä.   Jotkut pennut tosiaan järsii koko ajan hihaa tai kättä, kun niitä pitää sylissä, mutta aika pian ne siitä tokenee, niille pitää vaan antaa jotain muuta järsittävää tilalle.  Näykkijöitä ei ole mun koirat olleet, mutta joillakin on sekin tapa.

Siinä saa kyllä tosiaan nenilleen, jos luulee, että koiran kanssa ulkoileminen auttaisi laihduttamisessa.  Sitä se ei tee edes aikuisen koiran kanssa.  Koiran on saatava pysähdellä vähän väliä, varsinkin uroskoiran.  Sille ulkoileminen ei ole mitään yhtäjaksoista ravaamista, vaan joka ruohotupsu pitää saada haistella ja merkitä.  Ehkä metsäpolulla juokseminen voi paremmin antaa kiloille huutia, jos koira saa juosta vapaana.  Mutta kyllä se silloinkin pysähtelee ihan milloin mielii.  Mutta saahan siinä kuitenkin jonkunmoista liikuntaa ja ulkoilmaa sisäänsä kuitenkin.

Koirien ruokinnalla voi tietysti brassailla mielin määrin jos tahtoo, mutta mun koirat on syöneet ihan tavallisesti vaan ja terveitä olleet.  Paljolti syövät samaa ruokaa kuin ihmisetkin, ja vain yhtä tiettyä koirannappulaa.  En jaksaisi lähteä millekään erityisruokinnalle, ellei nyt koira olisi sellainen, että sen terveys sitä vaatisi.   Onneksi kaikki on olleet ihan normiterveitä.   Kaverilla on kissakennel ja sen juttuja kuunnellessa tulee tunne, että minä pääsen koirineni suunnattoman paljon helpommalla.

Terveisiä kaikille koirien omistajille!  Nää ON ihania palleroita ja lutusia söpöläisiä, sanokoot muut ihmiset ihan mitä vaan!

Valkoiset farkut.

Hohtavan valkoiset housut korostavat ruskettuneita nilkkojasi ja näyttävät kesäisen pirteiltä. Ottaessasi pyörää vajasta osuu oikean lahkeen sisäpuoli pyörän ketjuun ja siihen jää musta rasvaläikkä. Aamupäivän aikana ehdit huitaista kuulakärkikynällä viivan reiteen, lounaalla putoaa toiselle punajuuriraastetta. Iltapäivällä tarjoaa työkaveri suklaalla päällystetyn jäätelötikun lomalle lähdön kunniaksi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkoilu muakin ottaa päähän sellaisessa oikein kylmässä raikkaassa syksysäässä.  En tiiä mikä siinä mättää, mutta ärsyttää, kun ollaan jossain ja joku sitten keksii, että hei nyt lähetään reippailemaan tonne ulkoilmaan!  Ja sitten kaikki kirkasääniset akat kailottaa koko ajan, miten IIHANAAA tämä on, eikö mennä vielä tonne ja tonne, käydääs kattomassa sitä ja sitä ja mun tekee vaan mieli päästä sisälle ja lämpimään.

Mieluiten ulkoilen oikein paskasäässä, viima iskee päin ja on pimeetä, ketään muita ei ole ja itse määrittelen, minne menen ja mihin asti jaksan.  Silloin on ihanaa tulla kotiin sisälle, kun on oikein hyvä olla siitä, että olen ollut ulkoilmassa, vaikka sitten paukkupakkasessa, mutta omilla ehdoilla!   

Seurassa ulkoileminen on persiistä.  Tukkakin menee ihan liiskaksi eikä sitä pysty laittamaan jossain hevon kuusessa.

Sama koskee myös yhdessä saunomista jonkun porukan kanssa.  Jossain hiton mökillä.  NYT MENNÄÄN SAUNAAN KAIKKI !   Ei mitään mahdollisuutta kieltäytyä, vaikka olisit juuri ennen lähtöä saunonut ja kylpenyt kotona, eli ET OLE LIKAINEN!  Sitten se kaikki vaiva vaatteitten ja pyyhkeitten ja pesuaineitten kanssa ja taas se hiusten laittaminen, mikä ei sitten välttämättä edes onnistu jossain sähköttömällä mökillä tms.  Eikä muutenkaan ole tullut otetuksi mukaan kuivaimia eikä kihartimia eikä hiustenhoito- ja kampaamisaineita.  Minulla kun ei ole mikään tuulen tuivertama poikatukka, jonka kanssa on ihan sama, onko se kuiva vai märkä ja onko se pystyssä vai päätä pitkin.  Veetuttaa nää ainaiset saunomishullut.  En muutenkaan tykkää olla alasti muiden kuin oman perheen kesken.

Eli ulkoileminen ja saunominen on kivaa.  Mutta vain mun omilla ehdoilla.  

Alapeukku siksi, koska älä nyt hyvä ihminen elä elämääsi tehden juuri niin kuin oletat toisten haluavan, jopa saunasakäyntiä myöten. IHan puistattaa ajatella, että vaikkapa juopporetkue miehiä saisi sinut painostettua saunaankin, koska pakkohan sinun nyt on mennä kun joku toinen sanoo että oletpas likainen, nyt tulet kyllä meidän kanssa saunaan, ja sinähän menet. Hhrrrr

Tähän täytyy nyt vastata, tosiaan.  Eihän  tuo nyt sitä tarkoitakaan, että tässä kaiken aikaa elettäisiin toisten tahdon mukaisesti, ei.  Elämässä vaan tulee tilanteita, joissa on sitten ikään kuin altavastaajana, kun ei haluakaan tehdä sitä mitä kaikki muut haluavat.  Lähinnä sitä toivoisi, että ne muut eivät alkaisi sitä jumalatonta painostamista ja jankkaamista, että tule nyt, mikset tule, jo on kumma sun kanssas, jne.   Ja vaikka mitä sanoo syykseen, niin ei kelpaa ja vaikka sanoo, että en vaan nyt halua, niin sitten intetään sitä syytä, että mikset.

Juopporetkue miehiä kuulosti jo aika hurjalta, en ole semmoiseen seurueeseen koskaan osunut, no en ainakaan ainoana naisena, jos nyt joskus on jotain senlaatuisiakin illanviettoja ollut.  Muistan kuitenkin yhdet uudenvuoden bileet, jossa oli tarkoitus olla ensin tuttavien kotona ja sitten lähteä paikalliseen ravintolaan, missä oli jotain erikoisohjelmaa tasan keskiyöllä.  Ja minä olin aamupäivällä käynyt laitattamassa hiukseni uuteen uskoon ja kiva sävyvärjäys vielä niihin, ja kampaaja sanoi, että väri pysyy paremmin, kun odotat nyt muutaman päivän, ennen kuin menet tukkasi pesemään.  Mutta se ei kelvannut kenellekään syyksi, kun olisi vaan pitänyt mennä sinne saunaan!  Kauhee painostus ja sitten tuhahteluja, että nyt yhden tukan takia pitää olla niin tarkkana.  En mennyt.  Mutta ikään kuin olisin ollut joku porukan pettäjä.

Joskus näitä tilanteita vaan tulee.  Harvemmin onneksi enää nykyään, kun on jo se pahin menovaihe elämässä ohitettu.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy siis ottaa ensin metro

Ottaa metro 🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤦🏼‍♀️🤦🏼‍♀️🤦🏼‍♀️

Jep ja huoh... Suomessa edelleen mennään metrolla, ja soitetaan puhelimella, ei oteta metroa eikä oteta puhelua...

Niin... Sitä kutsutaan suomen kieleksi.

Alun tohvelijuttuun voisi lisätä entiset kotimaiset suosikkitossut Reinot. Silloin niitä ostettiin, kun se oli isänmaallinen teko. Nuoriso käytti niitä jopa talvella ulkojalkineina. Reinot toimivat täysin kuivissa ja lämpimissä tiloissa. Talvella ne ovat ulkona liukkaat ja työkenkinä ne toimivat täysin kuivissa sisätiloissa, pienikin vesitilkka lattialla voi aiheuttaa,

luistamisesta ja tahattoman spagaatin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy siis ottaa ensin metro

Ottaa metro 🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤦🏼‍♀️🤦🏼‍♀️🤦🏼‍♀️

Jep ja huoh... Suomessa edelleen mennään metrolla, ja soitetaan puhelimella, ei oteta metroa eikä oteta puhelua...

Niin... Sitä kutsutaan suomen kieleksi.

En ihmettele jos joku sanoo ottavansa puhelun jonnekin (vaikka yleensä tietenkin soitetaan jollekin) tai ottavansa taksin, varsinkin suoraan tolpalta. Meillä insidevitsinä kotiväen kesken pyydetään tilaamaan puhelu.

Tohvelit on kivoja Amerikassa ym, missä usein ollaan sisätiloissa kengillä ja lattiat on pskaiset. Jos ei tarvi sisällä kenkiä, ei tarvi tohveleitakaan ja villasukat on mukavammat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matkustaminen lasten kanssa.

No ei kyllä varmaan KUKAAN ole kuvitellut tätä kivaksi?

Mulla on yksi lapsi. Kyllä sen kanssa matkustaminen on mukavaa ja rentouttavaa. Useamman kanssa ei ehkä olisi. Mutta eipä silloin olisi kivaa mikään muukaan.

Oma vastaus: Monilapsisuus. Onneksi mies pysyi kannassaan eikä suostunut tekemään yhtä lasta enempää. Kavereiden elämää ja tasapainottelua katsellessa ei käy kateeksi yhtään. Kummasti ne sisarukset tappelee ja yrittää tappaa toisiaan jatkuvasti, vaikka niiden piti olla suurin lahja mitä lapsi voi saada.

Kuusysi.

Omissa leffoissaan myyvän näköistä ja jonkun mielestä tosi hottii, käytännössä ei. Ei voi keskittyä kahteen asiaan samaan aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Pitkä sairausloma.

Parempi terveenä töissä kuin sairaana kotona.

Päiväunet

Sitten, kun pitäisi mennä illalla nukkumaan niin silloin ei väsytä

Naiset

Vierailija kirjoitti:

Kommunismi!

(Eikö tätä oikeasti ole vielä sanottu?)

Varmaan aika harvassa ne henkilöt, jotka kuvittelevat kommunismissa olevan jotain erityisen kivaa.

Sinulla varmaankin on kertoa jotain omakohtaista asiaan.

"Se silmälappu homma, mitä käytetään kun menee nukkumaan. Vi**u herään aina siihen kun se on valunut johonkin ja painauma naamassa."

Jaa. Minä taas en osaa nukkua ollenkaan ilman sitä. Omani on silkkiä, ei paina eikä valu. Ohis