Asiat jotka vaikuttavat kivoilta, mutta eivät ole sitä todellisuudessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rekiretki. Romanttista, kulkuset helkkää, hevonen ravaa, itse istut lampaantaljan päällä vilttiin kääriytyneenä jne.

Todellisuus: On kylmä, reki on jousittamaton, siis pompahdat joka möykystä ja kurveissa pidät kiinni ettet putoa. Hevonen on tosi lähellä ja jos se paskoo, hyvässä tapauksessa maahan, vauhdissa voi tulla naamalle. Vastaantulijoista suurin osa idiootteja ja jotkut yrittää jopa säikyttää hevosen tahallaan.

Voisi perustaa rekiretkisimulaattorin.

Tuuletin ja hevosenpaskaa kylmiössä

Sukujoulu.

Kuvitelma: Ensin yhteinen ateria, jonne jokainen tuo jotain. Tämän jälkeen lahjojejn jako kuusen vieressä. Illalla lapset leikki leluillana aikuiset nautti glögistä sohvalla kuunnellen rauhallsita musiikkia ja jutellen mukavista asioista.

Todellisuus: Yksi perhe miettii tuleeko vai ei kun on niin vaikeaa. Lopulta ilmoittavat tuvansa tunnin myöhässä ja muut saavat odottaa.  Joulupöytään vain osa tehnyt yhteisiä asioita ja tällöin suvun moniallergikko harmistuu, kun jokaisesta ruuasta ei ole tehty hänelle veriota. Yksi pariskunta nälvii toisiaan ja purkaa traumaansa passiivis agressiivisudellaan. Suvun kaikkitietävä oikeassaolija haluaa kertoa muille mietn asiat on (Jumalaa ei ole, Jumala tuomitsee kaikki homot, sosialidemokraatit/vihreät/kokoomus on perseestä ...)  toki hunajaan ja kermavaahtoon käärittynä.

Keskutelun tilanviejä jakaa kuvitellun matriarkaalin/patriarkaalin voimalla puheenvuoroja aj keskeyttää toisten keskustelun. 

Osalle (varsinkin nille jotka ei ole itse theneet mitään) ruoka on pahaa ja väärin tehtyä.

Sukulaislapsi ilmoittaa, että hän pitää nyt konsertin.  Asi aon kuulemma sovittu mummon kanssa. Yhden laulun sijaan lauluja on puolikymmentä, Ja lopussa yhteislaulu, jota ne jotka osaa laulaa ei ole ikinä kuullutkaan.

Lahjat on vääriä, Mummi suosii lempilastaan. Vävypoika on hankkinut apelle ja anopille lahjat, mutta ne on väärät.  

Joulustressi näkyy joka vaiheessa ja suvun traumat puretaan yksittäsinä ilkeinä heittoina.

Ohjelmaa on tungettu liikaa jouluaattona ateria, lahjatt, hautuumaallakäynti, joulusauna ja kirkko.

Koko joulu tuntuu miljoona kertaa pitemmältä kuin tämä vuodatus. 

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuna sitä pohtii, miten ihanaa olisi olla parisuhteessa. Parisuhteessa mietin miten ihanaa olisi olla sinkkuna.

Matkailu ja varsinkin kohteiden luonto ja ruoka vaikuttaa houkuttelevilta etukäteen. Todellisuus on kauheita turistilaumoja, monesti huolellisesta googlettelusta huolimatta surkeaa ruokaa, epäsiisti/likainen/vaarallinen ympäristö (kaupungeissa), lupauksia huonommat majoitusolosuhteet jne. Hostellien hehkutettu yhteisöllisyys on myös monesti kaikkea muuta. Monesti on myös käynyt mielessä, että Suomessa on paljon hienompia paikkoja ja parempaa ruokaa. Olen matkustellut kymmenissä maissa, joten vertailupohjaa on.

Tästä tuli mieleeni vanha inhokkini eli kaupunkilomat.

Mielikuva: mukavaa yhteistä aikaa kavereiden/puolison/muun matkaseurueen kanssa, pieniä seikkailuja kiinnostavassa kohteessa, kivoja ravintoloita ja baareja, mielenkiintoisia kulttuurikohteita ja kaupan päälle vaikka pari hyvää kuvaa someen itsestä ja reissusta.

Totuus: kaikki kaupungit ovat oikeastaan aika samanlaisia eikä maleksiminen jossain Lontoossa tai Prahassa päivätolkulla ole sen viihdyttävämpää kuin Helsingissä tai Tampereellakaan. Vieraassa kaupungissa paikasta toiseen liikkuminen on uuvuttavaa. Nälkä on jatkuvasti läsnä ja suurin osa ajasta etsitään kaikille sopivaa ruokapaikkaa. Joskus osuu nappiin, joskus saa ylihintaista roskaa, jonka tarjoilusta joutuu vielä tippaamaan. Koko ajan vähän stressaa. Nähtävyydet ovat livenä nähtynä epäkiinnostavia ja usein niissä on jotenkin tympeä tunnelma turistilaumoineen. Museot ynnä muut viihdykkeet ovat ihan kivoja, mutta eivät reissussa niin kivoja kuin ajatus omasta ajasta oman kodin rauhassa. Hyviin baareihin ovat löytäneet kaikki muutkin. Kun viimein pääsee johonkin istumaan ja saa viinin tai oluen eteensä, on niin uupunut, ettei jaksa edes ajatella mitään elämyksiä miljoonakaupungin yössä vaan sinnittelee sen yhden juoman että pääsee takaisin hotellille. (Tai sitten jos itse sattuukin olemaan menotuulella, seurue haluaa käydä jollain kätyisillä yksillä.) Kuvia otetaan, mutta niissä kaikissa näkyy turvotus, kaupungilla liehumisesta hapsuuntunut tukka tai joku kiinalainen isomummo.

Ei kiitos enää, lomailen jatkossa omassa kotikaupungissani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuna sitä pohtii, miten ihanaa olisi olla parisuhteessa. Parisuhteessa mietin miten ihanaa olisi olla sinkkuna.

Matkailu ja varsinkin kohteiden luonto ja ruoka vaikuttaa houkuttelevilta etukäteen. Todellisuus on kauheita turistilaumoja, monesti huolellisesta googlettelusta huolimatta surkeaa ruokaa, epäsiisti/likainen/vaarallinen ympäristö (kaupungeissa), lupauksia huonommat majoitusolosuhteet jne. Hostellien hehkutettu yhteisöllisyys on myös monesti kaikkea muuta. Monesti on myös käynyt mielessä, että Suomessa on paljon hienompia paikkoja ja parempaa ruokaa. Olen matkustellut kymmenissä maissa, joten vertailupohjaa on.

Tästä tuli mieleeni vanha inhokkini eli kaupunkilomat.

Mielikuva: mukavaa yhteistä aikaa kavereiden/puolison/muun matkaseurueen kanssa, pieniä seikkailuja kiinnostavassa kohteessa, kivoja ravintoloita ja baareja, mielenkiintoisia kulttuurikohteita ja kaupan päälle vaikka pari hyvää kuvaa someen itsestä ja reissusta.

Totuus: kaikki kaupungit ovat oikeastaan aika samanlaisia eikä maleksiminen jossain Lontoossa tai Prahassa päivätolkulla ole sen viihdyttävämpää kuin Helsingissä tai Tampereellakaan. Vieraassa kaupungissa paikasta toiseen liikkuminen on uuvuttavaa. Nälkä on jatkuvasti läsnä ja suurin osa ajasta etsitään kaikille sopivaa ruokapaikkaa. Joskus osuu nappiin, joskus saa ylihintaista roskaa, jonka tarjoilusta joutuu vielä tippaamaan. Koko ajan vähän stressaa. Nähtävyydet ovat livenä nähtynä epäkiinnostavia ja usein niissä on jotenkin tympeä tunnelma turistilaumoineen. Museot ynnä muut viihdykkeet ovat ihan kivoja, mutta eivät reissussa niin kivoja kuin ajatus omasta ajasta oman kodin rauhassa. Hyviin baareihin ovat löytäneet kaikki muutkin. Kun viimein pääsee johonkin istumaan ja saa viinin tai oluen eteensä, on niin uupunut, ettei jaksa edes ajatella mitään elämyksiä miljoonakaupungin yössä vaan sinnittelee sen yhden juoman että pääsee takaisin hotellille. (Tai sitten jos itse sattuukin olemaan menotuulella, seurue haluaa käydä jollain kätyisillä yksillä.) Kuvia otetaan, mutta niissä kaikissa näkyy turvotus, kaupungilla liehumisesta hapsuuntunut tukka tai joku kiinalainen isomummo.

Ei kiitos enää, lomailen jatkossa omassa kotikaupungissani.

Hah, tää oli kyllä hauska kuvaus! :-D 

Vierailija kirjoitti:

Bileet. Pitää olla aika tarkkaan planeetat oikeassa asennossa, että olisi oikeasti hauskaa eikä yhtään vaivaannuttavaa.

Niin totta, kaikki juhlat on niin vaivaannuttavan noloja tilaisuuksia. Mukatärkeinä ryystetään kahvia ja kehutaan pullaa. Väkisellä keksitään puheita ja kohteliaisuuksia kanssajuhlijoille ja päivänsankarille. Päiväkausia mietitään vaatteita ja lahjoja joista juhlakalu ei pittaa pennin vertaa. Rahaa palaa ja jokainen huokaisee helpotuksesta kun pääsee/vieraat lähtee kotiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuna sitä pohtii, miten ihanaa olisi olla parisuhteessa. Parisuhteessa mietin miten ihanaa olisi olla sinkkuna.

Matkailu ja varsinkin kohteiden luonto ja ruoka vaikuttaa houkuttelevilta etukäteen. Todellisuus on kauheita turistilaumoja, monesti huolellisesta googlettelusta huolimatta surkeaa ruokaa, epäsiisti/likainen/vaarallinen ympäristö (kaupungeissa), lupauksia huonommat majoitusolosuhteet jne. Hostellien hehkutettu yhteisöllisyys on myös monesti kaikkea muuta. Monesti on myös käynyt mielessä, että Suomessa on paljon hienompia paikkoja ja parempaa ruokaa. Olen matkustellut kymmenissä maissa, joten vertailupohjaa on.

Tästä tuli mieleeni vanha inhokkini eli kaupunkilomat.

Mielikuva: mukavaa yhteistä aikaa kavereiden/puolison/muun matkaseurueen kanssa, pieniä seikkailuja kiinnostavassa kohteessa, kivoja ravintoloita ja baareja, mielenkiintoisia kulttuurikohteita ja kaupan päälle vaikka pari hyvää kuvaa someen itsestä ja reissusta.

Totuus: kaikki kaupungit ovat oikeastaan aika samanlaisia eikä maleksiminen jossain Lontoossa tai Prahassa päivätolkulla ole sen viihdyttävämpää kuin Helsingissä tai Tampereellakaan. Vieraassa kaupungissa paikasta toiseen liikkuminen on uuvuttavaa. Nälkä on jatkuvasti läsnä ja suurin osa ajasta etsitään kaikille sopivaa ruokapaikkaa. Joskus osuu nappiin, joskus saa ylihintaista roskaa, jonka tarjoilusta joutuu vielä tippaamaan. Koko ajan vähän stressaa. Nähtävyydet ovat livenä nähtynä epäkiinnostavia ja usein niissä on jotenkin tympeä tunnelma turistilaumoineen. Museot ynnä muut viihdykkeet ovat ihan kivoja, mutta eivät reissussa niin kivoja kuin ajatus omasta ajasta oman kodin rauhassa. Hyviin baareihin ovat löytäneet kaikki muutkin. Kun viimein pääsee johonkin istumaan ja saa viinin tai oluen eteensä, on niin uupunut, ettei jaksa edes ajatella mitään elämyksiä miljoonakaupungin yössä vaan sinnittelee sen yhden juoman että pääsee takaisin hotellille. (Tai sitten jos itse sattuukin olemaan menotuulella, seurue haluaa käydä jollain kätyisillä yksillä.) Kuvia otetaan, mutta niissä kaikissa näkyy turvotus, kaupungilla liehumisesta hapsuuntunut tukka tai joku kiinalainen isomummo.

Ei kiitos enää, lomailen jatkossa omassa kotikaupungissani.

Vinkkinä: youtubesta löytyy videoina varmaan kaikki maailman nähtävyydet. Isolta ruudulta kun katsoo, tuntuu kuin olisi itse käynyt paikan päällä. Ajattele mikä ajan ja rahan säästö!! Lisäksi maailma pelastuu kun ei lentele palloa ristiinrastiin eikä tuo tuliaisena tarpeetonta rihkamaa, luteita eikä viruksia. Videon ladannut saattaa tienatakin sillä jotain joten hyväntekeväisyyskin tulee samalla tehtyä. Kaikki voittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä tulee kyllä vihaviestejä ja alapeukkuja mutta: Kissa kotiin.

Rakastan eläimiä ja haaveilen kissasta, mutta sitten alan ajatella että pitäisi olla hiekkalaatikoita, reissujen ajaksi pitäisi järjestää hoitaja ja ostella kiipeilypuita ja raskisinko käyttää eläinlääkäriin miten paljon. Tyydyn käymään hoitamassa ja leikittämässä niitä kerran viikossa tai parissa eläinsuojeluyhdisytksen tiloissa jatkossakin. Olen monta kertaa valinnut jos kissan sieltä, mutta sitten tulen järkiini.

Itseäni ei haittaa nämä pointit mitä mainitsit, mutta se kun luulee adoptoineensa kivan ja kiltin pennun mutta se onkin itse s*atanan äpärälapsi. :D

Kattellaan tätä lausuntoani jokusen vuoden päästä uudestaan jos meno koskaan rauhoittuu, mutta ei ikinä enää pentua mulle.

Niin tämä! Ekat puoli vuotta kissanpennun kanssa oli ihan hirveetä, vaikka kissa olikin rakas. Oma pentuni mm. mekasti kaiket yöt ja pureskeli esim. johtoja, kirjoja ja varpaita, jotta olisin herännyt leikkimään sen kanssa :D Onneksi meininki alkoi rauhoittua noin vuoden ikäisenä ja nyt kolmevuotiaana on aika chilli tapaus, mutta jos joskus hankin vielä uuden kissan, hankin aikuisen. 

Siis täällä tulee pian 2 vuotta mittariin ja meno jatkuu, sitä virtaa riittää vaikka aktiivisesti leikittäisi ihan koko ajan ja tekisi vaikka mitä.

Tähän on tottunut, rakas kissa se on, mutta hullu mikä hullu. :D

Lajitoverin seuraa se kaipaa, laumaeläin kun on. Usein se levottomuus helpottaa välittömästi kun tulee leikkikaveri.

Sorry ot, sitten asiaan. En tiedä onko jo mainittu ketjussa, mutta seksin harrastaminen suihkussa. Vesi toimii aikamoisena antiliukasteena ja lähes kaikki asennot ovat vähän hankalia ja jopa vaarallisia, kun painopisteen kallistaminen ja sen nytkyttäminen sekä liukkaat lattiat ovat hasardi yhdistelmä. Ehkä toisilleen pituuden ja erinäisten elinten puolesta toisilleen täydellisesti yhteensopiville ihmisille tämä on helppo nakki, mutta jos parilla on yhtään pituuseroja niin aikamoista köyrimisen yrittämistä se sitten usein kyllä on.

Vierailija kirjoitti:

Seksi saunassa, suihkussa tai vedessä.

Vaikuttaa eroottiselta ja ihanalta, totuus on että saunassa on liian kuuma ja kovat penkit, suihkussa joutuu koko ajan pois veden alta ja meinaa liukastua ja meri tai uima-allas ovat epähygieenisiä.

Suihkuseksi. Hiuksia suussa. Vettä silmässä, suussa ja korvassa. Kylmä, jos olet pois veden alta ja jos pysytkin veden alla, tökkäät ahterisi hanaan ja se kääntyy kylmälle. Molemmat eivät mahdu suihkun alle yhtä aikaa eikä sitä lätinää kestä Erkkikään, vaikka mahtuisivatkin. Typeriä asentoja, polvet tai kyynärpäät kipeänä, tai miehellä reidet pituuseron vuoksi. Ja koko ajan on liukastumisvaara. Nauti siinä sitten, kun mielessä siintää sijoiltaanmenneet raajat ja ensihoitajien interventio.

Vierailija kirjoitti:

Pihatyöt. Asuin lapsuuteni ja nuoren aikuisuuteni kerrostalossa. Voi sitä ilon ja onnen päivää kun muutin rivitaloon ja sain oman pikkuisen pihan! Suunnittelin tohkeissani mitä kaikkea sinne istuttaisinkaan ja mitä yrttejä ja muita hyötykasveja siellä viljelisinkään. Näin itseni lempeässä auringonpaisteessa suloiset kukalliset puutarhahanskat kädessä, työntämässä käteni mullan sekaan, olemassa yhtä luonnon kanssa...

Todellisuudessa olen asunut tässä rivarissa nyt viisi vuotta ja teen vain ja ainoastaan pakolliset pihatyöt ja nekin hampaat irvessä. Haaveilen joka kevät siitä että saisin peittää koko pihan betonilla ja pikkukivillä. Ötökkäkammoisena en pysty edes oleskelemaan pihalla, vaikka siitäkin haaveilin muuttaessa että hankinpa baden-badenin ja loikoilen siinä aurinkoa ottaen. Ja pah, joka kerta kun yritän nauttia takapihastani niin jokin pitkäjalkainen öttiäinen tulee iholle ja nautinto loppuu lyhyeen. Taisin asua liian kauan kerrostalossa.

Tää vois olla mun kirjoittama :) Koskaan en oleskele pihallani, poimin sadon mitä tulee (omenaa, herukoita ja mansikoita). Perennojen kitkeminen jää joka kesä tekemättä, syyspuuhat myös, nurmikon leikkaan kerran kuukaudessa pitkin hampain. Terassin uusimista olen suunnitellut jo 13v.  Pensaat on leikattu kerran 13 v aikana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuna sitä pohtii, miten ihanaa olisi olla parisuhteessa. Parisuhteessa mietin miten ihanaa olisi olla sinkkuna.

Matkailu ja varsinkin kohteiden luonto ja ruoka vaikuttaa houkuttelevilta etukäteen. Todellisuus on kauheita turistilaumoja, monesti huolellisesta googlettelusta huolimatta surkeaa ruokaa, epäsiisti/likainen/vaarallinen ympäristö (kaupungeissa), lupauksia huonommat majoitusolosuhteet jne. Hostellien hehkutettu yhteisöllisyys on myös monesti kaikkea muuta. Monesti on myös käynyt mielessä, että Suomessa on paljon hienompia paikkoja ja parempaa ruokaa. Olen matkustellut kymmenissä maissa, joten vertailupohjaa on.

Tästä tuli mieleeni vanha inhokkini eli kaupunkilomat.

Mielikuva: mukavaa yhteistä aikaa kavereiden/puolison/muun matkaseurueen kanssa, pieniä seikkailuja kiinnostavassa kohteessa, kivoja ravintoloita ja baareja, mielenkiintoisia kulttuurikohteita ja kaupan päälle vaikka pari hyvää kuvaa someen itsestä ja reissusta.

Totuus: kaikki kaupungit ovat oikeastaan aika samanlaisia eikä maleksiminen jossain Lontoossa tai Prahassa päivätolkulla ole sen viihdyttävämpää kuin Helsingissä tai Tampereellakaan. Vieraassa kaupungissa paikasta toiseen liikkuminen on uuvuttavaa. Nälkä on jatkuvasti läsnä ja suurin osa ajasta etsitään kaikille sopivaa ruokapaikkaa. Joskus osuu nappiin, joskus saa ylihintaista roskaa, jonka tarjoilusta joutuu vielä tippaamaan. Koko ajan vähän stressaa. Nähtävyydet ovat livenä nähtynä epäkiinnostavia ja usein niissä on jotenkin tympeä tunnelma turistilaumoineen. Museot ynnä muut viihdykkeet ovat ihan kivoja, mutta eivät reissussa niin kivoja kuin ajatus omasta ajasta oman kodin rauhassa. Hyviin baareihin ovat löytäneet kaikki muutkin. Kun viimein pääsee johonkin istumaan ja saa viinin tai oluen eteensä, on niin uupunut, ettei jaksa edes ajatella mitään elämyksiä miljoonakaupungin yössä vaan sinnittelee sen yhden juoman että pääsee takaisin hotellille. (Tai sitten jos itse sattuukin olemaan menotuulella, seurue haluaa käydä jollain kätyisillä yksillä.) Kuvia otetaan, mutta niissä kaikissa näkyy turvotus, kaupungilla liehumisesta hapsuuntunut tukka tai joku kiinalainen isomummo.

Ei kiitos enää, lomailen jatkossa omassa kotikaupungissani.

Vinkkinä: youtubesta löytyy videoina varmaan kaikki maailman nähtävyydet. Isolta ruudulta kun katsoo, tuntuu kuin olisi itse käynyt paikan päällä. Ajattele mikä ajan ja rahan säästö!! Lisäksi maailma pelastuu kun ei lentele palloa ristiinrastiin eikä tuo tuliaisena tarpeetonta rihkamaa, luteita eikä viruksia. Videon ladannut saattaa tienatakin sillä jotain joten hyväntekeväisyyskin tulee samalla tehtyä. Kaikki voittaa. 

Kiitos, loistava vinkki! Suurin osa Youtube-videoista tosiaan on viihdyttävämpiä kuin matkailunähtävyydet itsessään. 

Ja unohdinkin vuodatuksestani luteet – myös erinomainen syy jättää nämä ulkomaanmatkoiksi kutsutut stressipommit väliin.

- Kaupunkilomien inhoaja

Myös yhdessä suihkussa käyminen on kaikkea muuta kuin läheistä ja mukavaa. Oikeasti silmässä on saippuaa, jota ei voi pestä pois, koska toinen on ominut veden, molemmat ei mahdu kunnolla suihkuun, alapäätä ei voi pestä rauhassa yleisön edessä ja hoitoaine päässä suihkussa seisominen on kaukana hehkeästä näystä. Todella vaivaannnuttavaa olla yhdessä suihkussa, vaikka en alastomuutta häpeile. Yksityinen hetki peseytyä.

Rantalomat alkaa mulla mennä myös tähän ei niin kivaa kuin luulet -kategoriaan. Tykkään uida ja olla lämmössä, mutta ei rannalla jaksa olla kauaa, koko ajan on turvotus päällä, silti nälkä ja mitään ei tee helteen takia mieli. Viiniä on turha juoda, koska tulee vaan pää kipeäksi ja alkaa nukuttaa. Illalla näyttää punaruskean ihon ja littanoiden kellastuneiden hiusten kanssa naurettavalta ja on pakko mennä silti istumaan johonkin "kun ollaan lomalla" ja juomaan pahaa drinkkiä, jota ei muuten suuhunsa pistäisi. Olenkin siirtynyt lomakohteisiin, joissa on hyvät liikuntamahdollisuudet ja viielämpi sää.

Hyvä ketju, kiitti ap!

Kesämökki! Varsinkin jos ei ole mukavuuksia! Hirveä työleiri! Yksinkertaisen aterian kokkaaminen on jo kamala projekti, tiskaamiseenkin pitää erikseen kantaa vesi ja lämmittää se.

Loma miehen kanssa, joka valittaa koko ajan ihan joka asiasta, eikä viihdy missään. 

Videopuhelut ystäväporukan kanssa.

Saatiin hyvä idea korona ajan vuoksi. Soitetaan ystävien kanssa videopuhelu lauantai-iltana ja juodaan siideriä kuvitellen olevamme pubissa. No lopulta yhden henkilön yhteys pätkii, yksi alfanaaras pyrkii hallitsee keskustelua, kenenkään kasvojen ilmeitä ei näe tarkasti jotta tajuaisi oliko heitto sarkasmia vai vakavaa, kaikilla on epämukava olo kun näkevät itsensä kuin katsoisivat peiliin koko ajan puhuessaan. Akward koko tilanne. Mielummin olisi juonut yksin siiderin ja katsonut leffaa.

Ihastuminen/rakastuminen/parisuhde. Jos minä ihastun niin vastapuoli ei. Sama toisinpäin toisten henkilöiden kanssa. Jos molemmat ihastuu ja rakastuu ja päästään parisuhteeseen asti niin toinen paljastuu täysin joksikin muuksi kuin mitä luuli.

Työ hoitoalalla vanhustenhoitolaitoksessa. Kuvittelet saavasi työskennellä kutsumusammatissa auttamassa ihmisiä ja tekemässä merkityksellistä työtä. Ja että voit tuntea tyytyväisyyttä ja iloa työstäsi plus että hoidettavasi ovat tyytyväisiä ja asiallisia.

Todellisuus: työ on fyysisesti ja psyykkisesti raskasta kolmivuorotyötä jossa sekä sinua että hoidettaviasi kaltoinkohdellaan. Sinua, koska työmäärä on valtava ja hoitajia liian vähän, palkka työn vaativuuteen ja raskauteen nähden liian pieni. Hoidettavia, koska he eivät resurssien puutteessa saa tarvitsemaansa ja ansaitsemaansa laadukasta hoitoa.

Kolmivuorotyö aiheuttaa sen että olet aina eri aikaan vapaalla kuin muu perhe, ystävät ja sukulaiset. Juhlapyhät kuluvat kokonaan tai osittain töissä. Jatkuva vuorokausirytmin kääntäminen päälaelleen on todella raskasta. Hoidettavat ja heidän läheisensä purkavat tyytymättömyytensä sinuun, samoin työkaverit. Mihinkään säännöllisesti kokoontuvaan harrastusryhmään et voi osallistua. Fysiikka alkaa vanhemmiten pettää raskaan työn takia samoin psyykkinen jaksaminen jatkuvan kiireen ja raskaiden yövuorojen takia. Koet myötätuntouupumusta ja syyllisyyttä kun näet kuinka hoidettavat kärsivät hoidon ollessa riittämätöntä.

Jos keksit jonkun keinon jättää tämän limbon taaksesi, koet surua siitä että haaveesi osoittautui painajaiseksi.

Raskaus aika. Instagramit ihania masu kuvia pullollaan vaikka totuus on närästys, peräpukamat ja finnit.

Pussikaljat kesäillassa.

Jos istut varjossa, tulee kylmä. Jos istut auringossa, tulee kuuma. 

Vaikka olisi mikä viltti, maan kosteus tulee siitä läpi ja hanuri kastuu.

Kaiken kruunaa tietysti jatkuva pissahätä ja pissapaikan etsintä (erityisesti näin naisena). 

Parisuhde ainakin naisen kanssa... Voi kun homous olis vaan valinta.. Vois kokeilla, paitsi voi se olla niinkin, että parisuhde kuin parisuhde.

Vierailija kirjoitti:

Talvella en muusta uneksi, kuin ihanasta hellepäivästä mökillä ja luonnon paratiisimaisesta autuudesta.

Totuus: kärpäset, ampiaiset ja paarmat on kimpussa. Veto on Poissa kun on niin kuuma. kukille saa raahata vettä selkä vääränä.

Kun ilta viilenee mukavasti, niin sieltä tulee hyttyset!

Joulu: Ihana rentoa, rakkaudentäytteistä yhdessäolon aikaa...

Totuus: stressiä, kiirettä ja kellään ei ole "kivaa".

Muutenkin eletään yltäkylläisyyden aikaa. Jo Ihan arjessa tulee ostettua turhia heräteostoksia ja syötyä epäterveellisiä herkkuja.

Plussana joululle: On kiva että on edes yksi perinneruokapäivä vuodessa. Päätän joka joulu, että kun se lanttu on hyvää, edullista, kevyttä ja terveellistä, niin se pitää ehdottomasti ottaa mukaan myös joulunjälkeiseen ruokavalioon. Ikävä kyllä, se jotenkin aina unohtuu tehdä.

Sama juttu lantun kanssa. Mutta kun sitä ei saa! Olen nyt viime joulun jälkeen pyrkinyt tilaamaan (olen ollut ruoan verkkokaupan käyttäjä jo vuodet, ei siis koronatilanteesta kyse) lanttua. Joka kerta sama juttu: "tilaamaasi tuote puuttuu kaupan valikoimasta". Joulun jälkeen lantun ostaminen ei vaan onnistu.