Onko oikein tapailun alkuvaiheessa sanoa että on töissä vaikka olisi työtön

Jollekin satunnaiselle panolle voi sanoa olevansa vaikka lääkäri ja pillua tulee

 Mulle valehtelu olisi pahempi kuin työttömyys. Ja kyllähän tuosta kiinni jää. 

Ei, mutta tavallaan ymmärrettävää jos haluaa tehdä toiseen vaikutuksen. Irtisanomisselitysten sijaan ennemmin haluaisin että myöntäisi rehellisesti huijanneensa koska häpesi omaa tilannettaan.

Vierailija kirjoitti:

 Mulle valehtelu olisi pahempi kuin työttömyys. Ja kyllähän tuosta kiinni jää. 

Miten jää kiinni? 

Olin ollut työttömänä jo hyvän aikaa, ja se painoi mieltäni. Halusin ehdottomasti tapailemaani naista. Hän oli kaunis, älykäs ja kunnollisessa työpaikassa. Kuitenkin, kun hän kysyi, mitä minä tein, sain päähäni valehdella.

"Työskentelen markkinoinnin parissa", sanoin hymyillen, vaikka sydämeni pamppaili.

Nainen katsoi minua hetken, ja hänen ilmeensä vaihtui uteliaaksi. "Ai, se on mielenkiintoista! Missä tuo tapahtuu?"

Epäilykseni alkoivat kasvaa. Olisin voinut sanoa jotain vaikkapa, että etsin töitä, mutta valheeni oli jo syytä juurtua syvemmälle. "No, se on itse asiassa etätyötä ja projektipohjaista", lisäsin, yrittäen kuulostaa vakuuttavalta.

Hän nyökkäsi, mutta huomasin hänen katseensa synkistyvän. Ehkä hän aisti, ettei kaikki ollut kohdillaan.

"Millaisia projekteja? Onko sinulla jotain, jota voisit kertoa?" Nainen kysyi, ja hänen äänensävyssään oli jo ärtymystä.

Olin ajautumassa syvemmälle valheeni suohon. "Hmm, no... työskentelen tämän erään uuden kampanjan parissa, joka liittyy... verkkokauppaan", keksin.

Nainen katsoi minua kuin olisi yrittänyt lukea ajatuksiani. "Kuulostaa siltä, että sinulla on paljon meneillään", hän sanoi, mutta ääni oli terävämpi kuin aikaisemmin.

Minun oli vaikeaa katsoa häntä silmiin. "Joo, onhan tässä kaikenlaista", yritin sanoa, mutta sekin tuntui ontolta.

Lopulta nainen laski haarukkansa pöydälle ja katsoi minua suoraan. "Ymmärrän, että meillä kaikilla voi olla vaikeuksia, mutta miksi valehtelet?" hänen äänensä täällä synkkeni.

Ei tietenkään ole ok valehdella. Jos joku tekisi näin minulle, jättäisin hänet heti kun totuus paljastuu. En alkaisi mihinkään valehtelijan kanssa.

Jos pelkkää tapailua ilman aikomusta enempään niin väliäkö sillä puhuuko totta vai ei. Seksihän ainoa tavoite. Kysymykseen onko oikein niin eihän valehtelu sinällään koskaan ole. Jos on edes ajatuksissa että haluaisi tuon ihmisen kanssa enemmän ehkä niin ei kannata valehdella. 

Älä nyt ainakaan valehtele mitään erikoista työpaikkaa.

Yäk teitä tapailumiehiä. Kaikenlaisia höpöjuttuja ja satuja sepittelemään, kunhan vain lohkeaisi edes kerran. Tuon takia tutustun vain oikeisiin miehiin oikeassa elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään ole ok valehdella. Jos joku tekisi näin minulle, jättäisin hänet heti kun totuus paljastuu. En alkaisi mihinkään valehtelijan kanssa.

Kerrotko vielä että miten se paljastuisi? 

Vierailija kirjoitti:

Jos pelkkää tapailua ilman aikomusta enempään niin väliäkö sillä puhuuko totta vai ei. Seksihän ainoa tavoite. Kysymykseen onko oikein niin eihän valehtelu sinällään koskaan ole. Jos on edes ajatuksissa että haluaisi tuon ihmisen kanssa enemmän ehkä niin ei kannata valehdella. 

Nämähän valehtelevat myös siitä mitä ovat etsimässä. Ollaan muka tosimielellä kumppania hakemassa vaikka oikeasti pelkkä seksi mielessä. Seksiseuran hakijan tunnistaakin parhaiten siitä että hänen juttunsa vaikuttavat epäuskottavilta. 

Mulle on tehty niin että on annettu ymmärtää että on töissä ja myöhemmin korjattu asia :D No, hän oli mukavan ja rehellisen oloinen muuten joten annoin sen anteeksi ja juttu jatkui normaalisti vaikkei meistä paria tullutkaan. N

Jos uusi tuttavuus ja ensimmäiset treffit, niin varmaan kiertäisin kysymyksen. Kertoisin vain ammattini ja jos työstä puhumista pakko jatkaa, niin kertoisin jostain aiemmasta projektista. Sitten alkaisin kysellä hänen työstä ja kääntäisin aiheen vaikka harrastuksiin. 

Jos olen vakavalla mielin liikkeellä niin valehtelijat tippuu armotta. Työttömyys sinänsä ei ole este, valehtelu sen sijaan on.  Kevyempään tapailuun aivan sama mutta silloin tavoite on vain se yksi eikä muu kiinnosta. Toki sillä on merkitystä miksi on työtön ja tekeekö asialle mitään. Elämäntapainkkarit ei ole mun juttu.

Joskus olen itsekin syyllistynyt valkoiseen valheeseen. Joku vuosi sitten jäin työttömäksi, irtisanomisaikaa pari viikkoa jäljellä. Kävelin autoliikkeeseen ja ostin uuden auton palkansaajana. Tiesin ettei maksamisen kanssa tulisi ongelmia ja töissäkin olin taas muutaman kuukauden kuluttua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään ole ok valehdella. Jos joku tekisi näin minulle, jättäisin hänet heti kun totuus paljastuu. En alkaisi mihinkään valehtelijan kanssa.

Kerrotko vielä että miten se paljastuisi? 

No, millä tahansa tavalla jos tapailu jatkuu. Itse puhuu vahingossa ohi suunsa, joku muu tekee tämän, jutut kuulostaa ristiriitaisilta, tuet loppuu ennenkuin niiden pitäisi tms. Mahdollisuuksia on lukuisia.

Aina voi sanoa, että on in-between-jobs :)

Valehtule kannattaa aina omien mahdollisuuksiensa maksimoimiseksi!

Riippuu työttömyydestä. Jos on talous hyvällä mallilla eikä tarvitse käydä töissä niin sehän on ihan ok. Jos talous ei ole hyvällä mallilla mutta etsii aktiivisesti uutta työtä ja on todennäköistä että työllistyy vielä, niin sekin on aivan ok. Mutta jos on työtön siksi ettei huvita ja tavoite on elää tuilla ja muiden siivellä niin se olisi ehdoton ei. Eniten siksi koska en itse tienaa tarpeeksi elättääkseni yksin haluamallani elintasolla kaksi ihmistä. Ja siksi että olen tuollaisia elättimiehiä saanut jo osakseni aivan tarpeeksi, ei kiitos enää enempää. Olen siis oman osani varmasti tällä osa-alueella jo tehnyt ja mahdollistanut ihan ok elämän jo parille miehelle muutaman vuoden ajan. Nyt haluan mahdollistaa hieman enemmän kuin ok elämän itselleni.

Mulle tapailumies sanoi olevansa esimiesasemassa, vaikka ajoi ratikkaa. Ainakin minun tapauksessani rehellisyys olisi toiminut paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Mulle valehtelu olisi pahempi kuin työttömyys. Ja kyllähän tuosta kiinni jää. 

Miten jää kiinni? 

Miten olisi mahdollista olla jäämättä kiinni, jos suhde tapailusuhteesta syvenee vakituiseksi? Teeskentelisitkö lähteväsi töihin joka aamu ja kuluttaisit sitten päivät hengailemalla jossain? Ja miten selittäisit, jos sinulla ei olisi rahaa koskaan mihinkään?