Tukihenkilöiden pääsyä synnytyssairaalaan rajoitetaan rajusti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on huono argumentti, että isänkin pitää saada tulla koska äidilläkin on korona jos isilläkin on.

1. Äiti menee synnyttämään. Hänen on pakko mennä sinne, isän ei.

2. Synnytyksen aikana isät usein käy muuallakin synnytyssalin ulkopuolella. Esimerkiksi vessassa, kaupassa hakemassa purtavaa, jotkut käy tupakalla, tukihenkilöiden huoneessa keittämässä kahvia.. Silloin voi tavata muita ihmisiä ja koskettelee useita eri pintoja.

3. Isä voi saada koronan vauvan jo synnyttyä ja isä vie sitä sitten osastolle mukanaan vieraillessaan.

Isät pääsee edelleen synnytyssaliin, joten mikä tämä tilitys oikein oli?

Joo pääsee pääsee, mutta kun sillä perustellaan sitä, että isän pitäis sitten päästä kaikkialle muuallekin. Isä kun voi saada sen koronan vaikka kesken synnytyksen, jos se venyy ja isä lähtee välillä käymään muuallakin. On täysin ymmärrettävää, että isät ei pääse steriiliin leikkaussaliin eikä osastolle katsomaan vauvaa ja äitiä.

Ei se isä missään käy kesken synnytyksen. Eväät pakataan kotoa mukaan. Ja jos isällä on kotona, tarttuu se siellä synnytyssalissakin.

Vierailija kirjoitti:

MITEN HITOSSA SE ISÄ ”PIDETÄÄN” SIELLÄ SAIRAALASSA?? Aivan älytöntä.. Ettekö te tajua, että ei siellä ole tiloja ja lisäksi aivan älytöntä, että siellä olisi niin monia ”ylimääräisiä” ihmisiä koko ajan pyörimässä. Isienkin pitäisi siis syödä, nukkua ja peseytyä siellä! Kuka sen maksaa? Mistä tilat?

Perhehuoneessa isä syö samassa huoneessa kuin äiti ja käyttää samaa suihkua. Tervetuloa nykyaikaan, näin on ollut jo vuosikymmeniä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MITEN HITOSSA SE ISÄ ”PIDETÄÄN” SIELLÄ SAIRAALASSA?? Aivan älytöntä.. Ettekö te tajua, että ei siellä ole tiloja ja lisäksi aivan älytöntä, että siellä olisi niin monia ”ylimääräisiä” ihmisiä koko ajan pyörimässä. Isienkin pitäisi siis syödä, nukkua ja peseytyä siellä! Kuka sen maksaa? Mistä tilat?

Perhehuoneessa isä syö samassa huoneessa kuin äiti ja käyttää samaa suihkua. Tervetuloa nykyaikaan, näin on ollut jo vuosikymmeniä.

Kysymykseni on yhä sama, MISTÄ TILAT? Ei täällä meillä Oysissa ole kuin muutama hassu perhehuone. On aivan älytön ajatus muka pystyä yhtäkkiä kehittää JOKAISELLE synnyttävälle oma perhehuone omine tiloineen.

Vierailija kirjoitti:

MITEN HITOSSA SE ISÄ ”PIDETÄÄN” SIELLÄ SAIRAALASSA?? Aivan älytöntä.. Ettekö te tajua, että ei siellä ole tiloja ja lisäksi aivan älytöntä, että siellä olisi niin monia ”ylimääräisiä” ihmisiä koko ajan pyörimässä. Isienkin pitäisi siis syödä, nukkua ja peseytyä siellä! Kuka sen maksaa? Mistä tilat?

Eiköhän sen aikaa voi istua penkeillä ja syödä kanttiinista. Niin itse tein, kun mieheni joutui onnettomuuteen ja vietin sairaalalla 3 vuorokautta. Ja aina on se mahdollisuus mennä kotiin, jos se tuntuu helpommalta ratkaisulta. Ainakin jonkin aikaa saisi olla vaimon ja vauvan kanssa, ja olisi mahdollisuus valita miten haluaa toimia.

Vierailija kirjoitti:

Ahdistaa, koska odotan ensimmäistä lastani ja pelottaa synnytys muutenkin. Onneksi laskettu aika vasta syksyllä, jos tämä tilanne tästä rauhottuu..

Minulla sama, elokuun lopulla laskettu. Saa nähdä mikä on tilanne silloin... Pelottaa aivan helv#tisti synnytys jos mies ei ole siellä, nimenomaan henkisenä tukena. Luotan kyllä kätilöihin ja hoitoon muuten.

Sitten tuo lapsivuodeaika, olen kuullut että itse pitää lakanatkin vaihtaa ja vauva lykätään viereesi väkisin kapealle sängylle 24/7, vaikka olisit niin kipeä, ettet edes sängystä ylös pääse ja olisit nukkunut 1 h kahden vuorokauden sisään synnytyksen vuoksi jonka vuoksi pelkäät että vauva tippuu/jää allesi kun olet niin väsynyt ettet pysy hereillä. Isä olisi tässä siis apuna sylittämässä vauvaa ja vessa-apuna yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MITEN HITOSSA SE ISÄ ”PIDETÄÄN” SIELLÄ SAIRAALASSA?? Aivan älytöntä.. Ettekö te tajua, että ei siellä ole tiloja ja lisäksi aivan älytöntä, että siellä olisi niin monia ”ylimääräisiä” ihmisiä koko ajan pyörimässä. Isienkin pitäisi siis syödä, nukkua ja peseytyä siellä! Kuka sen maksaa? Mistä tilat?

Eiköhän sen aikaa voi istua penkeillä ja syödä kanttiinista. Niin itse tein, kun mieheni joutui onnettomuuteen ja vietin sairaalalla 3 vuorokautta. Ja aina on se mahdollisuus mennä kotiin, jos se tuntuu helpommalta ratkaisulta. Ainakin jonkin aikaa saisi olla vaimon ja vauvan kanssa, ja olisi mahdollisuus valita miten haluaa toimia.

Niin sehän ei yhtään lisää tartuntariskiä että ravataan osastolta pois kanttiinissa hakemassa ruokaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MITEN HITOSSA SE ISÄ ”PIDETÄÄN” SIELLÄ SAIRAALASSA?? Aivan älytöntä.. Ettekö te tajua, että ei siellä ole tiloja ja lisäksi aivan älytöntä, että siellä olisi niin monia ”ylimääräisiä” ihmisiä koko ajan pyörimässä. Isienkin pitäisi siis syödä, nukkua ja peseytyä siellä! Kuka sen maksaa? Mistä tilat?

Eiköhän sen aikaa voi istua penkeillä ja syödä kanttiinista. Niin itse tein, kun mieheni joutui onnettomuuteen ja vietin sairaalalla 3 vuorokautta. Ja aina on se mahdollisuus mennä kotiin, jos se tuntuu helpommalta ratkaisulta. Ainakin jonkin aikaa saisi olla vaimon ja vauvan kanssa, ja olisi mahdollisuus valita miten haluaa toimia.

Niin sehän ei yhtään lisää tartuntariskiä että ravataan osastolta pois kanttiinissa hakemassa ruokaa?

Käy siellä ne synnyttäneet äiditkin. Toisekseen, isien pitäminen osastolla tuo lisää aikaa hoitajille ja vähentää tapaturmia, kun isit hoitaa vauvoja sen aikaa, että äiti tokenee eikä esimerkiksi kipujen takia pudota vauvaa tai unissaan kieri yli.

Kyllä tukihenkilön poissaolosta selviää. Itse synnytin 16v. sitten ja lapsen isä oli mukana synnytyksessä. Seuraavan kerran tuli sairaalaan, kun haki meidät kotiin. Ei ehtinyt työkiireiltään. Ihan hyvin selvisin vauvan kanssa osastolla. Välillä soittelin kotiin kuulumisia ja juttelin kavereiden kanssa puhelimessa. Nukuin, kun vauvakin nukkui. Suihkuun mennessäni rahtasin vauvan hoitajien toimistoon. Oli heille ihan ok. En joutunut kertaakaan vaihtamaan omia lakanoitani... Siteet pitivät hyvin. Vauvan hoito lähti hyvin alkuun. Imetys pääsi kunnolla alkuun vasta, kun olin kotona ja maito nousi kunnolla. Hyvin pärjättiin.

Kotona vauvan isä pääsi mukaan vauva-arkeen. Ei se olisi ollut samanlaista ahtaassa potilashuoneessa, kun perhehuoneita oli hyvin vähän. Potilashuoneessa oli kolme vauvaa äitineen... Kiva, kun siellä ei rampannut hirveästi ihmisiä.

Jo on vaikea ymmärtää, että riskien minimoiseksi ja yhteisen edun vuoksi tässä poikkeustilassa pitää KAIKKIEN ei-välttämättömien henkilöiden ravaamista sairaaloissa välttää.

Vierailija kirjoitti:

Kätilöillä enemmän töitä, kun pitää auttaa tuoreiden äitien vauvoilta vaihtaa vaipat, pestä, pukea, tuoda äidille lääkkeet, rintapumppu, lisämaitoa, tilata verikokeet, vaihtaa taas vaippa, jne... Kaikki äidit eivät todellakaan kävele tai istu synnytyksen jäljiltä välttämättä moneen päivään.

Vai kätilöt...lähärien hommia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahdistaa, koska odotan ensimmäistä lastani ja pelottaa synnytys muutenkin. Onneksi laskettu aika vasta syksyllä, jos tämä tilanne tästä rauhottuu..

Minulla sama, elokuun lopulla laskettu. Saa nähdä mikä on tilanne silloin... Pelottaa aivan helv#tisti synnytys jos mies ei ole siellä, nimenomaan henkisenä tukena. Luotan kyllä kätilöihin ja hoitoon muuten.

Sitten tuo lapsivuodeaika, olen kuullut että itse pitää lakanatkin vaihtaa ja vauva lykätään viereesi väkisin kapealle sängylle 24/7, vaikka olisit niin kipeä, ettet edes sängystä ylös pääse ja olisit nukkunut 1 h kahden vuorokauden sisään synnytyksen vuoksi jonka vuoksi pelkäät että vauva tippuu/jää allesi kun olet niin väsynyt ettet pysy hereillä. Isä olisi tässä siis apuna sylittämässä vauvaa ja vessa-apuna yms.

Eiköhän kannata jättää murehtimiset myöhemmäksi. Ja tiedoksesi, että yksikään vauva ei ole synnärillä tukehtunut äitinsä alle, joten ihan huoletta voit jättää asiat ammattilaisten hoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MITEN HITOSSA SE ISÄ ”PIDETÄÄN” SIELLÄ SAIRAALASSA?? Aivan älytöntä.. Ettekö te tajua, että ei siellä ole tiloja ja lisäksi aivan älytöntä, että siellä olisi niin monia ”ylimääräisiä” ihmisiä koko ajan pyörimässä. Isienkin pitäisi siis syödä, nukkua ja peseytyä siellä! Kuka sen maksaa? Mistä tilat?

Eiköhän sen aikaa voi istua penkeillä ja syödä kanttiinista. Niin itse tein, kun mieheni joutui onnettomuuteen ja vietin sairaalalla 3 vuorokautta. Ja aina on se mahdollisuus mennä kotiin, jos se tuntuu helpommalta ratkaisulta. Ainakin jonkin aikaa saisi olla vaimon ja vauvan kanssa, ja olisi mahdollisuus valita miten haluaa toimia.

Niin sehän ei yhtään lisää tartuntariskiä että ravataan osastolta pois kanttiinissa hakemassa ruokaa?

Siinä sairaalassa, jossa olen töissä, kanttiini on auki neljä tuntia, ja myy sen aikaa valmiiksi pakattuja annoksia henkilökunnalle. Ei vierailijoita, ei kanttiinin aukioloa.

Tukihenkilö on kiva olla mutta ei välttämätön. Siellä kuitenkin on kätilöt jotka tulevat tsekkaamaan jos on ongelma tai jos ei oikeasti fyysisesti pysty hoitamaan vauvaa tai itseään.

Ei tosin synnytyksen aikana (alkuvuodesta) ehtinyt kukaan kätilöistä hirveän kauaa olemaan vierellä pyynnöistä huolimatta kun kiireetön synnäri muuttui hetkessä täynnä olevaksi. Ja muutenkin olisi ollut tarpeen tsekata tilanne hiukan useammin loppua kohden. Toki se ehkä vaikutti synnytykseen ja siitä tulleisiin vauroihin. Mutta nämä riskit on otettava (vammautumisriski, traumautumisriski, kuolemariski) jos lapsen hankkii, tilanteista ei tiedä. Synnärillä pääasia on hoitaa vauva ehjänä ja elävänä ulos.

Mutta nämä jotka eivät ilman tuttua kädestäpitelijää pysty olemaan raskaana tai lapsen kanssa, heille elämä tulee olemaan hankalaa jos ei ilman puolisoa pärjää edes muutamaa päivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahdistaa, koska odotan ensimmäistä lastani ja pelottaa synnytys muutenkin. Onneksi laskettu aika vasta syksyllä, jos tämä tilanne tästä rauhottuu..

Minulla sama, elokuun lopulla laskettu. Saa nähdä mikä on tilanne silloin... Pelottaa aivan helv#tisti synnytys jos mies ei ole siellä, nimenomaan henkisenä tukena. Luotan kyllä kätilöihin ja hoitoon muuten.

Sitten tuo lapsivuodeaika, olen kuullut että itse pitää lakanatkin vaihtaa ja vauva lykätään viereesi väkisin kapealle sängylle 24/7, vaikka olisit niin kipeä, ettet edes sängystä ylös pääse ja olisit nukkunut 1 h kahden vuorokauden sisään synnytyksen vuoksi jonka vuoksi pelkäät että vauva tippuu/jää allesi kun olet niin väsynyt ettet pysy hereillä. Isä olisi tässä siis apuna sylittämässä vauvaa ja vessa-apuna yms.

Eiköhän kannata jättää murehtimiset myöhemmäksi. Ja tiedoksesi, että yksikään vauva ei ole synnärillä tukehtunut äitinsä alle, joten ihan huoletta voit jättää asiat ammattilaisten hoitoon.

Missä sinä mahdoit olla, kun empatiakykyä jaettiin?

Vierailija kirjoitti:

Tukihenkilö on kiva olla mutta ei välttämätön. Siellä kuitenkin on kätilöt jotka tulevat tsekkaamaan jos on ongelma tai jos ei oikeasti fyysisesti pysty hoitamaan vauvaa tai itseään.

Ei tosin synnytyksen aikana (alkuvuodesta) ehtinyt kukaan kätilöistä hirveän kauaa olemaan vierellä pyynnöistä huolimatta kun kiireetön synnäri muuttui hetkessä täynnä olevaksi. Ja muutenkin olisi ollut tarpeen tsekata tilanne hiukan useammin loppua kohden. Toki se ehkä vaikutti synnytykseen ja siitä tulleisiin vauroihin. Mutta nämä riskit on otettava (vammautumisriski, traumautumisriski, kuolemariski) jos lapsen hankkii, tilanteista ei tiedä. Synnärillä pääasia on hoitaa vauva ehjänä ja elävänä ulos.

Mutta nämä jotka eivät ilman tuttua kädestäpitelijää pysty olemaan raskaana tai lapsen kanssa, heille elämä tulee olemaan hankalaa jos ei ilman puolisoa pärjää edes muutamaa päivää.

Mutta ne "muutama päivää" eivät olekaan elämässä mitkä tahansa randompäivät vaan luultavasti elämäsi/parisuhteen ja isän elämän tärkeimmät päivät, haloo! Osaatko sinä ajatella isän näkökulmasta, oman lapsen syntymä, monelle vielä ainutkertainen?

Vierailija kirjoitti:

Ennenkin on synnytetty ilman miehiä, kyllä se onnistuu nytkin.

Nyt naiset vähän munsa siihen hommaan.

Me kaikki olemme tässä samassa uppoavassa veneessä.

Ei se onnistunut silloinkaan, miksi se onnistuisi nyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tukihenkilö on kiva olla mutta ei välttämätön. Siellä kuitenkin on kätilöt jotka tulevat tsekkaamaan jos on ongelma tai jos ei oikeasti fyysisesti pysty hoitamaan vauvaa tai itseään.

Ei tosin synnytyksen aikana (alkuvuodesta) ehtinyt kukaan kätilöistä hirveän kauaa olemaan vierellä pyynnöistä huolimatta kun kiireetön synnäri muuttui hetkessä täynnä olevaksi. Ja muutenkin olisi ollut tarpeen tsekata tilanne hiukan useammin loppua kohden. Toki se ehkä vaikutti synnytykseen ja siitä tulleisiin vauroihin. Mutta nämä riskit on otettava (vammautumisriski, traumautumisriski, kuolemariski) jos lapsen hankkii, tilanteista ei tiedä. Synnärillä pääasia on hoitaa vauva ehjänä ja elävänä ulos.

Mutta nämä jotka eivät ilman tuttua kädestäpitelijää pysty olemaan raskaana tai lapsen kanssa, heille elämä tulee olemaan hankalaa jos ei ilman puolisoa pärjää edes muutamaa päivää.

Mutta ne "muutama päivää" eivät olekaan elämässä mitkä tahansa randompäivät vaan luultavasti elämäsi/parisuhteen ja isän elämän tärkeimmät päivät, haloo! Osaatko sinä ajatella isän näkökulmasta, oman lapsen syntymä, monelle vielä ainutkertainen?

Se lapsi tulee kotiin sieltä synnäriltä. Eiköhän se ole se kaikkein tärkein asia.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tämä kaikkien höösääminen on mennyt ihan överiksi ja nyt kitistään joka ikisestä asiasta, joka ei itsestä tunnu mukavalta.

Kun minä synnyin, isä oli odotushuoneessa. Kävi noin tunnin ajan sylittelemässä minua ja lähti sitten kotiin hoitamaan sisaruksiani, jotka oli synnytyksen ajan mummolassa hoidossa. Näki seuraavan kerran minut ja äitini, kun tulimme kotiin.

KUKAAN ei traumatisoitunut tai kärsinyt tästä millään tavalla.

Eli eiköhän me tämän ajan synnyttävät pärjätä. Vähän suhteellisuuden tajua nyt, joistakin mukavuuksista pitää luopua, nämä on pieniä asioita.

Kun sinä synnyit, oli äitiäsi auttamassa vauvan hoidossa aivan eri määrä hoitohenkilökuntaa+äiti sai levätä. Nykypäivänä täytyy pärjätä heti synnyttäneenä osastolla itse, ja aiempia kommentteja mm. lakanoiden vaihto, ruuan haku, vauvan hoito ym. Itse en edes muista vauvan ekasta päivästä mitään kun olin niin pyörryksissä. Onneks silloin oli vauvan isä apuna osastolla. Kauhistuttaa jo ensi kesän synnytys.

Onko kukaan tuleva isä kommentoinut tätä? Löytyykö heiltä ymmärrystä, mistä syystä tilanne ja ohjeistus nyt on tämä ja on parempi pysyä poissa? Vai haluavatko kaiken uhallakin tunkea mukaan.

Onhan se ikävää, mutta tilanne on mikä on. 

Ei isien mukaan pääsy synnytyksiin kovin vanha asia ole. Ilman isiä synnytettiin ennenkin.