Lesken oikeus tasinkoon on mielestäni epäoikeudenmukainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Appivanhemmilla kaikki omaisuus on appiukon nimissä. Niin asunto kuin pankkitilitkin. Anoppikin kävi töissä, mutta oli paljon pienempipalkkainen ja hoiti lapsia pitkään kotona, kuten siihen aikaan oli tapana. Appiukko ei eläessään ole osallistunut kodin hommiin, anoppi on hoitanut yksin kaiken ja päälle vielä omaishoitajana appiukkoakin. Ilman anoppia, appiukolla ei olisi mitään. Ja anopinko tulisi jäädä puille paljaille, kun appiukko kuolee?

No vanhojen ihmisten kohdalla jotka eivät ole uusioliitossa omaisuuden jaon vielä ymmärtää. Mutta sanotaanko 10 vuoden sisään solmituissa liitoissa en ymmärrä enkä uusioliitoissa VARSINKAAN, jos niissä ei ole lapsia. Eli 10v sisään en tmmärrä siksi, että jos joku ei vaadi, että asunto ostetaan molempien nimiin, niin omapa on häpeänsä. Tai jos vaateelle ei ole perusteluja, niin miksi sen sitten pitäii hänelle kuuluakaan minkään lain nojalla?

Ap

Ja tarkoitan 10 vuodella siis 2010-lukua. Jos nykypäivänä ei ymmärä oikeuksiaan, niin ei niitä pidä lain avulla ihmisille holhoten järjestää.

Vierailija kirjoitti:

Heh, kellään ei ole mitään oikeustajuun meneviä perusteluita sille, miksi leski olisi oikeustajun mukaan oikeutettu perittävän omaisuuteen.

Ap

Ei taida löytyä mitään oikeustajuun menevää perustetta sillekään, että aikuinen ihminen joutuu antamaan biologiselle jälkeläiselleen lakiosan vaikka vihaisi tätä eikä olisi missään tekemisissä tämän kanssa.

Itse asiassa reiluinta varmaankin olisi, että jokaisen olisi pakko tehdä testamentti, ja testamentissa saisi vapaasti testamentata koko omaisuutensa kenelle vain.

Kaffepulla kirjoitti:

No oisko siksi, että vainaja ja leski ovat keskenään näin sopineet?

Avioehdolla ja testamentilla nuo asiat on vältettävissä, jos menehtyneen puolison tahto on se, että leski ei peri.

Eli jos mitään erillistä sopimusta ei ole, tarkoittaa se sitä, että menehtynyt osapuoli on halunnut lesken perivän. Ja sitä toivetta on lain mukaan noudatettava.

Eivät he sovi keskenään tasingosta yhtään mitään.

Ap

Mites muuten, kun leski jää asumaan parin yhteiseen asuntoon, johon hänellä on oikeus - voivatko kuolleen puolison lapset myydä oman osuutensa ko. asunnosta, jos ostaja(t) löytyy?

Tympeää maksaa perintöverot ja odottaa 30 vuotta lesken kuolemaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh, kellään ei ole mitään oikeustajuun meneviä perusteluita sille, miksi leski olisi oikeustajun mukaan oikeutettu perittävän omaisuuteen.

Ap

Ei taida löytyä mitään oikeustajuun menevää perustetta sillekään, että aikuinen ihminen joutuu antamaan biologiselle jälkeläiselleen lakiosan vaikka vihaisi tätä eikä olisi missään tekemisissä tämän kanssa.

Itse asiassa reiluinta varmaankin olisi, että jokaisen olisi pakko tehdä testamentti, ja testamentissa saisi vapaasti testamentata koko omaisuutensa kenelle vain.

Kyllä menee, sellainen lapsiaan vihaava ihminen on tasapainoton psykopaatti, josta ei ole oikein lasten kärsiä.

Ap

Leski saa myös koko loppuelämänsä ajan puolet miehensä työeläkkeestä.

Leskeneläkkeen saa vaikka menee uusiin naimisiin yli 60-vuotiaana.

Leski saa jäädä asumaan ylisuureen ok taloon, jonka arvo hoitamattona laskee.

Leski saa asua siinä myös uuden kumppanin kanssa.

Voiko saada kahta leskeneläkettä yht aikaa?

Tunnen naisen joka ollut 2 kertaa naimisissa, molemmat miehet kuolleet.

Vierailija kirjoitti:

Mites muuten, kun leski jää asumaan parin yhteiseen asuntoon, johon hänellä on oikeus - voivatko kuolleen puolison lapset myydä oman osuutensa ko. asunnosta, jos ostaja(t) löytyy?

Tympeää maksaa perintöverot ja odottaa 30 vuotta lesken kuolemaa...

Käsittääkseni eivät ilman lesken lupaa :(( Plus että hinta voisi olla aika surkea. Toki jos se kattaisi edes veron niin auttaisi varmaan monia.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Appivanhemmilla kaikki omaisuus on appiukon nimissä. Niin asunto kuin pankkitilitkin. Anoppikin kävi töissä, mutta oli paljon pienempipalkkainen ja hoiti lapsia pitkään kotona, kuten siihen aikaan oli tapana. Appiukko ei eläessään ole osallistunut kodin hommiin, anoppi on hoitanut yksin kaiken ja päälle vielä omaishoitajana appiukkoakin. Ilman anoppia, appiukolla ei olisi mitään. Ja anopinko tulisi jäädä puille paljaille, kun appiukko kuolee?

Jos appi kuolee ennen anoppia, niin anoppi on kusessa pitkään. Kerran pankkitilitkin on apen nimissä. Kaikki rahat jotka tulee menee lukitulle tilille eikä niiltä voi nostaa mitään ennen pesänjakoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh, kellään ei ole mitään oikeustajuun meneviä perusteluita sille, miksi leski olisi oikeustajun mukaan oikeutettu perittävän omaisuuteen.

Ap

Ei taida löytyä mitään oikeustajuun menevää perustetta sillekään, että aikuinen ihminen joutuu antamaan biologiselle jälkeläiselleen lakiosan vaikka vihaisi tätä eikä olisi missään tekemisissä tämän kanssa.

Itse asiassa reiluinta varmaankin olisi, että jokaisen olisi pakko tehdä testamentti, ja testamentissa saisi vapaasti testamentata koko omaisuutensa kenelle vain.

Kyllä menee, sellainen lapsiaan vihaava ihminen on tasapainoton psykopaatti, josta ei ole oikein lasten kärsiä.

Ap

Mutta puolisohan se on eniten tasapainottomasta psykopaatista kärsinyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Appivanhemmilla kaikki omaisuus on appiukon nimissä. Niin asunto kuin pankkitilitkin. Anoppikin kävi töissä, mutta oli paljon pienempipalkkainen ja hoiti lapsia pitkään kotona, kuten siihen aikaan oli tapana. Appiukko ei eläessään ole osallistunut kodin hommiin, anoppi on hoitanut yksin kaiken ja päälle vielä omaishoitajana appiukkoakin. Ilman anoppia, appiukolla ei olisi mitään. Ja anopinko tulisi jäädä puille paljaille, kun appiukko kuolee?

Jos appi kuolee ennen anoppia, niin anoppi on kusessa pitkään. Kerran pankkitilitkin on apen nimissä. Kaikki rahat jotka tulee menee lukitulle tilille eikä niiltä voi nostaa mitään ennen pesänjakoa.

Eikö tuloja voi ohjata toiselle tilille??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehdollahan asian saa muutettua, jos niin ei halua. Jos pariskunnalla on yhteinen talous, niin siihen tulee perillisten sopeutua.

Ennemin niin päin, että pesän pitäisi jäädä jakamattomana lesken haltuun ja perilliset saisi odotella lesken kuolemaan ennen omaisuuden jakamista.

No ei todellakaan näin. Perilliset ja leski eivät ole välttämättä mitään sukua. Leskelle omat varat erilleen ja sitten ulos pesästä.

Ap

Voihan se olla niinkin päin että vainaja ei ole missään tekemissä perillistensä kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh, kellään ei ole mitään oikeustajuun meneviä perusteluita sille, miksi leski olisi oikeustajun mukaan oikeutettu perittävän omaisuuteen.

Ap

Ei taida löytyä mitään oikeustajuun menevää perustetta sillekään, että aikuinen ihminen joutuu antamaan biologiselle jälkeläiselleen lakiosan vaikka vihaisi tätä eikä olisi missään tekemisissä tämän kanssa.

Itse asiassa reiluinta varmaankin olisi, että jokaisen olisi pakko tehdä testamentti, ja testamentissa saisi vapaasti testamentata koko omaisuutensa kenelle vain.

Kyllä menee, sellainen lapsiaan vihaava ihminen on tasapainoton psykopaatti, josta ei ole oikein lasten kärsiä.

Ap

Mutta puolisohan se on eniten tasapainottomasta psykopaatista kärsinyt.

Siis liittyy tähän miten? Ihan on itse asemansa valinnut.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Appivanhemmilla kaikki omaisuus on appiukon nimissä. Niin asunto kuin pankkitilitkin. Anoppikin kävi töissä, mutta oli paljon pienempipalkkainen ja hoiti lapsia pitkään kotona, kuten siihen aikaan oli tapana. Appiukko ei eläessään ole osallistunut kodin hommiin, anoppi on hoitanut yksin kaiken ja päälle vielä omaishoitajana appiukkoakin. Ilman anoppia, appiukolla ei olisi mitään. Ja anopinko tulisi jäädä puille paljaille, kun appiukko kuolee?

No vanhojen ihmisten kohdalla jotka eivät ole uusioliitossa omaisuuden jaon vielä ymmärtää. Mutta sanotaanko 10 vuoden sisään solmituissa liitoissa en ymmärrä enkä uusioliitoissa VARSINKAAN, jos niissä ei ole lapsia. Eli 10v sisään en tmmärrä siksi, että jos joku ei vaadi, että asunto ostetaan molempien nimiin, niin omapa on häpeänsä. Tai jos vaateelle ei ole perusteluja, niin miksi sen sitten pitäii hänelle kuuluakaan minkään lain nojalla?

Ap

Me olemme olleet naimisissa 7 vuotta. Yksi lapsi. Olemme toisella kierroksella, mutta edellisistä liitoista ei ole lapsia. Asunto on molempien nimissä. Olen töissä ja tienaan hyvin, puoliso on työtön. Elämme käytännössä minun tuloillani. Minulla on sijoitusomaisuutta 100 000, puolisolla 400 000. Jos mies kuolee ensin, niin eikös minulle kuulu osuus miehen omaisuudesta? Hänhän on elänyt minun palkkatuloillani?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehdollahan asian saa muutettua, jos niin ei halua. Jos pariskunnalla on yhteinen talous, niin siihen tulee perillisten sopeutua.

Ennemin niin päin, että pesän pitäisi jäädä jakamattomana lesken haltuun ja perilliset saisi odotella lesken kuolemaan ennen omaisuuden jakamista.

No ei todellakaan näin. Perilliset ja leski eivät ole välttämättä mitään sukua. Leskelle omat varat erilleen ja sitten ulos pesästä.

Ap

Voihan se olla niinkin päin että vainaja ei ole missään tekemissä perillistensä kanssa. 

Niin siis vaikka perilliset haluaisivat? No sitähän tuo lakiosakirjoittaja juuri tarkoittikin. Sellainen vainaja on surkea psykopaatti, jos ei halua lakiosia lapsilleen. Siis omille lapsilleen, haloo! Itse on syypää jos ei osaa tulla toimen, vähän vinksahtanut ”aikuinen”.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites muuten, kun leski jää asumaan parin yhteiseen asuntoon, johon hänellä on oikeus - voivatko kuolleen puolison lapset myydä oman osuutensa ko. asunnosta, jos ostaja(t) löytyy?

Tympeää maksaa perintöverot ja odottaa 30 vuotta lesken kuolemaa...

Käsittääkseni eivät ilman lesken lupaa :(( Plus että hinta voisi olla aika surkea. Toki jos se kattaisi edes veron niin auttaisi varmaan monia.

Ap

Kyllä perilliset voivat myydä asunnosta osuutensa, mutta lesken asumisoikeus jatkuu. Kukapa ostaa asunnon, jossa leski jatkaa asumista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Appivanhemmilla kaikki omaisuus on appiukon nimissä. Niin asunto kuin pankkitilitkin. Anoppikin kävi töissä, mutta oli paljon pienempipalkkainen ja hoiti lapsia pitkään kotona, kuten siihen aikaan oli tapana. Appiukko ei eläessään ole osallistunut kodin hommiin, anoppi on hoitanut yksin kaiken ja päälle vielä omaishoitajana appiukkoakin. Ilman anoppia, appiukolla ei olisi mitään. Ja anopinko tulisi jäädä puille paljaille, kun appiukko kuolee?

No vanhojen ihmisten kohdalla jotka eivät ole uusioliitossa omaisuuden jaon vielä ymmärtää. Mutta sanotaanko 10 vuoden sisään solmituissa liitoissa en ymmärrä enkä uusioliitoissa VARSINKAAN, jos niissä ei ole lapsia. Eli 10v sisään en tmmärrä siksi, että jos joku ei vaadi, että asunto ostetaan molempien nimiin, niin omapa on häpeänsä. Tai jos vaateelle ei ole perusteluja, niin miksi sen sitten pitäii hänelle kuuluakaan minkään lain nojalla?

Ap

Me olemme olleet naimisissa 7 vuotta. Yksi lapsi. Olemme toisella kierroksella, mutta edellisistä liitoista ei ole lapsia. Asunto on molempien nimissä. Olen töissä ja tienaan hyvin, puoliso on työtön. Elämme käytännössä minun tuloillani. Minulla on sijoitusomaisuutta 100 000, puolisolla 400 000. Jos mies kuolee ensin, niin eikös minulle kuulu osuus miehen omaisuudesta? Hänhän on elänyt minun palkkatuloillani?

Ei se palkkatuloilla elämiseen liity vaan juridiikkaan. Jos ei ole avioehtoa, tai miehen omaisuus tullut hänelle avio-oikeuden poissulkevalla lahjakirjalla tai testamentilla, niin saat puolet teidän yhteenlasketun omaisuuden arvosta. Eli asunto on jo 50:50, muu omaisuus on 500 000, sulle kuuluu 250 000, omistat jo 100 000 eli saantosi olisi 150 000.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehdollahan asian saa muutettua, jos niin ei halua. Jos pariskunnalla on yhteinen talous, niin siihen tulee perillisten sopeutua.

Ennemin niin päin, että pesän pitäisi jäädä jakamattomana lesken haltuun ja perilliset saisi odotella lesken kuolemaan ennen omaisuuden jakamista.

No ei todellakaan näin. Perilliset ja leski eivät ole välttämättä mitään sukua. Leskelle omat varat erilleen ja sitten ulos pesästä.

Ap

Voihan se olla niinkin päin että vainaja ei ole missään tekemissä perillistensä kanssa. 

Niin siis vaikka perilliset haluaisivat? No sitähän tuo lakiosakirjoittaja juuri tarkoittikin. Sellainen vainaja on surkea psykopaatti, jos ei halua lakiosia lapsilleen. Siis omille lapsilleen, haloo! Itse on syypää jos ei osaa tulla toimen, vähän vinksahtanut ”aikuinen”.

Ap

No ei ole mitenkään harvinaista että vanhempi on riidoissa lapsensa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites muuten, kun leski jää asumaan parin yhteiseen asuntoon, johon hänellä on oikeus - voivatko kuolleen puolison lapset myydä oman osuutensa ko. asunnosta, jos ostaja(t) löytyy?

Tympeää maksaa perintöverot ja odottaa 30 vuotta lesken kuolemaa...

Käsittääkseni eivät ilman lesken lupaa :(( Plus että hinta voisi olla aika surkea. Toki jos se kattaisi edes veron niin auttaisi varmaan monia.

Ap

Kyllä perilliset voivat myydä asunnosta osuutensa, mutta lesken asumisoikeus jatkuu. Kukapa ostaa asunnon, jossa leski jatkaa asumista?

Minusta eivät voi ilman lesken lupaa. Mutta en ole ihan varma.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehdollahan asian saa muutettua, jos niin ei halua. Jos pariskunnalla on yhteinen talous, niin siihen tulee perillisten sopeutua.

Ennemin niin päin, että pesän pitäisi jäädä jakamattomana lesken haltuun ja perilliset saisi odotella lesken kuolemaan ennen omaisuuden jakamista.

No ei todellakaan näin. Perilliset ja leski eivät ole välttämättä mitään sukua. Leskelle omat varat erilleen ja sitten ulos pesästä.

Ap

Voihan se olla niinkin päin että vainaja ei ole missään tekemissä perillistensä kanssa. 

Niin siis vaikka perilliset haluaisivat? No sitähän tuo lakiosakirjoittaja juuri tarkoittikin. Sellainen vainaja on surkea psykopaatti, jos ei halua lakiosia lapsilleen. Siis omille lapsilleen, haloo! Itse on syypää jos ei osaa tulla toimen, vähän vinksahtanut ”aikuinen”.

Ap

No ei ole mitenkään harvinaista että vanhempi on riidoissa lapsensa kanssa.

Niin, vinksahtaneita on reippaasti.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh, kellään ei ole mitään oikeustajuun meneviä perusteluita sille, miksi leski olisi oikeustajun mukaan oikeutettu perittävän omaisuuteen.

Ap

Ei taida löytyä mitään oikeustajuun menevää perustetta sillekään, että aikuinen ihminen joutuu antamaan biologiselle jälkeläiselleen lakiosan vaikka vihaisi tätä eikä olisi missään tekemisissä tämän kanssa.

Itse asiassa reiluinta varmaankin olisi, että jokaisen olisi pakko tehdä testamentti, ja testamentissa saisi vapaasti testamentata koko omaisuutensa kenelle vain.

Kyllä menee, sellainen lapsiaan vihaava ihminen on tasapainoton psykopaatti, josta ei ole oikein lasten kärsiä.

Ap

Mutta puolisohan se on eniten tasapainottomasta psykopaatista kärsinyt.

Siis liittyy tähän miten? Ihan on itse asemansa valinnut.

Ap

Niin. Itse on avioitunut ja rakentanut elämänsä vainajan kanssa. Kyllä hän on ansainnut omaisuuden ennemmin kuin sukulainen, joka mahdollisesti on kohdellut vainajaa kuin roskaa.