Miksi hankitaan lapsia ja sitten ei haluta olla lasten kanssa?
Ystäväpiirissäni on monia, jotka ovat eronneet siitä syystä, että saavat näin enemmän omaa aikaa, kun lapset ovat vuoroviikoin toisen vanhemman luona.
Veljeni ja hänen vaimonsa ovat tyrkyttäneet lastaan joka viikko minulle hoitoon, jotta saisivat omaa aikaa.
Samoin nyt Koronan aikaan monilla vanhemmilla on mennyt hermo siihen, ettei ole omaa aikaa.
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
Musta on itsestään selvää että lapset on vanhempien vastuulla mutta uskallan myös myöntää, että en aina jaksa edes omia lapsia. Minulla ei juuri ole omia menoja ja olen aika introvertti. Äitiys sopii minulle mutta jatkuva perhe-elämä ei välttämättä ole se minun juttu. Aina on helppo syyllistää ja kertoa miten asioiden tulisi olla. Tärkeintä mielestäni ole kuitenkin se että lapsi saa rakkautta ja vanhemman joka oikeasti jaksaa olla läsnä, lapsen on kuitenkin hyvä oppia olemaan myös itsekseen eikä tottua siihen, että joku jatkuvasti viihdyttää. On myöskin rikkaus mikäli lapsella on paljon turvallisia aikuisia ympärillään, tällöin ei myöskään ole niin haavoittavaa jos vaikkapa vanhemmat eroavat tai on muuten haasteita on elämässä. Lapsrn kasvatus, työn tekeminen, parisuhteen ylläpito yms asiat vievät energiaa ja vaativat työtä, ei vanhemman tarvitse olla mikään itsensä täysin uhraava superihminen, tavallisuus riittää.
Ei kai sen lapsen kanssa tarvitsekaan olla koko ajan vaikka vastuu on 24/7...lapset voi tosiaan opettaa viihtymään välillä yksin, itse asiassa yksin leikkiminen on todella kehittää (ei tietty koko ajan yksin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö aika monelle tulee ap yllätyksenä se, kuinka paljon lapsen saaminen muuttaa elämää. Jo ihan tavallisen, terveen ja helpon lapsen kasvattaminen on raakaa työtä niin saati sitten kun lapsia on monta, ehkä pienellä ikäerolla ja osalla vaikka jotain erityispiirteitä tai muuten vaan vaikka kova uhmaikä. Sitä rakastaa lapsiaan, mutta joskus voi vaan väsyä. On huonosti nukuttua öitä, sairastelua yksi toisensa perään perheessä, tosi vähän omaa aikaa eli aikaa tehdä ihan mitä itseä huvittaa: katsoa hömppää TV:stä, käydä lenkillä, tehdä käsitöitä, käydä salilla tms. Joskus siihen vaan väsyy. Ei kukaan jaksa olla toisten saatavilla vuosikausia 24/7. Luojan kiitos yhteiskunnassa on järjestetty päivähoito.
Siis väitätkö, että päivähoito on sitä varten, että vanhemmat saa omaa aikaa? Luulin, että se on sitä varten, että vanhemmat voi käydä töissä.
Elämäntapatyöttömät tarvitsevat päiväkotia saadakseen levätä, työssäkäyvät tarvitsevat päiväkotia raataakseen töissä. Reilua eikö.
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö aika monelle tulee ap yllätyksenä se, kuinka paljon lapsen saaminen muuttaa elämää. Jo ihan tavallisen, terveen ja helpon lapsen kasvattaminen on raakaa työtä niin saati sitten kun lapsia on monta, ehkä pienellä ikäerolla ja osalla vaikka jotain erityispiirteitä tai muuten vaan vaikka kova uhmaikä. Sitä rakastaa lapsiaan, mutta joskus voi vaan väsyä. On huonosti nukuttua öitä, sairastelua yksi toisensa perään perheessä, tosi vähän omaa aikaa eli aikaa tehdä ihan mitä itseä huvittaa: katsoa hömppää TV:stä, käydä lenkillä, tehdä käsitöitä, käydä salilla tms. Joskus siihen vaan väsyy. Ei kukaan jaksa olla toisten saatavilla vuosikausia 24/7. Luojan kiitos yhteiskunnassa on järjestetty päivähoito.
Olen itse täysin tietoinen mainitsemistasi asioista ja siitä kuinka lapsen saaminen muuttaa elämää - sen takia en ole niitä hankkinutkaan. Täytyy olla aika tampio jos tuota ei osaa etukäteen miettiä.
T. Ei ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö aika monelle tulee ap yllätyksenä se, kuinka paljon lapsen saaminen muuttaa elämää. Jo ihan tavallisen, terveen ja helpon lapsen kasvattaminen on raakaa työtä niin saati sitten kun lapsia on monta, ehkä pienellä ikäerolla ja osalla vaikka jotain erityispiirteitä tai muuten vaan vaikka kova uhmaikä. Sitä rakastaa lapsiaan, mutta joskus voi vaan väsyä. On huonosti nukuttua öitä, sairastelua yksi toisensa perään perheessä, tosi vähän omaa aikaa eli aikaa tehdä ihan mitä itseä huvittaa: katsoa hömppää TV:stä, käydä lenkillä, tehdä käsitöitä, käydä salilla tms. Joskus siihen vaan väsyy. Ei kukaan jaksa olla toisten saatavilla vuosikausia 24/7. Luojan kiitos yhteiskunnassa on järjestetty päivähoito.
On aika uusi ilmiö että perheet asuvat yksin, ilman muuta sukua siinä ympärillä. Kyllä ihminen todella tarvitsee sen pari tuntia silloin tällöin ihan itselleen. Että on lopenuupunut ei tarkoita että vihaa lapsiaan.
Mitä se toinen vanhempi tekee sillä aikaa, kun toinen on omalla ajalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta on itsestään selvää että lapset on vanhempien vastuulla mutta uskallan myös myöntää, että en aina jaksa edes omia lapsia. Minulla ei juuri ole omia menoja ja olen aika introvertti. Äitiys sopii minulle mutta jatkuva perhe-elämä ei välttämättä ole se minun juttu. Aina on helppo syyllistää ja kertoa miten asioiden tulisi olla. Tärkeintä mielestäni ole kuitenkin se että lapsi saa rakkautta ja vanhemman joka oikeasti jaksaa olla läsnä, lapsen on kuitenkin hyvä oppia olemaan myös itsekseen eikä tottua siihen, että joku jatkuvasti viihdyttää. On myöskin rikkaus mikäli lapsella on paljon turvallisia aikuisia ympärillään, tällöin ei myöskään ole niin haavoittavaa jos vaikkapa vanhemmat eroavat tai on muuten haasteita on elämässä. Lapsrn kasvatus, työn tekeminen, parisuhteen ylläpito yms asiat vievät energiaa ja vaativat työtä, ei vanhemman tarvitse olla mikään itsensä täysin uhraava superihminen, tavallisuus riittää.
Ei kai sen lapsen kanssa tarvitsekaan olla koko ajan vaikka vastuu on 24/7...lapset voi tosiaan opettaa viihtymään välillä yksin, itse asiassa yksin leikkiminen on todella kehittää (ei tietty koko ajan yksin).
Sehän tossa just olikin pointti että ei todellakaan tarvitse olla koko ajan. Ja vastuu on lapsen lisäksi töissä esimerkiksi ihmishengistä, joten vastuuseekin tottuu eikä se tunnu mitenkään erityisen raskaalta jos siihen suhtautuu oikein.
Rahalla saa hoitajia. Miksi ihmeessä pitää muita pyytää. Isovanhemmat voivat ja yleensä haluavatkin hoitaa lapsia, mutta ei heitäkään voi koko aikaa vaivata. Muut sukulaiset auttavat, jos itse sitä ehdottavat.
Vierailija kirjoitti:
Rakastan lapsiani, mutta en ikinä päättänyt viettää heidän kanssaan aikaa 24/7 kotona ilman harrastusmahdollisuuksia hoitaen koulutyön, päiväkodin ja omat 8 h työpäivät KESKELLÄ GLOBAALIA PANDEMIAA.
Rakastan lapsiani, ja jokaisen syntyessä vannoin suojelevani kaikelta. Vaikka sitten pandemialta.
Vierailija kirjoitti:
Rahalla saa hoitajia. Miksi ihmeessä pitää muita pyytää. Isovanhemmat voivat ja yleensä haluavatkin hoitaa lapsia, mutta ei heitäkään voi koko aikaa vaivata. Muut sukulaiset auttavat, jos itse sitä ehdottavat.
Nimenomaan, lapsenhoitoapu menee muiden ehdoilla sen mukaan miten muille sopii ja haluavatko he edes.
Ongelmana kuitenkin, että monet vanhemmat kuvittelevat, että muilla on velvollisuus hoitaa heidän lapsiaan. Usein vielä ilman korvausta menetetystä omasta ajasta.
Nykyajan lapsiperhe-elämä on mennyt liian lapsikeskeiseksi. Kaikki tehdään lapsien mukaan, koska lapsia ei haluta suututtaa. Siinä menee vähemmästäkin henkinen pinna kun katsot viidettä tuntia putkeen ryhmä hauta, kun lapsi ei halua ulos monesta neuvotteluyrityksestä huolimatta, etkä saa mennä vaikka keittiöön kun lapsi rupeaa kitisemään.
Eli kasvattakaa niistä lapsista omatoimisempia ja pitäkää kiinni omistakin rajoistanne, niin jaksatte niitä enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan lapsiperhe-elämä on mennyt liian lapsikeskeiseksi. Kaikki tehdään lapsien mukaan, koska lapsia ei haluta suututtaa. Siinä menee vähemmästäkin henkinen pinna kun katsot viidettä tuntia putkeen ryhmä hauta, kun lapsi ei halua ulos monesta neuvotteluyrityksestä huolimatta, etkä saa mennä vaikka keittiöön kun lapsi rupeaa kitisemään.
Eli kasvattakaa niistä lapsista omatoimisempia ja pitäkää kiinni omistakin rajoistanne, niin jaksatte niitä enemmän.
Samaa mieltä. Monessa maassa lapset tulevat vanhempien perässä, Suomessa vanhemmat menee lapsien perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta on itsestään selvää että lapset on vanhempien vastuulla mutta uskallan myös myöntää, että en aina jaksa edes omia lapsia. Minulla ei juuri ole omia menoja ja olen aika introvertti. Äitiys sopii minulle mutta jatkuva perhe-elämä ei välttämättä ole se minun juttu. Aina on helppo syyllistää ja kertoa miten asioiden tulisi olla. Tärkeintä mielestäni ole kuitenkin se että lapsi saa rakkautta ja vanhemman joka oikeasti jaksaa olla läsnä, lapsen on kuitenkin hyvä oppia olemaan myös itsekseen eikä tottua siihen, että joku jatkuvasti viihdyttää. On myöskin rikkaus mikäli lapsella on paljon turvallisia aikuisia ympärillään, tällöin ei myöskään ole niin haavoittavaa jos vaikkapa vanhemmat eroavat tai on muuten haasteita on elämässä. Lapsrn kasvatus, työn tekeminen, parisuhteen ylläpito yms asiat vievät energiaa ja vaativat työtä, ei vanhemman tarvitse olla mikään itsensä täysin uhraava superihminen, tavallisuus riittää.
Ei kai sen lapsen kanssa tarvitsekaan olla koko ajan vaikka vastuu on 24/7...lapset voi tosiaan opettaa viihtymään välillä yksin, itse asiassa yksin leikkiminen on todella kehittää (ei tietty koko ajan yksin).
Sehän tossa just olikin pointti että ei todellakaan tarvitse olla koko ajan. Ja vastuu on lapsen lisäksi töissä esimerkiksi ihmishengistä, joten vastuuseekin tottuu eikä se tunnu mitenkään erityisen raskaalta jos siihen suhtautuu oikein.
Ei varmaan sekään, joka kirjoitti että vastuu on 24/7 tarkoittanut, että pitäisi olla vieressä 24/7.
Vanhemmat luulee, että kaikki menee lapset edellä tai sitten ei vaan jakseta kun lapsi kiukuttelee ja itkee. Ei opeteta lapsille tapoja, ei opeteta ottamaan muita huomioon, ei opeteta että kaikki ei ole kivaa...
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat luulee, että kaikki menee lapset edellä tai sitten ei vaan jakseta kun lapsi kiukuttelee ja itkee. Ei opeteta lapsille tapoja, ei opeteta ottamaan muita huomioon, ei opeteta että kaikki ei ole kivaa...
Shit happens
Se mikä ei tapa vahvistaa
yms.
Miksi ihmiset ei vaan tajuu, että jos hankki lapsia, ei saa välttämättä omaa aikaa just silloin kun haluis omaa aikaa.
Pitäiskö olla joku pakollinen mitä vanhemmuus tarkoittaa kurssi? Ei kai oo lapsellekaan hyväks, että sun vanhemmat on tumpeloita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on ihan hyvä, jos perheet osaavat myös pyytää joskus hoitoapua, että saavat esim. vaikka parisuhdeaikaa.
Enkä tällä tarkoita, että olisi tarpeen pyytää sitä jatkuvasti ja kuormittaa läheisiään.
SItten taas on ihan hyvä tunnistaa myös se, jos haluaa pitää lapset lähellään.
Miten ap. teillä huolehditaan parisuhteen ylläpidosta?
Mitä jos ei ymmärretä, että apu kuormittaa läheistä?
Miten se jotain sinkkua kuormittaa kerran kuussa? Onpa aika heikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on ihan hyvä, jos perheet osaavat myös pyytää joskus hoitoapua, että saavat esim. vaikka parisuhdeaikaa.
Enkä tällä tarkoita, että olisi tarpeen pyytää sitä jatkuvasti ja kuormittaa läheisiään.
SItten taas on ihan hyvä tunnistaa myös se, jos haluaa pitää lapset lähellään.
Miten ap. teillä huolehditaan parisuhteen ylläpidosta?
Mitä jos ei ymmärretä, että apu kuormittaa läheistä?
Miten se jotain sinkkua kuormittaa kerran kuussa? Onpa aika heikkoa.
Eikö sinkulla voi olla omaa elämää? Miksi on sinkun vastuulla järjestää vanhemmille omaa aikaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on ihan hyvä, jos perheet osaavat myös pyytää joskus hoitoapua, että saavat esim. vaikka parisuhdeaikaa.
Enkä tällä tarkoita, että olisi tarpeen pyytää sitä jatkuvasti ja kuormittaa läheisiään.
SItten taas on ihan hyvä tunnistaa myös se, jos haluaa pitää lapset lähellään.
Miten ap. teillä huolehditaan parisuhteen ylläpidosta?
Mitä jos ei ymmärretä, että apu kuormittaa läheistä?
Miten se jotain sinkkua kuormittaa kerran kuussa? Onpa aika heikkoa.
Siis sinkuilla velvollisuus hoitaa muiden lapsia? Onpa aika heikkoa.
Minusta on todella julmaa ajatella ”hoida itte kersas”. Lasten on saatava muitakin malleja kuin puupäiset vanhempansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on ihan hyvä, jos perheet osaavat myös pyytää joskus hoitoapua, että saavat esim. vaikka parisuhdeaikaa.
Enkä tällä tarkoita, että olisi tarpeen pyytää sitä jatkuvasti ja kuormittaa läheisiään.
SItten taas on ihan hyvä tunnistaa myös se, jos haluaa pitää lapset lähellään.
Miten ap. teillä huolehditaan parisuhteen ylläpidosta?
Mitä jos ei ymmärretä, että apu kuormittaa läheistä?
Miten se jotain sinkkua kuormittaa kerran kuussa? Onpa aika heikkoa.
Hankit eka lapsii ja sit valitat, että ne, jotka ei vielä oo halunneet hankkia lapsia, ei hoida sun lapsia? Hahaa.
On aika uusi ilmiö että perheet asuvat yksin, ilman muuta sukua siinä ympärillä. Kyllä ihminen todella tarvitsee sen pari tuntia silloin tällöin ihan itselleen. Että on lopenuupunut ei tarkoita että vihaa lapsiaan.