Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö vanhan talon sisustus mielestäsi noudattaa rakennusaikakautta?
Entä pintamateriaalit? Meillä sisustus on oikeastaan usean vuosikymmenen iloinen sekoitus, kun taas remontissa laitetut pintamateriaalit aika pitkälti perinteisiä.
Kommentit (285)
Tuolle 56/79 joka kyseli keittiöistä niin itse hankin vanhaan talooni Juvi.fi keittiönkaapit sekä pöydän ja tuolit sekä kylppäriin senkin. Täyttä puuta. Ja ei, en ole kys firman palkkalistoilla vaan asiakas. kandee katsella miellyttääkö, minulla kriteerinä oli täyspuiset kalusteet jotka kestää aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös satavuotta vanhassa talossa oli lapsuudessa alkuperäiset pienet ikkunat joita piti jokatalvi sitten aina tilkitä uudelleen ja veto kyllä aina kävi.Tuolloin vaimot aina kotona jolloin lämmitys niin ollut ongelma.Vanhoissakin jos pelkkää romantiikkaa hakee asumisessa niin täytyy osa huoneista pitää kylmänä talvet.
Juuri näin. Tasojen mataluus on myös haitta vanhoissa keittiöissä, nykyihminen on pitempi kuin menneet ikäpolvet. Ei tarvitse kuin käydä jossakin museoidussa asunnossa, jossa elänyt 1700-1800 lukujen ihmisiä, huomaa, että aikuisten sängyt ovat erittäin lyhyet ja kaikki ”tasot” huomattavan matalalla.
Jos vanhan talon keittiöstä haluaa toimivan ja ergonomisen, tasoja täytyy nostaa, joka ongelmallista ikkunoiden takia, jotka myös ”matalalla”.
Usein tuo on toteutettu niin että taso on matalampi siitä ikkunan kohdalta. Vanhat sängyt on lyhyitä siksi että ennen nukuttiin puoli-istuvassa asennossa. Pelättiin että kuolema tulee ja vie, jos menee makuuasentoon. Oli ihmiset toki lyhyempiä kuin nyt, mutta ei nyt niin lyhyitä kuin ne sängyt.
Eipä täällä kovin pitkästä aikajänteestä puhuta. Pitäisikö vaikka italiassa olla täysin alkuperäinen sisustus ja mukavuudet asuinnoissa jotka ovat rakennuksissa jotka Augustus aikoinaan rakennutti? Niissä joita varten pani verolle valtakuntansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro vähän lisää: omakotitalo, kerrostalo, rakennusaikakusi.
Mielestäni ei välttämättä kaiken sisustuksen tarvitse noudattaa rakennusaikakautta. Eihän ennen(-kään) hankittu koko kalustusta kerralla, vaan muutettaessa otettiin mukaan vanha, hankittiin kenties jotain uutta ja myöhemmin lisättiin tarpeen mukaan.
Mielestäni - niin kuin kerroitkin teillä olevan - olisi kiva jos perusteet: keittiö ja muut kiinteät materiaalit noudattaisivat rakennusaikakautta. Keittiö tietysti vähän modifioiden niin, että uusi tekniikka on läsnä mutta vähän piilotettuna.
Oma lähtökohtani kysymykseen on 1920 rakennettu omakotitalo. Ap
Meillä on 20-luvulla rakennettu talo, jossa olemme pintamateriaalien puolesta noudattaneet rakennusaikakauden tyyliä. Talomme on ns. paremman väen talo, jossa alunperin kaikki hirsiseinät olleet peitettyinä pinkopahvein + tapetein ja samoin olemme itse tehneet, paitsi keittiöön jätimme pätkän hirsiseinää näkyviin. Sisäkatot on pinkopahvitettu ja paneloitu, seinät pinkopahvitettu ja tapetoitu (paperitapetein). Kaikki tapetit eivät ole 20-luvun tyylisiä, mutta moderneja kuoseja ei olla käytetty. Lattiat on alkuperäiset lankkulattiat, uusimme lankkuja sinne, missä oli tarvetta, muuten vain maalasimme uudestaan eli jätimme kolhut ja kulumat hiomatta. Kunnostimme myös talon alkuperäiset ikkunat ja väliovet sekä teetimme puusepällä täyspuiset peiliulko-ovet, sillä ne oli jossain vaiheessa vaihdettu uudempiin. Kalusteet on sitten sekoitus kaikkea 1800-luvun puukalusteista Ikeaan.
Oma mielipide on, että pintamateriaalien ja ikkunoiden, ovien ym. osalta olisi hyvä noudattaa rakennusaikakauden tyyliä, koska se nyt vain istuu vanhaan taloon paremmin kuin remontoida täysin moderniksi. En myöskään ymmärrä, miksi hankkia vanha talo, jos sen sitten laittaa 2020-luvulla rakennetun näköiseksi, sillä vanhan talon remppaan menee rahaa kyllä helposti yhtä paljon kuin uuden rakentamiseen. Toki on paljon taloja, joita on vuosikymmenten saatossa muutettu ja remontoitu raskaallakin kädellä, eikä alkuperäisestä ole juuri mitään jäljellä ja tällaisia minusta voi vapaammin muokata edelleen. Jos kuitenkin talo on alkuperäisessä tai lähes alkuperäisessä asussaan säilynyt, on kulttuuriteko edelleen säilyttää se rakennusaikakauttaan vastaavan tyylisenä.
Me olemme vanhaa säilyttäneet niin paljon kun on pystynyt. Ostimme talon muutama vuosi sitten edellisen omistajan jo jonkin verran remontoitua ja ikävä kyllä hän oli aika raskaalla kädellä jo purkanut osaa huoneista, näihin olemme sitten remontoineet uudet pinnat, mutta käyttäneet perinteisiä materiaaleja ja tyyliä. Ihan nätisti istuvat mielestäni taloomme. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kyse ei ole arvotalosta saati museaaliset kriteerit täyttävästä talosta, niin etköhän sinä ole siinä tapauksessa paras asiantuntija sanomaan mikä taloon sopii ja mikä ei. Sinun kotihan se on ja korkeintaan muu perhe voi olla eri mieltä, mutta silloinkin kai neuvotellaan.
Olen nähnyt niin monenlaisia ratkaisuja eri ikäisissä taloissa. Jos jollakin on tyylitajua ja kokonaisvaltaista, trendeistä riippumatonta suunnittelu- ja sisustamistaitoa lopputulema on usein onnistunut. Jos taas joku ei ihan ole varma ja mitä haluaa, niin se on sellaista arpomista miltä lopulta näyttää ja millaisia ratkaisuja.
Pahimmat mokat tapahtuvat yleensä julkisivussa ja millainen on piharatkaisu. Uhrataanko tietyn ikäisen talon pääoven kunnostamiseen aikaa ja rahaa vai valitaanko lähimmästä kooraudasta tarjousovi. Tai ikkunapokat yms. Niissä iskee joskus masennus, että voivoi kun olisivat nyt ihan vähän funtsanneet.
Tuunaus, entisöinti on arvokas taito, joten aina voi kämppää rempan alta purkaessa miettiä saisinko tuosta vielä uudenveroisen hiomalla ja maalaamalla tai nikkaroimalla murtuneen osaan kuntoon.
Meidän kesäpaikan ”murheena” on edellisen omistajan uusimat ikkunat. Ovat laadukkaat ja jopa puuikkunat, mutta niiden ruutujako on ihan eri kuin alkuperäisissä. Yläkerrassa on jäljellä alkuperäiset ikkunat, joten niiden eron huomaa entiseen ja se on aika merkittävä. Alkuperäiset on vielä jäljellä, ja ovat vieläpä hyväkuntoiset. Olenkin puolivakavissani miettinyt niiden kunnostamista ja takaisin paikalleen laittoa. Toisaalta nykyiset ikkunat ovat toimivat nykyaikaisine tuplalaseineen yms, joten onko järkevää vain esteettisistä syistä vaihtaa ne vanhat takaisin. Varsinkin kun muutakin työtä riittää vuosiksi eteenpäin.
Minä olen kunnostanut talomme vanhat ikkunat ja ollaan ne vaihdettu takaisin siltä osin kuin taloon oli uusittu ikkunoita joskus 80-luvulla. Olen sitä mieltä, että ehdottomasti kannattaa se vaiva nähdä, varsinkin, jos kyse kesäpaikasta, jossa luultavasti talvella oleskellaan vähemmän. Meillä siis ihan vakiasunnossa vanhat ikkunat nyt ja aivan yhtä hyvin pitävät lämpöä kuin mitkä tahansa muut, kun sisäpokat paperoi huolellisesti talveksi, ettei vetoa synny.
Talon yleisilmeeseen ikkunat vaikuttavat uskomattoman paljon ja uuden kyllä tunnistaa, jollei se ole aivan täsmälleen samanlainen ja samoilla mitoilla tehty kuin alkuperäiset. Paljon näkee vanhoja taloja, joihin uusittu ikkunat, joissa esim. valeristikot. Aivan hirveän näköisiä. Sen verran voisi panostaa, että teettää puusepällä aidot ruutuikkunat alkuperäisen ruutujaon mukaan, niihin saa kyllä lämpölasit nykypäivänä, jos sellaisia kaipaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ja ei, vaan kodissa pitäisi näkyä sisustuksessa koko talon elinkaari ja mahdollisimman paljon säilyttää talon alkuperää esim. rakenteissa ja kiinteissä kalusteissa.
Jotenkin surettaa, kuinka ostetaan joku 80-tai 90-lyvun talo ja se "päivitetään" v 2020 trendien mukaisesti ja alkuperäiset rakenteet tuhotaan ja raiskataan ja sisustus ja talo ovat aivan eri paria
Olen jo kauan ihmetellyt vihamielisyyttä 70-90-lukujen talon arkkitehtuuriin ja ne päivitetään "nykyaikaan" vaikka laadultaan ja kauneltaan ne eivät ole sen parempia, usein päinvastoin, kun eivät sovi talon tyyliin.
Samaa mieltä tästä, 80-luvulla rakennetussa talossa asuvana olen pikkuhiljaa alkanut pitää alkuperäisistä ratkaisuista eikä tulisi mieleenkään korvata esimerkiksi Yli 30-vuotta käyttöä kestänyttä parkettia vuoden päästä reunoista repsottavalla laminaatilla. Nykyään ongelma on sopivuuden lisäksi materiaalien laatu, itsensä saa maksaa kipeäksi jos haluaa aikaa kestävän tilaan oikeasti sopivan tyylikkään ratkaisun.
Ja koskaan ei voi tietää mitä seuraava asukas arvostaa, se että itse ei löydä jostain aikakaudesta mitään säilyttämisen arvoista ei tarkoita että sen aikakauden mahdollista helmeä kannattaa tuhota.
Tuo pitäisi -sana on hiukan siinä ja siinä. Jokaisella on oikeus tehdä kodistaan millaisen tahansa. Hänhän siinä asuu. Jos käymässä olevan vieraan silmää häiritsee, se on vain vieraan häiriö, toisen omistamaan ja asuttamaan asuntoon ei ole kellään nokan koputtamista.
Pilantaanko rakennus tai huoneisto, sekin on aina omistajan oma asia. Jos hän ei sitä pilaamisena pidä, niin sitten se ei ole pilalla. Se on sellainen, kuin hän sen haluaa olevan. Jos hän haluaa sen olevan sellainen ja viihtyy siinä, niin hän on tehnyt itselleen onnistuneen ratkaisun. Ei asumiskelpoinen asunto koskaan pilalla ole. Siinä asutaan.
Arvon aleneminenkin on aina ihmisten omassa mielessä. Minä asun 60-luvun alussa rakennetussa talossa, enkä halua tänne niitä alkuperäisiä hanoja, jotka tässä vielä ostaessamme oli. En usko, että niitä tulee kaipaamaan seuraavakaan omistaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääosin kyllä. Mutta saa olla ripaus moderniakin sisustusta. Hyvällä maulla yhdistettynä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä. Kerrokset saavat näkyä. Tosin vieroksun sitäkin, että kaikki pinnat pistetään kerralla ”uusiksi”.
Jossain ketjussa täällä joskus jo kirjoitinkin miten kammoksun tätä nykymuotia repiä (tarpeettomasti) vanhat pinkopahvit pois jotta saa hirren esiin. Rinnastan sen siihen kun joskus 2000-l alkupuolella kaikki vanhat huonekalut maalattiin valkoiseksi.
Maalautin, enkä itse alkanut sutia, KAIKKI perintökalleudet valkoisiksi 2010-luvulla.
Maalarikoulussa (=halvin mahdollinen maalauspaikka) kysyi opettaja viis kertaa olenko varma.
Olin.
Ja hetkeäkään ei ole kaduttanut.
Maalauksen jälkeen voit pudottaa sen kalleus-osion pois niiden nimestä.
Kuis? Kai ne arvokkaita on henkilölle itsellen, kun ne kerran halusi pitää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noista "pilalle" remontoiduista rintamamiestaloista.
Isovanhempani rakensivat aikoinaan rintamamiestalon, ihan lapiolla kaivoivat kellarin jne eli todella itse tehty. Ihana mummola, mutta ei se nyt mikään kaunistus ollut sisältä. Säästäväisinä olivat valinneet halpoja materiaaleja, joten esim. 90-luvulla rakennetussa sisävessassa oli halvat muovilattiat ja sen ajan todella pieni suihkukaapi, eikä ne keittiön lastulevykaapit 80-luvulta myöskään kovin hehkeät olleet enää heidän kuollessaan. Jos tällaisen talon remontoi, niin ei siinä mitään rikosta tee jos vanhat purkaa ja laittaa tilalle uudet ja modernit. Muistakaa ettei ne kaikki vanhat asunnot ole enää uusimpien ostajien aikaan ole todennäköisesti olleet alkuperäiskunnossa, vaan esim. umpipuiset keittiön kalusteet on voitu purkaa on montakymmentä vuotta sitten, ja ihan alkuperäisten omistajien toimesta.
Joissakin Helsingin yli 100-vuotiaissa arvokohteissa kylpyhuone laajennettu spa-osastoksi/saunaksi, alkuperäinen keittiö purettu ja keittiö rakennettu olohuoneen eli entisen salin nurkkaan tai seinustalle. Karmeita ratkaisuja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on 100-vuotias hirsitalon runko, mutta juuri mitään muuta alkuperäistä ei ollut säilytettävissä. Keittiö siis esimerkiksi on uusi mutta vanhaan taloon sopiva tyyliltään. On sekä vanhoja puukalusteita ostettu mutta myös ihan uusia. Mielestäni talo on kuitenkin ihan yhtenäinen ja sopivasti modernin ja vanhanaikaisen yhdistelmä. Tykkäämme ajattomasta tyylistä ylipäätään. En osaisi kuvitella tällaiseen taloon vaikkapa modernin kiiltäviä valkoisia tms pintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös satavuotta vanhassa talossa oli lapsuudessa alkuperäiset pienet ikkunat joita piti jokatalvi sitten aina tilkitä uudelleen ja veto kyllä aina kävi.Tuolloin vaimot aina kotona jolloin lämmitys niin ollut ongelma.Vanhoissakin jos pelkkää romantiikkaa hakee asumisessa niin täytyy osa huoneista pitää kylmänä talvet.
Juuri näin. Tasojen mataluus on myös haitta vanhoissa keittiöissä, nykyihminen on pitempi kuin menneet ikäpolvet. Ei tarvitse kuin käydä jossakin museoidussa asunnossa, jossa elänyt 1700-1800 lukujen ihmisiä, huomaa, että aikuisten sängyt ovat erittäin lyhyet ja kaikki ”tasot” huomattavan matalalla.
Jos vanhan talon keittiöstä haluaa toimivan ja ergonomisen, tasoja täytyy nostaa, joka ongelmallista ikkunoiden takia, jotka myös ”matalalla”.Usein tuo on toteutettu niin että taso on matalampi siitä ikkunan kohdalta. Vanhat sängyt on lyhyitä siksi että ennen nukuttiin puoli-istuvassa asennossa. Pelättiin että kuolema tulee ja vie, jos menee makuuasentoon. Oli ihmiset toki lyhyempiä kuin nyt, mutta ei nyt niin lyhyitä kuin ne sängyt.
Jostakin kirjasta luin, että keskipituus on noista ajoista noussut noin 20 senttiä, jos miehen keskipituus on nyt 175, on se tuolloin ollut n. 158 cm. Kyllä se sängyn mitta saattaa olla ihan oikein. Lisäksi säilyneet vaatteet ovat pienikokoisia, myös miesten.
Tasot on toki ikkunan kohdalla matalampia, pakkohan se on, siltikin huoneen mittasuhteet muuttuva kun tasoja joudutaan korottamaan.
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse, mutta talon alkuperäisiä elementtejä en kuitenkaan soisi hävitettävän. Esimerkiksi isot ikkunasyvennyt ja ikkunalaudat, leveät katto- ja jalkalistat, kattorosetit, kasettikatot, pariovet sisätiloissa jne.
Kodin pitää olla toimiva mutta noin kärjistetysti jos haluat avoimen yhtenäisen tilan ja modernit materiaalit (betonilattiaa jne.) älä lähde tekemään sitä jugend-taloon vaan etsi moderni rakennus.
Kyllä se pahalta näyttää, kun ihana vanha asunto on pilattu kiiltovalkoisella minimalismi-asketismi-remontilla. Sen verran voisi mielestäni vanhaa kunnioittaa, ettei väkisin runnottaisi satavuotiasta asuntoa 2020-luvun trendeihin.
Vierailija kirjoitti:
Noista "pilalle&Juntunen quot; remontoiduista rintamamiestaloista.
Isovanhempani rakensivat aikoinaan rintamamiestalon, ihan lapiolla kaivoivat kellarin jne eli todella itse tehty. Ihana mummola, mutta ei se nyt mikään kaunistus ollut sisältä. Säästäväisinä olivat valinneet halpoja materiaaleja, joten esim. 90-luvulla rakennetussa sisävessassa oli halvat muovilattiat ja sen ajan todella pieni suihkukaapi, eikä ne keittiön lastulevykaapit 80-luvulta myöskään kovin hehkeät olleet enää heidän kuollessaan. Jos tällaisen talon remontoi, niin ei siinä mitään rikosta tee jos vanhat purkaa ja laittaa tilalle uudet ja modernit. Muistakaa ettei ne kaikki vanhat asunnot ole enää uusimpien ostajien aikaan ole todennäköisesti olleet alkuperäiskunnossa, vaan esim. umpipuiset keittiön kalusteet on voitu purkaa on montakymmentä vuotta sitten, ja ihan alkuperäisten omistajien toimesta.
Juu, tämä on kyllä totta. Tosi monet rintamamiestalot on remontoitu "pilalle" jo silloin 80-luvulla, kun on laitettu nykyajan mukavuuksia. Niitä ei ehkä niin nykyihminen vaan huomaa, kun silmä on tottunut siihen. Mutta silti voi nykypäivänä remontoidessaan huomioida sen alkuperäisen ajan hengen, jos haluaa tyylikkään lopputuloksen. Se ei tarkoita että kaikkea tai edes mahdollisimman paljon alkuperäistä olisi näkyvillä, vaan sitä kokonaisuutta. Se vaan vaatii enemmän tyylitajua ja perehtymistä kuin sen uusimman muodin mukainen sisustus lattiasta kattoon.
Vierailija kirjoitti:
Noista "pilalle" remontoiduista rintamamiestaloista.
Isovanhempani rakensivat aikoinaan rintamamiestalon, ihan lapiolla kaivoivat kellarin jne eli todella itse tehty. Ihana mummola, mutta ei se nyt mikään kaunistus ollut sisältä. Säästäväisinä olivat valinneet halpoja materiaaleja, joten esim. 90-luvulla rakennetussa sisävessassa oli halvat muovilattiat ja sen ajan todella pieni suihkukaapi, eikä ne keittiön lastulevykaapit 80-luvulta myöskään kovin hehkeät olleet enää heidän kuollessaan. Jos tällaisen talon remontoi, niin ei siinä mitään rikosta tee jos vanhat purkaa ja laittaa tilalle uudet ja modernit. Muistakaa ettei ne kaikki vanhat asunnot ole enää uusimpien ostajien aikaan ole todennäköisesti olleet alkuperäiskunnossa, vaan esim. umpipuiset keittiön kalusteet on voitu purkaa on montakymmentä vuotta sitten, ja ihan alkuperäisten omistajien toimesta.
Tietysti nämä jutut ovat tapauskohtaisia. Mutta esim juuri noita rintamamiestaloja käsiteltiin aika kovalla kädellä joskus 90-00-luvun remonteissa alkuperäisten, vielä käyttökelpoisten, rakennusosien kohdalla. Esim 50-l laakaovet lensivät ulos ja vaihdettiin maalaisromanttisiin k-raudan pahvioviin, ikkunoita vaihdettiin usein turhaankin ja sisäkattojen rm-taloille ominaiset neliskulmaiset halltex-levyt poistettiin ja vaihdettiin modernimpaa tilalle, seiniin laitettiin kolkot kipsilevyt ja puukuitulevyt poistettiin. Nämä ovat mielestäni niitä rakennusaikakauden tunnelmanluojia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsokaapas vaikka tätä. Kyllä minä vaan ihan mielelläni asuisin tällaisessa ”museossa”, mielummin kuin Ikea-keittiötalossa.
Onpa kaunis! Tuossa ei kuvattu keittiötä. Minkälaisen keittiön sinä valitsisit tähän taloon, jos pitäisi hankkia uusi, eikä vanhaa voisi säilyttää?
Tässä näkyy yksi keittiö. Tuossa lehdessä on usein esitelty keittiöitäkin. Ja siinä on mainoksia puusepän verstaista, jotka tekevät vanhan tyylisiä keittiöitä. Niiden sivuilta voisi saada ideoita myös. Tätä lehteä myydään Suomessakin ihan yleisesti joka paikassa ja myös kirjastosta löytyy.
Sata ja yksi peukkua tälle. Vain yhden voi valitettavasti antaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kyse ei ole arvotalosta saati museaaliset kriteerit täyttävästä talosta, niin etköhän sinä ole siinä tapauksessa paras asiantuntija sanomaan mikä taloon sopii ja mikä ei. Sinun kotihan se on ja korkeintaan muu perhe voi olla eri mieltä, mutta silloinkin kai neuvotellaan.
Olen nähnyt niin monenlaisia ratkaisuja eri ikäisissä taloissa. Jos jollakin on tyylitajua ja kokonaisvaltaista, trendeistä riippumatonta suunnittelu- ja sisustamistaitoa lopputulema on usein onnistunut. Jos taas joku ei ihan ole varma ja mitä haluaa, niin se on sellaista arpomista miltä lopulta näyttää ja millaisia ratkaisuja.
Pahimmat mokat tapahtuvat yleensä julkisivussa ja millainen on piharatkaisu. Uhrataanko tietyn ikäisen talon pääoven kunnostamiseen aikaa ja rahaa vai valitaanko lähimmästä kooraudasta tarjousovi. Tai ikkunapokat yms. Niissä iskee joskus masennus, että voivoi kun olisivat nyt ihan vähän funtsanneet.
Tuunaus, entisöinti on arvokas taito, joten aina voi kämppää rempan alta purkaessa miettiä saisinko tuosta vielä uudenveroisen hiomalla ja maalaamalla tai nikkaroimalla murtuneen osaan kuntoon.
Meidän kesäpaikan ”murheena” on edellisen omistajan uusimat ikkunat. Ovat laadukkaat ja jopa puuikkunat, mutta niiden ruutujako on ihan eri kuin alkuperäisissä. Yläkerrassa on jäljellä alkuperäiset ikkunat, joten niiden eron huomaa entiseen ja se on aika merkittävä. Alkuperäiset on vielä jäljellä, ja ovat vieläpä hyväkuntoiset. Olenkin puolivakavissani miettinyt niiden kunnostamista ja takaisin paikalleen laittoa. Toisaalta nykyiset ikkunat ovat toimivat nykyaikaisine tuplalaseineen yms, joten onko järkevää vain esteettisistä syistä vaihtaa ne vanhat takaisin. Varsinkin kun muutakin työtä riittää vuosiksi eteenpäin.
Minä olen kunnostanut talomme vanhat ikkunat ja ollaan ne vaihdettu takaisin siltä osin kuin taloon oli uusittu ikkunoita joskus 80-luvulla. Olen sitä mieltä, että ehdottomasti kannattaa se vaiva nähdä, varsinkin, jos kyse kesäpaikasta, jossa luultavasti talvella oleskellaan vähemmän. Meillä siis ihan vakiasunnossa vanhat ikkunat nyt ja aivan yhtä hyvin pitävät lämpöä kuin mitkä tahansa muut, kun sisäpokat paperoi huolellisesti talveksi, ettei vetoa synny.
Talon yleisilmeeseen ikkunat vaikuttavat uskomattoman paljon ja uuden kyllä tunnistaa, jollei se ole aivan täsmälleen samanlainen ja samoilla mitoilla tehty kuin alkuperäiset. Paljon näkee vanhoja taloja, joihin uusittu ikkunat, joissa esim. valeristikot. Aivan hirveän näköisiä. Sen verran voisi panostaa, että teettää puusepällä aidot ruutuikkunat alkuperäisen ruutujaon mukaan, niihin saa kyllä lämpölasit nykypäivänä, jos sellaisia kaipaa.
Olen samaa mieltä, ikkunoilla on iso merkitys talon ulkonäköön. Vanhat ikkunat on ihania.
Samaa mieltä, missään tapauksessa ei tehosteseinät kuulu vanhaan taloon! Eivät ne minusta hyvältä näytä minkään aikakauden rakennuksissa, tulee vaan mieleen, että remontoijalta on budjetti loppunut kesken, eikä ole ollut varaa ostaa tarpeeksi tapettia/maalia koko huoneeseen... Vaaleat värit sinänsä eivät ole ongelma minusta, jos niistä tykkää. Ovat olleet muodissa ennen 2000-lukuakin. Meillä esim. 20-luvun talo, jossa ensimmäisen tapettikerroksen (tummasävyisiä) jälkeen tapetit olleet hyvinkin vaaleita sävyiltään vuosikymmen toisensa jälkeen. Eli makuasiasta kysymys minusta ja itse näkisin mieluummin vanhassa talossa vaaleasävyisen rakennusaikakautta kunnioittavan sisustuksen kuin moderneja 3D-tapetteja, vaikka olisivat miten värikkäitä ja rohkeita.