Täytin 26. Olen sinkku ja lapseton nainen. Koen tilanteeni epätoivoiseksi.

Jos olet akateeminen, sinulla ei ole mitään hätää. Lapsettomana taas on niin hauskaa, että harkitse sitä loppuiäksesi. Huomasithan jo, että sinulle kirjoitti joku ylipainoinen kolmen lapsen eronnut äiti. Haluaisitko olla sellainen?

Vierailija kirjoitti:

Jos olet akateeminen, sinulla ei ole mitään hätää. Lapsettomana taas on niin hauskaa, että harkitse sitä loppuiäksesi. Huomasithan jo, että sinulle kirjoitti joku ylipainoinen kolmen lapsen eronnut äiti. Haluaisitko olla sellainen?

mitä hauskaa lapsettomuudessa? ei koskaan pääse iloitsemaan jälkikasvustaan.. ikävä vanhuus ..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sun iässä mä olin myös neitsyt. Tapasin eksän 26v. ja saimme lapsen kun olin 30v. Olet vielä nuori. Älä lannistu.

Tämän tarinan hyvä opetus on se, että hän on eksä.

Eli jos sinäkin tapaat miehen, hän on vain väliaikainen. On vain sinun vuoro.

Älä puhu p....

Mulla on ollut muutama parisuhde elämäni aikana ja olen nyt parisuhteessa.

N49

Lapsettomuus on tie.

Olet todella nuori! Erosin sinun ikäisenä poikaystävästä. Nyt ollut siitä asti 6 vuotta sinkku, naimaton ja lapseton. Eikä ole miehiä näkyvissä. En silti vaivu epätoivoon. Oma syyni sinkkuuteen on vaikeus tai suoranainen pelko näyttää tunteita.

Ihana ikä.. lämmöllä muistelen..

NAL(sinkut palsta) kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet akateeminen, sinulla ei ole mitään hätää. Lapsettomana taas on niin hauskaa, että harkitse sitä loppuiäksesi. Huomasithan jo, että sinulle kirjoitti joku ylipainoinen kolmen lapsen eronnut äiti. Haluaisitko olla sellainen?

Naisen akateemisuudella ei ole merkitystä, se ei kiinnosta miehiä, vain nuoruus ja kauneus kiinnostaa. Ja lapsettomana ei ole naisella hauskaa vaan sellainen nainen on epäonnistunut elämässään ja hän on nolo vanha piika. Naisen kuuluu hankkia mies ja lapsia.

Kyse ei ole mistään miesten miellyttämisestä - vaikkakin akateeminen mies haluaa akateemisen naisen - vaan ihmisarvoisesta elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Monia sun ikäisiäsi miehiä ei vielä kiinnosta sitoutuminen ja perheen perustaminen. Monet ajattelevat, että eivät halua lapsia ikinä. Mieli saattaa muuttua myöhemmin. Tai sitten ei. Jos otat lapsikortin  liian aikaisin esille, moni mies juoksee jo sen vuoksi karkuun, vaikka muuten pitäisikin sinusta. 

Ja sitten jos et kerro lapsihaaveistasi "liian aikaisin" niin silloin koko jutusta ei tule vakavampaa, koska mies olettaa naisenkin haluavan vain kepeää tapailua ilman sen suurempia tulevaisuudensuunnitelmia ja/tai sitoutumista.

Liki kolmekymppisellä (jos minkään ikäisellä) ei kuitenkaan ole yhtään ylimääräistä aikaa tuhlattavaksi johonkin suhdesäätämiseen joka ei tule koskaan johtamaan mihinkään. Itseasiassa on tullut nähtyä sitäkin, että nainen suostuu pitkin hampain hieman kevyempään parisuhteeseen koska mies on muutoin potentiaalinen mutta ei ihan vielä valmis perheenperustamiseen sun muuhun. Suhde siis toimii ja on muutoin ihan kunnossa, mutta miehellä on vielä vähän jarrut päällä eikä nainen viitsi jatkuvasti painostaa koska mies ei ole vielä valmis, mutta haluaa sen perheen aikanaan. Sitten käykin parin vuoden päästä niin, että mies tapaa työympyröissä naisen, eroaa tästä edellisestä ja avioituu puolenvuoden tuntemisen jälkeen uuden naisen kanssa ja perustaa perheen. 

Tavallaan voisi siis sanoa, että tämä ensimmäinen nainen teki kaiken duunin ja tämä uusi korjasi sadon.

Harvalla 26v on nykyään lapsia.

Sinulla ei oo mitään hätää jos olet edes lähes normaalikokoinen ja näköinen 26v heteronainen.

Miten sinä olet yrittänyt etsiä miestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monia sun ikäisiäsi miehiä ei vielä kiinnosta sitoutuminen ja perheen perustaminen. Monet ajattelevat, että eivät halua lapsia ikinä. Mieli saattaa muuttua myöhemmin. Tai sitten ei. Jos otat lapsikortin  liian aikaisin esille, moni mies juoksee jo sen vuoksi karkuun, vaikka muuten pitäisikin sinusta. 

Ja sitten jos et kerro lapsihaaveistasi "liian aikaisin" niin silloin koko jutusta ei tule vakavampaa, koska mies olettaa naisenkin haluavan vain kepeää tapailua ilman sen suurempia tulevaisuudensuunnitelmia ja/tai sitoutumista.

Liki kolmekymppisellä (jos minkään ikäisellä) ei kuitenkaan ole yhtään ylimääräistä aikaa tuhlattavaksi johonkin suhdesäätämiseen joka ei tule koskaan johtamaan mihinkään. Itseasiassa on tullut nähtyä sitäkin, että nainen suostuu pitkin hampain hieman kevyempään parisuhteeseen koska mies on muutoin potentiaalinen mutta ei ihan vielä valmis perheenperustamiseen sun muuhun. Suhde siis toimii ja on muutoin ihan kunnossa, mutta miehellä on vielä vähän jarrut päällä eikä nainen viitsi jatkuvasti painostaa koska mies ei ole vielä valmis, mutta haluaa sen perheen aikanaan. Sitten käykin parin vuoden päästä niin, että mies tapaa työympyröissä naisen, eroaa tästä edellisestä ja avioituu puolenvuoden tuntemisen jälkeen uuden naisen kanssa ja perustaa perheen. 

Tavallaan voisi siis sanoa, että tämä ensimmäinen nainen teki kaiken duunin ja tämä uusi korjasi sadon.

Todennäköisesti uusi on just tällainen, joka ei ollenkaan ymmärrä kuinka tässä voisi kenelläkään olla mikään kiire/epätoivo/vaikeus, kun itsekin vasta kolmekymppisenä yht¨äkkiä keksi haluta lapsia ja parisuhteen ja siihen sopiva mieskin löytyi ihan sormia napsauttamalla ilman mitään etsimisiä..

Vierailija kirjoitti:

Öö mitä helv? Onko tää joku trolli?

Toinen N26, sinkku ja lapseton.

Trollihan tämä. Ap on mies, joka yrittää näillä avauksillaan väittää, että naisen peli on pelattu jos on sinkku 25-vuotiaana, ja että kaikkien naisten pitäisi hätäpäissään kelpuuttaa joku surkimus.

Ei ole ensimmäinen ihan samanlainen avaus.

Olet nuori vielä. Jos olet kyllästynyt kotimaan tarjontaan, niin lähde käymään Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa, sielläkin miehet etsii puolisoita ja varmasti haluaa lapsia. Tarjontaa on vaikka hvor mycket som helst. Ei tarvitse mennä tanskalaiseen spermapankkiin kun voit etsiä itsellesi miehen sieltä!

Vierailija kirjoitti:

Olet vielä todella nuori vaikka ei ehkä tunnu siltä. Vielä monia mahdollisuuksia edessä. Toista se on näin ylipainoisena suurperheen äitinä ja jo kolme kertaa eronneena.

Olethan käynyt eroseminaarin ja oppinut jotain itsestäsi. Jos kolme kertaa on eronnut, täytyy korjata jotain.

Käyttäjä33378 kirjoitti:

Olet nuori vielä. Jos olet kyllästynyt kotimaan tarjontaan, niin lähde käymään Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa, sielläkin miehet etsii puolisoita ja varmasti haluaa lapsia. Tarjontaa on vaikka hvor mycket som helst. Ei tarvitse mennä tanskalaiseen spermapankkiin kun voit etsiä itsellesi miehen sieltä!

Aika ahkeraan saa käydä treffeillä jos onnistuu edes kaikki suomalaiset miehet tutustumaan läpi. Saman ikäisiä kumppania etsiviä sinkkuja on vähintään kymmeniä tuhansia. Ongelma ei ole siinä, etteikö hyviä miehiä olisi. Ne pitää vaan oppia löytämään! Norjaan meneminen ei tätä ongelmaa ratkaise. Sama juttu se siellä olisi edessä. Vaikka voi tietysti sieltäkin joku rakkautensa löytää. Kannattaa kulkea silmät avoinna.

Olen 30,sinkku ja lapseton ja tyytyväinen etten tälläiseen maailmaan lapsia ole tehnyt, liian paljon pahuutta, liian paljon työttömyyttä ja nyt Ilmestyskirjan tapahtumat

Olen 32v lapseton sinkkunainen, enkä koe tilannettani epätoivoiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä33378 kirjoitti:

Olet nuori vielä. Jos olet kyllästynyt kotimaan tarjontaan, niin lähde käymään Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa, sielläkin miehet etsii puolisoita ja varmasti haluaa lapsia. Tarjontaa on vaikka hvor mycket som helst. Ei tarvitse mennä tanskalaiseen spermapankkiin kun voit etsiä itsellesi miehen sieltä!

Aika ahkeraan saa käydä treffeillä jos onnistuu edes kaikki suomalaiset miehet tutustumaan läpi. Saman ikäisiä kumppania etsiviä sinkkuja on vähintään kymmeniä tuhansia. Ongelma ei ole siinä, etteikö hyviä miehiä olisi. Ne pitää vaan oppia löytämään! Norjaan meneminen ei tätä ongelmaa ratkaise. Sama juttu se siellä olisi edessä. Vaikka voi tietysti sieltäkin joku rakkautensa löytää. Kannattaa kulkea silmät avoinna.

On siellä yksi merkittävä ero, nimittäin parempituloiset ja kouluttautuneet miehet, jos itsekin edustaa samanlaista porukkaa ja haluaa löytää omantasoisensa kumppanin. Nythän ei tietenkään voi lähteä minnekään, mutta sitten taas kun tilanne on vakaa niin pystyy menemään.

Vierailija kirjoitti:

Liian vanha et ole vielä, mutta pian olet. Ja tämä siis ihan ilman sarvia ja hampaita, kokemuksen syvällä rintaäänellä todettuna koska aika kuluu aivan järjettömän nopeasti. Olin siis samassa iässä samassa tilanteessa (tosin ikinä en osannut ajatella olevani liian vanha miesten mielestä) ja ehtinyt kipuilla sinkkuuttani ja varsinkin lapsettomuuttani jo muutaman vuoden koska perhekeskeistä ja sitoutumiskykyistä ja -haluista miestä ei näkynyt ei kuulunut.

Sitten sitä olinkin jo kolmekymmentä ja pikkuhiljaa aloin hyväksyä ajatuksen siitä ettei minusta tullut nuorta äitiä, mutta onneksi vielä on aikaa muutama vuosi. Sitten tuli 35-vuotissynttärit eikä tilanne ollut muuttunut kuin huonommaksi ja oikeasti ihan kaikki pätkääkään potentiaalisen oloiset miehet näytti olevan jo perheensä perustaneet. Sitten tulikin 40-vuotispäivä jolloin jouduin myöntämään itselleni, että näin tässä kävi olen lapseton ja ikisinkku eikä tilanne tästä muuksi muutu. Ei ole muuttunut, olen nyt 44-vuotias ja ihan tasan samassa tilanteessa kuin 26-vuotiaana. Tuntuu aivan käsittämättömältä, että siitä on pian 2 vuosikymmentä ja kaikki mitä parisuhderintamalla on siinä ajassa tapahtunut olisi joutanut jäädä väliin.

Minun vinkkini on, tee lapsi/lapset yksin ja mahdollisimman pian sekä unohda haaveet ydinperheestä ja parisuhteesta. Jos jaksat odottaa ja etsiä niin todennäköisesti sinullekin käy näin ja et saa mitään.

Lapsilla on oikeus myös isään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet akateeminen, sinulla ei ole mitään hätää. Lapsettomana taas on niin hauskaa, että harkitse sitä loppuiäksesi. Huomasithan jo, että sinulle kirjoitti joku ylipainoinen kolmen lapsen eronnut äiti. Haluaisitko olla sellainen?

mitä hauskaa lapsettomuudessa? ei koskaan pääse iloitsemaan jälkikasvustaan.. ikävä vanhuus ..

En ymmärrä tätä lasten tuputtamista. Kiva jos itse olet sitä mieltä, mutta tarvitseeko kaikkien olla samaa mieltä kanssasi.

Eikö ole ihan jokaisen oma valinta, haluaako elämäänsä lapsia vai ei. Omaa elämää voi elää ja siihen saada sisältöä myös jonkin muun kautta kuin omien lastensa ja lastenlastensa.