Tukien leikkaaminen

Kai ootte liitossa nyt saa moni ansiosidonnaista uusia asiakkaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman tukia niiden syrjäytyneiden olisi pakko olla aloitteellisia ja toimeliaita, sen sijaan, että vain passivoituisivat ja eristäytyisivät.

Jep, kuten jenkeissä, Intiassa, Kiinassa ja ItäEuroopassa, rupeaisi alkoholi ja huumeet maistumaan, ja katuryöstely ja väkivalta olisi yleisempää. Kelpo idea!

Yksi syy miksi suomalaiset köyhät ovat vähän lampaita on tämä tukijärjestelmä. Jos sitä ei olisi niin rikkaiden olisi syytä ruveta rakentamaan tonteilleen suojamuureja ja vältellä kaduilla kävelyä.

Suomessa oli lama 1990-luvulla eikä silti ollut tuollaista. Huumeet maistui jo ennen lamaa, mutta nyt viruksen ansiosta tuonti on pysähtynyt ja tarjolla on vain kotona kasvatettua.

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy miksi suomalaiset köyhät ovat vähän lampaita on tämä tukijärjestelmä. Jos sitä ei olisi niin rikkaiden olisi syytä ruveta rakentamaan tonteilleen suojamuureja ja vältellä kaduilla kävelyä.

Mulla on tästä nuoruudesta omaa kokemusta ja jälkeenpäin ajateltuna havainnot tukevat tätä teoriaa. Kuun alussa kun tuet tulivat, kukaan ei jaksanut tehdä mitään, mutta loppukuusta kaikenlainen "puuhastelu" lisääntyi kun tili oli tyhjä ja rahaa piti saada. Silloin pyörävarastot, lähikaupat ja diilaus tulivat kuvioihin, ja velkojakin aktivoiduttiin perimään.

Jos rahaa ei olisi ollenkaan ja vuokrakin pitäisi kattaa rötöstelyllä, niin aikamoinen sotku siitä tulisi. Iso osa tietenkin vain alistuisi tilanteeseen, mutta pienikin vähemmistö aiheuttaa aivan poskettomat kulut.

Jätetään vaan ulkomaan elätit ottamatta ja huolehditaan niistä omista kansalaisista seuraavat 10 vuotta, niin sillä se järjestyy. Ulkomaan elätit voi sillä aikaa opetella elämään kuin sivistyneet ihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näen, että nyt olisi jo korkea aika lopettaa lapsilisien maksaminen kaikilta. Tämä ei enää kuulu nykyaikaan, kun molemmat vanhemmat voi käydä töissä, eikä kotirouva ole enää ammatti.

Lapsilisät ja kotihoidon tuki ovat ensimmäisinä listoilla. Ne olisi pitönyt lakkauttaa jo kauan sitten.

Eikös syntyvyyden aleneminen ole ollut ongelma jo pitkään. Kannattaa vielä asumistuet lakkauttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä tukiasiat ovat sellaiset, joiden lakkauttamisesta on helppo huudella, kun itsellä on työ, terveet lapset, asunto ja yleisesti ottaen kaikki hyvin.

Mutta oletteko ajatelleet, että joskus se onni voi kääntyä ja sitä tukea voi tarvita itse. Haluatko, että heikommin pärjäävä lapsesi jää kaikkien tukien ulkopuolelle ja syrjätyy elämässä? Haluatko, että perheesi elää siinä alipalkatussa pätkätyöhelvetissä ja miettii joka päivä, mistä haalisi ruoan perheelle? Entä jos itse vammaudut tai sinulle syntyy vammainen lapsi?

Valitettavasti joillakin ei sitä empatiaa ole sen vertaa, ettei osaa ajatella noin pitkälle ennen kuin sattuu omalle kohdalle. Kyllä silloin alkaa arvo- ja ajatusmaailma muuttua ja tuet kelvata.

Te asumistukien lakkauttajat muuten kusette ensisijaisesti vuokranantajien kintuille. Miksi haluatte heille pahaa?

Oletko huomannut, että ne vääristävät kilpailua. Monet ovat "asuntosijoittajia", eli vivuttavat maksimipääomalla asuntoihin, joita vuokraavat useimmiten asumistukea tarvitseville ihmisille kuorien kermat päältä. Asuntovivutus johtaa siihen, että konkreettista rahaa kyseisellä sijoittajalla ei ole paljoa, pääosin I owe you -lappusia. Samalla asuntojen hinnat ja vuokrat ovat kohonneet, koska niistä on kysyntää. Ei ole reilua mielestäni pienituloisia kohtaan.  

Ja mielestäsi on reilua köyhiä kohtaan ajaa heidät kodittomiksi? Kerrassaan itsekäs maailmankuva.

Varmasti keksitään erilaisia "tilapäisasuntoja". Tyhjiä tehdashalleja on vaikka kuinka paljon. Kohta varmaan myös hotelleja on tyhjillään. Kimppa-asumisen suosio kasvaa.

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä tukiasiat ovat sellaiset, joiden lakkauttamisesta on helppo huudella, kun itsellä on työ, terveet lapset, asunto ja yleisesti ottaen kaikki hyvin.

Mutta oletteko ajatelleet, että joskus se onni voi kääntyä ja sitä tukea voi tarvita itse. Haluatko, että heikommin pärjäävä lapsesi jää kaikkien tukien ulkopuolelle ja syrjätyy elämässä? Haluatko, että perheesi elää siinä alipalkatussa pätkätyöhelvetissä ja miettii joka päivä, mistä haalisi ruoan perheelle? Entä jos itse vammaudut tai sinulle syntyy vammainen lapsi?

Tuet juuri mahdollistavat sen syrjäytymisen. Eli kun nuori aikuinen saa tukia, niin sitten pystyy eristäytymään kerrostaloyksiöön pleikkarin, pakastepitsan ja kokispullon kanssa.

Ilman tukia niiden syrjäytyneiden olisi pakko olla aloitteellisia ja toimeliaita, sen sijaan, että vain passivoituisivat ja eristäytyisivät.

Ne jotka on aktiivisia ja toimeliaita, ovat sitä sitten harmaalla alueella jos laillisia reittejä ei löydy töitä eikä yhteiskunnalta tipu tukia. Ymmärrätkö että sosiaalituet ovat taloudellista toimintaa? Käsityksesi tuista syrjäytymisen mahdollistajana on erittäin suppea ja osoittaa vain tietämättömyyttä. Tukien avulla hetkellisesti työkyvytön selviää jaloilleen, tuilla ehkäistään syrjäytymistä ja rikollisuutta. Tosiasia myös on, että jotkut ei tule koskaan olemaan työkykyisiä. On sivistysvaltion tärkeimpiä eettisiä periaatteita, ettei näitä tapauksia jätetä ojaan mätänemään.

Syrjäytyneellä tukiriippuvuus on pitkäaikaista eikä lyhytaikaista.

Mitä aktiivisuuteen ja toimeliaisuuteen tulee, niin sinustako ihminen ei voi passivoitua?

Ainoat varsinaiset hommat mitä tyypillinen pahemmin syrjäytynyt jaksaa tehdä ovat tukihakemusten lähettäminen sekä kaupassa käynti. Nämä sen takia, koska muuten perustarpeet eli ruoka ja lämpö jäävät täyttymättä. Jos yhteiskunta edellyttäisi perustarpeiden täyttämiseen muutakin, niin sitten he toki tekisivät myös sen muun, koska perustarpeiden täyttämiseen on ihmisellä erittäin kova motivaatio. Mutta nykyisin valitettavasti ei edellytetä mitään muuta, jolloin monet ajautuvat erittäin pahaan passivoitumiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näen, että nyt olisi jo korkea aika lopettaa lapsilisien maksaminen kaikilta. Tämä ei enää kuulu nykyaikaan, kun molemmat vanhemmat voi käydä töissä, eikä kotirouva ole enää ammatti.

Lapsilisät ja kotihoidon tuki ovat ensimmäisinä listoilla. Ne olisi pitönyt lakkauttaa jo kauan sitten.

Miten mä luulin, että meillä oli ongelma, että porukka ei hanki enää lapsia ja syntyvyys on romahtanut? Luuletko, että toi vaikuttaa siihen miten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä tukiasiat ovat sellaiset, joiden lakkauttamisesta on helppo huudella, kun itsellä on työ, terveet lapset, asunto ja yleisesti ottaen kaikki hyvin.

Mutta oletteko ajatelleet, että joskus se onni voi kääntyä ja sitä tukea voi tarvita itse. Haluatko, että heikommin pärjäävä lapsesi jää kaikkien tukien ulkopuolelle ja syrjätyy elämässä? Haluatko, että perheesi elää siinä alipalkatussa pätkätyöhelvetissä ja miettii joka päivä, mistä haalisi ruoan perheelle? Entä jos itse vammaudut tai sinulle syntyy vammainen lapsi?

Tuet juuri mahdollistavat sen syrjäytymisen. Eli kun nuori aikuinen saa tukia, niin sitten pystyy eristäytymään kerrostaloyksiöön pleikkarin, pakastepitsan ja kokispullon kanssa.

Ilman tukia niiden syrjäytyneiden olisi pakko olla aloitteellisia ja toimeliaita, sen sijaan, että vain passivoituisivat ja eristäytyisivät.

Ei ne nuoret syrjäydy itsestään vaan monenlaisen tuen puuttuessa eikä vain rahallisen tuen.  Ja joillakin ei oikeasti ole edellytyksia hankkitua mihin tahansa ammattiin, toiset ei edes voi mennä ammattiin johon haluaisivat, jos on jokin sairaus tai vamma rajoittamassa. Entä kun niitä sairauksia tai vammoja on useampi samalla yksilöllä, kaikki ei aina näy ulospäin, mutta rajoitteet ovat silti sille nuorelle todellisia. 

Monella on lisäksi kodin tukikin pientä, jos vanhempien pitää käydä useammassa työssä sen takia, että palkat ovat niin surkeita. Jos näiltä vielä viedään tuetkin pois, niin elämä vaikeutuu entisestään eikä sille nuorelle jää ainakaan yhtään enempää aikaa. Mitkään asiat eivät ole niin simppeleitä kuin sinä kuvittelet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä tukiasiat ovat sellaiset, joiden lakkauttamisesta on helppo huudella, kun itsellä on työ, terveet lapset, asunto ja yleisesti ottaen kaikki hyvin.

Mutta oletteko ajatelleet, että joskus se onni voi kääntyä ja sitä tukea voi tarvita itse. Haluatko, että heikommin pärjäävä lapsesi jää kaikkien tukien ulkopuolelle ja syrjätyy elämässä? Haluatko, että perheesi elää siinä alipalkatussa pätkätyöhelvetissä ja miettii joka päivä, mistä haalisi ruoan perheelle? Entä jos itse vammaudut tai sinulle syntyy vammainen lapsi?

Valitettavasti joillakin ei sitä empatiaa ole sen vertaa, ettei osaa ajatella noin pitkälle ennen kuin sattuu omalle kohdalle. Kyllä silloin alkaa arvo- ja ajatusmaailma muuttua ja tuet kelvata.

Te asumistukien lakkauttajat muuten kusette ensisijaisesti vuokranantajien kintuille. Miksi haluatte heille pahaa?

Oletko huomannut, että ne vääristävät kilpailua. Monet ovat "asuntosijoittajia", eli vivuttavat maksimipääomalla asuntoihin, joita vuokraavat useimmiten asumistukea tarvitseville ihmisille kuorien kermat päältä. Asuntovivutus johtaa siihen, että konkreettista rahaa kyseisellä sijoittajalla ei ole paljoa, pääosin I owe you -lappusia. Samalla asuntojen hinnat ja vuokrat ovat kohonneet, koska niistä on kysyntää. Ei ole reilua mielestäni pienituloisia kohtaan.  

Ja mielestäsi on reilua köyhiä kohtaan ajaa heidät kodittomiksi? Kerrassaan itsekäs maailmankuva.

Itsekäs? Etkö ymmärtänyt tekstiä? Luepa uudestaan. 

Sehän se olisi myös tukien leikkaamisen sivutuote. Vai saisiko ihmiset asua vuokraa maksamatta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä tukiasiat ovat sellaiset, joiden lakkauttamisesta on helppo huudella, kun itsellä on työ, terveet lapset, asunto ja yleisesti ottaen kaikki hyvin.

Mutta oletteko ajatelleet, että joskus se onni voi kääntyä ja sitä tukea voi tarvita itse. Haluatko, että heikommin pärjäävä lapsesi jää kaikkien tukien ulkopuolelle ja syrjätyy elämässä? Haluatko, että perheesi elää siinä alipalkatussa pätkätyöhelvetissä ja miettii joka päivä, mistä haalisi ruoan perheelle? Entä jos itse vammaudut tai sinulle syntyy vammainen lapsi?

Tuet juuri mahdollistavat sen syrjäytymisen. Eli kun nuori aikuinen saa tukia, niin sitten pystyy eristäytymään kerrostaloyksiöön pleikkarin, pakastepitsan ja kokispullon kanssa.

Ilman tukia niiden syrjäytyneiden olisi pakko olla aloitteellisia ja toimeliaita, sen sijaan, että vain passivoituisivat ja eristäytyisivät.

Ne jotka on aktiivisia ja toimeliaita, ovat sitä sitten harmaalla alueella jos laillisia reittejä ei löydy töitä eikä yhteiskunnalta tipu tukia. Ymmärrätkö että sosiaalituet ovat taloudellista toimintaa? Käsityksesi tuista syrjäytymisen mahdollistajana on erittäin suppea ja osoittaa vain tietämättömyyttä. Tukien avulla hetkellisesti työkyvytön selviää jaloilleen, tuilla ehkäistään syrjäytymistä ja rikollisuutta. Tosiasia myös on, että jotkut ei tule koskaan olemaan työkykyisiä. On sivistysvaltion tärkeimpiä eettisiä periaatteita, ettei näitä tapauksia jätetä ojaan mätänemään.

Syrjäytyneellä tukiriippuvuus on pitkäaikaista eikä lyhytaikaista.

Mitä aktiivisuuteen ja toimeliaisuuteen tulee, niin sinustako ihminen ei voi passivoitua?

Ainoat varsinaiset hommat mitä tyypillinen pahemmin syrjäytynyt jaksaa tehdä ovat tukihakemusten lähettäminen sekä kaupassa käynti. Nämä sen takia, koska muuten perustarpeet eli ruoka ja lämpö jäävät täyttymättä. Jos yhteiskunta edellyttäisi perustarpeiden täyttämiseen muutakin, niin sitten he toki tekisivät myös sen muun, koska perustarpeiden täyttämiseen on ihmisellä erittäin kova motivaatio. Mutta nykyisin valitettavasti ei edellytetä mitään muuta, jolloin monet ajautuvat erittäin pahaan passivoitumiseen.

Totta kai voi passivoitua. Mutta tässä on vain yksi työttömien ryhmä, joka ei edusta kaikkia työttömiä. Ja ottaisitko itse töihin jonkun passiivisen työnvälttelijän? Mitä luulet että tapahtuu kun ihmisistä ei pidetä huolta? Rikollisuutta tapahtuu. Sitäkö haluat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä tukiasiat ovat sellaiset, joiden lakkauttamisesta on helppo huudella, kun itsellä on työ, terveet lapset, asunto ja yleisesti ottaen kaikki hyvin.

Mutta oletteko ajatelleet, että joskus se onni voi kääntyä ja sitä tukea voi tarvita itse. Haluatko, että heikommin pärjäävä lapsesi jää kaikkien tukien ulkopuolelle ja syrjätyy elämässä? Haluatko, että perheesi elää siinä alipalkatussa pätkätyöhelvetissä ja miettii joka päivä, mistä haalisi ruoan perheelle? Entä jos itse vammaudut tai sinulle syntyy vammainen lapsi?

Tuet juuri mahdollistavat sen syrjäytymisen. Eli kun nuori aikuinen saa tukia, niin sitten pystyy eristäytymään kerrostaloyksiöön pleikkarin, pakastepitsan ja kokispullon kanssa.

Ilman tukia niiden syrjäytyneiden olisi pakko olla aloitteellisia ja toimeliaita, sen sijaan, että vain passivoituisivat ja eristäytyisivät.

Ei ne nuoret syrjäydy itsestään vaan monenlaisen tuen puuttuessa eikä vain rahallisen tuen.  Ja joillakin ei oikeasti ole edellytyksia hankkitua mihin tahansa ammattiin, toiset ei edes voi mennä ammattiin johon haluaisivat, jos on jokin sairaus tai vamma rajoittamassa. Entä kun niitä sairauksia tai vammoja on useampi samalla yksilöllä, kaikki ei aina näy ulospäin, mutta rajoitteet ovat silti sille nuorelle todellisia. 

Monella on lisäksi kodin tukikin pientä, jos vanhempien pitää käydä useammassa työssä sen takia, että palkat ovat niin surkeita. Jos näiltä vielä viedään tuetkin pois, niin elämä vaikeutuu entisestään eikä sille nuorelle jää ainakaan yhtään enempää aikaa. Mitkään asiat eivät ole niin simppeleitä kuin sinä kuvittelet.

Ennen vanhaan ei ollut tätä syrjäytymisilmiötä. Silloin purtiin hammasta ja käytiin koulussa ja töissä vaikka olisikin ahdistanut tai oltu alakuloisia. Ja se epämukavuusalueella olo kannatti, koska juuri se on se, mikä vie elämää eteenpäin.

Nykyisessä tukiyhteiskunnassa ihmisen ei ole mikään pakko mennä epämukavuusalueelleen, ja sen seuraukset kyllä huomaa.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oli lama 1990-luvulla eikä silti ollut tuollaista. Huumeet maistui jo ennen lamaa, mutta nyt viruksen ansiosta tuonti on pysähtynyt ja tarjolla on vain kotona kasvatettua.

90-luvun laman aikana alkoholiin liittyvä väkivalta kaksinkertaistui ympäri Suomen,

perheväkivalta kaksinkertaistui ympäri Suomen,

huumeiden käyttö kolminkertaistui ja loi tietyille alueille pysyviä huumeidenkuljetusrinkejä joita ei Suomessa aikaisemmin ollut.

Itsemurhat nelinkertaistui.

90-luvun lapsisukupolvella on nykyäänkin kolminkertaisempi todennäköisyys syyllistyä huume-ja väkivaltarikoksiin, sen lisäksi mielenterveysongelmat ovat heille jopa viisi kertaa todennäköisempiä mitä myöhemmillä tai edellisillä sukupolvilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muualla asumistuki on osa toimeentulotukea, ei mikään erillisrahoitus. Poistamalla asumistuki ja liittämällä se osaksi toimeentulotukea ja samalla pienentämällä toimeentulotuki todellisia kuluja vastaavaksi saadaan isot säästöt. Ei kenellekään pidä maksaa omaa asuntoa, asuntolapaikka riittää.

Millaisia nämä asuntolat olisivat? Onko siellä ihan ok pitää myös lapsia?

Mitä arvelisit asuntolapaikan todellisten kustannusten olevan per henki/pariskunta/lapsiperhe kuussa? Eli tulevatko ne varmasti halvemmaksi kuin toimeentulotuki?

Entä jos on pätkäduunari, jolla välillä on töitä ja välillä joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, niin saisiko siellä asuntolassa asua silloinkin kun sattuu olemaan töitä? Jos, niin kuinka usein asumisoikeus tarkastettaisiin? Tuntuisi aika epäkäytännölliseltä kaavailemasi systeemin takia joutua muuttorumbaan, jossa on puoli vuotta asuntolassa ja seuraavat puoli vuotta muualla. Mieluummin sitä olisi kokonaan tekemättä töitä kuin ottaisi tuollaisen rasituksen. Etenkin jos lasten kanssa vielä joutuu muuttamaan ees taas.

Englannissa on jo lapsiperheitäkin kadulla. Muuttorumba on pieni ongelma.

Odotellaan rauhassa. Pian nähdään, millainen systeemi meillä kehitellään.

Kokonaan työttömiä tulee lisää, halusi tai ei. Vaikka joku mieluummin tekisi töitä.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä tukiasiat ovat sellaiset, joiden lakkauttamisesta on helppo huudella, kun itsellä on työ, terveet lapset, asunto ja yleisesti ottaen kaikki hyvin.

Mutta oletteko ajatelleet, että joskus se onni voi kääntyä ja sitä tukea voi tarvita itse. Haluatko, että heikommin pärjäävä lapsesi jää kaikkien tukien ulkopuolelle ja syrjätyy elämässä? Haluatko, että perheesi elää siinä alipalkatussa pätkätyöhelvetissä ja miettii joka päivä, mistä haalisi ruoan perheelle? Entä jos itse vammaudut tai sinulle syntyy vammainen lapsi?

Tuet juuri mahdollistavat sen syrjäytymisen. Eli kun nuori aikuinen saa tukia, niin sitten pystyy eristäytymään kerrostaloyksiöön pleikkarin, pakastepitsan ja kokispullon kanssa.

Ilman tukia niiden syrjäytyneiden olisi pakko olla aloitteellisia ja toimeliaita, sen sijaan, että vain passivoituisivat ja eristäytyisivät.

Ne jotka on aktiivisia ja toimeliaita, ovat sitä sitten harmaalla alueella jos laillisia reittejä ei löydy töitä eikä yhteiskunnalta tipu tukia. Ymmärrätkö että sosiaalituet ovat taloudellista toimintaa? Käsityksesi tuista syrjäytymisen mahdollistajana on erittäin suppea ja osoittaa vain tietämättömyyttä. Tukien avulla hetkellisesti työkyvytön selviää jaloilleen, tuilla ehkäistään syrjäytymistä ja rikollisuutta. Tosiasia myös on, että jotkut ei tule koskaan olemaan työkykyisiä. On sivistysvaltion tärkeimpiä eettisiä periaatteita, ettei näitä tapauksia jätetä ojaan mätänemään.

Syrjäytyneellä tukiriippuvuus on pitkäaikaista eikä lyhytaikaista.

Mitä aktiivisuuteen ja toimeliaisuuteen tulee, niin sinustako ihminen ei voi passivoitua?

Ainoat varsinaiset hommat mitä tyypillinen pahemmin syrjäytynyt jaksaa tehdä ovat tukihakemusten lähettäminen sekä kaupassa käynti. Nämä sen takia, koska muuten perustarpeet eli ruoka ja lämpö jäävät täyttymättä. Jos yhteiskunta edellyttäisi perustarpeiden täyttämiseen muutakin, niin sitten he toki tekisivät myös sen muun, koska perustarpeiden täyttämiseen on ihmisellä erittäin kova motivaatio. Mutta nykyisin valitettavasti ei edellytetä mitään muuta, jolloin monet ajautuvat erittäin pahaan passivoitumiseen.

Totta kai voi passivoitua. Mutta tässä on vain yksi työttömien ryhmä, joka ei edusta kaikkia työttömiä. Ja ottaisitko itse töihin jonkun passiivisen työnvälttelijän? Mitä luulet että tapahtuu kun ihmisistä ei pidetä huolta? Rikollisuutta tapahtuu. Sitäkö haluat?

Passiivinen työnvälttely on asia jonka ihminen oppii.

Jos ei ole tottunut työntekoon, niin totta kai työnteko tuntuu pahalta.

Nälän ja kylmän uhka on hyvä motivoija siihen, että totuttautuu työntekoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä tukiasiat ovat sellaiset, joiden lakkauttamisesta on helppo huudella, kun itsellä on työ, terveet lapset, asunto ja yleisesti ottaen kaikki hyvin.

Mutta oletteko ajatelleet, että joskus se onni voi kääntyä ja sitä tukea voi tarvita itse. Haluatko, että heikommin pärjäävä lapsesi jää kaikkien tukien ulkopuolelle ja syrjätyy elämässä? Haluatko, että perheesi elää siinä alipalkatussa pätkätyöhelvetissä ja miettii joka päivä, mistä haalisi ruoan perheelle? Entä jos itse vammaudut tai sinulle syntyy vammainen lapsi?

Tuet juuri mahdollistavat sen syrjäytymisen. Eli kun nuori aikuinen saa tukia, niin sitten pystyy eristäytymään kerrostaloyksiöön pleikkarin, pakastepitsan ja kokispullon kanssa.

Ilman tukia niiden syrjäytyneiden olisi pakko olla aloitteellisia ja toimeliaita, sen sijaan, että vain passivoituisivat ja eristäytyisivät.

Ei ne nuoret syrjäydy itsestään vaan monenlaisen tuen puuttuessa eikä vain rahallisen tuen.  Ja joillakin ei oikeasti ole edellytyksia hankkitua mihin tahansa ammattiin, toiset ei edes voi mennä ammattiin johon haluaisivat, jos on jokin sairaus tai vamma rajoittamassa. Entä kun niitä sairauksia tai vammoja on useampi samalla yksilöllä, kaikki ei aina näy ulospäin, mutta rajoitteet ovat silti sille nuorelle todellisia. 

Monella on lisäksi kodin tukikin pientä, jos vanhempien pitää käydä useammassa työssä sen takia, että palkat ovat niin surkeita. Jos näiltä vielä viedään tuetkin pois, niin elämä vaikeutuu entisestään eikä sille nuorelle jää ainakaan yhtään enempää aikaa. Mitkään asiat eivät ole niin simppeleitä kuin sinä kuvittelet.

Ennen vanhaan ei ollut tätä syrjäytymisilmiötä. Silloin purtiin hammasta ja käytiin koulussa ja töissä vaikka olisikin ahdistanut tai oltu alakuloisia. Ja se epämukavuusalueella olo kannatti, koska juuri se on se, mikä vie elämää eteenpäin.

Nykyisessä tukiyhteiskunnassa ihmisen ei ole mikään pakko mennä epämukavuusalueelleen, ja sen seuraukset kyllä huomaa.

Ai että peräkammarin pojat oli ihan urbaania legendaa vaan?

Oletko elänyt nyky-yhteiskunnassa? Se ei muuta olekaan kuin epämukavuusalueella seilaamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä tukiasiat ovat sellaiset, joiden lakkauttamisesta on helppo huudella, kun itsellä on työ, terveet lapset, asunto ja yleisesti ottaen kaikki hyvin.

Mutta oletteko ajatelleet, että joskus se onni voi kääntyä ja sitä tukea voi tarvita itse. Haluatko, että heikommin pärjäävä lapsesi jää kaikkien tukien ulkopuolelle ja syrjätyy elämässä? Haluatko, että perheesi elää siinä alipalkatussa pätkätyöhelvetissä ja miettii joka päivä, mistä haalisi ruoan perheelle? Entä jos itse vammaudut tai sinulle syntyy vammainen lapsi?

Tuet juuri mahdollistavat sen syrjäytymisen. Eli kun nuori aikuinen saa tukia, niin sitten pystyy eristäytymään kerrostaloyksiöön pleikkarin, pakastepitsan ja kokispullon kanssa.

Ilman tukia niiden syrjäytyneiden olisi pakko olla aloitteellisia ja toimeliaita, sen sijaan, että vain passivoituisivat ja eristäytyisivät.

Nyky-yhteiskunnassa on helvetin vaikeaa olla aloitteellinen. Mitetitäänpä, voitko laittaa omin lupinesi vaikka kioskin, ravintolan, katukeittiön hyvälle myyntipaikalle keskusta-alueelle? Osaatko korjata nykyaikaisia kodinkoneita, autoja, ruohonleikkureita yms. omalla pikku verstaallasi, ilman kalliita investointeja? Osaatko tehdä pienellä investoinnilla jotain sellaista tuotetta tai palvelua, joka elättäisi sinut ja perheesi, vaikkapa kotikampaajana tai kynsien laittajana tai pikkuremppojen tekijänä osaamattomille? Kyllähän tekemätöntä työtä on ja palveluja kaivataan, mutta kun niistä pitää maksaa liiketilan vuokra, markkinointikulut, oma palkka ja muut sivukulut sekä vielä kirjanpitäjä, niin ei ole oikein mahdollista ainakaan perhettä perustaa.  Ja kaikissa ammateissa tarvitaan koulutusta, koneita ja laitteita sekä liiketiloja jotka pitää ensin hankkia velkarahalla ennen kuin pääsee yrittämään. 

Vierailija kirjoitti:

Jätetään vaan ulkomaan elätit ottamatta ja huolehditaan niistä omista kansalaisista seuraavat 10 vuotta, niin sillä se järjestyy. Ulkomaan elätit voi sillä aikaa opetella elämään kuin sivistyneet ihmiset.

Niin jätetään, mutta se ei riitä. Jokaisen kynnelle kykenevän täytyy alkaa huolehtimaan itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä tukiasiat ovat sellaiset, joiden lakkauttamisesta on helppo huudella, kun itsellä on työ, terveet lapset, asunto ja yleisesti ottaen kaikki hyvin.

Mutta oletteko ajatelleet, että joskus se onni voi kääntyä ja sitä tukea voi tarvita itse. Haluatko, että heikommin pärjäävä lapsesi jää kaikkien tukien ulkopuolelle ja syrjätyy elämässä? Haluatko, että perheesi elää siinä alipalkatussa pätkätyöhelvetissä ja miettii joka päivä, mistä haalisi ruoan perheelle? Entä jos itse vammaudut tai sinulle syntyy vammainen lapsi?

Tuet juuri mahdollistavat sen syrjäytymisen. Eli kun nuori aikuinen saa tukia, niin sitten pystyy eristäytymään kerrostaloyksiöön pleikkarin, pakastepitsan ja kokispullon kanssa.

Ilman tukia niiden syrjäytyneiden olisi pakko olla aloitteellisia ja toimeliaita, sen sijaan, että vain passivoituisivat ja eristäytyisivät.

Ne jotka on aktiivisia ja toimeliaita, ovat sitä sitten harmaalla alueella jos laillisia reittejä ei löydy töitä eikä yhteiskunnalta tipu tukia. Ymmärrätkö että sosiaalituet ovat taloudellista toimintaa? Käsityksesi tuista syrjäytymisen mahdollistajana on erittäin suppea ja osoittaa vain tietämättömyyttä. Tukien avulla hetkellisesti työkyvytön selviää jaloilleen, tuilla ehkäistään syrjäytymistä ja rikollisuutta. Tosiasia myös on, että jotkut ei tule koskaan olemaan työkykyisiä. On sivistysvaltion tärkeimpiä eettisiä periaatteita, ettei näitä tapauksia jätetä ojaan mätänemään.

Syrjäytyneellä tukiriippuvuus on pitkäaikaista eikä lyhytaikaista.

Mitä aktiivisuuteen ja toimeliaisuuteen tulee, niin sinustako ihminen ei voi passivoitua?

Ainoat varsinaiset hommat mitä tyypillinen pahemmin syrjäytynyt jaksaa tehdä ovat tukihakemusten lähettäminen sekä kaupassa käynti. Nämä sen takia, koska muuten perustarpeet eli ruoka ja lämpö jäävät täyttymättä. Jos yhteiskunta edellyttäisi perustarpeiden täyttämiseen muutakin, niin sitten he toki tekisivät myös sen muun, koska perustarpeiden täyttämiseen on ihmisellä erittäin kova motivaatio. Mutta nykyisin valitettavasti ei edellytetä mitään muuta, jolloin monet ajautuvat erittäin pahaan passivoitumiseen.

Totta kai voi passivoitua. Mutta tässä on vain yksi työttömien ryhmä, joka ei edusta kaikkia työttömiä. Ja ottaisitko itse töihin jonkun passiivisen työnvälttelijän? Mitä luulet että tapahtuu kun ihmisistä ei pidetä huolta? Rikollisuutta tapahtuu. Sitäkö haluat?

Passiivinen työnvälttely on asia jonka ihminen oppii.

Jos ei ole tottunut työntekoon, niin totta kai työnteko tuntuu pahalta.

Nälän ja kylmän uhka on hyvä motivoija siihen, että totuttautuu työntekoon.

Niin, esimerkiksi sellaiseen työntekoon kuten mummojen ryöstelyyn, yksinäisten rakkaushuijauksiin ja huumekauppaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä tukiasiat ovat sellaiset, joiden lakkauttamisesta on helppo huudella, kun itsellä on työ, terveet lapset, asunto ja yleisesti ottaen kaikki hyvin.

Mutta oletteko ajatelleet, että joskus se onni voi kääntyä ja sitä tukea voi tarvita itse. Haluatko, että heikommin pärjäävä lapsesi jää kaikkien tukien ulkopuolelle ja syrjätyy elämässä? Haluatko, että perheesi elää siinä alipalkatussa pätkätyöhelvetissä ja miettii joka päivä, mistä haalisi ruoan perheelle? Entä jos itse vammaudut tai sinulle syntyy vammainen lapsi?

Tuet juuri mahdollistavat sen syrjäytymisen. Eli kun nuori aikuinen saa tukia, niin sitten pystyy eristäytymään kerrostaloyksiöön pleikkarin, pakastepitsan ja kokispullon kanssa.

Ilman tukia niiden syrjäytyneiden olisi pakko olla aloitteellisia ja toimeliaita, sen sijaan, että vain passivoituisivat ja eristäytyisivät.

Ei ne nuoret syrjäydy itsestään vaan monenlaisen tuen puuttuessa eikä vain rahallisen tuen.  Ja joillakin ei oikeasti ole edellytyksia hankkitua mihin tahansa ammattiin, toiset ei edes voi mennä ammattiin johon haluaisivat, jos on jokin sairaus tai vamma rajoittamassa. Entä kun niitä sairauksia tai vammoja on useampi samalla yksilöllä, kaikki ei aina näy ulospäin, mutta rajoitteet ovat silti sille nuorelle todellisia. 

Monella on lisäksi kodin tukikin pientä, jos vanhempien pitää käydä useammassa työssä sen takia, että palkat ovat niin surkeita. Jos näiltä vielä viedään tuetkin pois, niin elämä vaikeutuu entisestään eikä sille nuorelle jää ainakaan yhtään enempää aikaa. Mitkään asiat eivät ole niin simppeleitä kuin sinä kuvittelet.

Ennen vanhaan ei ollut tätä syrjäytymisilmiötä. Silloin purtiin hammasta ja käytiin koulussa ja töissä vaikka olisikin ahdistanut tai oltu alakuloisia. Ja se epämukavuusalueella olo kannatti, koska juuri se on se, mikä vie elämää eteenpäin.

Nykyisessä tukiyhteiskunnassa ihmisen ei ole mikään pakko mennä epämukavuusalueelleen, ja sen seuraukset kyllä huomaa.

Ai että peräkammarin pojat oli ihan urbaania legendaa vaan?

Oletko elänyt nyky-yhteiskunnassa? Se ei muuta olekaan kuin epämukavuusalueella seilaamista.

Peräkammarin poikia oli paljon vähemmän kuin nykyisin syrjäytyneitä. Eikä normaali peräkammarin poika todellakaan istunut koko valveillaoloaikaansa siellä yksin kamarissaan, vaan heillä oli myös ns. elämää.

Mitä nyky-yhteiskuntaan ja epämukavuusalueeseen tulee, niin normaalit ihmiset toki käyvät usein epämukavuusalueellaan. Mutta syrjäytyneet välttelevät epämukavuusaluetta niin pitkälle kuin mahdollista.