Lue keskustelun säännöt.
Mitä teen väärin kun lapsi ei usko ennen kuin karjaisen?
31.03.2020 |
Vähän alle kaksivuotiaasta kyse, eikä liity mihinkään uhmakohtauksiin. Vaan esim. siihen, että lapsella on tapana ihan ennakoimatta yllättäen monta kertaa päivässä esim. kesken leikin, syömisen tai vaipanvaihdon purra täysiä tai kynsiä silmiä, siis muiden. Se sattuu paljon. Lapsi ei vielä ymmärrä että se sattuu mutta on pakko saada silti loppumaan. Olen kuukausia yrittänyt kiinnittää huomiota muualle, rauhallisesti kieltää, siirtää pois tilanteesta jne. kasvatusoppaiden neuvot on kokeiltu, eikä mitään vaikutusta. Kohta kukaan ei uskalla kohta oll hänen lähellä enää. Jos karjaisen täysiä niin uskoo hetken. Huomiota lapsi saa paljon ja läsnäoloa. Mitä teen väärin?
Kommentit (28)
Laita se syöttötuoliin istumaan jos raapii tms. Tuonikäinen oppii melko nopeasti syy- ja seurausyhteyden raapimisen ja tylsän syöttötuolissa istumisen välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En vain haluaisi olla mikään karjuva äiti. Itsellekin tulee paha olo jos alan karjumaan lapselle. Joku muu keino pitäisi löytää. Ap
Voit ihan hyvin sanoa jämäkästi asiasi ja korottaa ääntäsi. Lapsen nähden saa ja pitääkin suuttua jos hän toimii väärin. Kaiken tämän voi tehdä kuitenkin ilman karjumista,
naama punaisena huutamista ja ilman fyysistä kurittamista.
Jos lapsi esim puree sinua, voit hyvin huudahtaa "au", mene lapsen tasolle, ota häntä käsistä tai hartioista kiinni ja ota katsekontaktiin. Sano tiukasti korotetulla äänellä "et pure!" Sen jälkeen pieni hengähdystauko molemmille.
Kun tilanne on tasaantunut ota lapsi luoksesi ja selitä hänelle ytimekkäästi miksi ei saa satuttaa ja millainen olo siitä tulee kun lapsi puree (äiti on vihainen, pureminen sattuu, niin et tee enää)
Tärkeintä on että et anna yhdenkään puremistilanteen ym mennä ohi ilman että lapselle on kerrottu että hän tekee väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pure takaisin. Meillä ainakin toimi, kun lapsi tajusi, että se pureminen sattuu. Juu ei mene ihan kasvatusoppaiden mukaan, mutta meillä meni perille.
Mä olen tästä periaatteessa samaa mieltä. Ei tarvitse välttämättä purra, mutta noin inhottavan tavan saa kyllä kitkeä pois niin, että kun lapsi tekee tuollaista, seuraamukset on hänelle tarpeeksi ikävät. ELi todellakin saat karjaista, saat sysätä lapsen pois sylistä, "säikäyttää" niin että lapsi alkaa itkeä, ja olla hänelle vihainen hetken.
Joo, tiedän että nykypäivänä kasvatusoppaat suosivat ikuista lässyttämistä ja loputonta ymmärrystä ja puruleluna/nyrkkeilysäkkinä olemista. Mutta itse en moiseen suostu, enkä kertakaikkiaan ymmärrä miksi pitäisi. Lapsi lopettaa ei-toivotun käytöksen, jos siitä seuraa aina epämukava seuraus.
Muuten samaa mieltä mutta kyllä se epämukava seuraus pitää käsitellä jälkikäteen"lässyttäen" jotta lapsi myös oikeasti ymmärtää asian.
Mutta minun lapsi ei ole vielä kahtakaan, joten vaikka hän ymmärtää ihan ikänsä mukaisesti puhetta niin ei ymmärrä kovin monimutkaisia selityksiä. Ainakaan jälkikäteen. Vaan ymmärtää sellaista aika konkreettista puhetta joka liittyy asiaan siinä hetkessä. Ei esim. ymmärrä jos selittää että toisia sattuu kun puree. Joten miten reilu 1.5-vuotiaan kanssa käsitellään asiat jälkikäteen? Ap
1,5 - vuotias ymmärtää enemmän kuin uskotkaan. Ja jos ei vielä, niin kohta ymmärtää. Yritä vaan kärsivällisesti.
Tuo satuttaminen kuuluu monella myös tuohon ikään, älä soimaa itseäsi turhaan. Useimmiten menee ajan kanssa ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa varmaan toimia itse ja ajoissa, ennenkuin joku muu pamauttaa lasta. Itsellä vieläkin hampaan jäljet(arvet) yli 40v takaa käsivarressa tuollaisen kakaran jäljiltä.
Vaarana myös, että sattuu lasta pahasti tai jotain toista. Kuten tuo missä äiti potkaisi jalat suoraksi tai lapsi lyö lelulla päähän.
Aikuiset ihmiset on sitten idiootteja nykypäivänä kun eivät osaa tilanteita hoitaa.
Miksi ihmeessä hankkivat edes lapsia kun ei edes itsellä alkeellisiakaan tapoja edes vanhemmilla hallussa?? Omat lapset ei ole koskaan lyöneet, purreet jne. On asioita jousta ei neuvotella, edes pienen lapsen kanssa, ja väkivalta kuuluu niihin. Lapsiparka.
Ei meilläkään neuvotella näistä asioista. Ja lapsella on muutenkin aina ollut selkeät rajat, jo vauvana. Mitään väkivaltaa meillä ei ole koskaan sallittu. Sinun on tietenkin helppo siellä huudella olevasi hyvä vanhempi, kun lapsellasi ei ole ollut tällaista käytöstä ja haukkua ja syyllistää meitä vanhempia, joiden lapsella on tällaista käytöstä.
Kerroppa minulle keino millä lopetan lapselta tuon tavan välittömästi, kun mikään kasvatusoppaiden keino ei ole koskaan hetkeäkään tepsinyt ja se, että karjaisen tepsii hetkeksi.
Ap
Miten toimisit jos miehesi käyttäytyisi samoin? Et varmaan toistaisi asioita päivästä toiseen lässyttämällä? Ihmiset puhuvat toistoista ja johdonmukaisuudesta kun oikeasti eivät edes tiedä mitä se tarkoittaa.
Kaksi muuta vaihtoehtoa ovat:
- Anna sopivaa purtavaa. Jotain ei ihan normaalia.
- Hämää-> johda käytös juuri ennen kuin mitään ehtii tapahtua muuhun. Hihkaise tai ihan mitä vaan, että saat lapset huomion herpaantumaan.
Niin. Ei se niin vaikeaa ole kun osaa. Toinen juttu on, että haluaako?
Jos lapsi puree ja aikuiseen sattuu, niin eikö ole ihan luontevaa huutaa "aiii"? Sitä voi vaikka vähän liioitella ja työntää lasta samalla pois. Normaali reaktio, ei voi aiheuttaa traumoja lapselle mutta voi hyvinkin auttaa tajuamaan ettei noin voi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 1,5v on ruvennut läpsimään, puremaan, nipistelemään ja heittämään tavaroita. Se on hämmentävää, kun aivan uusi tilanne.
Kai koitan vaan joka kerta toimia samanlailla, katsoa toimiiko. Olen kyllä sellainen että kun mitta täyttyy niin se myös kuuluu, tietenkään en haluaisi räjähtää pienelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa varmaan toimia itse ja ajoissa, ennenkuin joku muu pamauttaa lasta. Itsellä vieläkin hampaan jäljet(arvet) yli 40v takaa käsivarressa tuollaisen kakaran jäljiltä.
Vaarana myös, että sattuu lasta pahasti tai jotain toista. Kuten tuo missä äiti potkaisi jalat suoraksi tai lapsi lyö lelulla päähän.
Aikuiset ihmiset on sitten idiootteja nykypäivänä kun eivät osaa tilanteita hoitaa.
Miksi ihmeessä hankkivat edes lapsia kun ei edes itsellä alkeellisiakaan tapoja edes vanhemmilla hallussa?? Omat lapset ei ole koskaan lyöneet, purreet jne. On asioita jousta ei neuvotella, edes pienen lapsen kanssa, ja väkivalta kuuluu niihin. Lapsiparka.
Ei meilläkään neuvotella näistä asioista. Ja lapsella on muutenkin aina ollut selkeät rajat, jo vauvana. Mitään väkivaltaa meillä ei ole koskaan sallittu. Sinun on tietenkin helppo siellä huudella olevasi hyvä vanhempi, kun lapsellasi ei ole ollut tällaista käytöstä ja haukkua ja syyllistää meitä vanhempia, joiden lapsella on tällaista käytöstä.
Kerroppa minulle keino millä lopetan lapselta tuon tavan välittömästi, kun mikään kasvatusoppaiden keino ei ole koskaan hetkeäkään tepsinyt ja se, että karjaisen tepsii hetkeksi.
Ap
Vauvalla rajat? Hirveä ajatus.
Ihan ensiksi: lue kirja siitä, miten lapsen aivot toimivat. Ettet ole vain omien käsitystesi varassa.
Hanki tietoa. Ja kyllä - jotain teet väärin. Mutta se sinun pitää itse ymmärtää. Vauvalle ei mielestäni vielä ”aseteta rajoja”. Julmuus tuottaa julmuutta?
Heitä jääkylmää vettä päälle tai käytä turvasuihketta.