MIEHET, mikä on automaattinen turn-off naisissa?
Kommentit (804)
- Kaksinaamaisuus on ällöttävin ominaisuus. Yhtenä hetkenä ollaan mielin kielin ja toisena haukutaan/nauretaan toisen kanssa selän takana sille, jolle oltiin mielin kielin
- Pahantahtoinen suhtautuminen toisen epäonnistumiselle asiassa X tai henkilökohtaisille puutteille
- Teeskentelijä -> jos ei nauti jostain, teeskentelee pitävänsä ilman että ottaa asian puheeksi
- Ylimielinen, joka vakavissaan nauttii siitä että on parempi kuin muut asiassa X ja näyttää sen jatkuvasti
- Jatkuva töksäyttelijä -> asioista voi puhua ihan asiallisesti
- Epäkohtelias -> yleinen välinpitämättömyys, huono itsetunto (ujous, arkuus) tai liian "hyvä" itsetunto toiseen nähden eivät ole kunnon syitä toisen huonolle kohtelulle = kohtele muita kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan
- Riidanhakuisuus -> Keksimällä keksitään syitä riidoille, vaikka mitään oikeaa aihetta ei ole
Näitä tyyppejä näkee ihan tarpeeksi omassa asiakaspalvelutyössä päivittäin ja tuntikaupalla, joten ei voisi vähempää olla kiinnostusta jakaa tulevaisuutta tällaisen kanssa. En ole itse mikään täydelllinen ja joskus saattaa noita piirteitä esiintyä minussakin, mutta korkeintaan vasta puolustusmekanismina toisen käyttäytymiselle. Jokaisessa parisuhteessa otetaan välillä yhteen, mutta asiat saadaan aina selvitettyä. Toisaalta se selittääkin miksi olenkin sinkku ja kiinnostun vain todella harvoista...
M32
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- itsestäänselvyydet kuten itsekkyys, epärehellisyys, ilkeys, jne
- tosikkomaisuus
- nainen joka kikattelee miehen vitseille mutta ei haluakaan olla hauska itse
- riiteleminen huutamalla, käsitys että välillä pitää "tuulettaa kunnolla"
- kiinnostuksen puute aiheisiin kuten politiikka, historia, taide ja tiede
- kiinnostunut vain käytännön arjesta, kaikki idealismi kadonnut
- ei elä arvojensa mukaisesti. Esim. on vihreä, mutta lentää ulkomaille lomamatkoille
- ronski kielenkäyttö jollaista sopisi odottaa ammattikoulun raksaluokalla
- jätkämäinen nainen joka silti haluaa "miehen olevan mies" häneen verrattuna. Poikatyttö/tomboy saa olla, mutta silloin ei vaadita stereotyyppisiä sukupuolirooleja
- materialismi, elitismi, oman aseman ja koulutustason alleviivaaminen
- harrastukset pelkästään luksusta ja hemmoteltavana olemista, ei minkäänlaista aktiivista tekemistä
- konservatiiviset arvot. Miehen on tehtävä aloite, maksettava treffeillä, jne. Etenkin jos vastaavat konservatiiviset velvoittet eivät koske naista itseään- miehen vietäväksi heittäytyminen, nainen joka menee vahvimman virran mukana
- miehen ylöspäin katselija
- vahvan isähahmon tarvitsija
- speksilistaaja
- passiivisuus ja alistuvuus seksissä
- huono hygienia
- ylipaino joka johtuu siitä ettei ole kiinnostusta pitää itsestään huolta (vrt. sairaus tai masennus jolloin se on ymmärrettävää), vaikkapa koska herkuttelu on tärkeämpää
- elämyshakuisuus joka näkyy suurena entisten seksikumppanien määränä tai lyhyeksi jääneinä parisuhteina
- tuuliviirimäisyysTämän voi allekirjoittaa täysin. Luulen, että jokainen itseään kunnioittava mies voi. Kiitos sinulle hienosta listasta, kuka oletkin.
Aika moni materialistinen ja elitistinen mies kunnioittaa itseään melkoisesti, joten taidat olla väärässä.
Olen eri mieltä. Aidosti itseään kunnioittavan miehen ei tarvitse kompensoida puutteitaan ulkoisilla seikoilla. Henkinen pääoma riittää. Feikki-alfat on erikseen.
Materialistinen ja elitistinen voi olla myös ilman että siihen liittyy mitään kompensoimista. Melkein koko ylempi keskiluokka on, eikä niillä läheskään kaikilla ole siinä mitään kompensoinnin tarvetta taustalla.
Aika vaikeaksi menee määrittely. Eiväthän he vaikkapa omassa viiteryhmässään ole materialistia ja elitistisiä. Näin yleisesti ottaen, kyllä statustavaralla usein jotakin kompensoidaan ja itsetunto-ongelmista löytyvät ne juurisyyt. Kyllä tämä miehiin ja naisiin pätee yhtä lailla.
En kyllä ymmärrä, mitä sen viiteryhmän pitäisi tähän asiaan vaikuttaa? Ylemmän keskiluokan statuskilpailu ei tapahdu ensisijaisesti tavaran kautta, ja koska siihen osallistuminen ei ole heille vapaaehtoista, se ei voi riippua heidän itsetunnostaan. Silti he ovat aivan kiistatta elitistisiä ja materialistisia ja heidän arvonsa ovat sitä.
Sinä nyt tartut tähän määrittelemääsi ylempään keskiluokkaan mikä ei ole millään tavalla relevanttia. Kyse nyt oli siitä, että ihminen määrittelee itseään ulkoisten seikkojen kautta, materiaalilla. Tutkimusnäyttöäkin kyllä löytyy ja paljonkin, että sillä on yhteys huonoon itsetuntoon.
Miksi ei olisi relevanttia, että löytyy ryhmä joka on täynnä vastaesimerkkejä sille kuinka haluat nähdä asian? "Ihminen määrittelee itseään ulkoisten seikkojen kautta, materialla" on musta suppea eikä kovin osuva kuvaus materialismista, ja vielä vähemmän elitismistä.
"Yhteys huonoon itsetuntoon" ei tarkoita samaa, kuin että liittyy aina, kaikissa olosuhteissa tai edes valtaosan ajasta huonoon itsetuntoon. Jos koko väestöstä 6% kärsii huonosta itsetunnosta ja statusesineitä haalivista kärsii vaikka 16%, niin yhteys on selvä mutta suuri valtaosa statusesineitä haalivista ei silti kärsi huonosta itsetunnosta. Ja jos haluat vedota tutkimuksiin, niin silloin sun pitäisi vähintään näyttää, että niissä huono itsetunto on määritelty tavalla, joka on riittävän yhteensopiva sinun käsitystesi kanssa voidakseen tukea niitä.
Todella saivartelevaa vänkäystä. Sinä tuot keskusteluun asioita, määrittelemättä niitä millään tavalla, ja argumentoit niihin vedoten. Mikään ei poista sitä tosiasiaa, että yhteys huonolla itsetunnolla ja materialismilla on selvä siinä kontekstissa, että tavaroiden kautta määritellään omaa identiteettiä.
En jaksa etsiä alkup. viestiä. A. Ylemmän keskiluokan elämä ei ole elitististä, vaan keskiluokkaista. B. Kuinka tähän statuskilpailuun osallistuminen ei ole vapaaehtoista? Luokka määrittyy koulutuksen ja palkan, ei omaisuuden tai materian perusteella. Eli jättää vain osallistumasta kilpaan niin kukaan ei edes tajua sinun kuuluvan ylempään keskiluokkaan eikä edes ymmärrä kisata sinua vastaan...? On siis täysin vapaaehtoista. Paras jekku on laittaa tuttavat miettimään, miksi Pena, jolla olisi varaa, ei ole halunnut ostaa uutta autoa?? Ei matkaile, on Ikeaa astiakaapissa??? Ehkä on salaisesti ulosotossa, ei tässä välinpitämättömyydessä muuten ole järkeä.
Elitismi ja keskiluokkaisuus eivät ole lainkaan ristiriidassa. Ei tarvitse kuulua eliittiin voidakseen olla elitistinen, ja eliittejä voi olla useita joista toiset ovat vähemmän eliittejä. Elitismi tarkoittaa ihmisten arvojärjestykseen asettamista jonkin asian perusteella, ja niiden syrjimistä ja poissulkemista jotka eivät yllä tarpeeksi korkeille pisteille. Keskiluokkaiset voivat siis hyvin olla elitistejä duunareita kohtaan, ja niinpä ne ovatkin.
Luokka voidaan määritellä monella tavalla monen eri keskustelun tarpeisiin. Minä puhun sosiologisesta luokasta. Se ei määräydy koulutuksen eikä palkan perusteella, vaan myös perhetaustan ja sen, kuinka hyvin luokkakulttuurissa osaa toimia ja kuinka hyvin on verkostoissa sisällä. Ylemmän keskiluokan luokkakulttuuriin ja verkostoihin ei ole mahdollista osallistua jos yrittää samalla jättäytyä kokonaan statuskilpailun ulkopuolelle, koska sitä, että todistaa itsensä kerhon jäseneksi ja toimii kerhon sääntöjen mukaan ei voi käytännössä erottaa statuskilpailusta. Molemmat koostuvat samojen asioiden tekemisestä ja sanomisesta. Esim. jos hankit hyvän koulutuksen ja pääset sen siivittämänä ylempään keskiluokkaan, olet hankkinut hyvän koulutuksen ja läsnäolosi siellä on sen suhteen ehdollista, että onnistuit muita paremmin. Tämä on helppo esimerkki selittää, mutta oikeasti ilmiö pureutuu vielä paljon syvemmälle.
En kuulu ylempään keskiluokkaan, mutta olen joutunut soluttautumaan heidän piireihinsä monta kertaa. Eli olen joutunut toimimaan paljon organisaatioissa ja tilaisuuksissa, jossa kaikki kuuluvat tiettyyn ylemmän keskiluokan segmenttiin tai vähintään muuten ylempään keskiluokkaan, ja olen koittanut olla vetämättä puoleeni hirveästi negatiivista huomiota. Kun heitä tarkkailee ja larppaa, niin ainakin mulle on tuntunut todella vieraalta ja rasittavalta, miten melkein jokaiseen tekoon olisi ladattava kauheasti jotain merkityksiä jolla osoittaa luokkastatustaan. Erityisesti oikeanlaista makua pitäisi ilmentää jatkuvasti. Sujuuhan se sitten luonnostaan, jos oikeasti on omaksunut sen.
Auton ostamatta jättäminen ja ikean astiat ei riitä tiputtamaan pois kilpailusta. Pihiys, etenkin jos sen brändää korkeampiin arvoihin keskittymiseksi, ympäristötietoisuudeksi, downshiftaamiseksi, perinteille palaamiseksi jne. on oma tapansa ilmentää makua ja tyyliä ja kilpailla statuksesta. Kilpailusta pääsee pois vain voittamalla sen tai putoamalla piireistä.
Tässä mennään jo mielestäni intersektionaalisen teorian koukeroisiin syövereihin hyvin vahvasti siinä suhteessa, että merkityksiä ja valtasuhteita voi nähdä kaikkialla, jos niin haluaa. Se vaan ei riitä ihan kaikille päteväksi argumentaatioksi, ikävä kyllä.
Ei mulla muuta.
Vierailija kirjoitti:
- Kaksinaamaisuus on ällöttävin ominaisuus. Yhtenä hetkenä ollaan mielin kielin ja toisena haukutaan/nauretaan toisen kanssa selän takana sille, jolle oltiin mielin kielin
- Pahantahtoinen suhtautuminen toisen epäonnistumiselle asiassa X tai henkilökohtaisille puutteille
- Teeskentelijä -> jos ei nauti jostain, teeskentelee pitävänsä ilman että ottaa asian puheeksi
- Ylimielinen, joka vakavissaan nauttii siitä että on parempi kuin muut asiassa X ja näyttää sen jatkuvasti
- Jatkuva töksäyttelijä -> asioista voi puhua ihan asiallisesti
- Epäkohtelias -> yleinen välinpitämättömyys, huono itsetunto (ujous, arkuus) tai liian "hyvä" itsetunto toiseen nähden eivät ole kunnon syitä toisen huonolle kohtelulle = kohtele muita kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan
- Riidanhakuisuus -> Keksimällä keksitään syitä riidoille, vaikka mitään oikeaa aihetta ei ole
Hyvä lista.
Pitkälle pääsee, kun valitsee naisen, joka ei puhu muista pahaa, ei myöskään eksistään tai pomostaan.
Se ei tarkoita, että parisuhde onnistuu, mutta se säästää kaikenlaiselta turhanpäiväiseltä draamalta, koska pahaa puhumattomien naisten kanssa asiat saa sovittua silloinkin, kun yhteinen taival ei luista.
Sisäinen kauneus on sitä, ettei tahdo kaivaa rumaa esiin, vaan haluaa nähdä asiat ja ihmiset kauniisti ja hyväntahtoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JunttiPolo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa METOO:ta. Kertoo siitä että on tyhmä feministi ymmärtääjseen sitä että METOO on sovinistinen ja siitå on ollut toki hyötyä mutta enemmän haittaa.
TÄMÄ!!!!!!!
Ihminen, joka puolustaa oikeuksiaan on fiksu, eikä tyhmä.
Sehän riippuu ihan siitä, miten oikeuksiaan puolustaa. Feministeillä on vimmattu tarve jakaa kaikki ryhmiin. Feministeille ei ole olemassa yksilöitä vaan ainoastaan ryhmiä, jotka määrittävät yksilön.
Lasikatto on ongelma naisille, mutta se ei ole ongelma miehille, vaikka miehistä 98 % ei ole huipputehtävissä. Miksi tämän 98 prosentin lasikatosta ei koskaan keskustella? Miksi feministien mielestä muutama huipulla oleva mies määrittää kaikki muut miehet?
Muuten asiallisia huomioita, mutta kun kritiikkisi koskevat pelkkää liberaalifeminismiä, silloin olisi reilua puhua liberaalifeministeistä eikä niputtaa meitä muita samaan.
Onhan niitä vasemmistofeministejäkin.
Vastustavat esimerkiksi patriarkaattia, kapitalismia, seksismiä, ydinvoimaa ja abortinvastustamista. Ääriesimerkkinä Rote Zora, jonka arsenaaliin kuuluivat pommiattentaatit ja tuhopoltot.
Toki on myös näitä vanhan liiton radikaalifeministejä, teeseinään poliittinen lesbous tai miesten joukkotuhonta.
Intersektionaalinen feminismi on puolestaan huonosti verhoiltua rasismia, missä sukupuolen ja etnisen taustan tulisi kannattajansa mukaan vaikuttaa jaettuihin etuoikeuksiin.
No ei siinä, näillä mennään.
Vasemmisto- ja intersektionaalinen feminismi taitavat olla yksi ja sama nykyään. Siinä on vaihtelua kuinka paljon luokkaa painotetaan suhteessa muihin sorron kategorioihin. Jos sitä ei huomioida lainkaan, ollaan taas jos siinä liberaalifeminismissä.
Vasemmistolaisuushan tarkoittaa nykyään käytännössä sitä, että on kannatettava intersektionaalisia arvoja tai kuuluu samantien paarioihin.
Ei tarkoita. "Vihervasemmisto" ei enimmäkseen edes ole vasemmistoa, ja vaikka he sekoittuvat jonkun verran luokkavasemmiston kanssa ja liikkuvat samoissa paikoissa, heidän juttujensa ei pidä luulla edustavan tai määrittelevän vasemmistolaisuutta.
Minkään sorron hyväksyminen tai kannattaminen ei sovi yhteen minkään järjellisen vasemmistolaisen aatteen kanssa, joten vasemmistolainen ei ehkä voi olla ilman jonkunlaista ymmärrystä intersektionaalisuudesta. Mutta se kovin vihamielinen ja joustamaton asenne väärinajattelijoita kohtaan, cancellointi yms. ei ole luokkavasemmiston vaan "vihervasemmiston" piirre. Tässähän on menty tavallaan jo metatasolle "identiteettipolitiikan" kanssa, amerikkalainen vastakkainasettelu öyhöoikeiston ja vihervasemmistoa vastaavan porukan välille on tuotu tännekin, ja yhteiskunta laajemminkin on ruvennut polarisoitumaan noiden kahden navan ympärille. Mitä lähempänä olet jompaa kumpaa napaa, sitä suurempi osa identiteettiäsi ryhmään kuuluminen on. Vihervasemmistolla on ihan syystäkin defensiivinen asenne, ja heillä yhdeksi ryhmäytymisen negatiiviseksi ilmenemistavaksi on tullut puhtaustestit ja niiden perusteella ulkopuolelle sulkeminen. Tämä ei edes liity aina ollenkaan aatteeseen ja vaikka sitä yleensä oikeutetaankin aatteella, oikeutukset ovat joskus niin selvästi paskoja etten usko että he itsekään luulevat niitä muuksi kuin tekosyiksi. Tämä käytös ei siis seuraa aatteesta, ei vasemmistolaisuudesta eikä intersektionaalisuudesta, eikä luokkavasemmisto kärsi samasta vaivasta. Sieltä löytyy enemmän halua johdattaa ihmisiä aatteen puoleen ja ollaan valmiimpia kohtaamaan ihmiset niistä lähtökohdista jotka heillä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- itsestäänselvyydet kuten itsekkyys, epärehellisyys, ilkeys, jne
- tosikkomaisuus
- nainen joka kikattelee miehen vitseille mutta ei haluakaan olla hauska itse
- riiteleminen huutamalla, käsitys että välillä pitää "tuulettaa kunnolla"
- kiinnostuksen puute aiheisiin kuten politiikka, historia, taide ja tiede
- kiinnostunut vain käytännön arjesta, kaikki idealismi kadonnut
- ei elä arvojensa mukaisesti. Esim. on vihreä, mutta lentää ulkomaille lomamatkoille
- ronski kielenkäyttö jollaista sopisi odottaa ammattikoulun raksaluokalla
- jätkämäinen nainen joka silti haluaa "miehen olevan mies" häneen verrattuna. Poikatyttö/tomboy saa olla, mutta silloin ei vaadita stereotyyppisiä sukupuolirooleja
- materialismi, elitismi, oman aseman ja koulutustason alleviivaaminen
- harrastukset pelkästään luksusta ja hemmoteltavana olemista, ei minkäänlaista aktiivista tekemistä
- konservatiiviset arvot. Miehen on tehtävä aloite, maksettava treffeillä, jne. Etenkin jos vastaavat konservatiiviset velvoittet eivät koske naista itseään- miehen vietäväksi heittäytyminen, nainen joka menee vahvimman virran mukana
- miehen ylöspäin katselija
- vahvan isähahmon tarvitsija
- speksilistaaja
- passiivisuus ja alistuvuus seksissä
- huono hygienia
- ylipaino joka johtuu siitä ettei ole kiinnostusta pitää itsestään huolta (vrt. sairaus tai masennus jolloin se on ymmärrettävää), vaikkapa koska herkuttelu on tärkeämpää
- elämyshakuisuus joka näkyy suurena entisten seksikumppanien määränä tai lyhyeksi jääneinä parisuhteina
- tuuliviirimäisyysTämän voi allekirjoittaa täysin. Luulen, että jokainen itseään kunnioittava mies voi. Kiitos sinulle hienosta listasta, kuka oletkin.
Aika moni materialistinen ja elitistinen mies kunnioittaa itseään melkoisesti, joten taidat olla väärässä.
Olen eri mieltä. Aidosti itseään kunnioittavan miehen ei tarvitse kompensoida puutteitaan ulkoisilla seikoilla. Henkinen pääoma riittää. Feikki-alfat on erikseen.
Materialistinen ja elitistinen voi olla myös ilman että siihen liittyy mitään kompensoimista. Melkein koko ylempi keskiluokka on, eikä niillä läheskään kaikilla ole siinä mitään kompensoinnin tarvetta taustalla.
Aika vaikeaksi menee määrittely. Eiväthän he vaikkapa omassa viiteryhmässään ole materialistia ja elitistisiä. Näin yleisesti ottaen, kyllä statustavaralla usein jotakin kompensoidaan ja itsetunto-ongelmista löytyvät ne juurisyyt. Kyllä tämä miehiin ja naisiin pätee yhtä lailla.
En kyllä ymmärrä, mitä sen viiteryhmän pitäisi tähän asiaan vaikuttaa? Ylemmän keskiluokan statuskilpailu ei tapahdu ensisijaisesti tavaran kautta, ja koska siihen osallistuminen ei ole heille vapaaehtoista, se ei voi riippua heidän itsetunnostaan. Silti he ovat aivan kiistatta elitistisiä ja materialistisia ja heidän arvonsa ovat sitä.
Sinä nyt tartut tähän määrittelemääsi ylempään keskiluokkaan mikä ei ole millään tavalla relevanttia. Kyse nyt oli siitä, että ihminen määrittelee itseään ulkoisten seikkojen kautta, materiaalilla. Tutkimusnäyttöäkin kyllä löytyy ja paljonkin, että sillä on yhteys huonoon itsetuntoon.
Miksi ei olisi relevanttia, että löytyy ryhmä joka on täynnä vastaesimerkkejä sille kuinka haluat nähdä asian? "Ihminen määrittelee itseään ulkoisten seikkojen kautta, materialla" on musta suppea eikä kovin osuva kuvaus materialismista, ja vielä vähemmän elitismistä.
"Yhteys huonoon itsetuntoon" ei tarkoita samaa, kuin että liittyy aina, kaikissa olosuhteissa tai edes valtaosan ajasta huonoon itsetuntoon. Jos koko väestöstä 6% kärsii huonosta itsetunnosta ja statusesineitä haalivista kärsii vaikka 16%, niin yhteys on selvä mutta suuri valtaosa statusesineitä haalivista ei silti kärsi huonosta itsetunnosta. Ja jos haluat vedota tutkimuksiin, niin silloin sun pitäisi vähintään näyttää, että niissä huono itsetunto on määritelty tavalla, joka on riittävän yhteensopiva sinun käsitystesi kanssa voidakseen tukea niitä.
Todella saivartelevaa vänkäystä. Sinä tuot keskusteluun asioita, määrittelemättä niitä millään tavalla, ja argumentoit niihin vedoten. Mikään ei poista sitä tosiasiaa, että yhteys huonolla itsetunnolla ja materialismilla on selvä siinä kontekstissa, että tavaroiden kautta määritellään omaa identiteettiä.
En jaksa etsiä alkup. viestiä. A. Ylemmän keskiluokan elämä ei ole elitististä, vaan keskiluokkaista. B. Kuinka tähän statuskilpailuun osallistuminen ei ole vapaaehtoista? Luokka määrittyy koulutuksen ja palkan, ei omaisuuden tai materian perusteella. Eli jättää vain osallistumasta kilpaan niin kukaan ei edes tajua sinun kuuluvan ylempään keskiluokkaan eikä edes ymmärrä kisata sinua vastaan...? On siis täysin vapaaehtoista. Paras jekku on laittaa tuttavat miettimään, miksi Pena, jolla olisi varaa, ei ole halunnut ostaa uutta autoa?? Ei matkaile, on Ikeaa astiakaapissa??? Ehkä on salaisesti ulosotossa, ei tässä välinpitämättömyydessä muuten ole järkeä.
Elitismi ja keskiluokkaisuus eivät ole lainkaan ristiriidassa. Ei tarvitse kuulua eliittiin voidakseen olla elitistinen, ja eliittejä voi olla useita joista toiset ovat vähemmän eliittejä. Elitismi tarkoittaa ihmisten arvojärjestykseen asettamista jonkin asian perusteella, ja niiden syrjimistä ja poissulkemista jotka eivät yllä tarpeeksi korkeille pisteille. Keskiluokkaiset voivat siis hyvin olla elitistejä duunareita kohtaan, ja niinpä ne ovatkin.
Luokka voidaan määritellä monella tavalla monen eri keskustelun tarpeisiin. Minä puhun sosiologisesta luokasta. Se ei määräydy koulutuksen eikä palkan perusteella, vaan myös perhetaustan ja sen, kuinka hyvin luokkakulttuurissa osaa toimia ja kuinka hyvin on verkostoissa sisällä. Ylemmän keskiluokan luokkakulttuuriin ja verkostoihin ei ole mahdollista osallistua jos yrittää samalla jättäytyä kokonaan statuskilpailun ulkopuolelle, koska sitä, että todistaa itsensä kerhon jäseneksi ja toimii kerhon sääntöjen mukaan ei voi käytännössä erottaa statuskilpailusta. Molemmat koostuvat samojen asioiden tekemisestä ja sanomisesta. Esim. jos hankit hyvän koulutuksen ja pääset sen siivittämänä ylempään keskiluokkaan, olet hankkinut hyvän koulutuksen ja läsnäolosi siellä on sen suhteen ehdollista, että onnistuit muita paremmin. Tämä on helppo esimerkki selittää, mutta oikeasti ilmiö pureutuu vielä paljon syvemmälle.
En kuulu ylempään keskiluokkaan, mutta olen joutunut soluttautumaan heidän piireihinsä monta kertaa. Eli olen joutunut toimimaan paljon organisaatioissa ja tilaisuuksissa, jossa kaikki kuuluvat tiettyyn ylemmän keskiluokan segmenttiin tai vähintään muuten ylempään keskiluokkaan, ja olen koittanut olla vetämättä puoleeni hirveästi negatiivista huomiota. Kun heitä tarkkailee ja larppaa, niin ainakin mulle on tuntunut todella vieraalta ja rasittavalta, miten melkein jokaiseen tekoon olisi ladattava kauheasti jotain merkityksiä jolla osoittaa luokkastatustaan. Erityisesti oikeanlaista makua pitäisi ilmentää jatkuvasti. Sujuuhan se sitten luonnostaan, jos oikeasti on omaksunut sen.
Auton ostamatta jättäminen ja ikean astiat ei riitä tiputtamaan pois kilpailusta. Pihiys, etenkin jos sen brändää korkeampiin arvoihin keskittymiseksi, ympäristötietoisuudeksi, downshiftaamiseksi, perinteille palaamiseksi jne. on oma tapansa ilmentää makua ja tyyliä ja kilpailla statuksesta. Kilpailusta pääsee pois vain voittamalla sen tai putoamalla piireistä.
Tässä mennään jo mielestäni intersektionaalisen teorian koukeroisiin syövereihin hyvin vahvasti siinä suhteessa, että merkityksiä ja valtasuhteita voi nähdä kaikkialla, jos niin haluaa. Se vaan ei riitä ihan kaikille päteväksi argumentaatioksi, ikävä kyllä.
Ei mulla muuta.
Mitä tekemistä tällä sinusta oli intersektionaalisuuden kanssa?
Tai argumentaation, sen puoleen? Minkä puolesta argumentoitiin?
JunttiPolo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Kaksinaamaisuus on ällöttävin ominaisuus. Yhtenä hetkenä ollaan mielin kielin ja toisena haukutaan/nauretaan toisen kanssa selän takana sille, jolle oltiin mielin kielin
- Pahantahtoinen suhtautuminen toisen epäonnistumiselle asiassa X tai henkilökohtaisille puutteille
- Teeskentelijä -> jos ei nauti jostain, teeskentelee pitävänsä ilman että ottaa asian puheeksi
- Ylimielinen, joka vakavissaan nauttii siitä että on parempi kuin muut asiassa X ja näyttää sen jatkuvasti
- Jatkuva töksäyttelijä -> asioista voi puhua ihan asiallisesti
- Epäkohtelias -> yleinen välinpitämättömyys, huono itsetunto (ujous, arkuus) tai liian "hyvä" itsetunto toiseen nähden eivät ole kunnon syitä toisen huonolle kohtelulle = kohtele muita kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan
- Riidanhakuisuus -> Keksimällä keksitään syitä riidoille, vaikka mitään oikeaa aihetta ei ole
Hyvä lista.
Pitkälle pääsee, kun valitsee naisen, joka ei puhu muista pahaa, ei myöskään eksistään tai pomostaan.
Se ei tarkoita, että parisuhde onnistuu, mutta se säästää kaikenlaiselta turhanpäiväiseltä draamalta, koska pahaa puhumattomien naisten kanssa asiat saa sovittua silloinkin, kun yhteinen taival ei luista.
Sisäinen kauneus on sitä, ettei tahdo kaivaa rumaa esiin, vaan haluaa nähdä asiat ja ihmiset kauniisti ja hyväntahtoisesti.
Itse kyllä yrittäisin sopia asioista mieluummin suoran ihmisen kanssa kuin sellaisen joka vaikenee negatiiviset asiat kuoliaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JunttiPolo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa METOO:ta. Kertoo siitä että on tyhmä feministi ymmärtääjseen sitä että METOO on sovinistinen ja siitå on ollut toki hyötyä mutta enemmän haittaa.
TÄMÄ!!!!!!!
Ihminen, joka puolustaa oikeuksiaan on fiksu, eikä tyhmä.
Sehän riippuu ihan siitä, miten oikeuksiaan puolustaa. Feministeillä on vimmattu tarve jakaa kaikki ryhmiin. Feministeille ei ole olemassa yksilöitä vaan ainoastaan ryhmiä, jotka määrittävät yksilön.
Lasikatto on ongelma naisille, mutta se ei ole ongelma miehille, vaikka miehistä 98 % ei ole huipputehtävissä. Miksi tämän 98 prosentin lasikatosta ei koskaan keskustella? Miksi feministien mielestä muutama huipulla oleva mies määrittää kaikki muut miehet?
Muuten asiallisia huomioita, mutta kun kritiikkisi koskevat pelkkää liberaalifeminismiä, silloin olisi reilua puhua liberaalifeministeistä eikä niputtaa meitä muita samaan.
Onhan niitä vasemmistofeministejäkin.
Vastustavat esimerkiksi patriarkaattia, kapitalismia, seksismiä, ydinvoimaa ja abortinvastustamista. Ääriesimerkkinä Rote Zora, jonka arsenaaliin kuuluivat pommiattentaatit ja tuhopoltot.
Toki on myös näitä vanhan liiton radikaalifeministejä, teeseinään poliittinen lesbous tai miesten joukkotuhonta.
Intersektionaalinen feminismi on puolestaan huonosti verhoiltua rasismia, missä sukupuolen ja etnisen taustan tulisi kannattajansa mukaan vaikuttaa jaettuihin etuoikeuksiin.
No ei siinä, näillä mennään.
Vasemmisto- ja intersektionaalinen feminismi taitavat olla yksi ja sama nykyään. Siinä on vaihtelua kuinka paljon luokkaa painotetaan suhteessa muihin sorron kategorioihin. Jos sitä ei huomioida lainkaan, ollaan taas jos siinä liberaalifeminismissä.
Vasemmistolaisuushan tarkoittaa nykyään käytännössä sitä, että on kannatettava intersektionaalisia arvoja tai kuuluu samantien paarioihin.
Meillä täällä pimeällä puolella on kyllä huomattavasti rennompaa, kuin siellä nykyisessä vasemmistossa.
Niinhän se on, ja niinhän sen pitää myös olla jatkossakin, että asiat punnitaan sellaisina kuin mitä ne ovat eikä sellaisena mitä niistä aatteen sanelemana pitää ajatella. Ikävämpi homma, että ihan normaalista järjenkäytöstä on tullut niin paha demoni vasemmistolaisessa ajattelussa ja retoriikassa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- itsestäänselvyydet kuten itsekkyys, epärehellisyys, ilkeys, jne
- tosikkomaisuus
- nainen joka kikattelee miehen vitseille mutta ei haluakaan olla hauska itse
- riiteleminen huutamalla, käsitys että välillä pitää "tuulettaa kunnolla"
- kiinnostuksen puute aiheisiin kuten politiikka, historia, taide ja tiede
- kiinnostunut vain käytännön arjesta, kaikki idealismi kadonnut
- ei elä arvojensa mukaisesti. Esim. on vihreä, mutta lentää ulkomaille lomamatkoille
- ronski kielenkäyttö jollaista sopisi odottaa ammattikoulun raksaluokalla
- jätkämäinen nainen joka silti haluaa "miehen olevan mies" häneen verrattuna. Poikatyttö/tomboy saa olla, mutta silloin ei vaadita stereotyyppisiä sukupuolirooleja
- materialismi, elitismi, oman aseman ja koulutustason alleviivaaminen
- harrastukset pelkästään luksusta ja hemmoteltavana olemista, ei minkäänlaista aktiivista tekemistä
- konservatiiviset arvot. Miehen on tehtävä aloite, maksettava treffeillä, jne. Etenkin jos vastaavat konservatiiviset velvoittet eivät koske naista itseään- miehen vietäväksi heittäytyminen, nainen joka menee vahvimman virran mukana
- miehen ylöspäin katselija
- vahvan isähahmon tarvitsija
- speksilistaaja
- passiivisuus ja alistuvuus seksissä
- huono hygienia
- ylipaino joka johtuu siitä ettei ole kiinnostusta pitää itsestään huolta (vrt. sairaus tai masennus jolloin se on ymmärrettävää), vaikkapa koska herkuttelu on tärkeämpää
- elämyshakuisuus joka näkyy suurena entisten seksikumppanien määränä tai lyhyeksi jääneinä parisuhteina
- tuuliviirimäisyysTämän voi allekirjoittaa täysin. Luulen, että jokainen itseään kunnioittava mies voi. Kiitos sinulle hienosta listasta, kuka oletkin.
Aika moni materialistinen ja elitistinen mies kunnioittaa itseään melkoisesti, joten taidat olla väärässä.
Olen eri mieltä. Aidosti itseään kunnioittavan miehen ei tarvitse kompensoida puutteitaan ulkoisilla seikoilla. Henkinen pääoma riittää. Feikki-alfat on erikseen.
Materialistinen ja elitistinen voi olla myös ilman että siihen liittyy mitään kompensoimista. Melkein koko ylempi keskiluokka on, eikä niillä läheskään kaikilla ole siinä mitään kompensoinnin tarvetta taustalla.
Aika vaikeaksi menee määrittely. Eiväthän he vaikkapa omassa viiteryhmässään ole materialistia ja elitistisiä. Näin yleisesti ottaen, kyllä statustavaralla usein jotakin kompensoidaan ja itsetunto-ongelmista löytyvät ne juurisyyt. Kyllä tämä miehiin ja naisiin pätee yhtä lailla.
En kyllä ymmärrä, mitä sen viiteryhmän pitäisi tähän asiaan vaikuttaa? Ylemmän keskiluokan statuskilpailu ei tapahdu ensisijaisesti tavaran kautta, ja koska siihen osallistuminen ei ole heille vapaaehtoista, se ei voi riippua heidän itsetunnostaan. Silti he ovat aivan kiistatta elitistisiä ja materialistisia ja heidän arvonsa ovat sitä.
Sinä nyt tartut tähän määrittelemääsi ylempään keskiluokkaan mikä ei ole millään tavalla relevanttia. Kyse nyt oli siitä, että ihminen määrittelee itseään ulkoisten seikkojen kautta, materiaalilla. Tutkimusnäyttöäkin kyllä löytyy ja paljonkin, että sillä on yhteys huonoon itsetuntoon.
Miksi ei olisi relevanttia, että löytyy ryhmä joka on täynnä vastaesimerkkejä sille kuinka haluat nähdä asian? "Ihminen määrittelee itseään ulkoisten seikkojen kautta, materialla" on musta suppea eikä kovin osuva kuvaus materialismista, ja vielä vähemmän elitismistä.
"Yhteys huonoon itsetuntoon" ei tarkoita samaa, kuin että liittyy aina, kaikissa olosuhteissa tai edes valtaosan ajasta huonoon itsetuntoon. Jos koko väestöstä 6% kärsii huonosta itsetunnosta ja statusesineitä haalivista kärsii vaikka 16%, niin yhteys on selvä mutta suuri valtaosa statusesineitä haalivista ei silti kärsi huonosta itsetunnosta. Ja jos haluat vedota tutkimuksiin, niin silloin sun pitäisi vähintään näyttää, että niissä huono itsetunto on määritelty tavalla, joka on riittävän yhteensopiva sinun käsitystesi kanssa voidakseen tukea niitä.
Todella saivartelevaa vänkäystä. Sinä tuot keskusteluun asioita, määrittelemättä niitä millään tavalla, ja argumentoit niihin vedoten. Mikään ei poista sitä tosiasiaa, että yhteys huonolla itsetunnolla ja materialismilla on selvä siinä kontekstissa, että tavaroiden kautta määritellään omaa identiteettiä.
En jaksa etsiä alkup. viestiä. A. Ylemmän keskiluokan elämä ei ole elitististä, vaan keskiluokkaista. B. Kuinka tähän statuskilpailuun osallistuminen ei ole vapaaehtoista? Luokka määrittyy koulutuksen ja palkan, ei omaisuuden tai materian perusteella. Eli jättää vain osallistumasta kilpaan niin kukaan ei edes tajua sinun kuuluvan ylempään keskiluokkaan eikä edes ymmärrä kisata sinua vastaan...? On siis täysin vapaaehtoista. Paras jekku on laittaa tuttavat miettimään, miksi Pena, jolla olisi varaa, ei ole halunnut ostaa uutta autoa?? Ei matkaile, on Ikeaa astiakaapissa??? Ehkä on salaisesti ulosotossa, ei tässä välinpitämättömyydessä muuten ole järkeä.
Elitismi ja keskiluokkaisuus eivät ole lainkaan ristiriidassa. Ei tarvitse kuulua eliittiin voidakseen olla elitistinen, ja eliittejä voi olla useita joista toiset ovat vähemmän eliittejä. Elitismi tarkoittaa ihmisten arvojärjestykseen asettamista jonkin asian perusteella, ja niiden syrjimistä ja poissulkemista jotka eivät yllä tarpeeksi korkeille pisteille. Keskiluokkaiset voivat siis hyvin olla elitistejä duunareita kohtaan, ja niinpä ne ovatkin.
Luokka voidaan määritellä monella tavalla monen eri keskustelun tarpeisiin. Minä puhun sosiologisesta luokasta. Se ei määräydy koulutuksen eikä palkan perusteella, vaan myös perhetaustan ja sen, kuinka hyvin luokkakulttuurissa osaa toimia ja kuinka hyvin on verkostoissa sisällä. Ylemmän keskiluokan luokkakulttuuriin ja verkostoihin ei ole mahdollista osallistua jos yrittää samalla jättäytyä kokonaan statuskilpailun ulkopuolelle, koska sitä, että todistaa itsensä kerhon jäseneksi ja toimii kerhon sääntöjen mukaan ei voi käytännössä erottaa statuskilpailusta. Molemmat koostuvat samojen asioiden tekemisestä ja sanomisesta. Esim. jos hankit hyvän koulutuksen ja pääset sen siivittämänä ylempään keskiluokkaan, olet hankkinut hyvän koulutuksen ja läsnäolosi siellä on sen suhteen ehdollista, että onnistuit muita paremmin. Tämä on helppo esimerkki selittää, mutta oikeasti ilmiö pureutuu vielä paljon syvemmälle.
En kuulu ylempään keskiluokkaan, mutta olen joutunut soluttautumaan heidän piireihinsä monta kertaa. Eli olen joutunut toimimaan paljon organisaatioissa ja tilaisuuksissa, jossa kaikki kuuluvat tiettyyn ylemmän keskiluokan segmenttiin tai vähintään muuten ylempään keskiluokkaan, ja olen koittanut olla vetämättä puoleeni hirveästi negatiivista huomiota. Kun heitä tarkkailee ja larppaa, niin ainakin mulle on tuntunut todella vieraalta ja rasittavalta, miten melkein jokaiseen tekoon olisi ladattava kauheasti jotain merkityksiä jolla osoittaa luokkastatustaan. Erityisesti oikeanlaista makua pitäisi ilmentää jatkuvasti. Sujuuhan se sitten luonnostaan, jos oikeasti on omaksunut sen.
Auton ostamatta jättäminen ja ikean astiat ei riitä tiputtamaan pois kilpailusta. Pihiys, etenkin jos sen brändää korkeampiin arvoihin keskittymiseksi, ympäristötietoisuudeksi, downshiftaamiseksi, perinteille palaamiseksi jne. on oma tapansa ilmentää makua ja tyyliä ja kilpailla statuksesta. Kilpailusta pääsee pois vain voittamalla sen tai putoamalla piireistä.
Tässä mennään jo mielestäni intersektionaalisen teorian koukeroisiin syövereihin hyvin vahvasti siinä suhteessa, että merkityksiä ja valtasuhteita voi nähdä kaikkialla, jos niin haluaa. Se vaan ei riitä ihan kaikille päteväksi argumentaatioksi, ikävä kyllä.
Ei mulla muuta.
Mitä tekemistä tällä sinusta oli intersektionaalisuuden kanssa?
Tai argumentaation, sen puoleen? Minkä puolesta argumentoitiin?
Painotat kyllä vankasti eri luokkien erilaisuutta siihen pohjautuen, miten asiat ovat syntyneet rakenteiden kautta ja miten asiat koetaan. Kyllä ne ovat tuttuja pointteja tästä eräästä marxilaisuudesta ammentavasta pseudotieteellisestä teoriasta. Tiedät kyllä kysymättä itsekin, minkä puolesta argumentoit, vai tiedätkö edes? Sen verran sakeaa settiä alkaa nuo sun jutut olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JunttiPolo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa METOO:ta. Kertoo siitä että on tyhmä feministi ymmärtääjseen sitä että METOO on sovinistinen ja siitå on ollut toki hyötyä mutta enemmän haittaa.
TÄMÄ!!!!!!!
Ihminen, joka puolustaa oikeuksiaan on fiksu, eikä tyhmä.
Sehän riippuu ihan siitä, miten oikeuksiaan puolustaa. Feministeillä on vimmattu tarve jakaa kaikki ryhmiin. Feministeille ei ole olemassa yksilöitä vaan ainoastaan ryhmiä, jotka määrittävät yksilön.
Lasikatto on ongelma naisille, mutta se ei ole ongelma miehille, vaikka miehistä 98 % ei ole huipputehtävissä. Miksi tämän 98 prosentin lasikatosta ei koskaan keskustella? Miksi feministien mielestä muutama huipulla oleva mies määrittää kaikki muut miehet?
Muuten asiallisia huomioita, mutta kun kritiikkisi koskevat pelkkää liberaalifeminismiä, silloin olisi reilua puhua liberaalifeministeistä eikä niputtaa meitä muita samaan.
Onhan niitä vasemmistofeministejäkin.
Vastustavat esimerkiksi patriarkaattia, kapitalismia, seksismiä, ydinvoimaa ja abortinvastustamista. Ääriesimerkkinä Rote Zora, jonka arsenaaliin kuuluivat pommiattentaatit ja tuhopoltot.
Toki on myös näitä vanhan liiton radikaalifeministejä, teeseinään poliittinen lesbous tai miesten joukkotuhonta.
Intersektionaalinen feminismi on puolestaan huonosti verhoiltua rasismia, missä sukupuolen ja etnisen taustan tulisi kannattajansa mukaan vaikuttaa jaettuihin etuoikeuksiin.
No ei siinä, näillä mennään.
Vasemmisto- ja intersektionaalinen feminismi taitavat olla yksi ja sama nykyään. Siinä on vaihtelua kuinka paljon luokkaa painotetaan suhteessa muihin sorron kategorioihin. Jos sitä ei huomioida lainkaan, ollaan taas jos siinä liberaalifeminismissä.
Vasemmistolaisuushan tarkoittaa nykyään käytännössä sitä, että on kannatettava intersektionaalisia arvoja tai kuuluu samantien paarioihin.
Ei tarkoita. "Vihervasemmisto" ei enimmäkseen edes ole vasemmistoa, ja vaikka he sekoittuvat jonkun verran luokkavasemmiston kanssa ja liikkuvat samoissa paikoissa, heidän juttujensa ei pidä luulla edustavan tai määrittelevän vasemmistolaisuutta.
Minkään sorron hyväksyminen tai kannattaminen ei sovi yhteen minkään järjellisen vasemmistolaisen aatteen kanssa, joten vasemmistolainen ei ehkä voi olla ilman jonkunlaista ymmärrystä intersektionaalisuudesta. Mutta se kovin vihamielinen ja joustamaton asenne väärinajattelijoita kohtaan, cancellointi yms. ei ole luokkavasemmiston vaan "vihervasemmiston" piirre. Tässähän on menty tavallaan jo metatasolle "identiteettipolitiikan" kanssa, amerikkalainen vastakkainasettelu öyhöoikeiston ja vihervasemmistoa vastaavan porukan välille on tuotu tännekin, ja yhteiskunta laajemminkin on ruvennut polarisoitumaan noiden kahden navan ympärille. Mitä lähempänä olet jompaa kumpaa napaa, sitä suurempi osa identiteettiäsi ryhmään kuuluminen on. Vihervasemmistolla on ihan syystäkin defensiivinen asenne, ja heillä yhdeksi ryhmäytymisen negatiiviseksi ilmenemistavaksi on tullut puhtaustestit ja niiden perusteella ulkopuolelle sulkeminen. Tämä ei edes liity aina ollenkaan aatteeseen ja vaikka sitä yleensä oikeutetaankin aatteella, oikeutukset ovat joskus niin selvästi paskoja etten usko että he itsekään luulevat niitä muuksi kuin tekosyiksi. Tämä käytös ei siis seuraa aatteesta, ei vasemmistolaisuudesta eikä intersektionaalisuudesta, eikä luokkavasemmisto kärsi samasta vaivasta. Sieltä löytyy enemmän halua johdattaa ihmisiä aatteen puoleen ja ollaan valmiimpia kohtaamaan ihmiset niistä lähtökohdista jotka heillä on.
En oikeasti osaa nähdä suuria eroja vihervasemmistolaisten ja vasemmistolaisten välillä, molemmissa öyhöttää ja menon sanelee se äänekkäin intersektionaalisesti ajatteleva öykkärisakki. Vihreys on minusta ok, vasemmistolaisuus niin kauan kun siinä ei ole mukana intersektionaalista mädätystä (tai kommunismia) on minusta ok. Mutta menenpä sitten seuraamaan keskusteluja silakoihin, rentoon feministiryhmään tai rasmukseen niin täsmälleen samanlainen mädätys vallitsee.
Ei hitto, perustakaa oma ketju ääliömäiselle väittelyillenne, te pätemisen tarpeessa olevat urpot.
Vierailija kirjoitti:
"METOO on sovinistinen vaan tarkoitin että se on miesvihamielinen."
Ilman Me toota esim. Harwey Weinstein ei olisi saanut nyt ilmiselvistä rikoksistaan 23 vuoden vankeustuomiota...
Mutta onko se sen arvosta, että satojen miesten elämä menee pilalle kun joku hipiäisnainen haukkuu tätä raikauksesta vaikka oli vain joutunut ko. miehen treffipyynnön kohteeksi?Kuten täällä jo joku sanoi metoosta on ollut enemmän haittaa kuin hyötyä. Ymmärrätkö mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä ett metoosta on ollut hyötyä mutta ENEMMÄN haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Ukko370 kirjoitti:
Ylipaino
Anorektisuus
Tatuoinnit
Lävistykset
Lyhyt tukka
Meikittömyys
Matala koulutustaso
Tupakointi
Alkoholi
Huumeet
Mt-ongelmat
Junttius, kapea näkökulma asioihin
Itsekeskeisyys
Hymyttömyys
Kiroilu
Koira/kissa/heppa/mikätahansahulluMontako haluat vielä lisää?
Se on sun sitten lähdettävä herättäjäjuhlille tai suviseuroihin seuraa etsimään? Ai niin, onhan tuossa kapea näkökulma asioihin... Vaikea sulle on kyllä kumppania löytää.
No en mä nyt tiedä..
Voisin tehdä samanlaisen listan vaikka olen nainen, poislukien tietysti "lyhyt tukka ja meikittömyys", hetero nainen kun olen. Ja toisekseen, mulla on ollut 20 vuotta sama mies joka sopisi em. vaatimuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- itsestäänselvyydet kuten itsekkyys, epärehellisyys, ilkeys, jne
- tosikkomaisuus
- nainen joka kikattelee miehen vitseille mutta ei haluakaan olla hauska itse
- riiteleminen huutamalla, käsitys että välillä pitää "tuulettaa kunnolla"
- kiinnostuksen puute aiheisiin kuten politiikka, historia, taide ja tiede
- kiinnostunut vain käytännön arjesta, kaikki idealismi kadonnut
- ei elä arvojensa mukaisesti. Esim. on vihreä, mutta lentää ulkomaille lomamatkoille
- ronski kielenkäyttö jollaista sopisi odottaa ammattikoulun raksaluokalla
- jätkämäinen nainen joka silti haluaa "miehen olevan mies" häneen verrattuna. Poikatyttö/tomboy saa olla, mutta silloin ei vaadita stereotyyppisiä sukupuolirooleja
- materialismi, elitismi, oman aseman ja koulutustason alleviivaaminen
- harrastukset pelkästään luksusta ja hemmoteltavana olemista, ei minkäänlaista aktiivista tekemistä
- konservatiiviset arvot. Miehen on tehtävä aloite, maksettava treffeillä, jne. Etenkin jos vastaavat konservatiiviset velvoittet eivät koske naista itseään- miehen vietäväksi heittäytyminen, nainen joka menee vahvimman virran mukana
- miehen ylöspäin katselija
- vahvan isähahmon tarvitsija
- speksilistaaja
- passiivisuus ja alistuvuus seksissä
- huono hygienia
- ylipaino joka johtuu siitä ettei ole kiinnostusta pitää itsestään huolta (vrt. sairaus tai masennus jolloin se on ymmärrettävää), vaikkapa koska herkuttelu on tärkeämpää
- elämyshakuisuus joka näkyy suurena entisten seksikumppanien määränä tai lyhyeksi jääneinä parisuhteina
- tuuliviirimäisyysTämän voi allekirjoittaa täysin. Luulen, että jokainen itseään kunnioittava mies voi. Kiitos sinulle hienosta listasta, kuka oletkin.
Aika moni materialistinen ja elitistinen mies kunnioittaa itseään melkoisesti, joten taidat olla väärässä.
Olen eri mieltä. Aidosti itseään kunnioittavan miehen ei tarvitse kompensoida puutteitaan ulkoisilla seikoilla. Henkinen pääoma riittää. Feikki-alfat on erikseen.
Materialistinen ja elitistinen voi olla myös ilman että siihen liittyy mitään kompensoimista. Melkein koko ylempi keskiluokka on, eikä niillä läheskään kaikilla ole siinä mitään kompensoinnin tarvetta taustalla.
Aika vaikeaksi menee määrittely. Eiväthän he vaikkapa omassa viiteryhmässään ole materialistia ja elitistisiä. Näin yleisesti ottaen, kyllä statustavaralla usein jotakin kompensoidaan ja itsetunto-ongelmista löytyvät ne juurisyyt. Kyllä tämä miehiin ja naisiin pätee yhtä lailla.
En kyllä ymmärrä, mitä sen viiteryhmän pitäisi tähän asiaan vaikuttaa? Ylemmän keskiluokan statuskilpailu ei tapahdu ensisijaisesti tavaran kautta, ja koska siihen osallistuminen ei ole heille vapaaehtoista, se ei voi riippua heidän itsetunnostaan. Silti he ovat aivan kiistatta elitistisiä ja materialistisia ja heidän arvonsa ovat sitä.
Sinä nyt tartut tähän määrittelemääsi ylempään keskiluokkaan mikä ei ole millään tavalla relevanttia. Kyse nyt oli siitä, että ihminen määrittelee itseään ulkoisten seikkojen kautta, materiaalilla. Tutkimusnäyttöäkin kyllä löytyy ja paljonkin, että sillä on yhteys huonoon itsetuntoon.
Miksi ei olisi relevanttia, että löytyy ryhmä joka on täynnä vastaesimerkkejä sille kuinka haluat nähdä asian? "Ihminen määrittelee itseään ulkoisten seikkojen kautta, materialla" on musta suppea eikä kovin osuva kuvaus materialismista, ja vielä vähemmän elitismistä.
"Yhteys huonoon itsetuntoon" ei tarkoita samaa, kuin että liittyy aina, kaikissa olosuhteissa tai edes valtaosan ajasta huonoon itsetuntoon. Jos koko väestöstä 6% kärsii huonosta itsetunnosta ja statusesineitä haalivista kärsii vaikka 16%, niin yhteys on selvä mutta suuri valtaosa statusesineitä haalivista ei silti kärsi huonosta itsetunnosta. Ja jos haluat vedota tutkimuksiin, niin silloin sun pitäisi vähintään näyttää, että niissä huono itsetunto on määritelty tavalla, joka on riittävän yhteensopiva sinun käsitystesi kanssa voidakseen tukea niitä.
Todella saivartelevaa vänkäystä. Sinä tuot keskusteluun asioita, määrittelemättä niitä millään tavalla, ja argumentoit niihin vedoten. Mikään ei poista sitä tosiasiaa, että yhteys huonolla itsetunnolla ja materialismilla on selvä siinä kontekstissa, että tavaroiden kautta määritellään omaa identiteettiä.
En jaksa etsiä alkup. viestiä. A. Ylemmän keskiluokan elämä ei ole elitististä, vaan keskiluokkaista. B. Kuinka tähän statuskilpailuun osallistuminen ei ole vapaaehtoista? Luokka määrittyy koulutuksen ja palkan, ei omaisuuden tai materian perusteella. Eli jättää vain osallistumasta kilpaan niin kukaan ei edes tajua sinun kuuluvan ylempään keskiluokkaan eikä edes ymmärrä kisata sinua vastaan...? On siis täysin vapaaehtoista. Paras jekku on laittaa tuttavat miettimään, miksi Pena, jolla olisi varaa, ei ole halunnut ostaa uutta autoa?? Ei matkaile, on Ikeaa astiakaapissa??? Ehkä on salaisesti ulosotossa, ei tässä välinpitämättömyydessä muuten ole järkeä.
Elitismi ja keskiluokkaisuus eivät ole lainkaan ristiriidassa. Ei tarvitse kuulua eliittiin voidakseen olla elitistinen, ja eliittejä voi olla useita joista toiset ovat vähemmän eliittejä. Elitismi tarkoittaa ihmisten arvojärjestykseen asettamista jonkin asian perusteella, ja niiden syrjimistä ja poissulkemista jotka eivät yllä tarpeeksi korkeille pisteille. Keskiluokkaiset voivat siis hyvin olla elitistejä duunareita kohtaan, ja niinpä ne ovatkin.
Luokka voidaan määritellä monella tavalla monen eri keskustelun tarpeisiin. Minä puhun sosiologisesta luokasta. Se ei määräydy koulutuksen eikä palkan perusteella, vaan myös perhetaustan ja sen, kuinka hyvin luokkakulttuurissa osaa toimia ja kuinka hyvin on verkostoissa sisällä. Ylemmän keskiluokan luokkakulttuuriin ja verkostoihin ei ole mahdollista osallistua jos yrittää samalla jättäytyä kokonaan statuskilpailun ulkopuolelle, koska sitä, että todistaa itsensä kerhon jäseneksi ja toimii kerhon sääntöjen mukaan ei voi käytännössä erottaa statuskilpailusta. Molemmat koostuvat samojen asioiden tekemisestä ja sanomisesta. Esim. jos hankit hyvän koulutuksen ja pääset sen siivittämänä ylempään keskiluokkaan, olet hankkinut hyvän koulutuksen ja läsnäolosi siellä on sen suhteen ehdollista, että onnistuit muita paremmin. Tämä on helppo esimerkki selittää, mutta oikeasti ilmiö pureutuu vielä paljon syvemmälle.
En kuulu ylempään keskiluokkaan, mutta olen joutunut soluttautumaan heidän piireihinsä monta kertaa. Eli olen joutunut toimimaan paljon organisaatioissa ja tilaisuuksissa, jossa kaikki kuuluvat tiettyyn ylemmän keskiluokan segmenttiin tai vähintään muuten ylempään keskiluokkaan, ja olen koittanut olla vetämättä puoleeni hirveästi negatiivista huomiota. Kun heitä tarkkailee ja larppaa, niin ainakin mulle on tuntunut todella vieraalta ja rasittavalta, miten melkein jokaiseen tekoon olisi ladattava kauheasti jotain merkityksiä jolla osoittaa luokkastatustaan. Erityisesti oikeanlaista makua pitäisi ilmentää jatkuvasti. Sujuuhan se sitten luonnostaan, jos oikeasti on omaksunut sen.
Auton ostamatta jättäminen ja ikean astiat ei riitä tiputtamaan pois kilpailusta. Pihiys, etenkin jos sen brändää korkeampiin arvoihin keskittymiseksi, ympäristötietoisuudeksi, downshiftaamiseksi, perinteille palaamiseksi jne. on oma tapansa ilmentää makua ja tyyliä ja kilpailla statuksesta. Kilpailusta pääsee pois vain voittamalla sen tai putoamalla piireistä.
Tässä mennään jo mielestäni intersektionaalisen teorian koukeroisiin syövereihin hyvin vahvasti siinä suhteessa, että merkityksiä ja valtasuhteita voi nähdä kaikkialla, jos niin haluaa. Se vaan ei riitä ihan kaikille päteväksi argumentaatioksi, ikävä kyllä.
Ei mulla muuta.
Mitä tekemistä tällä sinusta oli intersektionaalisuuden kanssa?
Tai argumentaation, sen puoleen? Minkä puolesta argumentoitiin?
Painotat kyllä vankasti eri luokkien erilaisuutta siihen pohjautuen, miten asiat ovat syntyneet rakenteiden kautta ja miten asiat koetaan. Kyllä ne ovat tuttuja pointteja tästä eräästä marxilaisuudesta ammentavasta pseudotieteellisestä teoriasta. Tiedät kyllä kysymättä itsekin, minkä puolesta argumentoit, vai tiedätkö edes? Sen verran sakeaa settiä alkaa nuo sun jutut olemaan.
No en tosiaan enää tiedä minkä puolesta mun tässä vaiheessa kuvitellaan argumentoivan. Mulle päin tämä näyttäytyy niin, että olen esittänyt väitteitä joilla on melko yksinkertainen ja selvä yhteys todennettaviin tosiasioihin, sitten niihin on vastattu kyseenalaistamalla tai ymmärtämällä väärin jokin väitteiden sisällön todenperäisyyteen sinänsä liittymätön asia, joka kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka väitteeni tulkitaan. Olen puolestani vastannut näihin parhaani mukaan selventääkseni miten väitteet pitää tulkita, eli pyrkinyt avaamaan omaa laajempaa käsitystäni siitä, miten asiat ovat, niiltäkin osin missä sillä ei ole mitään muuta väliä alkuperäisen argumentoinnin kannalta kuin se, ymmärretäänkö esittämäni väitteet niinkuin tarkoitin ne vai ei. Tässä ei tosiaan ole tarkoitus todistaa sulle, että maailma on sellainen millaisena minä sen näen, vaan selittää, miten näen sen. Ymmärrätkö eron?
Persuilu ja muu omaan napaan tuijotus, minä minä -asenne noin muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"METOO on sovinistinen vaan tarkoitin että se on miesvihamielinen."
Ilman Me toota esim. Harwey Weinstein ei olisi saanut nyt ilmiselvistä rikoksistaan 23 vuoden vankeustuomiota...
Mutta onko se sen arvosta, että satojen miesten elämä menee pilalle kun joku hipiäisnainen haukkuu tätä raikauksesta vaikka oli vain joutunut ko. miehen treffipyynnön kohteeksi?Kuten täällä jo joku sanoi metoosta on ollut enemmän haittaa kuin hyötyä. Ymmärrätkö mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä ett metoosta on ollut hyötyä mutta ENEMMÄN haittaa.
Jos naisiin on kohdistunut jatkuva rajoittava epäreilu häirinnän, ahdistelun ja seksuaalisen väkivallan taakka, joka on pilannut monen uran ja elämän, ja taakka kääntyykin nyt hetkeksi toiseen suuntaan mutta kohdistuu vain satoihin miehiin, ja tällä saadaan alkuperäinen ongelma pienenemään, niin aika eri lailla arvotat naisten ja miesten kärsimykset jos tämä on susta nettonegatiivista.
Menen positiivsen kautta, eli turn on:
- urjeilullisen hoikka, naapurintyttömäisen luonnonkaunis, mutta ei mikään kaunotartyyppi
- lukee ja muutenkin sivistää itseään (titteleillä ja koulutuksella ei sinänsä ole väliä)
- on utelias ilmiöistä ja asioista
- ennakkoluuloton
- osaa olla myös aloitteellinen seksissä
- antaa toiselle sopivasti tilaa
- huolehtiva (toisen suhteen), mutta ei mustasukkainen
- soinnukas narisematon puheääni
- nätit jalkaterät ja kädet, hyvin muodostuneet rinnat (koolla ei sinänsä väliä)
Vierailija kirjoitti:
JunttiPolo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JunttiPolo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkakeskustelu on sinänsä vanhanaikaista
Tutkijoiden mukaan tilanne on juuri päinvastainen. Luokka korostuu nykyään paljon voimakkaammin kuin aikaisemmin, mikä selviää esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden perhetaustaa tutkimalla.
Heistä edelleen hyvin pieni osa tulee duunariperheestä. Ja silloinkin kun tulee, tutkinto on yleensä huonommin työllistävä humanistinen tai yhteiskuntatieteellinen ja harvemmin kovemman rahan tekninen tai luonnontieteellinen.
Tuolla on juttua luokista.
"kertovat omien kokemustensa lisäksi 14 muun..." Ei kovin kattava otos mielestäni, vaikka toinen onkin tutkija.
He kertovat ohjelmassa tilastoista, eivät vain omista kokemuksistaan. Tilastot ovat karua luettavaa.
Nyt kun lukio-opintojen ja valmennuskurssien merkitys korostuu aivan valtavasti aikaisempaan verrattuna korkeakoulupaikkoja jaettaessa, duunaritaustaiset kärsivät järjettömän paljon. Heillä ei ole kotoa saatua mallia, tukea tai mahdollisuutta valmennuskursseihin.
Akateemisten perheiden broilerit pyörähtävät somasti korkeakouluihin, mutta itsensä etsimiseen ja kehittämiseen aikaa tarvitsevat duunaritaustaiset menettävät mahdollisuutensa heti, koska nykymalli suosii voimakkaasti lapsia, joilla on vahva kodin tuki ja ohjaus.
Aikaisemmin järjestelmä on jättänyt tilaa yrittämiselle ja kasvamiselle ja kodin arvojen haastamiseen, mutta enää ei jätä. Nyt se suosii opintobroilereita, joiden kasvatus aloitetaan kotona heti lapsesta saakka.
Tämä malli muuten omaksutaan enemmän isältä kuin äidiltä ainakin pojilla. Eli ei kannata mennä yksiin jurpon ja juntin miehen kanssa, joka ei lue tai ei usko koulutukseen tai sivistykseen- lapsen tuleva ura on määrätty jo tuossa parinvalintatilanteessa
Ei vaan nimenomaan äidin koulutustaso korreloi suoraan lasten menestymiseen elämässä kaikilla sektoreilla. Isän koulutuksella ei ole väliä. Äly muutenkin periytyy äidiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JunttiPolo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa METOO:ta. Kertoo siitä että on tyhmä feministi ymmärtääjseen sitä että METOO on sovinistinen ja siitå on ollut toki hyötyä mutta enemmän haittaa.
TÄMÄ!!!!!!!
Ihminen, joka puolustaa oikeuksiaan on fiksu, eikä tyhmä.
Sehän riippuu ihan siitä, miten oikeuksiaan puolustaa. Feministeillä on vimmattu tarve jakaa kaikki ryhmiin. Feministeille ei ole olemassa yksilöitä vaan ainoastaan ryhmiä, jotka määrittävät yksilön.
Lasikatto on ongelma naisille, mutta se ei ole ongelma miehille, vaikka miehistä 98 % ei ole huipputehtävissä. Miksi tämän 98 prosentin lasikatosta ei koskaan keskustella? Miksi feministien mielestä muutama huipulla oleva mies määrittää kaikki muut miehet?
Muuten asiallisia huomioita, mutta kun kritiikkisi koskevat pelkkää liberaalifeminismiä, silloin olisi reilua puhua liberaalifeministeistä eikä niputtaa meitä muita samaan.
Onhan niitä vasemmistofeministejäkin.
Vastustavat esimerkiksi patriarkaattia, kapitalismia, seksismiä, ydinvoimaa ja abortinvastustamista. Ääriesimerkkinä Rote Zora, jonka arsenaaliin kuuluivat pommiattentaatit ja tuhopoltot.
Toki on myös näitä vanhan liiton radikaalifeministejä, teeseinään poliittinen lesbous tai miesten joukkotuhonta.
Intersektionaalinen feminismi on puolestaan huonosti verhoiltua rasismia, missä sukupuolen ja etnisen taustan tulisi kannattajansa mukaan vaikuttaa jaettuihin etuoikeuksiin.
No ei siinä, näillä mennään.
Vasemmisto- ja intersektionaalinen feminismi taitavat olla yksi ja sama nykyään. Siinä on vaihtelua kuinka paljon luokkaa painotetaan suhteessa muihin sorron kategorioihin. Jos sitä ei huomioida lainkaan, ollaan taas jos siinä liberaalifeminismissä.
Vasemmistolaisuushan tarkoittaa nykyään käytännössä sitä, että on kannatettava intersektionaalisia arvoja tai kuuluu samantien paarioihin.
Ei tarkoita. "Vihervasemmisto" ei enimmäkseen edes ole vasemmistoa, ja vaikka he sekoittuvat jonkun verran luokkavasemmiston kanssa ja liikkuvat samoissa paikoissa, heidän juttujensa ei pidä luulla edustavan tai määrittelevän vasemmistolaisuutta.
Minkään sorron hyväksyminen tai kannattaminen ei sovi yhteen minkään järjellisen vasemmistolaisen aatteen kanssa, joten vasemmistolainen ei ehkä voi olla ilman jonkunlaista ymmärrystä intersektionaalisuudesta. Mutta se kovin vihamielinen ja joustamaton asenne väärinajattelijoita kohtaan, cancellointi yms. ei ole luokkavasemmiston vaan "vihervasemmiston" piirre. Tässähän on menty tavallaan jo metatasolle "identiteettipolitiikan" kanssa, amerikkalainen vastakkainasettelu öyhöoikeiston ja vihervasemmistoa vastaavan porukan välille on tuotu tännekin, ja yhteiskunta laajemminkin on ruvennut polarisoitumaan noiden kahden navan ympärille. Mitä lähempänä olet jompaa kumpaa napaa, sitä suurempi osa identiteettiäsi ryhmään kuuluminen on. Vihervasemmistolla on ihan syystäkin defensiivinen asenne, ja heillä yhdeksi ryhmäytymisen negatiiviseksi ilmenemistavaksi on tullut puhtaustestit ja niiden perusteella ulkopuolelle sulkeminen. Tämä ei edes liity aina ollenkaan aatteeseen ja vaikka sitä yleensä oikeutetaankin aatteella, oikeutukset ovat joskus niin selvästi paskoja etten usko että he itsekään luulevat niitä muuksi kuin tekosyiksi. Tämä käytös ei siis seuraa aatteesta, ei vasemmistolaisuudesta eikä intersektionaalisuudesta, eikä luokkavasemmisto kärsi samasta vaivasta. Sieltä löytyy enemmän halua johdattaa ihmisiä aatteen puoleen ja ollaan valmiimpia kohtaamaan ihmiset niistä lähtökohdista jotka heillä on.
En oikeasti osaa nähdä suuria eroja vihervasemmistolaisten ja vasemmistolaisten välillä, molemmissa öyhöttää ja menon sanelee se äänekkäin intersektionaalisesti ajatteleva öykkärisakki. Vihreys on minusta ok, vasemmistolaisuus niin kauan kun siinä ei ole mukana intersektionaalista mädätystä (tai kommunismia) on minusta ok. Mutta menenpä sitten seuraamaan keskusteluja silakoihin, rentoon feministiryhmään tai rasmukseen niin täsmälleen samanlainen mädätys vallitsee.
Nuo ryhmät on kaikki sitä samaa porukkaa, joita tarkoitan kun sanon "vihervasemmistolainen". Ei siis mikään ihme jos eroja ei näy. Ne toiset vasemmistolaiset on kyllä sitten enemmän tai vähemmän kommunisteja, vaikka siihen sanaan osa suhtautuu todella vihamielisesti. Joka tapauksessa tuskin arvostat heitä yhtään sen enempää.
Vierailija kirjoitti:
Persuilu ja muu omaan napaan tuijotus, minä minä -asenne noin muutenkin.
Näin on! Suomi kuuluu jakaa kehitysmaalaisten ja muslimien kesken, rajat auki!
Koronavirus