Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko opettajalla oikeus vaatia lukiolaista pitämään kamera päällä videopuhelussa?
29.03.2020 |
Elikkä nyt tän korona tilanteen vuoksi oppitunnit pidetään usein videopuhelulla. Moni opettaja vaatii, että koeviikolla tulisi videopuhelussa kamera pitää päällä kokeen aikana, niin että oppilas (joskus tietokoneen näyttö tai jopa pöytä) tulisi näkyä kamerassa.
Itselläni ei ole mitään sitä vastaan, mutta uskon, että monella muulla oppilaalla voi olla. Syitä siihen miksi oppilas ei halua mahdollisesti oman huoneen/ itsensä/perheen jäsenensä sattumalta tai koko kämpän näkymistä koko luokalle voi olla monia.
Onko opettajalla siis oikeus vaatia kameran päällä pitämistä?
Kommentit (161)
Siinä mielessä ymmärrän kyllä, että voi olla ikävää jos on esim sotkuinen huone ja sitten näkyy se kaikki. Toisaalta oppilas voi kotona ollessaan olla itsekin "epäsiisti" ja kokee sen ikävänä jos opettaja näkee. Mietin vaan omaa lukioaikaani. Olin silloin ahdistunut ja sain juuri ja juuri ne kouluhommat hoidettua, mutta huoneeni olikin sitten sotkuinen ja jos olin kotona niin ulkonäköön en jaksanut panostaa. Kukaan ei varmaan tahdo tehdä koetta yöpaidassa sotkuisen huoneen keskellä. Ymmärrän sen, että ne säännöt on sääntöjä, mutta olisin kyllä hävennyt itseäni jos opettaja olisi nähnyt sen kaiken , kun häpesin jo muutenkin. Toisaalta tähän kaikkeen ei tarvitse edes mitään suurta ja monella saattaa olla kotona sotkuista. Tähän vielä muut perheen jäsenet päällä ja kukaan ei koskaan tietää mitä siellä kotona on. On paljon väkivaltaa tai vanhemmat juovat, voi olla paljon sisaruksia, lemmikkejä yms eli paljon huonoa tai hyvääkin häiriötä. Samalla monella voi olla pieni asunto tai ei edes omaa huonetta lainkaan tai asunto muuten huonossa kunnossa esim tapettien osalta. Ei kukaan halua näyttää edes vahingossa sellaista. Sen takia ymmärrän sen kaiken todella hyvin.
Minustakin silloin tärkeintä, että sain ne opiskelut hoidettua, vaikka sitten valvomalla yöt, mutta kyllähän se jossakin sitten näkyi. Vanhempani eivät paljon välittäneet muusta kuin siitä, että arvosanat olivat hyviä ja mikä pettymys se oli, kun en pärjännytkään niin hyvin. Tämän vuoksi ymmärrän kyllä todellakin ja toisaalta minusta on ihan selvää, että vaikka nuorella olisikin kaikki hyvin niin ei silti haluaa näyttää kotiaan. Ymmärrän kyllä senkin, että opettajalla hyvä tarkoitus ja ei se ole liikaa vaadittu. Kai minäkin olisin kotoa sitten jonkun nurkan löytänyt ja saanut ehkä itsenikin puettua. Tämäkään ei silti ole varmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos lukion opettajatkin pitäisitte soveltavia, materiaalikokeita tässä tilanteessa, niin ei tarvitse miettiä valvomisasioita? Niitä taitoja elämässä tarvitaan, eikä ulkoaopettelua. Eikä luulisi yhden tai kahden kurssin arvosanalla olevan lukiossa muutenkaan niin valtavaa merkitystä, kun ylioppilaskokeet on kuitenkin ne, jotka jatkon ratkaisee.
Terveisin yliopistonope
Arvaapa kahdesti, kuka kokeissa olisi vastaajana.
terveisin melkein valmis maisteri, joka mielellään auttaa pikkuveljeä
Arvaapa itse kahdesti, kumpi pärjää ylioppilaskokeessa paremmin: pikkuveljesi vai se opiskelija, joka on lukenut ja tehnyt kokeen itse?
Kirjoituksissa on ylioppilaaksi päästäkseen kirjoitettava neljä ainetta, mutta lukiossa niitä opiskeltavia aineita on älyttömästi enemmän eli lukion keskiarvoon vaikuttaa kyllä mukavasti se, että joku toinen on tehnyt vaikka sen ainoan filosofian, fysiikan, kemian jne kokeen.
Mutta mitä merkitystä niillä lukion kurssinumeroilla, keskiarvoilla ym. ylipäänsä on, kun ylioppilaskokeitahan vaan jatko-opintoihin hakemisessa tuijotellaan. Vai olenko missannut jotain?
Ylioppilaskokeita ei ole pakko suorittaa, lukiosta voi ottaa ulos pelkästään kurssisuoritusten todistuksen.
No joo, mutta ei niillä arvosanoilla siltikään ole merkitystä. Ainoa, millä tietysti on merkitystä, että kurssit ovat hyväksytysti suoritettuja, eli sillä on merkitystä onko arvosana 4 vai 5, mutta ei sillä, onko 5 vain 10. Jatko-opintoihin tulee hakea pääsykokeiden kautta anyway tuossa tilanteessa.
Ei voi hakea jatko-opintoihin. Paitsi amikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos lukion opettajatkin pitäisitte soveltavia, materiaalikokeita tässä tilanteessa, niin ei tarvitse miettiä valvomisasioita? Niitä taitoja elämässä tarvitaan, eikä ulkoaopettelua. Eikä luulisi yhden tai kahden kurssin arvosanalla olevan lukiossa muutenkaan niin valtavaa merkitystä, kun ylioppilaskokeet on kuitenkin ne, jotka jatkon ratkaisee.
Terveisin yliopistonope
Arvaapa kahdesti, kuka kokeissa olisi vastaajana.
terveisin melkein valmis maisteri, joka mielellään auttaa pikkuveljeä
Millä tavalla se auttaa pikkuveljeä? Voi saada paremman numeron kokeesta, mutta ei oikeasti opi asiaa. Meinaatko tehdä myös jatko-opintojen tentit hänen puolestaan?
-eri
Vierailija kirjoitti:
En ole opiskelija tällä hetkellä mutta osallistun keskusteluun silti, koska olen välillä päätynyt tilanteisiin, joissa minua on vaadittu osallistumaan videopuheluihin.
Itseäni ei ahdista, vaikka kotini näkyisi taustalla. Minulla on kannettava tietokone, ja sen voi helposti siirtää niin, että taustalla näkyy vain pelkkää seinää.
Se mikä ahdistaa on pelko, että jotkut ottavat print screen-kuvia tai nauhoittavat muuten keskustelua. Minulla on kokemusta salakuvatuksi tulemisesta ja nettikiusaamisesta.
Mielestäni koulujen videopuhelut tulisi toteuttaa niin, että oppilaat eivät näe toisiaan videopuheluissa vaan ainoastaan opettajan (ja itsensä). Opettaja ainoana henkilönä näkee kaikki osallistujat.
Tälläinen käytäntö varmasti vähentäisi kiusaamista ja videopuheluihin liittyvää ahdistusta.
Olen saamaa mieltä ja minuakin on kuvattu salaa ja kiusattu muutenkin, joten olen tullut vähän varovaiseksi näissä jutuissa. Olisi todella kamalaa ollut silloin nuorempana näyttää muille oppilaille kotinsa ja en olisi pystynyt siihen jos olisivat vielä nähneet kotinikin kaiken kiusaamisen lisäksi. Minusta tuo ihan minimi vaatimus, että vaan opettaja näkee osallistujat. Sekin täytyy silti muistaa, että joitakin ahdistaa jo pelkkä se asia, että opettaja näkee ja voi mennä keskittyminen. Itsekin kuuluisin varmaan tähän porukkaan. On kuitenkin eri asia istua luokassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä, miten kameran päällä pitäminen ehkäisisi lunttaamista kokeessa. Kamera ei kuitenkaan voi kuvata koko tilaa. Ehkä nyt näissä poikkeusoloissa voisi luopua tuollaisen perinteisen valvotun kokeen pitämisestä. Valvonnalla on ehdottomasti arvonsa, sillä tiedän, että lukiolaiset lunttaavat ja plagioivat ja huijaavat, jos vain voivat. Parhaiden opiskelijoiden ei tietenkään tarvitse niin tehdä, ja he ymmärtävät, että siitä ei ole heille kuin haittaa. Mutta kaikki eivät ole kohtalaisen hyviä, ja ne jotka epätoivoisesti haluaisivat sellaisia olla vaikka kyvyt eivät riitä, sortuvat yllättävän usein kaikenlaiseen vilunkiin.
Itse olen sitä mieltä, että opettajan ei tarvitse suostua kuvaamaan itseään video-oppitunnilla, eikä sitä voi vaatia opiskelijaltakaan. Äänen pitää kuulua ja tuotoksia pitää kameralla näyttää, mutta naaman näyttäminen ei ole mitenkään tarpeellista eikä perusteltua.
Jokin muu tapa mitata osaamista olisi nyt paikallaan, itse en lähtisi tuollaista samanaikaista valvottua etäkoetta järjestämään nyt. Muitakin vaihtoehtoja on. Osa voi olla opettajalle aikaavieviä, mutta jos ko. kurssi ja sen arvosana ovat kriittisiä, niin itse uhraisin vaikka omaa aikaani tähän. Nyt ei oikein muutakaan tekemistä ole.
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs opettajan kotirauha? Voiko opettaja pitää kameran suljettuna, ettei mammat näe hänen kotiinsa? Ettekö oikeasti tiedä, että taustan voi sumentaa videopuheluissa?
Opettajankaan ei halutessaan tarvitse näyttää naamaansa saati kotiaan.
Hyvin voi pelkästään puhua ja halutessaan esitellä ruudulla luentokalvoja, videoita tmv. riippuen tietysti millaista etäyhteyttä käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos lukion opettajatkin pitäisitte soveltavia, materiaalikokeita tässä tilanteessa, niin ei tarvitse miettiä valvomisasioita? Niitä taitoja elämässä tarvitaan, eikä ulkoaopettelua. Eikä luulisi yhden tai kahden kurssin arvosanalla olevan lukiossa muutenkaan niin valtavaa merkitystä, kun ylioppilaskokeet on kuitenkin ne, jotka jatkon ratkaisee.
Terveisin yliopistonope
Arvaapa kahdesti, kuka kokeissa olisi vastaajana.
terveisin melkein valmis maisteri, joka mielellään auttaa pikkuveljeä
Mutta kun ei niillä yksittäisillä kurssiarvosanoilla ole juuri merkitystä, vaan yo-arvosanoilla. Maisteri ei voi kuitenkaan auttaa pikkuveljeä siellä yo-kokeessa, joten kostautuu sitten siellä. T. Se yliopistonope.
Silti opintopolku.fi väittää näin
"Kevään 2020 yhteishausta alkaen valtaosa opiskelijoista yliopistoihin valitaan ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Loput opiskelupaikat täytetään valintakokeen tai todistuksen ja valintakokeen perusteella. Jos sinulla ei ole yo-todistusta, sinut voidaan valita opiskelemaan valintakokeen perusteella."
Tuolla väittävät, että todistuksella olisi merkitystä. Näinkö ei nyt sitten olekaan?
Niin, merkitystä on ylioppilastutkintotodistuksella; ei lukion päästötodistuksella, ei kurssiarvosanoilla, ei keskiarvoilla. Eli rautalangasta väännettynä: ylioppilastutkintotodistus koostuu ainoastaan ylioppilaskirjoitusten arvosanoista. Kirjoitukset on sitten vasta lukion lopussa. Kurssiarvosanoilla ei ole merkitystä.
Kurssiarvosanoilla on merkitystä yhdessä valintakokeen kanssa, kuten jo korjattiinkin. Lisäksi vaihtoon pääsemisessä niillä on merkitystä. Yhden kurssinumeron ero saattaa ratkaista sen, että vaihtoon pääseekin se Jade naapurilukiosta enkä minä Ellinoora tästä lukiosta. Varsinkin tytöt metsästävät hyviä kurssinumeroita tästä syystä joskus aika aggressiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Itse en tajua miksi lukion opet vauhkoilivat vilpin mahdollisuudesta ennen koeviikkoa. Ihan kuin se yksi 9 tai 10 kokeesta paljon vaikuttaisi kokonaiskuvassa, lunttasi opiskelija tai ei? Se on opiskelijan itsensä ongelma jos lunttaa, ei lukiota käydä kurssinumeroiden takia vaan ihan muista syistä. Opetan itse kuvataidetta joten en pidä kokeita - mutta en minäkään näin etänä työskennellessä näe, onko jonkun työn maalannut opiskelija itse vain hänen kuvataiteilijaksi valmistunut vanhempansa. Ihan sama, se on vain yksi kurssinumero. Näillä mennään nyt ja syksyllä sitten toivottavasti toisin.
Yhdenvertaisuushan tässä on ongelma eli saako tänä keväänä helpommin hyviä numeroita kuin viime keväänä. Pienetkin muutokset tässä voivat yksilön kohdalla olla valtavan suuria jatko-opintoihin pääsyn kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heippa
En tiedä mistään mitään, enkä laista, joka tästä asiasta määräisi, mutta haluan sanoa, että olen jyrkästi sitä mieltä, että kyllä se on vaan jotenkin. Minulla on mielipide ja pakkohan sen on olla se absoluuttinen totuus, koska se on minun kantani asiaan. Tähän väliin voisin tietysti laittaa useita huutomerkkejä. Mitään väliä ei tietenkään sillä ole, että kameran käyttö on järkevää, vaan ainoastaan se, että onko siihen oikeus. Ja nyt lisää huutomerkkejä ja muutama kysymysmerkki. Mutta sanoo laki tai terve järki mitä tahansa, minulla on oikeus ja silleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos lukion opettajatkin pitäisitte soveltavia, materiaalikokeita tässä tilanteessa, niin ei tarvitse miettiä valvomisasioita? Niitä taitoja elämässä tarvitaan, eikä ulkoaopettelua. Eikä luulisi yhden tai kahden kurssin arvosanalla olevan lukiossa muutenkaan niin valtavaa merkitystä, kun ylioppilaskokeet on kuitenkin ne, jotka jatkon ratkaisee.
Terveisin yliopistonope
Arvaapa kahdesti, kuka kokeissa olisi vastaajana.
terveisin melkein valmis maisteri, joka mielellään auttaa pikkuveljeä
Mutta kun ei niillä yksittäisillä kurssiarvosanoilla ole juuri merkitystä, vaan yo-arvosanoilla. Maisteri ei voi kuitenkaan auttaa pikkuveljeä siellä yo-kokeessa, joten kostautuu sitten siellä. T. Se yliopistonope.
Silti opintopolku.fi väittää näin
"Kevään 2020 yhteishausta alkaen valtaosa opiskelijoista yliopistoihin valitaan ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Loput opiskelupaikat täytetään valintakokeen tai todistuksen ja valintakokeen perusteella. Jos sinulla ei ole yo-todistusta, sinut voidaan valita opiskelemaan valintakokeen perusteella."
Tuolla väittävät, että todistuksella olisi merkitystä. Näinkö ei nyt sitten olekaan?
Niin, merkitystä on ylioppilastutkintotodistuksella; ei lukion päästötodistuksella, ei kurssiarvosanoilla, ei keskiarvoilla. Eli rautalangasta väännettynä: ylioppilastutkintotodistus koostuu ainoastaan ylioppilaskirjoitusten arvosanoista. Kirjoitukset on sitten vasta lukion lopussa. Kurssiarvosanoilla ei ole merkitystä.
Kurssiarvosanoilla on merkitystä yhdessä valintakokeen kanssa, kuten jo korjattiinkin. Lisäksi vaihtoon pääsemisessä niillä on merkitystä. Yhden kurssinumeron ero saattaa ratkaista sen, että vaihtoon pääseekin se Jade naapurilukiosta enkä minä Ellinoora tästä lukiosta. Varsinkin tytöt metsästävät hyviä kurssinumeroita tästä syystä joskus aika aggressiivisesti.
Niillä kurssiarvosanoilla ei ole mitään merkitystä mihinkään valintaan.
Miksi se on niin vaikea uskoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeen voi teettää nettiin valmiille kyselylomakkeelle ja niin että joka osiossa on vain vähän aikaa tehdä että ei ehdi googlailla. Opettajat voisivat ottaa mallia entisistä pääsykokeista. On kyllä i diootteja taas ...
Miten voi valvoa, ettei kokeessa luntata, jos ei ole kuva yhteyttä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten voi valvoa, ettei kokeessa luntata, jos ei ole kuva yhteyttä?
Miten voi olla mahdollista, että myös luokkahuoneissa tehdyissä kokeissa edelleen luntataan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi valvoa, ettei kokeessa luntata, jos ei ole kuva yhteyttä?
Miten voi olla mahdollista, että myös luokkahuoneissa tehdyissä kokeissa edelleen luntataan?
Lukion kurssikokeissa käytetään usein Abittia, vaikka sitä ei siihen ole tarkoitettukaan. Aika velho saa olla, jos Abitissa osaa luntata niin, ettei se näy valvojan koneelle.
Opettajan velvollisuus on tietysti valvoa, että jokainen jättää puhelimen reppuun ja repun luokan eteen, ja sen lisäksi vielä tarkkailla kokeen tekemistä. Mutta kun koeaika on rajallinen ja kokeessa paljon tehtävää, ei aikaa kannata laittaa lunttaamisen yrittämiseen. Kaikki aika menee tehtävien ja aineistojen lukemiseen ja sitten pitää kovaa kyytiä jo alkaa tehdä tehtäviä.
Abitti yleensä paljastaa todellisen osaamistason aika lahjomattomasti. Tehtävät ovat pääosin soveltavia ainakin omassa aineessani, joten mistään valmiista nippelitiedosta ei ole hyötyä.
Abitissa on sellaiset tehtävät kuin ope sinne laatii. Abitti om ohjelma ei mikään koepankki
Lukion ope
Tämä koko videopuhelutouhu on ihan naurettavaa ja sairasta ajatuksena ja kotoa tehdä koe wtf? Tyypithän voi laittaa seinälle vaikka mitä lunttilappuja tai korvamonitori iusten alle piiloon ja siellä tieokoneella voi olla vaikka mitä lunttia näkyvillä. Pitää yksitellen tehdä ne kokeet koulussa jatketulla aikataululla saatana.
Vierailija kirjoitti:
Abitissa on sellaiset tehtävät kuin ope sinne laatii. Abitti om ohjelma ei mikään koepankki
Lukion ope
Eri aineiden opettajien järjestöillä on valmiita tehtäväpaketteja Abittia varten. Toki ammattitaitoinen opettaja osaa itsekin tehtäviä laatia, ja useimmat laativatkin.
Monivalinnat eivät kovin hyvin sovellu useimmissa aineissa osaamistason mittaamiseen, vaikka opettajalle on toki helppoa, kun Abitti tarkistaa pisteet suoraan. Ja opiskelijat tykkäävät, kun koe on nopea ja läpipääsy varma todennäköisyysmatematiikalla jos miinuspisteitä vääristä vastauksista ei saa, vaikka ei mitään tietäisikään. Lisäksi toisen opiskelijan näytöltä lunttaaminen on monivalinnoissa helpompaa kuin soveltavissa tehtävissä. Ehkä kuitenkin joissain aineissa ja joissain tilanteissa monivalinnat on perusteltuja, en tiedä. Minun aineessani ei.
Vierailija kirjoitti:
Joo, mäkään en ole vaatinut kameraa opiskelijoilta, mutta hoidinkin arvioinnin muuten kuin perinteisellä (sähköisellä) kokeella. Mutta kun vika jakso mennään varmasti kokonaan etänä, arviointi tulee olemaan hankalaa, kun ei voi valvoa koesuorituksia mitenkään. Pitänee vaan tehdä todella vaikeita, soveltavia kokeita.
Meidän fysiikanopettaja antoi kerran todellisen opetuksen. En muista purnasimmeko laajaa koealuetta vai mitä, mutta hän sanoi että voitte ottaa kirjan mukaan kokeeseen tai vaikka kaikki lukion fysiikankirjat jo siltä tuntuu. Minä tyhmä kuvittelin, että nyt voi ottaa sitten vähän rennommin kun on kirja tukena. Sitten kun oli se koe, niin eihän siitä kirjasta ollut mitään iloa kun en ollut huolella opetellut niitä asioita etukäteen. En ollut mikään lusmu muuten, enimmäkseen kymppejä ja vähemmän ysejä olin saanut kaikista kursseista. Mutta ikävällä tavalla tuli todettua, että ei siinä koetilanteessa ollut aikaa ruveta opettelemaan niitä teorioita. Ja laskut oli aina soveltavia, joka ikisessä kokeessa oli aivan uudenlaisia tehtäviä joita ei oltu aiemmin harjoiteltu ja joiden ratkaisemiseen tarvittiin asioiden syvää ymmärtämistä ja tiedon soveltamista.
Alue: Aihe vapaa
Tuo on kyllä tuttu, ihan työn puolesta.