Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko opettajalla oikeus vaatia lukiolaista pitämään kamera päällä videopuhelussa?
29.03.2020 |
Elikkä nyt tän korona tilanteen vuoksi oppitunnit pidetään usein videopuhelulla. Moni opettaja vaatii, että koeviikolla tulisi videopuhelussa kamera pitää päällä kokeen aikana, niin että oppilas (joskus tietokoneen näyttö tai jopa pöytä) tulisi näkyä kamerassa.
Itselläni ei ole mitään sitä vastaan, mutta uskon, että monella muulla oppilaalla voi olla. Syitä siihen miksi oppilas ei halua mahdollisesti oman huoneen/ itsensä/perheen jäsenensä sattumalta tai koko kämpän näkymistä koko luokalle voi olla monia.
Onko opettajalla siis oikeus vaatia kameran päällä pitämistä?
Kommentit (161)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos lukion opettajatkin pitäisitte soveltavia, materiaalikokeita tässä tilanteessa, niin ei tarvitse miettiä valvomisasioita? Niitä taitoja elämässä tarvitaan, eikä ulkoaopettelua. Eikä luulisi yhden tai kahden kurssin arvosanalla olevan lukiossa muutenkaan niin valtavaa merkitystä, kun ylioppilaskokeet on kuitenkin ne, jotka jatkon ratkaisee.
Terveisin yliopistonope
Arvaapa kahdesti, kuka kokeissa olisi vastaajana.
terveisin melkein valmis maisteri, joka mielellään auttaa pikkuveljeä
Mutta kun ei niillä yksittäisillä kurssiarvosanoilla ole juuri merkitystä, vaan yo-arvosanoilla. Maisteri ei voi kuitenkaan auttaa pikkuveljeä siellä yo-kokeessa, joten kostautuu sitten siellä. T. Se yliopistonope.
Silti opintopolku.fi väittää näin
"Kevään 2020 yhteishausta alkaen valtaosa opiskelijoista yliopistoihin valitaan ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Loput opiskelupaikat täytetään valintakokeen tai todistuksen ja valintakokeen perusteella. Jos sinulla ei ole yo-todistusta, sinut voidaan valita opiskelemaan valintakokeen perusteella."
Tuolla väittävät, että todistuksella olisi merkitystä. Näinkö ei nyt sitten olekaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en tajua miksi lukion opet vauhkoilivat vilpin mahdollisuudesta ennen koeviikkoa. Ihan kuin se yksi 9 tai 10 kokeesta paljon vaikuttaisi kokonaiskuvassa, lunttasi opiskelija tai ei? Se on opiskelijan itsensä ongelma jos lunttaa, ei lukiota käydä kurssinumeroiden takia vaan ihan muista syistä. Opetan itse kuvataidetta joten en pidä kokeita - mutta en minäkään näin etänä työskennellessä näe, onko jonkun työn maalannut opiskelija itse vain hänen kuvataiteilijaksi valmistunut vanhempansa. Ihan sama, se on vain yksi kurssinumero. Näillä mennään nyt ja syksyllä sitten toivottavasti toisin.
Vierailija kirjoitti:
on
Ei kaikilla edes ole kameraa tietokoneessa.
Läppärissä yleensä on kamerat, mutta pöytäkoneeseen pitää erikseen ostaa kamera jos sellaisen haluaa.
Voihan sen kameran ja työpisteen järjestää niin, että takana näkyy vain seinää. Huono tekosyy. Totta kai opettajan pitää pystyä valvomaan, että oppilas keskittyy opetukseen eikä huijaa kokeessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos lukion opettajatkin pitäisitte soveltavia, materiaalikokeita tässä tilanteessa, niin ei tarvitse miettiä valvomisasioita? Niitä taitoja elämässä tarvitaan, eikä ulkoaopettelua. Eikä luulisi yhden tai kahden kurssin arvosanalla olevan lukiossa muutenkaan niin valtavaa merkitystä, kun ylioppilaskokeet on kuitenkin ne, jotka jatkon ratkaisee.
Terveisin yliopistonope
Arvaapa kahdesti, kuka kokeissa olisi vastaajana.
terveisin melkein valmis maisteri, joka mielellään auttaa pikkuveljeä
Mutta kun ei niillä yksittäisillä kurssiarvosanoilla ole juuri merkitystä, vaan yo-arvosanoilla. Maisteri ei voi kuitenkaan auttaa pikkuveljeä siellä yo-kokeessa, joten kostautuu sitten siellä. T. Se yliopistonope.
Millä tavalla kostautuu? Jos kemiasta on yksi ainoa kurssi, johon minä vastaan ja pikkuveljen todistukseen tulee arvosana 10, niin millä tavalla tämä näkyy yo-kokeessa?. Siellä pikkuveli vastaa reaalissa biologian ja yhteiskuntaopin kysymyksiin.
Selitäpä tämä meille kaikille, oi yliopistonope.
Mutta mitä ihmettä pikkuveli hyötyy siitä kympistä, jos ei edes aio alalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillekin aina kaikki on niin vaikeaa.
Lukio on vapaaehtoinen, sen voi lopettaa jos ei etäopiskelu onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos lukion opettajatkin pitäisitte soveltavia, materiaalikokeita tässä tilanteessa, niin ei tarvitse miettiä valvomisasioita? Niitä taitoja elämässä tarvitaan, eikä ulkoaopettelua. Eikä luulisi yhden tai kahden kurssin arvosanalla olevan lukiossa muutenkaan niin valtavaa merkitystä, kun ylioppilaskokeet on kuitenkin ne, jotka jatkon ratkaisee.
Terveisin yliopistonope
Arvaapa kahdesti, kuka kokeissa olisi vastaajana.
terveisin melkein valmis maisteri, joka mielellään auttaa pikkuveljeä
Mutta kun ei niillä yksittäisillä kurssiarvosanoilla ole juuri merkitystä, vaan yo-arvosanoilla. Maisteri ei voi kuitenkaan auttaa pikkuveljeä siellä yo-kokeessa, joten kostautuu sitten siellä. T. Se yliopistonope.
Silti opintopolku.fi väittää näin
"Kevään 2020 yhteishausta alkaen valtaosa opiskelijoista yliopistoihin valitaan ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Loput opiskelupaikat täytetään valintakokeen tai todistuksen ja valintakokeen perusteella. Jos sinulla ei ole yo-todistusta, sinut voidaan valita opiskelemaan valintakokeen perusteella."
Tuolla väittävät, että todistuksella olisi merkitystä. Näinkö ei nyt sitten olekaan?
Yo-todistus on eri asia kuin lukion todistus, jossa nämä kurssiarvosanat on. Tuokin sanamuoto "todistus ja valintakoe" viittaa nimenomaan yo-todistukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en tajua miksi lukion opet vauhkoilivat vilpin mahdollisuudesta ennen koeviikkoa. Ihan kuin se yksi 9 tai 10 kokeesta paljon vaikuttaisi kokonaiskuvassa, lunttasi opiskelija tai ei? Se on opiskelijan itsensä ongelma jos lunttaa, ei lukiota käydä kurssinumeroiden takia vaan ihan muista syistä. Opetan itse kuvataidetta joten en pidä kokeita - mutta en minäkään näin etänä työskennellessä näe, onko jonkun työn maalannut opiskelija itse vain hänen kuvataiteilijaksi valmistunut vanhempansa. Ihan sama, se on vain yksi kurssinumero. Näillä mennään nyt ja syksyllä sitten toivottavasti toisin.
Juuri tätä yritin selittää. T. Yliopistonope, joka luottaa opiskelijoidensa järkeen, kun ovat kuitenkin vapaaehtoisesti tulleet opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
otsa riittää.
Tissivaolla voi saada pientä plussaa;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulepas nyt 16-vuotias tytöntylleröinen, sinulla taitaa olla aika suuret luulot itsestäsi ja viehätysvoimastasi. Etkö ymäärää, että ei se ope, joka ei todellakaan ole mikään papparainen vielä, vaan isääsi nuorempi, ei ehdi sinun sulojasi tarkkailla, vaan hän valvoo monen kokeentekijän työskentelyä. Ja hei, pue riittävästi vaatetta yllesi, että ne pikkusulosi pysyvät piilossa.
Tuossa taisikin tulla demonstroitua se syy, miksr näistä asioista ollaan epäluuloisia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos lukion opettajatkin pitäisitte soveltavia, materiaalikokeita tässä tilanteessa, niin ei tarvitse miettiä valvomisasioita? Niitä taitoja elämässä tarvitaan, eikä ulkoaopettelua. Eikä luulisi yhden tai kahden kurssin arvosanalla olevan lukiossa muutenkaan niin valtavaa merkitystä, kun ylioppilaskokeet on kuitenkin ne, jotka jatkon ratkaisee.
Terveisin yliopistonope
Arvaapa kahdesti, kuka kokeissa olisi vastaajana.
terveisin melkein valmis maisteri, joka mielellään auttaa pikkuveljeä
Mutta kun ei niillä yksittäisillä kurssiarvosanoilla ole juuri merkitystä, vaan yo-arvosanoilla. Maisteri ei voi kuitenkaan auttaa pikkuveljeä siellä yo-kokeessa, joten kostautuu sitten siellä. T. Se yliopistonope.
Silti opintopolku.fi väittää näin
"Kevään 2020 yhteishausta alkaen valtaosa opiskelijoista yliopistoihin valitaan ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Loput opiskelupaikat täytetään valintakokeen tai todistuksen ja valintakokeen perusteella. Jos sinulla ei ole yo-todistusta, sinut voidaan valita opiskelemaan valintakokeen perusteella."
Tuolla väittävät, että todistuksella olisi merkitystä. Näinkö ei nyt sitten olekaan?
Niin, merkitystä on ylioppilastutkintotodistuksella; ei lukion päästötodistuksella, ei kurssiarvosanoilla, ei keskiarvoilla. Eli rautalangasta väännettynä: ylioppilastutkintotodistus koostuu ainoastaan ylioppilaskirjoitusten arvosanoista. Kirjoitukset on sitten vasta lukion lopussa. Kurssiarvosanoilla ei ole merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos lukion opettajatkin pitäisitte soveltavia, materiaalikokeita tässä tilanteessa, niin ei tarvitse miettiä valvomisasioita? Niitä taitoja elämässä tarvitaan, eikä ulkoaopettelua. Eikä luulisi yhden tai kahden kurssin arvosanalla olevan lukiossa muutenkaan niin valtavaa merkitystä, kun ylioppilaskokeet on kuitenkin ne, jotka jatkon ratkaisee.
Terveisin yliopistonope
Arvaapa kahdesti, kuka kokeissa olisi vastaajana.
terveisin melkein valmis maisteri, joka mielellään auttaa pikkuveljeä
Arvaapa itse kahdesti, kumpi pärjää ylioppilaskokeessa paremmin: pikkuveljesi vai se opiskelija, joka on lukenut ja tehnyt kokeen itse?
Kirjoituksissa on ylioppilaaksi päästäkseen kirjoitettava neljä ainetta, mutta lukiossa niitä opiskeltavia aineita on älyttömästi enemmän eli lukion keskiarvoon vaikuttaa kyllä mukavasti se, että joku toinen on tehnyt vaikka sen ainoan filosofian, fysiikan, kemian jne kokeen.
Mutta mitä merkitystä niillä lukion kurssinumeroilla, keskiarvoilla ym. ylipäänsä on, kun ylioppilaskokeitahan vaan jatko-opintoihin hakemisessa tuijotellaan. Vai olenko missannut jotain?
Ylioppilaskokeita ei ole pakko suorittaa, lukiosta voi ottaa ulos pelkästään kurssisuoritusten todistuksen.
Jos nyt unohdetaan se pelko näistä kiusaamisista yms., niin tässä on oiva paikka myös teinien oppia uusi työskentelytyyli. Se on jo normaalia ollut työelämässä 20 vuotta ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Eli asioiden hoitaminen videoyhteydellä mahdollisimman montaa havainnointikanavaa käyttäen. Ääni, näyttö, kasvot jne. Tottakai joku taas saa jotain angstia jostain hassusta asiasta ja vanhemmat vielä näkee vaivaa siitä. Reippaasti vaan harjoittelemaan tätäkin keinoa tehdä töitä/opiskella. Se on tulevaisuutta ja nuoret oppivat pikkuhiljaa, ettei oleellista ole se oma naama ja sen vääntely vaan se asia. Nyt ne kuvittelee, että just heidän jokainen nykäys naamassa on toisille erityinen elämys ja analysoinnin kohde. Mitä enemmän näitä pidetään, sitä vähemmän se oma itse ja naama siellä näytöllä on se pointti vaan keskittyminen menee enemmän itse työhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi mun ei ole yliopistossa tarvinnut. Ei ole webkameraa omassa koneessa, kun on vain pöytäkone. Jo lukio-opintojen alussa toitotettiin läppärin iloja, mutta itse en useimmiten jaksanut edes tuoda sitä kouluun pyörällä, ja olen aina pitänyt enemmän vihkomuistiinpanoista. Olen pärjännyt ylipiston lähiopetuksen pakolliset hommat pelkän puhelimen avulla, kokeenkin tekisin varmaan sitten sillä. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naaman näkyminen koetilanteessa on kyllä toisarvoista. Jos mä vaatisin videoyhteyttä koetilanteessa, se olisi sitten tietokoneen näytöstä. Onnistuu esim. siten, että videoyhteys otetaan kännykällä ja kännykkä asetetaan siten, että se kuvaa tietokoneen näyttöä. Miksi opiskelija vastustaisi sitä, että hänen tietokoneensa näyttö näkyy opettajalle koetilanteessa? Juuri sinun kotonasi on varmasti rehellinen ja suoraselkäinen lukiolainen, joka ei käyttäisi kiellettyjä apukeinoja kokeessa, mutta naapurin lukiolainen saattaakin olla toista sorttia. Joka ryhmässä niitä lunttaajia on.
Mielestäni koetilanteessa naaman näkyminen on melko oleellista. Sillä varmistetaan se, että kokeeseen on vastaamassa oikea henkilö. Näytön jakaminen on myös perusteltua.
Ettekö te tajua, että vaikka siihen lukion fysiikan kokeeseen vastaisi oppilaan puolesta Albert Einstein, niin ei se yhtään auta oppilasta uralla eteenpäin.
No en tajua. Jos Einsteinin vuoksi oppilas saa arvosanan 10, niin silläkö on sama merkitys kuin toisen oppilaan arvosanalla 5?
Kyllä, juuri näin. Koska kyse on kurssiarvosanoista, eikä ylioppilaskirjoituksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos lukion opettajatkin pitäisitte soveltavia, materiaalikokeita tässä tilanteessa, niin ei tarvitse miettiä valvomisasioita? Niitä taitoja elämässä tarvitaan, eikä ulkoaopettelua. Eikä luulisi yhden tai kahden kurssin arvosanalla olevan lukiossa muutenkaan niin valtavaa merkitystä, kun ylioppilaskokeet on kuitenkin ne, jotka jatkon ratkaisee.
Terveisin yliopistonope
Arvaapa kahdesti, kuka kokeissa olisi vastaajana.
terveisin melkein valmis maisteri, joka mielellään auttaa pikkuveljeä
Arvaapa itse kahdesti, kumpi pärjää ylioppilaskokeessa paremmin: pikkuveljesi vai se opiskelija, joka on lukenut ja tehnyt kokeen itse?
Kirjoituksissa on ylioppilaaksi päästäkseen kirjoitettava neljä ainetta, mutta lukiossa niitä opiskeltavia aineita on älyttömästi enemmän eli lukion keskiarvoon vaikuttaa kyllä mukavasti se, että joku toinen on tehnyt vaikka sen ainoan filosofian, fysiikan, kemian jne kokeen.
Mutta mitä merkitystä niillä lukion kurssinumeroilla, keskiarvoilla ym. ylipäänsä on, kun ylioppilaskokeitahan vaan jatko-opintoihin hakemisessa tuijotellaan. Vai olenko missannut jotain?
Ylioppilaskokeita ei ole pakko suorittaa, lukiosta voi ottaa ulos pelkästään kurssisuoritusten todistuksen.
No joo, mutta ei niillä arvosanoilla siltikään ole merkitystä. Ainoa, millä tietysti on merkitystä, että kurssit ovat hyväksytysti suoritettuja, eli sillä on merkitystä onko arvosana 4 vai 5, mutta ei sillä, onko 5 vain 10. Jatko-opintoihin tulee hakea pääsykokeiden kautta anyway tuossa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos lukion opettajatkin pitäisitte soveltavia, materiaalikokeita tässä tilanteessa, niin ei tarvitse miettiä valvomisasioita? Niitä taitoja elämässä tarvitaan, eikä ulkoaopettelua. Eikä luulisi yhden tai kahden kurssin arvosanalla olevan lukiossa muutenkaan niin valtavaa merkitystä, kun ylioppilaskokeet on kuitenkin ne, jotka jatkon ratkaisee.
Terveisin yliopistonope
Arvaapa kahdesti, kuka kokeissa olisi vastaajana.
terveisin melkein valmis maisteri, joka mielellään auttaa pikkuveljeä
Arvaapa itse kahdesti, kumpi pärjää ylioppilaskokeessa paremmin: pikkuveljesi vai se opiskelija, joka on lukenut ja tehnyt kokeen itse?
Kirjoituksissa on ylioppilaaksi päästäkseen kirjoitettava neljä ainetta, mutta lukiossa niitä opiskeltavia aineita on älyttömästi enemmän eli lukion keskiarvoon vaikuttaa kyllä mukavasti se, että joku toinen on tehnyt vaikka sen ainoan filosofian, fysiikan, kemian jne kokeen.
Mutta mitä merkitystä niillä lukion kurssinumeroilla, keskiarvoilla ym. ylipäänsä on, kun ylioppilaskokeitahan vaan jatko-opintoihin hakemisessa tuijotellaan. Vai olenko missannut jotain?
Kannattaa tutustua opintopolku.fi -sivustoon.
Niin.
Mihin pyritään luniotodistuksella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naaman näkyminen koetilanteessa on kyllä toisarvoista. Jos mä vaatisin videoyhteyttä koetilanteessa, se olisi sitten tietokoneen näytöstä. Onnistuu esim. siten, että videoyhteys otetaan kännykällä ja kännykkä asetetaan siten, että se kuvaa tietokoneen näyttöä. Miksi opiskelija vastustaisi sitä, että hänen tietokoneensa näyttö näkyy opettajalle koetilanteessa? Juuri sinun kotonasi on varmasti rehellinen ja suoraselkäinen lukiolainen, joka ei käyttäisi kiellettyjä apukeinoja kokeessa, mutta naapurin lukiolainen saattaakin olla toista sorttia. Joka ryhmässä niitä lunttaajia on.
Mielestäni koetilanteessa naaman näkyminen on melko oleellista. Sillä varmistetaan se, että kokeeseen on vastaamassa oikea henkilö. Näytön jakaminen on myös perusteltua.
Ei varmisteta. T. Nörtti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos lukion opettajatkin pitäisitte soveltavia, materiaalikokeita tässä tilanteessa, niin ei tarvitse miettiä valvomisasioita? Niitä taitoja elämässä tarvitaan, eikä ulkoaopettelua. Eikä luulisi yhden tai kahden kurssin arvosanalla olevan lukiossa muutenkaan niin valtavaa merkitystä, kun ylioppilaskokeet on kuitenkin ne, jotka jatkon ratkaisee.
Terveisin yliopistonope
Arvaapa kahdesti, kuka kokeissa olisi vastaajana.
terveisin melkein valmis maisteri, joka mielellään auttaa pikkuveljeä
Arvaapa itse kahdesti, kumpi pärjää ylioppilaskokeessa paremmin: pikkuveljesi vai se opiskelija, joka on lukenut ja tehnyt kokeen itse?
Kirjoituksissa on ylioppilaaksi päästäkseen kirjoitettava neljä ainetta, mutta lukiossa niitä opiskeltavia aineita on älyttömästi enemmän eli lukion keskiarvoon vaikuttaa kyllä mukavasti se, että joku toinen on tehnyt vaikka sen ainoan filosofian, fysiikan, kemian jne kokeen.
Mutta mitä merkitystä niillä lukion kurssinumeroilla, keskiarvoilla ym. ylipäänsä on, kun ylioppilaskokeitahan vaan jatko-opintoihin hakemisessa tuijotellaan. Vai olenko missannut jotain?
Ylioppilaskokeita ei ole pakko suorittaa, lukiosta voi ottaa ulos pelkästään kurssisuoritusten todistuksen.
Aivan. Muttei ole silloin suorittanut toisen asteen tutkintoa eli ei ole hakukelpoinen kolmannelle asteelle.
Alue: Aihe vapaa
Entäs kun kotona on samaan aikaan muillakin etäoppitunteja ja etäkokouksia? Samoin kuin sen open kotona, jos lähettää tuntiaan sieltä?