Lue keskustelun säännöt.
Te jotka käytte töissä kodin ulkopuolella, eikö teitä pelota?
28.03.2020 |
Olen siivooja ja tulen siivoamaan riskipaikkoja ja pelottaa ihan hirveästi ettei vaan tauti tarttuisi minuun... kun mietin asiaa niin tulee melkein paniikkihäiriöön viittaavia oireita. Miten pidätte itsenne kasassa vai kuuluuko päivittäin olla vain kiitollinen että ainakin pysyy itse hengissä?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pelota. Tauteja tulee ja menee. Joskus varmaan sattuu kohdalle se tappava tauti. Syöpä on pelottavampi kuin korona. Mutta en pelkää syöpääkään. Kuolen, kun aikani on.
Jos saan syövän niin en tartuta sitä myös läheisiini ja todennäköisesti tapa riskiryhmään kuuluvaa lastani vaan kuolisin vain itse siihen.
Hän ei luultavasti vastannutkaan sinun puolestasi vaan omastaan. Kuten me kaikki muutkin.
Eri
Minäkin vastasin omasta puolestani ja siksi irtisanouduin työstäni.
Mielummin syövän valitseva
Miksi vastasit, kun kysymystä ei siis ole otsikossakaan esitetty sinulle? Nyt kysyttiin niiltä, jotka siellä töissä käyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen riskiryhmää. Pelkään sekä töissä käymistä että töiden loppumista. Haluan käydä töissä ja en halua käydä töissä. On vähän ristiriitaiset tunnelmat. Olen suunnitellut jo pitkään, että pitäisin lomat pois ja ottaisin palkatonta. Meillä alkoi kuitenkin yt:t ja pelkään hysteerisesti potkuja tai lomautusta, mikä tulee osumaan kohdalleni 99,999 prosentin varmuudella. Se ahdistaa enemmän kuin koko korona tai huoli sairastumisesta. Ja on suuri huoli töiden jatkosta kesällä tai syksyllä. En oikeasti tiedä, mitä pitäisi tehdä. Voisipa vaan nukahtaa ja herätä sitten kun tämä kaikki on ohi.
En pelkää omasta puolestani, vaan muiden. Olen terve ja nuori enkä kuulu riskiryhmään. Siivoan työkseni yksityisellä. Viikon aikana tulee siivottua virastoja, kerrostaloja, tukkuliikkeitä, teollisuusyrityksiä jne. Olen huolissani siitä, kuinka monta ihmistä ehdin altistaa jo yhden päivän aikana ja tavallisena päivinä puhutaan useista kymmenistä. Vain aamun ensimmäiset tunnit on oikeastaan sellaisia, ettei muita ole paikalla. Muutoin oma työnkuvani on melko sosiaalinen ja pyörin ympäristöissä, joissa on ihmisiä. Minulla tähän siivoojan työnkuvaan kuuluu myös jossain määrin "seurustelu". Kohteissani on sosiaalisia ihmisiä. Onneksi ihmismäärä on vähentynyt. Vapaa-ajalla koitan välttää turhia kontakteja.
Meillä oli viime viikolla töissä yksi koronaepäily, joka osoittautui vääräksi hälytykseksi. On sovittu, ettei työkavereiden kanssa vietetä aikaa toimistolla/pyykkitiloissa, jotta jos joku sairastuu, niin kaikkien ei tarvitsi jäädä pois.
En pelkää enää. Kuukausi sitten olin aivan paniikissa. Olen töissä vanhusten palvelutalossa ja kuulun riskiryhmään. Olen määräaikaisessa työsuhteessa ja tiedän, että jos nyt irtisanoudun, en tule ikinä työllistymään kaupungille. Olen tämän kuukauden aikana hyväksynyt mahdollisen kuolemani. Lapset tietysti säälittää, miten selviävät. Pelkään myös sitä, että vien vanhuksille taudin oireettomana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelottaa ihan kauheasti, mutta kun työnantajalla ei mahdollisuuksia etätyöhön. Ei tämä ole oma valinta.
Pelottaa.
Jouduin siirtymään toimistotyöstä koronavuodeosastolle koska minulta löytyy sairaanhoitajan tutkinto. Asun yksin lasteni kanssa jotka pikkukoululaisia. Heidän isänsä tekee vuorotyötä ja itse joudun myös tilanteen pahentuessa vuorotyötä tekemään. Joudun tekemään lastensuojeluilmoituksen lapsistani jotta he eivät joudu olemaan iltoja ja öitä yksin. Kaikki sukulaiset karanteenissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riskiryhmäläinen kirjoitti:
Pelottaa, tällä viikolla ollut töissä, kouvolassa, voikkaalla, lappeenrannassa, punkaharjulla ja nurmeksessa.
Tosin en ole ollut tekemisissä kovin monen ihmisen kanssa, vaarallisimpia on varmaan huoltoasemat missä syönyt?Miksi IHMEESSÄ käyt edelleen huoltoasemilla syömässä?!
Missä sitten?
Onneksi huoltoasemien buffetit suljetaan kun sinunlaisia riittää,ei tajuta miten vaarallisia tartuntapaikkoja ne on ollur.Ja ahneet yrittäjät pitäisi näitä auki vieläkin jos ei pakotettaisi sulkemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pelota. Tauteja tulee ja menee. Joskus varmaan sattuu kohdalle se tappava tauti. Syöpä on pelottavampi kuin korona. Mutta en pelkää syöpääkään. Kuolen, kun aikani on.
Jos saan syövän niin en tartuta sitä myös läheisiini ja todennäköisesti tapa riskiryhmään kuuluvaa lastani vaan kuolisin vain itse siihen.
Hän ei luultavasti vastannutkaan sinun puolestasi vaan omastaan. Kuten me kaikki muutkin.
Eri
Minäkin vastasin omasta puolestani ja siksi irtisanouduin työstäni.
Mielummin syövän valitseva
Miksi vastasit, kun kysymystä ei siis ole otsikossakaan esitetty sinulle? Nyt kysyttiin niiltä, jotka siellä töissä käyvät.
Irtisanomisajan käyn edelleen töissä. Minä eilen töissä ja huomenna menen taas. Viikon ainoa vapaapäivä tänään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pelkää, mutta olen ärsyyntynyt siitä että kaikkialla toitotetaan etätyöstä. Sata kertaa mieluummin tekisin etätöitä kun menisin tuonne sairaalaan töihin. Lapsetkin ovat ihan heitteillä kotona kun koulut ovat kiinni ja pienin pakko viedä päiväkotiin. Tekis mieli seuraavalle etätyöstä jauhajalle tunkea ne jauhot kurkkuun. Ja normaalisti olen hyvin rauhallinen ihminen, mutta tämän taudin myötä työkuorma alkaa kohta muuttua sietämättömäksi..
Pelottaa, olen päiväkodissa töissä. Siellä lapset yskii ja aivastelee henkilökunnan ja toistensa päälle. Vanhemmat kertovat johtuvan allergiasta (niinKIN voi olla) tai vanhan flunssan jälkimaininkeja. Ei auta, nyt kannattaisi sairastua kn sairaalassa vielä väljää. Terveiset Uudeltamaalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei yhtään. Olen vuosikaudet toivonut sairastuvani johonkin vakavaan ja kuolevani. Nyt on Koronan myötä uutta toivoa. En tosin kuulu mihinkään riskiryhmään, mutta koska en käytä mitään terveydenhoitoa voisin silti kuolla jos tulisi vakava tautimuoto. Tuskin kuitenkaan taaskaan tätäkään tautia edes saan, kuten en vuosikymmeniin edes tavallista räkätautia.
Korona kuolintapana ei muuten ole ilmeisesti erityisen epämiellyttävä ainakaan loppuvaiheissaan. Ihminen ei siinä tunne tukehtuvansa tai hauko henkeä epätoivoissaan, koska vaikka happisaturaatio laskee niin hengitystyö ei kasva, eli ihminen ei ihmeemmin tunne olevansa hapen tarpeessa eikä koe tarvetta saada henkeä enempää. Tajunnan taso vaan sitten laskee vähitellen. Tämän kuulin potilaita hoitaneelta terveydenhuollon henkilöltä.
Ei pelota koska oon perusterve ja läheiset myös. Mut vituttaa. Ei kiinnosta parin viikon karmee sairaus ja mahdollinen sairaalahoito enempää kuin yleensä. Etäoikeutta ei silti oo annettu, vaikka työ olisi täysin mahdollista tehdä muualla kuin kymmenien ihmisten toimistolla, jonne 80 % kuten minäkin kulkee julkisilla. Sylettää.
Yrityksiin pitäis kohdentaa kovempi paine siinä, et kaikki etänä mahdollinen työ olisi siirrettävä. Sakkoja jos ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen sairaalassa töissä ja joka ilta lähetän kiitokset että ainakaan tänään en sairastunut. Ei tässä nyt ole varaa ruveta panikoimaan, joskus toiste sitten.
Et voi tietää välttämättä ollenkaan oletko sairastunut,
etkä ainakaan samana päivänä.
Olen sairaalassa töissä, Jorvissa, ei pelota. Haluaisin melkein tartunnan niin pääsisi sitten siitäkin😅
Ei pelota, tilastojen mukaan koti on ihmisille vaarallisin paikka.
Vierailija kirjoitti:
Olen sairaalassa töissä, Jorvissa, ei pelota. Haluaisin melkein tartunnan niin pääsisi sitten siitäkin😅
Sama. Se eräs lääkärihän ehdotti hoitohenkilökunnan tahallista tartuttamista 109 hengen erissä niin että saataisiin ihmisiä jotka ei enää ole vaarassa saada korona tai levittää sitä. Itse olisin vapaaehtoinen heti ottamaan koronatartunnan, kärsimään taudin ja jos selviän siitä (suuri todennäköisyys selvitä koska en mitään riskiryhmää) jatkamaan rennommin mielin töissä.
Ei pelota. Pesen käsiä ja käytän käsidesiä, jos en pääse pesemään.
Jos silti tauti osuu kohdalle, se osuu ja sitten sairastetaan. Jos se on kuolemaksi, sitten niin on ja sitten kuolen. Turha sitä kuitenkaan on pelätä. Kaikki me kuolemme jonakin päivänä.
Ei, olen kolmekymppinen jolla tosi hyvä immuniteetti (sairastin viimeksi 2 vuotta sitten flunssan), enkä polta tupakkaa ainakaan säännöllisesti, viime hermosavut taisi olla kertausharjoituksissa.
Suurin osa kavereista ja sukulaisista asuu eri paikkakunnalla ja köyhänä minulla ei olisi varaa käydä tapahtumissa tai juuri syömässä muutenkaan, joten tämä poikkeustila on vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan elämiseeni hyvin vähän. Palkkatukityösopimus loppuu joka tapauksessa neljän viikon päästä joten pomo ei ole lomauttamassakaan vaikka asiakkaita ei juuri ole.
Kurjaa että vanhuksille ja jo valmiiksi sairaille tuli tälläinen karanteenipakko, mutta muuten vain hymähtelen hysterialle. Kerrankin parempiosaiset saavat maistaa köyhimpien suomalaisten elämäntyyliä ja heti ollaan paniikissa.
No pelottaa. Postinlajittelijana Hgissä, sekin luetaan kriittiseksi työksi, joten pois ei voi jäädä muuten kuin irtisanoutumalla.