Lue keskustelun säännöt.
Oliko 1980-luku paratiisi?
Onko totta että 80-luku oli maanpäällinen paratiisi, jossa kaikki oli hyvin ja ihmiset olivat onnellisia ja ystävällisiä toisiaan kohtaan? Ihmiset olivat aidompia, kiusaaminen oli harvinaisempaa ja vähän omituisetkin (esim. asperger) ihmiset otettiin mukaan porukkaan?
Kommentit (1409)
Vierailija kirjoitti:
Kukaan, joka on nähnyt 80-luvun meikkejä ja kampauksia ei kyllä väitä, että aikaa ei mennyt laittautumiseen. Milloinkaan ei ole hiuksia ja naamaa laitettu kuten silloin.
Ehostaminen tosiaan oli aika perusteellista! Etenkin kun oltiin lähdössä baanalle. Asuin opiskelijasolussa parin muun tytön kanssa, ja kyllä asiaan paneuduttiin huonella. Ja tosiaan ne hiukset. Nyt on pitkät suorat mallit joille ei tehdä mitään (okei värjätään, mutta joka ilta ei tarvitse). Kasarilla föönattiin ja tupeerattiin ja nostettiin muotoiluaineilla jos jonkinmoisiksi keoiksi. Tukka ei todellakaan saanut laskeutua pitkin päätä, vaan kuului näyttää kuin olisi sähköiskun saanut vähintään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei s**tana. Nythän mä muistan. Kaikilla oli 80-luvulla yläasteella koulussa SALKKU! Siis sellainen kovakylkinen numerolukollinen VIRKAMIESSALKKU! Ei vähäisintäkään järkeä. Ihan kuin kaikki olisivat olleet jotain pikkukauppakorkeakasinomiehiä. Hemmetin epäkäytännöllinen kapine. Ja tyhmän näköinen kantaa. Ei pysynyt koulumatkoilla kunnolla fillarin takatarakalla vaan oli aina mutkissa ulkokaarteen puolella hangessa.
Salkkumies kirjoitti:
Ei s**tana. Nythän mä muistan. Kaikilla oli 80-luvulla yläasteella koulussa SALKKU! Siis sellainen kovakylkinen numerolukollinen VIRKAMIESSALKKU! Ei vähäisintäkään järkeä. Ihan kuin kaikki olisivat olleet jotain pikkukauppakorkeakasinomiehiä. Hemmetin epäkäytännöllinen kapine. Ja tyhmän näköinen kantaa. Ei pysynyt koulumatkoilla kunnolla fillarin takatarakalla vaan oli aina mutkissa ulkokaarteen puolella hangessa.
Niin ja eikä musta edes tullut mitään toimistotyöntekijää.
Vierailija kirjoitti:
- Ihmiset kävivät työssä. Ei voinut kuvitellakaan että sossun kädestä eläminen voisi olla joku ylpeilyn aihe.
Ihmiset kävivät töissä, koska töihin pääsi. Oli työvoimapula oikeasti. Ei tarvinnut olla koulutusta ja työkokemusta ja sen tsiljoonaa korttia ja passia töitä saadakseen. Työtahti monessa hommassa oli leppoisa. (Aloitin itse tuolloin työelämässä vakituisesti, joten on kanttia sanoa.)
Tietysti osa tästä rakentui ihan epärealististen odotusten varaan, ts. firmat laskivat, että kasvu jatkuu loputtomasti. Vuosikymmenen vaihteessa sitten ajettiin täysillä päin seinää.
Ei nykyään sen laiskempia olla, työt vaan on kiven alla. Varsinkin sellaiset, joilla voisi elää nostamatta lisäksi tukiaisia.
Vierailija kirjoitti:
Seuraavalla vuosikymmenellä keksittiin internet ja tässä sitä ollaan...
Internet keksittiin 1960-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ravintoloihin nuorena kolme kertaa viikossakin jo varhain illasta kun kaikki vielä rahoissaan ja mitään nykyistä muutamaa tuntia sitten.
Vierailija kirjoitti:
Oli ihanaa aikaa. Oli turvallista,
No jaa. Tieliikenteessä kuoli noin 600 ihmistä vuodessa, tuplasti se mitä nykyään. Henkirikoksia samoin tehtiin noin tuplasti se mitä nykyään; tosin niin nyt kuin silloin ne kertyivät tietyille porukoille ennen muuta, eli niistä pois pysymällä oli kohtalaisen turvassa. Ei tietenkään täysin. Perheväkivaltaa oli, eikä siihen suhtauduttu silläkään vakavuudella kuin nyt.
Olin 80-luvulla opiskelija Helsingissä, jouduin keskellä päivää kadulla ahdistelluksi, Kaisaniemen puistosta ja rautatieasemasta varoiteltiin jo silloin.
Sitten tuli vielä Tshernobyl.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraavalla vuosikymmenellä keksittiin internet ja tässä sitä ollaan...
Internet keksittiin 1960-luvulla.
Höpö, höpö. Internet yleistyi kunnolla vasta 1990-luvulla, jolloin tulivat tekstipohjaiset uutisryhmät (newsgroups), Netscape Navigator ja Altavista hakukone. Samahan koskee väritelevision historiaa, sillä vaikka maailman ensimmäinen kunnolla toimiva väritelevisio esiteltiin vuonna 1944, niin Suomessa ne alkoivat yleistyä vasta 1970-luvulla.
Lapsuus n. 10 vuoteen asti oli kasarilla. Mieleen on jäänyt erityisesti jokin tapahtuma urheilukentällä kesällä, kesäkukat kukkivat, erityisesti ne keltaiset ja helteinen päivä. Samottiin lähimetsiä pitkällekin ilman puhelimia. Syksyisin leikittiin valomerkkia pimeällä pihalla . Keinaria pelattiin ja kymmenen tikkua laudalla. Pihan lapset kutsuivat syntymäpäiville ja nimipäiville. Kesäisin leikittiin pihalla, hypittiin narua ja twistiä. Kohokohta oli myös taloyhtiön talkoot.
Tavallisen kerrostalolähiön elämää elin. Tieto tuli tv:stä ja lehdistä. Muistan jouluna 89 nähneeni dokumentin Lockerbien turmasta ja aloin pelätä, jos joku räjäyttää lentokoneen.
Radiosta tuli sää: odotettavissa huomisiltaan asti... Ruoka oli tavallista kotiruokaa (perunaa etenkin), ravintoloissa ei juuri käyty. Ensimmäinen matkani oli Portugaliin. Koulusta tykkäsin. 80-luvulta muistan ihannoineeni Dingo-huiveja, missä langat kiiltelivät. Tiimari oli myös paikka, missä käytiin ahkerasti. Tarroja piti saada, niitä myytiin rullissa. Samoin tiimarin irtokarkit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Verrattuna 70-lukuun ja 90-lukuun oli. Nousukausi. Oli optimistinen tunnelma. Hieman pelättiin ihmiskunnan loppua (USA ja Neuvostoliitto, AIDS, Tsernobyl ym.) Kuulemma punkkarit saivat joka paikassa turpaan, kun niillä oli erilainen kampaus kuin muilla.
Uhkia ja väkivaltaa tosiaan oli tuolloinkin. Jengejä myös. Lisään, että homoja hakattiin esim. Helsingin Mäntymäellä. Jos joutui seksuaalisen ahdistelun kohteeksi, niin reaktiot olivat nykyistä enemmän tyyliin "mitäs olit illalla liikkeellä", "mitäs pukeuduit tuolla lailla".
Mutta nousukauden optimismi, hyvä taloudellinen tilanne ja helppous saada töitä, se on päällimmäisenä minulla muistoissani. Ja että maalle sukulaisiin pääsi melkein ovelta ovelle julkisilla, linjastoja ei ollut karsittu. Ja oli vielä lumiset talvet.
Ihana Pahkasika-lehti, MAD-sarjikset, Leningrad Cowboys, MoonTV ja cruisingit Helsingin yössä! Lepakon bileet ja mieletön musikaalinen räjähdys kun kaikenlaisia omintakeisia bändejä alettiin soittamaan radiossa. Duran Duran, Dire Straits, Frankie goes to Hollywood... <3 Huoleton fiilis siitä, että meistä kaikista tulee rikkaita kun kasvetaan isoiksi :D...
Erehdys kun tärähdys. Elämä muuttui kituuttamiseen, topless-baareihin, topless-autonpesuloihin ja itsemurhiin. Lyhyestä virsi kaunis.
Sieltä vieläkin ylös rämpiessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Sai läpsiä naisia pyllylle ja huomautella rintojen koosta eikä ollut mitään pelkoo mistään meetoosta.
Tämä oli kyllä niin totta myös.
Ja tupakansavu kaikkialla.
Juu oli paratiisi. Elintaso ja palkat olivat alhaisemmat. Saatavilla oleva ruoka laaduttomampaa ja valikoima vähäisempää. Moniin sairauksiin ei oltu vielä keksitty hoitoja. Kaikilla ei ollut puhelinta varsinkaan maaseudulla. Avun saaminen kesti paljon pidempään, jos sitä ylipäätään sai soitettua. Tietokoneet olivat harvinaisia ja konekirjoittaminen tuikitavallista. 80-luvullahan ei ollut rikoksia, ketään ei raiskattu ainakaan avioliitossa, kun sitä ei oltu kriminalisoitu. Lapsiakaan ei hyväksikäytetty? Bensiinissä oli lyijyä lisäaineena ja sehän tiedetään kuinka terveellistä se on. Anneli Tempakka moralisoi radiossa. 80-luku oli maanpäällinen paratiisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juu oli paratiisi. Elintaso ja palkat olivat alhaisemmat. Saatavilla oleva ruoka laaduttomampaa ja valikoima vähäisempää. Moniin sairauksiin ei oltu vielä keksitty hoitoja. Kaikilla ei ollut puhelinta varsinkaan maaseudulla. Avun saaminen kesti paljon pidempään, jos sitä ylipäätään sai soitettua. Tietokoneet olivat harvinaisia ja konekirjoittaminen tuikitavallista. 80-luvullahan ei ollut rikoksia, ketään ei raiskattu ainakaan avioliitossa, kun sitä ei oltu kriminalisoitu. Lapsiakaan ei hyväksikäytetty? Bensiinissä oli lyijyä lisäaineena ja sehän tiedetään kuinka terveellistä se on. Anneli Tempakka moralisoi radiossa. 80-luku oli maanpäällinen paratiisi.
Tempakka on aika 70-lukulainen, siksi kai hän koki tarvetta vastustaa 80-luvulle siirtymistä. :) Kyllähän nykyään on hoidot syöpiin ja AIDSiin, toisaalta 80-luvulla ei ollut koronaa. Ei myöskään työttömyyttä -jos pystyi töihin niin pääsi. Että sitä kautta ei se elintaso niin huono ollut. Toki kodinkoneet ja vaatteet maksoivat paljon, tosin kestivät myös pitempään. Tietokoneita ei osattu kaivata kun ei semmoisia ollut totuttu käyttämään. Jotkut asiat hoituivat jopa paremmin ilman. Pankki, posti ja ruokakauppa kyllä menivät aikaisin kiinni ja sai jonottaakin usein, että kyllähän vaikka verkkopankki on kiva. Rikoksia tehdään tietysti joka aikana. Ehkä syrjäkylillä oli paremmat palvelut silloin. Yhtenäiskulttuurissa elettiin ja e rilaisuus ei kyllä ollut rikkaus. Moni asia on paremmin nyt, mutta kyllä silloin ihan kivaa oli. :)
Jokaisella on omasta nuoruudestaan teitty nostalginen kuva, eli oliko se musiikki niin hienoa ja kampaukset mahtavia riippuu ihan keneltä kysyy. Makuasioita suurin osa.
Ne mitkä kasarilla oli oikeasti paremmin oli esim. työtilanne, mutta muuten ollaan kuitenkin menty yleensä parempaan suuntaan.
Kasarilla erilaisuutta ei todellakaan hyväksytty. Nykyään arvotetaan omaa tyyliä, mutta tuolloin saattoi ihan oikeasti juoutua kiusatuksi, jos ei ollut merkkivaatteita. Nykynuorten erikoisuudentavoittelu on toki huvittavaa, mutta tuon ajan meininki oli ihan täysin äärimmäinen vastakohta. Rankan kiusaamisen syyksi riitti se, että sai silmälasit. Nykyäänhän lasit on asuste, jota käyttää monet, joilla ei edes ole näössä vikaa. Vammaisille ja sairaille tosiaan naurettiin ihan avoimesti, ainakin meillä koulussa eri vammat oli yleisiä haukkumanimiä.
Myös ihan tarpeentonta kyräilyä sai osakseen kaikkialla, Suomi oli täynnä pikkukuntia, joissa sai trupaan ihan vaan siksi, jos sattui olemaan naapuripitäjästä kotoisin. Eli kuvitelkaa millaista oli olla esim. homo, puhumattakaan niistä harvoista ulkomaalaisista.
Moni ei myös muista kuinka ankea ruokakauppojen valikoima oli ennen EU:ta, tai miltä tuntui, kun tv:ssä oli 2 kanavaa ja nekin todella pahasti sensuroituja.
Suomessahan siis suomettumisen lisäksi vaikutti todella tiukka elokuvatarkastamo, jonka ansiosta esim. p*rno ja kauhuleffat olivat käytännössä laittomia vuoteen 1994 asti. Jotain ranskalaista pehmoilua, eli näyteltyä seksiä sai näyttää, mutta oikea yhdyntä joutui samantien kieltolistalle, koska Suomen mielesstä se oli liian rivoa aikuisille ihmisille nähtäväksi.
Suomessahan kaikki klassikkokauhuleffat oli joko sensuroitu, tai kokonaan kielletty. Esim. Alien-leffasta leikattiin kaikki kohdat, jossa se itse alien näkyy, koska "hui, liian pelottavaa". Esim. Perjantai 13 päivä kiellettiin ihan kokonaan.
Töissä kulttuuri oli todella kankeaa, muistaako kaikki, että useimmissa Suomen toimistoissa oli pitkälle 80-luvun puolelle olemassa hamepakko naisille? Sitä pidettiin siis epäsopivana, jos nainen käytti töissä housuja. Muoti alkoi hiljalleen suosimaan jakun kanssa housuja, jolloin, siitä lopulta luovuttiin.
Töissä myös ryypättiin todella ankarasti ja monet tärkeät neuvottelut käytiin ihan umpikännissä. Naisten palkkatasa-arvosta ei juuri edes keskusteltu ja sihteeriä sai puristella ihan vapaasti kaikkien nähden ja pahin toru oli ehkä "noh noh" silminnäkijöiltä.
Naiset ei myöskään itse osanneet aina suhtautua tähän tilanteen vaatimalla vakauvuudella, koska se oli niin tavallista. Toimistoyttöjen kanssa pyöriteltiin silmiä ja naureskeltiin, että "jaahas, se on taas 'sillä tuulella'".
Myös lasten asema oli tuolloin paljon huonompi, lasten edessä ryypättiin ja tupakka paloi sisällä ja autossa.
On sieltä kasarilta iso kasa myös ihania muistoja, mutta ei se tosiaan mikään paratiisi ollut.
Vierailija kirjoitti:
Juu oli paratiisi. Elintaso ja palkat olivat alhaisemmat. Saatavilla oleva ruoka laaduttomampaa ja valikoima vähäisempää. Moniin sairauksairaaksikinkosiin ei oltu vielä keksitty hoitoja. Kaikilla ei ollut puhelinta varsinkaan maaseudulla. Avun saaminen kesti paljon pidempään, jos sitä ylipäätään sai soitettua. Tietokoneet olivat harvinaisia ja konekirjoittaminen tuikitavallista. 80-luvullahan ei ollut rikoksia, ketään ei raiskattu ainakaan avioliitossa, kun sitä ei oltu kriminalisoitu. Lapsiakaan ei hyväksikäytetty? Bensiinissä oli lyijyä lisäaineena ja sehän tiedetään kuinka terveellistä se on. Anneli Tempakka moralisoi radiossa. 80-luku oli maanpäällinen paratiisi.
Ja ruoka oli kyllä parempaa kuin nykyään, kun oli vähemmän valmisruokia. Mutta ehkä kesti kauemmin valmistaa eikä varmasti säilynyt yhtä kauan. Jauheliha esim. ostettiin irtotavarana lihatiskiltä, ja se piti paistaa samana päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Suomi oli lintukoto. Sodat oli tuolla jossain kaukana. Ulkona ei tarvinnut pelätä henkensä puolesta
Ei tarvitse nytkään. En tiedä puhutko jostain hyvin paikallisesta ongelmasta, joka voi toki olla eri asia, mutta monissa suurissa kaupungeissa, esim. Helsingissä ei ole koskaan koko mittaushistorian aikana ollut näin rauhallista. Rikollisuus ja väkivalta ovat Suomessa ennätysalhaalla.
Nämä lukuisat kommentit, joissa kehutaan kuinka turvallista oli kasarilla on vain merkki ihmisten sen aikaisesta pään pensaaseen laittamisesta ja hyssyttelykulttuurista, sekä malliesimerkki sanonnasta "aika kultaa muistot".
Käykää ihan oikeasti katsomassa niitä tilastoja, niin näette.
Minä muistan sen kasinohulluuden, miten olit ihan luuseri, jos olit tavallisessa työssä vaikka kaupassa tai postissa, vain kasinokeinottelijat oli jotakin hienoa. No se tie tuli päähänsä sitten kyllä, ja sitten kadehdittiinkin niitä, joilla oli ihan tavalliset duunit, jotka ne sai pitää.
Se yhdenmukaisuus oli raskasta, ellei ollut just tietynlaisia Adidaksen lenkkareita, joitui kiusatuksi armotta. Opettajat ei puuttuneet. Vammaiset oli vapaata riistaa, ja vammaisuuteen riitti hörökorvat tai silmälasit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatteet oli löysiä niin että ne sopi melkein kaikenkokoisille. Muistan, että oli paine olla hoikka, mutta ei missään nimessä siinä määrin kuin nyt. Silloiset hoikat olisivat nykyteinin silmissä varmaan läskejä.
No ei olleet kaikki vaatteet kaikkialta löysiä. Vyötärö piti olla! Itselläni on leveä lantio ja kapeä vyötärö, sikäli kasarimuoti oli helpotus 70-luvun lanteilta tiukkojen vaatteiden jälkeen, mutta ei ne kaikille olleet mitään mukavia. Lahkeet päättyivät puolisääreen, talvellakaan ei saanut ollä pipoa (pipo tai karvalakki oli jotain nolointa ikinä). Olkatoppaukset oli ihan mahdottomia, kuin olisi henkari unohtunut takin sisälle.
Pipokammo oli kyllä jotain uskomatonta siihen nähden, että nykyään pipoa jotkut pitää kesälläkin. Nuoret jäädytti korvansa ennemmin kuin laittoi pipon päähän. Olisi siinä tietysti menneet permanentit sekaisin.
Maaseudun alakoulusta muistan ihmeellisen cowboy-kenkämuodin, joka tuli joskus 80-luvun puolivälissä. Pojillakin oli pitkävartisia koristeltuja teräväkärkisiä cowboy-saappaita, jotka eivät lumella pitäneet lainkaan ja niillä liuttiin ja kaatuiltiin pitkin pihaa.
Penaalit olivat isoja muovisia nelikulmaisia laatikoita, joissa oli hirveästi pieniä luukkuja. Mitä enemmän oli luukkuja ja toimintoja, sitä hienompi. parhaissa oli kyljessä terotin! Näihin penaaleihin sitten kirjoiteltiin Mötley Crue ja Wasp :D
No ei olleet kaikki vaatteet kaikkialta löysiä. Vyötärö piti olla! Itselläni on leveä lantio ja kapeä vyötärö, sikäli kasarimuoti oli helpotus 70-luvun lanteilta tiukkojen vaatteiden jälkeen, mutta ei ne kaikille olleet mitään mukavia. Lahkeet päättyivät puolisääreen, talvellakaan ei saanut ollä pipoa (pipo tai karvalakki oli jotain nolointa ikinä). Olkatoppaukset oli ihan mahdottomia, kuin olisi henkari unohtunut takin sisälle.