Lue keskustelun säännöt.
Oliko 1980-luku paratiisi?
Onko totta että 80-luku oli maanpäällinen paratiisi, jossa kaikki oli hyvin ja ihmiset olivat onnellisia ja ystävällisiä toisiaan kohtaan? Ihmiset olivat aidompia, kiusaaminen oli harvinaisempaa ja vähän omituisetkin (esim. asperger) ihmiset otettiin mukaan porukkaan?
Kommentit (1409)
On se totta! Oli ihanaa aikaa, ainakin itselle. Elin teini-ikäni 80-luvulla. Ei ollut internettiä ja somea vielä pilaamassa nuoruutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli koulussa ihana rauha.
Ei ollut jotain idealisisia OPS:eja typerine ilmiöoppimisineen, jossa muksut pistetään loputtomiin ryhmätöihin, opettajan ollessa vaan taustalla ohjaamassa, ja kuvitellaan että nyt yhtäkkiä tulee muksuista jotenkin huikean tiedonjanoisia.
Ei ollut luokkahuoneettomia kouluja älämölön kera, vaan auktoriteetin omaavat opettajat, jotka opettivat hyvin ja pitivät kuria.
Koti, uskonto ja isänmaa oli arvossa, nykyään noita kolmea ei arvosteta.
Elämä oli rauhaisaa, turvallista ja yksinkertaista. Hiihdettiin, leikittiin metsissä, telkusta katsottiin Dallasia ja MacGyveriä.
80-luvulla ja vielä pari vuosikymmentä sitten lapsilta vaadittiinkin jotain.
Nyt tulee Wilmassa positiivista merkintää jostain ihan olemattomasta "viittasit tunnilla, hyvä".
Yltiöpositiivisuus tulee nykyisin jo korvista.
80-ja 90-luvuilla ei ollut porukka mitään mielensäpahoittajaa, eikä jokaisesta kriittisestä puheesta loukkaannuttu. Oli järki päässä.
Kyllä, oli turvallista vaikka perhe olikin köyhä
Suomi oli lintukoto. Sodat oli tuolla jossain kaukana. Ulkona ei tarvinnut pelätä henkensä puolesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli kyllä. Ihmiset käytti rahaa ja se näkyi.
Suomi oli nousussa.
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään ei oletettu oikeasti näyttävän esim muovisilta. Ulkonäköön ei käytetty sellasta aikaa ja tarvikkeita, mitä nykyään. Ruoka oli parempaa. Vaatteet mukavampia. Kaikki oli tosiaan paremmin.
Samaa mieltä. Ruoka tosiaan oli paljon parempaa. Nykyään mikään ei tunnu maistuvan millekkään kun on vähennetty sitä ja tätä ja korvattu luonnollisia ainesosia keinotekoisilla.
80 - luku ei ehkä ollut paratiisi, mutta ihan hemmetin hauska vuosikymmen olla nuori aikuinen.
Parasta musiikkia, ei kännyköitä, duunia oli tarjolla runsaasti, ei tarvinnut olla työtön, leffoissa tuli käytyä paljon kun se ei ollut niin kallista kuin nykyään, kotibileitä oli jatkuvasti eikä tarvinnut pelätä iltamyöhään että ulkomaalaisjengit ahdistelevat (tai vielä pahempaa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko totta että 80-luku oli maanpäällinen paratiisi, jossa kaikki oli hyvin ja ihmiset olivat onnellisia ja ystävällisiä toisiaan kohtaan? Ihmiset olivat aidompia, kiusaaminen oli harvinaisempaa ja vähän omituisetkin (esim. asperger) ihmiset otettiin mukaan porukkaan?
80-luku oli paratiisi, mutta ei tuolla tavoin kuin kuvaat.
80-luvulla sai töitä jos halusi. Silloin pystyi tosiaan vain kävelemään työpaikalle ja kysymään, milloin aloitain. Talous kasvoi huimaa vauhtia, ja oli varaa kustantaa hyvät julkiset palvelut. Posti, bussit, junat toimivat. Inflaatio söi velat niiltä, joilla sellaista oli (esim. itsellä opintovelkaa). Kaikki aiemmin säännöstelty alkoi vähitellen vapautua. Esim. ravintoloissa oli ennen kiellettyä liikkua juoman kanssa pöydästä toiseen ja kaikki piti tilata pöytään, nyt tällainen nipotus poistui. Tuli paikallisradiot, kun ennen oli ollut vain Yle, jne.
"Vähän omituisiin" suhtauduttiin kuitenkin vähintään yhtä nihkeästi kuin nykyään. Asperger kyllä pääsi töihin, mutta ei työpaikalla porukoihin yhtään sen paremmin kuin nykyäänkään. Kiusaamista oli siinä kuin nykyisinkin. Ihmiset eivät olleet sen aidompia. Perinteinen porvarillinen tekopyhyys, nykyään häviävä luonnonvara, oli silloin vanhemman väen parissa yhä voimissaan. Nuoremmilla oli kaikki ulkonäkö- ja muotijutut, kuten nykyäänkin.
Erona oli ehkä se, että kun taloudessa pyyhki hyvin niin pahaa oloa kaiken kaikkiaan vähemmän, jolloin sitä ei niin paljon tarvinnut purkaa muihin. Eikä ollut nettiä, johon sen olisi voinut oksentaa kaikkien nähtäväksi, kuten nykyään. (Tai oli Internet olemassa teknisessä mielessä, mutta ei kaikkien välineenä.)
Joskus toivon, että pääsisi edes hetkeksi 80-luvulle palaamaan. Yksistään autot olivat silloin... ainakin mielenkiintoisempia, osittain parempia. Enemmän sitä "tehty kestämään" ajatusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaatteet oli löysiä niin että ne sopi melkein kaikenkokoisille. Muistan, että oli paine olla hoikka, mutta ei missään nimessä siinä määrin kuin nyt. Silloiset hoikat olisivat nykyteinin silmissä varmaan läskejä.
Vierailija kirjoitti:
Vaatteet oli löysiä niin että ne sopi melkein kaikenkokoisille. Muistan, että oli paine olla hoikka, mutta ei missään nimessä siinä määrin kuin nyt. Silloiset hoikat olisivat nykyteinin silmissä varmaan läskejä.
Nykyiset normipainoiset olis kasarilla olleet läskejä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli se nyt monta kertaa parempi aika kuin nyt. - Ihmiset olivat isänmaallisia eikä kellään ollut mieletöntä hinkua hävittää ja häväistä suomea kuten nyt, ainoastaan ylen toimittajilla (silloinkin).
- Valkoista rotua arvostettiin, ei hävetty.
- Ihmiset kävivät työssä. Ei voinut kuvitellakaan että sossun kädestä eläminen voisi olla joku ylpeilyn aihe.
- Viherhömppä keskittyi oikeasti ympäristöön ja oli järjen rajoissa.
- Feminismi täysin marginaalinen ilmiö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vammaisille sai nauraa ja mummoja potkia. Sotaveteraanit oli vähän huonompia.
Kukaan ei pitänyt ihmeellisenä jos lapsi ei ollut päivähoidossa. Äiti sai olla kotona jos oli.
Perheellä ei ollut pakko olla kahta autoa, omakotitaloa, venettä, moottoripyörää ja mönkijää ollakseen normaali.
Oli ihanaa aikaa. Oli turvallista, lapset saivat olla lapsia ja kaikkea mitä tarvitsi riitti yllin kyllin. Elämä ei ollut niin sekavaa ja levotonta kuin nykyään. Kaipaan sitä aikaa ja erityisesti sitä, ettei silloin oltu jatkuvasti naama kiinni kännykässä ja eletty rinnakkaiselämää jossain hiton somessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahaa oli jokaisella kottikärrykaupalla jos vertaa nykyiseen elintasoon. Pankin mainoksessakin sitä siirrettiin kuluttajalle juurikin sillä kottikärryllä.
Eri pankeilta tuli edullisia lainatarjouksia vähän väliä. Töistä ei ollut pulaa. Rahaa riitti. Oli turvallista, kun kaduilla ei näkynyt juurikaan muunmaalaisia. Poliisi oli näkyvästi katukuvassa valvomassa julkijuopottelua. Henkirikoksia tapahtui lähinnä ryyppyporukoissa jne.
Ei kaikki muunmaalaiset ole vaarallisia. Kiva kun katukuvassa näkyy enemmän esim. aasialaisia.
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut
Silloin ihmisillä oli töitä ja toimeentuloa. Olin 1980-luvulla lapsi ja en tiedä yhtäkään kaverin vanhempaa tms, joka olisi silloin ollut työttömänä. Lisäksi silloin oltiin paljon aidommin kanssakäymisissä toisten ihmisten kanssa. Ei ollut älypuhelimia ja tietokoneen sijaan harrastuksina oli kaikkea ulkoiluun liittyvää. Lisäksi ei ollut satapäisiä riehuvia uussuomalaisten rikollisjengejä.
Oli siis hyvinkin paratiisi tähän nykyaikaan verrattuna. Kaipaan todella ja en vain sen takia, että olin reilut 30 vuotta nuorempi.
Kyllä. Sai läpsiä naisia pyllylle ja huomautella rintojen koosta eikä ollut mitään pelkoo mistään meetoosta.
Velkarahailu alkoi vasta rahamarkkinoiden vapauduttua.
Itse eläisin mielellänä 80-lukua, asiat olivat paremmin, ei oikeastaan mitään puuttunut mutta oli turvallisempaa. Ulkomailla pääsi matkustelemaan, bändit kiersi suomeenkin, kaupoista sai eksoottista ruokaa: kansainvälisyyttä oli sopivasti ilman että maailma muutti kylään eikä lähtenyt.