Lue keskustelun säännöt.
Oliko 1980-luku paratiisi?
Onko totta että 80-luku oli maanpäällinen paratiisi, jossa kaikki oli hyvin ja ihmiset olivat onnellisia ja ystävällisiä toisiaan kohtaan? Ihmiset olivat aidompia, kiusaaminen oli harvinaisempaa ja vähän omituisetkin (esim. asperger) ihmiset otettiin mukaan porukkaan?
Kommentit (1409)
Volvo 240 henkilöauton hinnalla sai yksiön pienestä kaupungista mikä oli happama kommentti autokaupasta tuolloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuonna 1980 minulla oli peltoauto ja kerran pyysin erästä tyttöä mukaan ajelulle. Niinhän siinä kävi että päädyttiin auton takapenkille ja poikuus lähti. Nykyaikana tällaista ei luultavasti voisi tapahtua.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se oli. Töitä ja rahaa riitti ja hauskaa pidettiin. Muoti oli hulvatonta, etelänreissut legendaarisia ja musiikki mukavan letkeää pop-rockia. Ei ollut ahdistusta, lamaa, ilmastohysteriaa eikä huolta huomisesta.
Mikä bändi tai artisti tekee nykyään yhtä hyvää musaa kuin 1980-luvulla teki? Tota ööö... Ei mikään eikä yksikään.
Kun meni kysyy töitä, pääsi heti töihin. Seitkytluvulla meni vielä paremmin töiden suhteen, kun ei ollut ysärin alun lama nurkan takana vaanimassa. Kerkes vielä säästää ja rakentamaan oman talon, ennen kuin lama tuli ja pisti kaiken sileeks. Moni onnistui.
1971 oli paskin mahollinen rako mennä syntymään tähän maahan. Just ku oli koulut käyty, niin tuli se helvetin lama ja sen alan duunit läks, mihin just olit kouluttautunut. Sitten 1992, kun pääsi armeijasta, ja lähti tyänhakuun, niin tyän saanti kariutui aina siihen, kun ikää olis pitänyt olla alle 20 vee ja takana jo 25 vuoden tyäura. Ei ihme, että työttömiä oli helvetisti. Nykyään jo ikä suojelee töihin joutumiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan ollut. Siis sehän oli hirveä sääntö- ja kieltoyhteiskunta edelleen. Terassit vasta tulivat, ravintoloissa monissa oli miehillä pikkutakki- ja kravattipakko. Aukioloajat olivat hyvin rajoitetut - se ei ollut kokonaan huono asia kylläkään. Ydinsotaa pelättiin tosissaan ja kaikkialla oli konflikteja, koko Itä-Eurooppa oli suljettu, edes Helsingissä ei ollut turisteja.
Ylättyisitte ankeudesta. Ja väkivaltaa oli, Helsingissä rautatieasemalla oli tosi levotonta, nuorisojoukot tappelivat, kiusasivat, uhkailivat. Kurvi ja Kallio olivat levottomia, Puukkobulevardi - nimi ei ole mikään läppä. Koulussa kiusattiin ja pahoinpideltiin, oli autoritaarisia hirviöopettajia ilman mitään rajjoituksia. Poliisi kohteli nuoria väkivaltaisesti, se oli vain kasvatusta. Pahoinpitelyt eivät olleet rangaistavia mikäli tulkittiin kasvatukseksi.
Itä-Eurooppa ei ollut täysin suljettu! Neuvostoliittoon tehtiin paljon matkoja, Leningradiin, Tallinnaan, Mustanmeren kohteisiin. Neuvostoliitossa ja DDR:ssä oli suomalaisia opiskelijoita, Puolaan ja Unkariin pääsi harjoitteluun, Jugoslaviaan, Romaniaan ja Bulgariaan tehtiin terveysmatkoja.
Ja nuo matkat itä-Euroopan maihin näyttäytyy nyt kaikkein mielenkiintosimpina. Ja jos on aikoinaan ostanut matkalta tuliaisia, niin voivatpa hyväkuntoisina olla jonkun euron arvoisia. Bussilasteittainhan sinne aina ihmisiä meni.
Tästäkin ketjusta muuten huomaa, että kyllä on joittenkin ihmisten vaikea pysyä totuudessa. Tai ehkä se heille on totuus, että ei muka ollut merkkivaatteita tai ei ollut muka kiusaamista tai itä-blokki oli suljettu. Ehkä heidän maailmassa ei ollut merkkivaatteita, ehkä he ovat olleet niin onnekkaita, etteivät ole kokeneet koulukiusaamista, joka 80-luvulla nimenomaan oli huipussaan, ja ehkä heidän maailmassa itä-Eurooppa oli pelottava, suljettu mörkö. Mutta ainakaan heillä ei ole ollut kykyä katsoa oman boksin ulkopuolelle, että mites muilla on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli koska oli ns. täystyöllisyys ja palkalla tuli reilusti toimeen. Toisin kuin nyt, kun on massatyöttömyys ja palkalla ei tahdo tulla edes toimeen.
Niin ja suomen valtiolla ei ollut velkaa. Ei oltu EU:ssa jonne kaikki meitin rahat häviää. Oli ihanaa että oli töitä ja kaikki muutenkin vain niin paljon helpompaa kuin nykyisin.
Mistä näitä putin-persuja aina ilmestyy? Suomi oli suljettu sosialistinen valtio, joka oli täysin Neuvostoliiton saappaan alla. Ei todellakaan ollut vapaa maa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan ollut. Siis sehän oli hirveä sääntö- ja kieltoyhteiskunta edelleen. Terassit vasta tulivat, ravintoloissa monissa oli miehillä pikkutakki- ja kravattipakko. Aukioloajat olivat hyvin rajoitetut - se ei ollut kokonaan huono asia kylläkään. Ydinsotaa pelättiin tosissaan ja kaikkialla oli konflikteja, koko Itä-Eurooppa oli suljettu, edes Helsingissä ei ollut turisteja.
Ylättyisitte ankeudesta. Ja väkivaltaa oli, Helsingissä rautatieasemalla oli tosi levotonta, nuorisojoukot tappelivat, kiusasivat, uhkailivat. Kurvi ja Kallio olivat levottomia, Puukkobulevardi - nimi ei ole mikään läppä. Koulussa kiusattiin ja pahoinpideltiin, oli autoritaarisia hirviöopettajia ilman mitään rajjoituksia. Poliisi kohteli nuoria väkivaltaisesti, se oli vain kasvatusta. Pahoinpitelyt eivät olleet rangaistavia mikäli tulkittiin kasvatukseksi.
Juuri näin oli!
Baarissa ei saanut mennä tuoppi kädessä toiseen pöytään. Tiskiltä sai ostaa vain oman juoman, ei voinut ostaa kaverille. TV-kanavia oli kaksi. Olihan näitä vaikka mitä. Kyllä nykyisin on paljon paremmin lähes kaikki asiat.
Vierailija kirjoitti:
Ei paratiisi, mutta helvatan paljon parempi kuin 2000 luku
Oletkohan ihan oikeasti elänyt sitä aikaa? Väkivalta, koulukiusaaminen ja yleinen ankeus oli ihan eri luokkaa kuin nykyään. Suomi oli kuin nykyinen Valko-Venäjä.
Olin komennuksella Valko-Venäjällä muutama vuosi sitten. Työmaa oli syrjäinen pikkukaupunki keskellä ei mitään. Siellä tuli vahvasti tunne, että tämähän on aivan kuin lapsuuden ja nuoruuteni 70-80 lukua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan ollut. Siis sehän oli hirveä sääntö- ja kieltoyhteiskunta edelleen. Terassit vasta tulivat, ravintoloissa monissa oli miehillä pikkutakki- ja kravattipakko. Aukioloajat olivat hyvin rajoitetut - se ei ollut kokonaan huono asia kylläkään. Ydinsotaa pelättiin tosissaan ja kaikkialla oli konflikteja, koko Itä-Eurooppa oli suljettu, edes Helsingissä ei ollut turisteja.
Ylättyisitte ankeudesta. Ja väkivaltaa oli, Helsingissä rautatieasemalla oli tosi levotonta, nuorisojoukot tappelivat, kiusasivat, uhkailivat. Kurvi ja Kallio olivat levottomia, Puukkobulevardi - nimi ei ole mikään läppä. Koulussa kiusattiin ja pahoinpideltiin, oli autoritaarisia hirviöopettajia ilman mitään rajjoituksia. Poliisi kohteli nuoria väkivaltaisesti, se oli vain kasvatusta. Pahoinpitelyt eivät olleet rangaistavia mikäli tulkittiin kasvatukseksi.
Juuri näin oli!
Baarissa ei saanut mennä tuoppi kädessä toiseen pöytään. Tiskiltä sai ostaa vain oman juoman, ei voinut ostaa kaverille. TV-kanavia oli kaksi. Olihan näitä vaikka mitä. Kyllä nykyisin on paljon paremmin lähes kaikki asiat.
Ja nyt kun niitä telkkukanavia olisi vaikka kuinka monta, en edes jaksa katsoa telkkaria, kun ne kaikki syytää samaa tositeevee-kilpailua, pikkuisen eri formaateilla vain.
Kallion ja Kurvin läpi kävelin kasarilla ilman mitään ongelmia.
80 luku oli rautaa.Ehdin olla työttömänä yhden päivän kun kävelin merihaassa muistaakseni työkkäriin.,( En ihan varma sijainnista) siihen aikaan työpaikat oli seinällä lapuilla jossain nastalla kiinnikkeessä.Kirjaimellisesti laitoin silmät kiinni ja otin lapun,soitin henkilölle ja olin jo aamulla haastattelun kautta heti työssä.Voin sanoa ihan saletisti! Oli töitä ja massia jokaiselle joka vaan viitsi vaivautua töihin.Kulta aikaa joka suhteessa.Ei näitä voi verrata edes nykypäivään.Olen kiitollinen että sain elää sen parhaan ajan nuorena miehenä ilman nykyistä touhua.Jos saisin aikakoneen niin jäisin 85 luvulle.Ei voi nykynuoret edes tajuta miten siistiä oli olla ilman huumeita tai muuta kun oli rahaa bilettää ja lentää etelään kun oli massii,oli vapaamielisempiä ladyja ja aitoja ihmisiä.Rehellisyydellä pärjäsi hyvin kun vain oli ahkera.Koulukiusausta kyllä oli silloinkin mutta mulkvistit sai turpiinsa jossain vaiheessa..Terveiset ykälle ja tomalle ja tonille.Oli hienoa aikaa ja muistot jää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tupakkaa sauhuteltiin busseissa, kodeissa ja ihan melkein missä vain.
Elämä oli taloudellisesti tasa-arvoisempaa, oli kaikenlaisia etuisuuksia, esim. opiskelija saattoi ansaita kesätöissä 10 000 markkaa ennen kuin alkoi mennä veroa.
Toisaalta oli ahdasmielisempää, esim. sukupuoliroolit olivat nykyistä kaavamaisemmat. Pikkukaupungeissa oli pari rättikauppaa ja yläkoulussa kaikilla oli melko samanlaiset vaatteet ja hiukset.
Musiikki oli parempaa kuin nykyisin: The Smiths, Cure, R.EM.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edelliseen vielä lisäten niin kävelin itsekin usein kurvin kautta vilhonvuorenkadulle yöllä eikä silloin vielä ollut nykyistä sekoilua.Muistaakseni kurvissa oli siihen aikaan kahvila Melba.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei paratiisi, mutta helvatan paljon parempi kuin 2000 luku
Oletkohan ihan oikeasti elänyt sitä aikaa? Väkivalta, koulukiusaaminen ja yleinen ankeus oli ihan eri luokkaa kuin nykyään. Suomi oli kuin nykyinen Valko-Venäjä.
Olin komennuksella Valko-Venäjällä muutama vuosi sitten. Työmaa oli syrjäinen pikkukaupunki keskellä ei mitään. Siellä tuli vahvasti tunne, että tämähän on aivan kuin lapsuuden ja nuoruuteni 70-80 lukua!
Et ole ollut Valko-Venäjällä. Miksi tulet trollaamaan tämänkin ketjun piloille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan ollut. Siis sehän oli hirveä sääntö- ja kieltoyhteiskunta edelleen. Terassit vasta tulivat, ravintoloissa monissa oli miehillä pikkutakki- ja kravattipakko. Aukioloajat olivat hyvin rajoitetut - se ei ollut kokonaan huono asia kylläkään. Ydinsotaa pelättiin tosissaan ja kaikkialla oli konflikteja, koko Itä-Eurooppa oli suljettu, edes Helsingissä ei ollut turisteja.
Ylättyisitte ankeudesta. Ja väkivaltaa oli, Helsingissä rautatieasemalla oli tosi levotonta, nuorisojoukot tappelivat, kiusasivat, uhkailivat. Kurvi ja Kallio olivat levottomia, Puukkobulevardi - nimi ei ole mikään läppä. Koulussa kiusattiin ja pahoinpideltiin, oli autoritaarisia hirviöopettajia ilman mitään rajjoituksia. Poliisi kohteli nuoria väkivaltaisesti, se oli vain kasvatusta. Pahoinpitelyt eivät olleet rangaistavia mikäli tulkittiin kasvatukseksi.
Ja stadissa oli kaupunginosien jengejä jotka tappelivat viikonloppuisin, ajankuluksi varmaan, Eiran, Lauttasaaren, Munkan ja Kallion jengit muistan.
80-luvulla ei ollut kokematonta hallitusta heittämässä rahaa miljardikaupalla kaivoon.
Ei ollut subjektiivista päivähoito-oikeutta ja kunnallista hoitopaikkaa oli vaikea saada. Niitä saivat lähinnä pienituloiset. Keskituloiset oli liian hyvätuloisia kunnalliseen hoitopaikkaan.
Kyllä itäblokin maat olivat suljettuja, niistä eivät kansalaiset vapaasti päässeet muuttamaan pois halutessaan.
Valtion arvostelu toi ongelmia ko. maiden asukkaille.
Suomi ei ollut suljettu maa, vaikka Neuvostoliittoa myötäilikin.
Täältä sai vapaasti muuttaa ja matkustaa.
Toki rajamuodollisuudet olivat raskaammat ennen eu:ta ja matkustaminen oli vähäisempää alhaisemman elintason vuoksi.
Lentoliput olivat kalliita.
Täällä sai valtiota ja poliitikkoja arvostella. Irwinin "Haistakaa paska koko valtiovalta" saattoi olla Ylellä soittokiellossa, mutta siinäpä se.
Kuinka joku voi niputtaa Suomen samaan kastiin DDR:n tai Neuvostoliiton kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko totta että 80-luku oli maanpäällinen paratiisi, jossa kaikki oli hyvin ja ihmiset olivat onnellisia ja ystävällisiä toisiaan kohtaan? Ihmiset olivat aidompia, kiusaaminen oli harvinaisempaa ja vähän omituisetkin (esim. asperger) ihmiset otettiin mukaan porukkaan?
Vähän omituisempia ei ehkä otettu porukkaan, mutta töihin kelpasivat. Työvoimasta oli niin kova pula.
80-luvun onnellisuus oli ennen muuta taloudellista onnellisuutta. Käytännössä koko vuosikymmen elettiin nousukautta, palkat nousivat hintoja nopeammin, ja töitä siis oli kaikille. Yhteiskunnalla oli varaa järjestää ilmaisia palveluita. Kun itsellä pyyhkii hyvin, ei tunne niin paljon tarvetta mollata muita. Edes varakkaat eivät viitsineet mollata köyhiä kuten nykyään, koska silloin 80-luvulla ne köyhät kelpuutettiin kuitenkin firmoihin työntekijöiksi pyörittämään omistajille voittoa, eli ei tullut tunnetta että niitä pitää elättää. Itse ihmisluonto oli tuolloin ihan yhtä paskamainen kuin nykyisin, mutta kun ei tarvinnut tapella niukkkenevista resursseista, ei tarvinnut paskamaisuuttaan paljastaa.
80-luvulla ei ollut edes kirppareita. Olimme vähemmän varakkaita eli duunareita, eikö koko pikkukaupungissa ollut kirpparin kirpparia. Nyt niitä on useita. Kaikki ostettiin uutena ja monet vaatteet oli made in Finland eli mammat ompelimoissa töissä eikä maailmanmarkkinat olleet vielä avautuneet halpatuonnille.
Pelastusarmeija piti kirpputoreja ja niistä hakivat vaatteita spurgut.
Toki joskus muutkin vähempivaraiset.Joo, Pelastusarmeijan kirppis on ainoa, jonka muistan 80-luvulta.
Sitten jotkut Lionsit tai vast. pitivät joskus kirpputoreja täällä päin esim. seurakuntatalon tiloissa. Silloin sai ostaa rikkailta ylijääneitä vaatteita jne. Kirpputorikulttuuri alkoi Suomessa vasta 1990- luvun laman seurauksena.
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut subjektiivista päivähoito-oikeutta ja kunnallista hoitopaikkaa oli vaikea saada. Niitä saivat lähinnä pienituloiset. Keskituloiset oli liian hyvätuloisia kunnalliseen hoitopaikkaan.
Höpönlöpön. Lähes kaikki lapset olivat joko kunnan tarhassa tai perhepäivähoidossa. Yksityisiä päiväkoteja ei ollut samalla lailla kuin nykyisin.
Niin ja suomen valtiolla ei ollut velkaa. Ei oltu EU:ssa jonne kaikki meitin rahat häviää. Oli ihanaa että oli töitä ja kaikki muutenkin vain niin paljon helpompaa kuin nykyisin.