INHOAN vegeruokien suunnittelua ja huomioimista yhden ihmisen vuoksi
Suunnittelen tulevan kahden viikon ruokia ja voi jestas, että inhoan perheen "vegaanin" huomioimista (hipsut, koska hän syö kyllä lopulta kaikkea ei-vegaanistakin, kuten kaikki suklaat ja muut herkut kaapeista, mutta ei suostu käyttämään esim. tavallista kermaa).
Aivan ihana tytärpuoli muutoin, mutta tämä nirsoilu tulee korvista. Ei syö vehnää, lihaa tai maitotuotteita, eli käytännössä meidän on ostettava kahdet ruoat kaikille. Joo, voisimme toki tehdä vaikka jotain kasvis-vege-mössöä, mutta sitä taas ei suostu perheen miespoppoo syömään säännöllisesti. Lopputuloksena on nähdä jumalaton vaiva ja opetella uusia ruokia vain yhden perheenjäsenen vuoksi. Yleensä teen vain perunoita ja sen kaveriksi jotain, mistä on tarjolla vegeversio, mutta nyt esim. pääsiäisenä on tosi vaikeaa keksiä juhlavia ruokia, joissa ei ole maitoa, lihaa tai vehnää. Käytännössä vain riisi- ja perunaruoat käy.
Ketutustani todellakin lisää se, että sama tyyppi syö sitten kuitenkin kaapista "kaikkea, mitä tekee mieli" ja todella paljon. Eli käytännössä varaan hänelle omia ruokia ja ostan kaikkea muuta (paitsi lihaa) tuplana, koska tyttö käy kuitenkin syömässä ne.
Ja joo, voisin antaa hänelle rahan ja pyytää hakemaan itselleen kaupasta ruokaa, mutta tänä aikana en halua, että hän lähtee kauppaan kiertelemään yhtään ylimääräistä.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meillä tehtiin kotona niin, kun sisko päätti alkaa vegaaniksi, että jos ei talon ruoka kelvannut niin teki omansa. Sai viikossa aina rahaa omiin ruokaostoksiin. Vähintään pari kertaa viikossa äiti teki jotain vegaanista ruokaa mitä kaikki söivät (jopa isäni, pieni ihme), mutta muutoin sisko teki itse. Ei työssäkäyvillä vanhemmillani ollut aikaa tehdä kaksia ruokia, eikä koko perhettä ole reilua pakottaa vegaaneiksi.
Niin. Näin voikin tehdä oman lapsensa kohdalla (ja todellakin tekisin niin omilleni), mutta tytärpuolelle ei voi sanoa näin suoraan tai siitä tulee ongelma. Olen todella monta kertaa sanonut kautta rantain, että meillä ei nyt ruoat riitä, mutta on sitten että ei haittaa, hän voi syödä nämä salaatit ja mitä nyt onkin vegejuttuja, jotka sopivat hänen ruokavalioonsa. Usein hän käy myös kaupassa ennen kuin tulee meille, mutta nyt en halua, että hän menee kauppaan pyörimään vaan mieluummin varaan meille sen verran ruokaa, ettei tarvitse koronaa vielä kärsiä lisälaskuna.
Ja suoraan sanottuna vituttaa nämä, joiden mielestä kyse on siitä, että olen mulkku äitipuoli. En kuulu niihin ihmisiin todellakaan, maksoin jopa tytön mukaamme lomamatkalle ihan omasta pussistani, koska haluan että hän on osa perhettä ja että esim. meidän yhteiset lapset ja hän saavat yhteisiä muistoja. Tämä ruoka-asia nyt lähinnä hiertää.
Te, joilla ei ole koskaan ollut puolikkaita lapsia tai uusperheitä ettei voi kuvitella miten on hyvä huolehtia tietyistä kohteliaisuussäännöistä perheen sisällä sen jälkeen. Voisinhan olla välittämättä esim. miehelleni tärkeistä ihmisistä ja ilmoittaa, että meille ei nyt ole sitten pääsiäisenä todellakaan tulemista, jos et nyt heti tiedä mitä haluat syödä. Mutta koska en halua olla mulkku ja tykkään tytöstä noin muuten tosi paljon, niin en voi toimia näin.
Ja kyllä – mieskin on sanonut asiasta monta kertaa ja usein tyttö ottaakin omia ruokia mukaan. Nyt se ei ole mahdollista, koska poikkeusaika ja en halua koronaa kiitos.
Anna sitten olla syömättä. Aikuinen ihminen ei voi enää olettaa että häntä pitäisi hänen vanhempiensa luona ruokkia omilla mieliruokalajeillaan. Jos on jalat toisen ihmisen ruokapöydän alla, niin sitten syödään sitä mitä tarjotaan tai ollaan syömättä. Tietenkin allergiat sun muut ovat erikseen ja tilanne jossa vaikka aikuinen ihminen asuu kotona ja esim. opiskelee, mutta jos kyseessä ei edes ole vakituinen asukas, niin anna olla. Kyllä oppii nopeasti varaamaan itselleen ruokaa mukaan. Herkut viet piiloon, ei sekään nyt kovin soveliasta ole että ollaan muka vegaani mutta syödään toisten ihmisten kaapeista AIKUISENA ihmisenä heidän herkkunsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on asenneongelma. Ongelma taitaa olla se, että tytär on miehen tytär eikä sinun. Jos sinun lapsesi olisi kasvissyöjä, et kaihtaisi keinoja miten voisit hänelle ruokaa tarjota.
Tämä. Ap:llä on asenne ongelma, mutta enemmänkin ongelma taitaa olla siinä, ettei hän osaa/uskalla/viitsi/mitä vaan sanoa yllättäen paikalle tulleelle tytärpuolelle ja poikakaverille, että harmi kun emme osanneet varata teille ruokaa. Odottakaa olohuoneessa ja seurustellaan sitten kun olemme (me muut) ruokailleet. Ja taas toistaa uudelleen ha uudelleen tytärpuolelle, että ilmoittaa ajoissa tulostaan. Jos tytärpuoli omin luvin käy kaapista syömässä ei vagaaniruokaa ei hän ole vegaani ja hänelle ei myöskään tarvitse tehdä erikseen ruokaa. Sama jos kyseessä on oma tytär.
No tämä on todellakin totta! Kiitos, että ymmärrät. Tunnustan, että en halua sanoa tuollaista. Ehkä, jos minulla olisi pokkaa sanoa noin ja kärsiä se, että perheen dynamiikka (jota on todella pitkään rakennettu, jotta perhe todella joskus muodostuu) kärsii sen vuoksi, että ruokaa ei ole varattu tarpeeksi.
Aloittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meillä tehtiin kotona niin, kun sisko päätti alkaa vegaaniksi, että jos ei talon ruoka kelvannut niin teki omansa. Sai viikossa aina rahaa omiin ruokaostoksiin. Vähintään pari kertaa viikossa äiti teki jotain vegaanista ruokaa mitä kaikki söivät (jopa isäni, pieni ihme), mutta muutoin sisko teki itse. Ei työssäkäyvillä vanhemmillani ollut aikaa tehdä kaksia ruokia, eikä koko perhettä ole reilua pakottaa vegaaneiksi.
Niin. Näin voikin tehdä oman lapsensa kohdalla (ja todellakin tekisin niin omilleni), mutta tytärpuolelle ei voi sanoa näin suoraan tai siitä tulee ongelma. Olen todella monta kertaa sanonut kautta rantain, että meillä ei nyt ruoat riitä, mutta on sitten että ei haittaa, hän voi syödä nämä salaatit ja mitä nyt onkin vegejuttuja, jotka sopivat hänen ruokavalioonsa. Usein hän käy myös kaupassa ennen kuin tulee meille, mutta nyt en halua, että hän menee kauppaan pyörimään vaan mieluummin varaan meille sen verran ruokaa, ettei tarvitse koronaa vielä kärsiä lisälaskuna.
Ja suoraan sanottuna vituttaa nämä, joiden mielestä kyse on siitä, että olen mulkku äitipuoli. En kuulu niihin ihmisiin todellakaan, maksoin jopa tytön mukaamme lomamatkalle ihan omasta pussistani, koska haluan että hän on osa perhettä ja että esim. meidän yhteiset lapset ja hän saavat yhteisiä muistoja. Tämä ruoka-asia nyt lähinnä hiertää.
Te, joilla ei ole koskaan ollut puolikkaita lapsia tai uusperheitä ettei voi kuvitella miten on hyvä huolehtia tietyistä kohteliaisuussäännöistä perheen sisällä sen jälkeen. Voisinhan olla välittämättä esim. miehelleni tärkeistä ihmisistä ja ilmoittaa, että meille ei nyt ole sitten pääsiäisenä todellakaan tulemista, jos et nyt heti tiedä mitä haluat syödä. Mutta koska en halua olla mulkku ja tykkään tytöstä noin muuten tosi paljon, niin en voi toimia näin.
Ja kyllä – mieskin on sanonut asiasta monta kertaa ja usein tyttö ottaakin omia ruokia mukaan. Nyt se ei ole mahdollista, koska poikkeusaika ja en halua koronaa kiitos.
Netti on täynnä palveluja, joista voit ilata MITÄ TAHANSA ruokaa toimitetuna kotiovellesi, eli jos ette asu hevonperseessä keskellä ei mitään, niin kyllä sinne Woltit ja Foodorat varmaan perille löytää?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meillä tehtiin kotona niin, kun sisko päätti alkaa vegaaniksi, että jos ei talon ruoka kelvannut niin teki omansa. Sai viikossa aina rahaa omiin ruokaostoksiin. Vähintään pari kertaa viikossa äiti teki jotain vegaanista ruokaa mitä kaikki söivät (jopa isäni, pieni ihme), mutta muutoin sisko teki itse. Ei työssäkäyvillä vanhemmillani ollut aikaa tehdä kaksia ruokia, eikä koko perhettä ole reilua pakottaa vegaaneiksi.
Näin meilläkin tehtiin, kun aloin 16-vuotiaana kaavissyöjäksi. Systeemi oli minusta tosi hyvä: Osasin budjetoida ja kokata, kun muutin omilleni. Sama systeemi tulee meillä käyttöön, jos lapset haluavat isompana eri ruokaa kuin mitä teen.
Tuntuu siltä, että olet oman petisi pedannut tässä asiassa.
Luulen, että tytärpuolesi ajattelee, että omat mielelläsi ruoka-asiat huomioon, jos et ole asiasta ikinä maininnut hänelle. Jatkossa voit tosiaan pyytää ottamaan omat eväät mukaan, en usko että pahastuisi. Itse olen myös vegaani, ja inhoan ihmisten vaivaamista; en oleta että mitään erityisjärjestelyjä tehtäisi.
Toki esim.pääsiäisenä voit yrittää tehdä jotain vähän juhlavampaa vegaaniruokaa, niin tytärpuoli tuntee itsensä toivotuksi.
Vierailija kirjoitti:
Osaat ilmeisesti käyttää nettiä? Minä kirjoitin googleen "vegaaninen juhlaruoka" ja osumia tuli vaikka kuinka helvetisti.
Esim. pääsiäisellekin löytyi valmiita menuja https://chocochili.net/tagi/paasiainen/
On se kyllä ihmeellistä miten vaikeaa ihmisten elämä voi olla. Itse olen elänyt 18 vuotta sekasyöjän kanssa samassa taloudessa, eikä ongelmia ole ollut kertaakaan ruuan suhteen. Minä teen ruuan, ja hän lisää omaansa kalaa, kanaa tai lihaa, jos siltä tuntuu.
Jos sinua noin närästää tytärpuolesi, niin ehkäpä asia kannattaa otta puheeksi vaikka miehesi kanssa, eikä mutista täällä av:lla.
"Minä teen ruuan, ja hän lisää omaansa kalaa, kanaa tai lihaa, jos siltä tuntuu." Tässäpä ap:lle ratkaisu eli hän tekee ruuan (selaisen kuin itse ja muu perhe haluaa) ja tytärpuoli lisää/poistaa tarpeen mukaan niin, että saa ruuasta mieleisensä.
Aloittaja kirjoitti:
Sinulle, joka vedät tytärpuoli-kortin esiin sanon vaan että älä jaksa.
Itse asiassa jos kyseessä ei olisi tytärPUOLI vaan biologinen tytär, voisin kylmästi ilmoittaa, että nyt et tule koska en ole varautunut ja selittää miksi en. Äitipuolena tuollainen käytös ei tod. onnistu. Omille lapsille jos ruoka ei maistu sanon että saavat olla ilman. Tuollainen mulkkuilu ei valitettavasti tytärpuolelle käy, koska välit tulehtuisivat kyllä kertaheitolla ja sitä en todellakaan halua.
Aaaa mikä aloitus taas. Mikään vastaus tai ehdotus ei kelpaa. No jos sinä et halua olla "mulkku äitipuoli" (eli ihan tavallinen juhlien emäntä, joka pyytää osallistumisvastausta vierailta, eli samassa taloudessa asumattomilta), niin sano miehellesi, että on "mulkku isä", ja ilmoittaa asian hänelle. Ei asiassa tarvitse edes mulkkuilla yhtään mitään, vaan selittää selkokielellä, että käytte kaupassa ajoissa ennen pääsiäistä ja sitä ennen pitää kyllä tietää tuleeko. Jos sanoo ettei tule, ja tulee kuitenkin, niin sitten ei vaan saa juhlaruokaa, vaan jonkun hätävaran kaapin perukoilta.
Kehitä nyt äkkiä joku vastine, miksi tämäkään ehdotus ei tässä tapauksessa käy.
Tämä aloitus kuulostaa vähän keksityltä, mutta jos on tosi niin lopeta toi tyypin paapominen. Ensinnäkin kaksikymppinen on aikuinen, joka tienaa jo oman elantonsa ja siis hankkii omat ruokansa, jos sun tarjoilut ei miellytä. Toiseksi miksi ylipäätään korvaasi lotkautat tämän sortin vegaanille, kun ei sitä kuitenkaan ole. Kunhan pelleilee ja nauttii sun käskyttämisestä.
Laitat sitä ruokaa, mitä perhe syö ja annat tuon nirppanokan tehdä mitä lystää. Totaalinen ignooraaminen. Eiköhän tokene.
Vierailija kirjoitti:
Siis onko sun mies jotenkin toistaitoinen?
AV-promoissa miehet kdettömiä, anopit hirveitä, lapset kamalia ja mitä ikinä kukaan ehdottaakaan niin se ei käy. Matkan varrella kuuluu vielä keksiä lisää ongelmia kuvioon. Eiköhän tähän tule perheen koira, jolle pitäisi myös saada ruuat helpolla tehtyä.
Aloittaja kirjoitti:
Niin, voisimme toki kysyä, mutta a) ei vain yksinkertaisesti koskaan osaa sanoa tuleeko vai eikö tule meille ja jos, niin milloin tulee. Ja sitten jos olen varautunut siihen ettei hän tule, niin tuleekin yhtäkkiä (ja ottaa vielä poikaystävänkin mukaan), jolloin meille muille ei riitä ne kasvisasiat, joita olen varannut (grillatessa vaikka kasvisnyyttejä ja halloumit, koska voihan sitä tosiaan välillä syödä jos tekee mieli, huoh...).
Mitäs tässä tilanteessa teen? Sanon, että sori ettei voi tulla, koska ruoka ei riitä? Vai sanon että kaupan kautta kiitos? Yleensä niin teen, mutta korona-aikana en halua häntä sinnekään pyörimään.
Älä nyt viitsi.
Hän asuu yksin ja varmasti käy ruokakaupassa.
En itse sanoisi tyttärelleni ettet voi tulla käymään.
Ja ihan aina kaapista löytyy jotain häbellekin sopivaa. Ellei löydy, ei hän nälkään kuole eikä se ole este tulla käymään.
Jos teillä on tämä kriisi päällä jatkuvasti. Pidä aina riisiä kaapissa ja vegepullia plus kasviksia pakkasessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on asenneongelma. Ongelma taitaa olla se, että tytär on miehen tytär eikä sinun. Jos sinun lapsesi olisi kasvissyöjä, et kaihtaisi keinoja miten voisit hänelle ruokaa tarjota.
Tämä. Ap:llä on asenne ongelma, mutta enemmänkin ongelma taitaa olla siinä, ettei hän osaa/uskalla/viitsi/mitä vaan sanoa yllättäen paikalle tulleelle tytärpuolelle ja poikakaverille, että harmi kun emme osanneet varata teille ruokaa. Odottakaa olohuoneessa ja seurustellaan sitten kun olemme (me muut) ruokailleet. Ja taas toistaa uudelleen ha uudelleen tytärpuolelle, että ilmoittaa ajoissa tulostaan. Jos tytärpuoli omin luvin käy kaapista syömässä ei vagaaniruokaa ei hän ole vegaani ja hänelle ei myöskään tarvitse tehdä erikseen ruokaa. Sama jos kyseessä on oma tytär.
Minulla on 20v vegaanitytär, joka asuu muualla.
Kokisin hyvin outona sanoa hänelle että odota olohuoneessa kun me syödään.
Hän muutti viime syksynä omilleen ja saa täällä edelleen olla kuin kotonaan. Osaa kyllä itselleen tehdä ruokaa täälläkin. Meillä on Aina jotain ruokaa.
Aloittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meillä tehtiin kotona niin, kun sisko päätti alkaa vegaaniksi, että jos ei talon ruoka kelvannut niin teki omansa. Sai viikossa aina rahaa omiin ruokaostoksiin. Vähintään pari kertaa viikossa äiti teki jotain vegaanista ruokaa mitä kaikki söivät (jopa isäni, pieni ihme), mutta muutoin sisko teki itse. Ei työssäkäyvillä vanhemmillani ollut aikaa tehdä kaksia ruokia, eikä koko perhettä ole reilua pakottaa vegaaneiksi.
Niin. Näin voikin tehdä oman lapsensa kohdalla (ja todellakin tekisin niin omilleni), mutta tytärpuolelle ei voi sanoa näin suoraan tai siitä tulee ongelma. Olen todella monta kertaa sanonut kautta rantain, että meillä ei nyt ruoat riitä, mutta on sitten että ei haittaa, hän voi syödä nämä salaatit ja mitä nyt onkin vegejuttuja, jotka sopivat hänen ruokavalioonsa. Usein hän käy myös kaupassa ennen kuin tulee meille, mutta nyt en halua, että hän menee kauppaan pyörimään vaan mieluummin varaan meille sen verran ruokaa, ettei tarvitse koronaa vielä kärsiä lisälaskuna.
Ja suoraan sanottuna vituttaa nämä, joiden mielestä kyse on siitä, että olen mulkku äitipuoli. En kuulu niihin ihmisiin todellakaan, maksoin jopa tytön mukaamme lomamatkalle ihan omasta pussistani, koska haluan että hän on osa perhettä ja että esim. meidän yhteiset lapset ja hän saavat yhteisiä muistoja. Tämä ruoka-asia nyt lähinnä hiertää.
Te, joilla ei ole koskaan ollut puolikkaita lapsia tai uusperheitä ettei voi kuvitella miten on hyvä huolehtia tietyistä kohteliaisuussäännöistä perheen sisällä sen jälkeen. Voisinhan olla välittämättä esim. miehelleni tärkeistä ihmisistä ja ilmoittaa, että meille ei nyt ole sitten pääsiäisenä todellakaan tulemista, jos et nyt heti tiedä mitä haluat syödä. Mutta koska en halua olla mulkku ja tykkään tytöstä noin muuten tosi paljon, niin en voi toimia näin.
Ja kyllä – mieskin on sanonut asiasta monta kertaa ja usein tyttö ottaakin omia ruokia mukaan. Nyt se ei ole mahdollista, koska poikkeusaika ja en halua koronaa kiitos.
Asuu yksin eikä käy ruokakaupassa.
Juuuuu
Aloittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meillä tehtiin kotona niin, kun sisko päätti alkaa vegaaniksi, että jos ei talon ruoka kelvannut niin teki omansa. Sai viikossa aina rahaa omiin ruokaostoksiin. Vähintään pari kertaa viikossa äiti teki jotain vegaanista ruokaa mitä kaikki söivät (jopa isäni, pieni ihme), mutta muutoin sisko teki itse. Ei työssäkäyvillä vanhemmillani ollut aikaa tehdä kaksia ruokia, eikä koko perhettä ole reilua pakottaa vegaaneiksi.
Niin. Näin voikin tehdä oman lapsensa kohdalla (ja todellakin tekisin niin omilleni), mutta tytärpuolelle ei voi sanoa näin suoraan tai siitä tulee ongelma. Olen todella monta kertaa sanonut kautta rantain, että meillä ei nyt ruoat riitä, mutta on sitten että ei haittaa, hän voi syödä nämä salaatit ja mitä nyt onkin vegejuttuja, jotka sopivat hänen ruokavalioonsa. Usein hän käy myös kaupassa ennen kuin tulee meille, mutta nyt en halua, että hän menee kauppaan pyörimään vaan mieluummin varaan meille sen verran ruokaa, ettei tarvitse koronaa vielä kärsiä lisälaskuna.
Ja suoraan sanottuna vituttaa nämä, joiden mielestä kyse on siitä, että olen mulkku äitipuoli. En kuulu niihin ihmisiin todellakaan, maksoin jopa tytön mukaamme lomamatkalle ihan omasta pussistani, koska haluan että hän on osa perhettä ja että esim. meidän yhteiset lapset ja hän saavat yhteisiä muistoja. Tämä ruoka-asia nyt lähinnä hiertää.
Te, joilla ei ole koskaan ollut puolikkaita lapsia tai uusperheitä ettei voi kuvitella miten on hyvä huolehtia tietyistä kohteliaisuussäännöistä perheen sisällä sen jälkeen. Voisinhan olla välittämättä esim. miehelleni tärkeistä ihmisistä ja ilmoittaa, että meille ei nyt ole sitten pääsiäisenä todellakaan tulemista, jos et nyt heti tiedä mitä haluat syödä. Mutta koska en halua olla mulkku ja tykkään tytöstä noin muuten tosi paljon, niin en voi toimia näin.
Ja kyllä – mieskin on sanonut asiasta monta kertaa ja usein tyttö ottaakin omia ruokia mukaan. Nyt se ei ole mahdollista, koska poikkeusaika ja en halua koronaa kiitos.
Miten se tyttö kotiinsa saa ruokaa jos ei voi käydä ollenkaan kaupassa?
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meillä tehtiin kotona niin, kun sisko päätti alkaa vegaaniksi, että jos ei talon ruoka kelvannut niin teki omansa. Sai viikossa aina rahaa omiin ruokaostoksiin. Vähintään pari kertaa viikossa äiti teki jotain vegaanista ruokaa mitä kaikki söivät (jopa isäni, pieni ihme), mutta muutoin sisko teki itse. Ei työssäkäyvillä vanhemmillani ollut aikaa tehdä kaksia ruokia, eikä koko perhettä ole reilua pakottaa vegaaneiksi.
Niin. Näin voikin tehdä oman lapsensa kohdalla (ja todellakin tekisin niin omilleni), mutta tytärpuolelle ei voi sanoa näin suoraan tai siitä tulee ongelma. Olen todella monta kertaa sanonut kautta rantain, että meillä ei nyt ruoat riitä, mutta on sitten että ei haittaa, hän voi syödä nämä salaatit ja mitä nyt onkin vegejuttuja, jotka sopivat hänen ruokavalioonsa. Usein hän käy myös kaupassa ennen kuin tulee meille, mutta nyt en halua, että hän menee kauppaan pyörimään vaan mieluummin varaan meille sen verran ruokaa, ettei tarvitse koronaa vielä kärsiä lisälaskuna.
Ja suoraan sanottuna vituttaa nämä, joiden mielestä kyse on siitä, että olen mulkku äitipuoli. En kuulu niihin ihmisiin todellakaan, maksoin jopa tytön mukaamme lomamatkalle ihan omasta pussistani, koska haluan että hän on osa perhettä ja että esim. meidän yhteiset lapset ja hän saavat yhteisiä muistoja. Tämä ruoka-asia nyt lähinnä hiertää.
Te, joilla ei ole koskaan ollut puolikkaita lapsia tai uusperheitä ettei voi kuvitella miten on hyvä huolehtia tietyistä kohteliaisuussäännöistä perheen sisällä sen jälkeen. Voisinhan olla välittämättä esim. miehelleni tärkeistä ihmisistä ja ilmoittaa, että meille ei nyt ole sitten pääsiäisenä todellakaan tulemista, jos et nyt heti tiedä mitä haluat syödä. Mutta koska en halua olla mulkku ja tykkään tytöstä noin muuten tosi paljon, niin en voi toimia näin.
Ja kyllä – mieskin on sanonut asiasta monta kertaa ja usein tyttö ottaakin omia ruokia mukaan. Nyt se ei ole mahdollista, koska poikkeusaika ja en halua koronaa kiitos.
Netti on täynnä palveluja, joista voit ilata MITÄ TAHANSA ruokaa toimitetuna kotiovellesi, eli jos ette asu hevonperseessä keskellä ei mitään, niin kyllä sinne Woltit ja Foodorat varmaan perille löytää?
Hevonperseessä –> missä tahansa muualla paitsi isossa kaupungissa. Joo, asutaan sitten kaiketi hevonperseessä. Tänne kuljettaa Kotipizza ja se siitä :D.
Ilmeisesti täällä ei nyt oikein ymmärretä tätä mun ongelmaani ollenkaan. Ehkä parempi, että poistun takavasemmalle ja sanon kiitos ja hei.
Te, joiden mielestä on ihan se ja sama tunkea lopussa vasta lihat tai mitkä vaan joukkoon, koska kasvisruoan tekeminen on niin helppoa. Kyllä, KASVISRUOAN tekeminen on helppoa, mutta mites kun ei saa olla vehnää, ei saa olla maitotuotteita (eli ei voita, kermaa, maitoa jne). ja pähkinäallergia on myös huomiotava? Papujakaan hän ei halua syödä, koska maistuvat kuulemma niin paljon pähkinöiltä ja sen hyvin kyllä ymmärrän.
Ja kyllä mua lähtökohtaisesti vituttaa se ilmiö, että syödään vegaanisti ja emäntä näkee vaivaa vegaaniruoan tekemiseen, mutta sitten kuitenkin ne ei-vegaaniset jutut kyllä käy (tai vehnälliset tai maidolliset), jos niitä sattuu tekemään mieli.
Enkä edelleenkään toivo hänen käyvän kaupassa ennen meille tuloa juurikin siksi, että en halua koronaa kaiken tämän lisäksi.
Minusta paras on tehdä oma ruoka ja/tai helpot ruoka-ainekset yhteisiä. Näin meillä tehtiin, kun minä asuin kotona (gluteeniton). Helpointa on juuri esimerkiksi perunat, riisi ja gluteeniton spagetti (Jos on hyvä merkki, niin kukaan ei huomaa eroa) Monia vege-ruokia voi ostaa pakastin/jääkaappi ruokina esim. vege-pyörykät, pakastin kasvikset yms. Helppo tehdä tai laittaa vain mikroon.
Pakastin ruuat säilyvät usein pitkään. Vanhemmillani on pakastimessa esim. gluteenitonta leipää ja nugetteja minua varten odottamassa. Näin heidän ei aina tarvitse huomioida minua erikseen, kun minulla on jo ruokaa valmiina, kun tulen kylään.
Jos haluaa keksiä jotain juhlavaa, kannattaa katsoa vege-vinkkejä netistä. Tai keksiä jotain juuri täytettäviä ruokia (riisi +, peruna +, maissitaco +, nyytti +) Voit ostaa hänelle myös vegaanisia herkkuja niin ei syö teidän muiden. Voit halutessasi jopa huomauttaa hänelle, että nämä tässä pöydällä ovat vegaanisia herkkuja, ne ovat sinulle. Jos hän silti syö ei-vegaanisia herkkuja, voit huomauttaa, että hänen vaatimuksensa ruuan suhteen pitäisi muuttua.
Tai sitten vaan sanot suoraan, että suunnittele oma ruokasi ja kokkaa se.
Aloittaja kirjoitti:
Niin, voisimme toki kysyä, mutta a) ei vain yksinkertaisesti koskaan osaa sanoa tuleeko vai eikö tule meille ja jos, niin milloin tulee. Ja sitten jos olen varautunut siihen ettei hän tule, niin tuleekin yhtäkkiä (ja ottaa vielä poikaystävänkin mukaan), jolloin meille muille ei riitä ne kasvisasiat, joita olen varannut (grillatessa vaikka kasvisnyyttejä ja halloumit, koska voihan sitä tosiaan välillä syödä jos tekee mieli, huoh...).
Mitäs tässä tilanteessa teen? Sanon, että sori ettei voi tulla, koska ruoka ei riitä? Vai sanon että kaupan kautta kiitos? Yleensä niin teen, mutta korona-aikana en halua häntä sinnekään pyörimään.
Lähinnä tuota pääsiäistä tarkoitin. Siitä voit aivan hyvin kysyä mitä sen kanssa tehdään. Jos sanoo "en tiedä" niin sitten sanot, että teet ruuan vain jos hän keksii mitä laitetaan. Sitten laitat sen ruuan, ja hän tulee tai ei tule. Ja kyllä, voit sanoa hänelle että tulla kaupan kautta. Hän asuu omassa kodissaan ja käy siellä kaupassa joka tapauksessa itsekseen. Ei sillä ole väliä onko käynyt eilen vai tänään, kun teille tulee.
Allergiat erikseen, mutta tuon tytön nirsoilu en viitsisi katsella vaikka olisi kuinka kiva. Ellei kerta mikään kelpaa niin nälkääkö näkee kun on omillaan? Vai vetää niitä ei-vegaani herkkuja? Juu, ei heru nyt ymmärrystä että aikuista ihmistä noin passataan.
Tämä. Ap:llä on asenne ongelma, mutta enemmänkin ongelma taitaa olla siinä, ettei hän osaa/uskalla/viitsi/mitä vaan sanoa yllättäen paikalle tulleelle tytärpuolelle ja poikakaverille, että harmi kun emme osanneet varata teille ruokaa. Odottakaa olohuoneessa ja seurustellaan sitten kun olemme (me muut) ruokailleet. Ja taas toistaa uudelleen ha uudelleen tytärpuolelle, että ilmoittaa ajoissa tulostaan. Jos tytärpuoli omin luvin käy kaapista syömässä ei vagaaniruokaa ei hän ole vegaani ja hänelle ei myöskään tarvitse tehdä erikseen ruokaa. Sama jos kyseessä on oma tytär.