Ärsyttävin murresana?
Kommentit (1115)
Vierailija kirjoitti:
Lapsena kuulin kemiläisten sukulaisteni kutsuvan muikkuja maivoiksi. Lähes oksensin kalat pöydälle.
No mitä ne maivat sitten ovat sinun kotikielessäsi, jos se sai sinut lähes oksentamaan?
Lehmän jälkeisiäkö tai jotain muuta öklöä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotkassa Kädet=Käet
T: Kotkalainen, meiän murre on just paras :DKäet sanaa käytetään yleisesti myös savossa. Kaveri oli Rissalassa, Kuopossa intissä ja kertoi hauskan jutun liittyen tuohon sanaan omalta alokasajaltaan. Siviiliin lähtöä jo odotellut gonamies oli kävellyt varuskunnan pihalla rennosti kädet taskussa, kun kulman takaa oli yllättäen tullut komppanian vääpeli, joka oli huutanut gonalle, "käet poes taskusta". Gonamies oli vetäissyt palvelushousujen taskut nurin esille ja sanonut, "ei ole käkiä herra vääpeli". Ei ollut kuulemma vääpeli ymmärtänyt huumoria.
Vanha...eikun vanHIN vitsi. Sori, ei jaksanut naurattaa enää kuultuani tämän nyt 27. kerran.
Vierailija kirjoitti:
-loita. esim piirakkaloita.
Eipä taideta noin sanoa. Nuo etelä-karjalaisten -löitä -loita tai -löi -loi ei käytetä kaikissa sanoissa.
En osaa nyt itsekään perustella missä niitä käytetään mutta jospa joku viisas valaissee tätä asiaa.
Keksilöi, tyttölöi, tattiloi, kattiloi, hattuloi...
Sana äiree. Kuulostaa halventavalta. Äiti tai äitee, mutta ei todellakaan mikää äiree. Hyi.
Vierailija kirjoitti:
Dösa, spora, smäidä, smegma, gartsa.
Smegma ei ole murresana. Katsopa sinne "aluhousujesi" (jos olet mies) etupuolelle, sieltä saatat sitä eräästä anatomisesta paikasta löytääkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-loita. esim piirakkaloita.
Eipä taideta noin sanoa. Nuo etelä-karjalaisten -löitä -loita tai -löi -loi ei käytetä kaikissa sanoissa.
En osaa nyt itsekään perustella missä niitä käytetään mutta jospa joku viisas valaissee tätä asiaa.
Keksilöi, tyttölöi, tattiloi, kattiloi, hattuloi...
Ja makarooniloi. Ärh.
Kiipistellä - joku lapin sana, en muista mitä tarkoittaa
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttää, jos esim. leivontaohjeissa käytetään murresanoja, joiden merkitystä kaikki eivät tiedä.
Tein juuri banaanimuffinsseja, ja ohjeessa sanottiin että ”tilsi banaanit”. Tilsi/tilsiminen/tilsiä tarkoittaa ilmeisesti jotain liiskaamista tai paloittelua, mutta alkoi ärsyttää koko sana niin paljon, että oli pakko etsiä toinen resepti :D
En tiedä minkä alueen murretta tuo on, mutta ainakaan meidän perheessä Pirkanmaalla kukaan ei tunnistanut tuota sanaa.
Tilsiminen on litistelyä, vaekkapa keetetyt potaatit tilsitään haarukalla tae ne pannaanit. Ee oo palottelua.
Vierailija kirjoitti:
Stadilaiset ei käy missään Kuopiossa. Missä se edes
On??🙄
Elä heettäävy typerämmäks ku ootkaa. Kysy äetiltäs tae isältäs, sieltä Kuopiosta nekkii on tullu.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, onko tämä edes murresana vai joidenkin aivokapasiteetiltään vajaiden keksimä sana, mutta kerran tampereella eteen loikkasi yllättäen feissarityttönen, joka sanoi minulle muih! Käskin sen painua sinne minne aurinko ei koskaan paista.
Ihanko totta käskit? Mitä se tyttö siihen tuumasi?
Melkuttaa siis sekoittaa lusikalla sokeria kahvikupissa
Uusmaalaistunut hämäläinen kirjoitti:
Savon murre on mielestäni rumaa, ei väliä onko Pohjois- vai Etelä-Savon murretta. Pohjoinen ehkä vielä asteen pahempi. Jos pitäisi ärsyttävin sieltä poimia, niin kehdata-sanan väärinkäyttö. Kamalaa, kun oma esimies on savolainen syntyjään ja viljelee tuota kehdata sitä ja tätä koko ajan. Arghhh.
Koeta nyt hyvä immeenen älytä, jotta se sinun esmiehes EE käätä sitä kehata-sannoo viärin. Jaa minkäkö takia? No kun se on murretta, se kehata. Et sinä voe piättee, että joku murresana on viärin verrattuna kirjasuomeen.
täsä ja tosa nii , kui sie tolviisii tokkiisa nui tiät ko ois parree viäl piuk pil vai oliks neidil kirivit
mitäs läksit ehe ehe tuotanoinääsnii mee ole lohjalt jne...
Vierailija kirjoitti:
HESAN alueella joillain puhujilla ”tietää” kuulostaa enemmän kuin sanottaisiin ”tiätää”, kieltää - kiältää jne. Tietääkö joku mikä ilmiö tämä on?
Helsingin alueen puhekieli "tiä, tiätää, viälä ..." perustuu hämäläismurteisiin. Ja on ilmeisesti kuulunut jo ammoisia aikoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ämmi. Lappilainen sana äidille.
Olisi mukava kuulla enemmän Lapin murresanoja. Mulla ei ole yhtään ystävää tai edes työkaveria Lapista. Yksi työkaveri oli joskus mutta hän kuoli, eläessään ei paljoa puhunut.
Eikös se ämmi ole isoäiti. Niin minä sen olen kuullut.
Minustakin se on isoäiti. Sitten on lapista myös ruveta! Ja tietenkin monistetut vokaalit; "alakaa olemaa vähäsen kylymä". Minusta kyllä ehkä Suomen kaunein murre.
Vierailija kirjoitti:
Päevöö (savolaisittain päivää)
Just! Tämä on sitä muka-savoa, jota joku tuntuu viljelevän kun yrittää puhua savoa. "Hyvvvöö päevööö, mie tulen Helessingistä, miulla on leippööö evväänä..."
Selkäpiitä hyytää kun joku raiskaa hienoa murrettamme. Vaikka tämä kuulostaa uskomattomalta, myös Savon murteessa on omat sääntönsä. Se ei siis ole jotain satunnaista öö- ja ää-kirjaimien mölöttämistä suu mahdollismman auki ja niin että kieli , se lihas siis, tunkisi koko ajan suusta ulos.
Voi tietysti olla, että kiero varpaisjärveläinen on narrannut kommentoijaa vakuuttamalla että päivää on savoksi päivöö.
Vierailija kirjoitti:
Eteläpohjanmaan MIHINÄ! Mihinä sää sen laitoit?
Eikös "mihinä" tarkoita missä? Mihinä sä asuut.
Vierailija kirjoitti:
Mulkukka
Ei ole sana vaan kaksi sanaa "mulle kukaan".
Vierailija kirjoitti:
Mie ja sie.. kuulostaa niin vähä-älyiseltä!
Te, joilla on vähä-älyisiä ,( siis lainaamani kommentoija tarkoittanee älyllisesti kehitysvammaisia) lapsia, sukulaisia tai työskentelette heidän parissa, puhuvatko he todella Turun murretta, mie ja sie ja muita murteita vammastaan johtuen?
Täällä väitetään vammaisten puhuvan niin.
En ole vammaisten kanssa itse tekemisissä, joten en ole kuullut heidän kielellisiä taipumuksiaan.
Miten niin vaivaa? Oletko koskaan kuullut sellaisesta asiasta kuin "murre"? Ei, ei, en tarkoita nyt koiraa vaan jonkun alueen ominaiskieltä?
Mistä sinä päättelit, että meillä savolaisilla olisi jokin ilkeä missio jotta saisimme ihan miehissä ja naisissa sinut ärsyyntymään?
Et ole niin tärkeä meille. Puhumme savonmurretta ihan siksi koska osaamme sitä ja se kuulostaa meistä mukavalta.