Ärsyttävin murresana?

Stadilaiset ei käy missään Kuopiossa. Missä se edes

On??🙄

Hyvinkäältä kotoisin olevan puolisoni murresanoista ärsyttää  PYHJE eli pyyhe.

Lisäksi ärsyttää, vaikkei murteesta liene kysynyt, viime aikoina usein medioissa käytetty isä-sanan taivutusmuoto "iseistä". Jos kantasana on "isi" niin OK.

"Simmottinen."  tai "simmosta."   Hyi ei!

Yksi tuttu juo tosiaan viintä ja syö kaalta.  Kuulostaa ihan kauhealta.  

Sitä en tiedä, miten sana "business" kuuluisi oikeasti sanoa, kun sitä käytetään suomen kielessä, mutta aina mua risoo kun kuulee sanottavan "bisnis."  Erityisesti kun sen sanoo eräs Lenita.  Ehkä se sitten on se oikea muoto, mutta itse sanon vaan "bisnes."

Ex-mieheni oli kotoansa oppinut sanomaan hia, kun tarkoitti hihaa.

Ja saksit, kun pitää sanoa sakset.

No ei se ero tuosta syystä tullut, mutta kyllä ärsytti kuulla.  Jotenkin vanhanaikaisen kuuloista.

Ja koti oli aina kotsa.  Se taas oli mukamas joku slangintapainen ilmaisu.  Mutta kuulosti tyhmältä.

ELIKKÄS.  Ja sitten pieni hiljaisuus ennen varsinaista aloitusta.  Että ottaa pattiin, kun tuon kuulee.  Eikö se sana ole jo menneen talven lumia muutenkin?  Kun ei se edes tarkoita yhtään mitään.  Unohtakaa se.  UNOHTAKAA SE!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kipsa

(pitää olla kioski, kiska)

Minulle taas tulee "kiska"-sanasta mieleen kisko tai kiskoa/kiskotella. Kipsa se on meillä päin.

Mutta Tampereella käydään kikkarilla.  Onk sulla tupakkia myyrä?

Myyräksikö haukutaan, ja vessassa käydään, heh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veljmies kaappa. Vieläkö tuo lie mualimannavan reunalla Kuopiossa. 

Vielähän tuo on entisen Anttilan tiloissa.

Anttilan takana oli Kuopion ensimmäinen hampurilaisravintola Hamburger Park. Liikeideana oli tehdä kaikista hampurilaisten nimistä kukko-päätteisiä, kalakukon tyyliin ja kääntää tuotos englanniksi.

Niinpä myynnissä oli: BigCock, MegaCock, DoubleCock, CheeseCock jne... 

    Mr. BigCock siellä sitten varmaan herrasteli.

totanoinaa,  

jokaista hermojuurta vihloo kun tämän kuulee

stadilainen kirjoitti:

kilipailut on savolaisten lammasjuhlat

Olen kuullut näin sanottavan ja kyllä pisti korvaan.

Vierailija kirjoitti:

Ex-mieheni oli kotoansa oppinut sanomaan hia, kun tarkoitti hihaa.

Ja saksit, kun pitää sanoa sakset.

No ei se ero tuosta syystä tullut, mutta kyllä ärsytti kuulla.  Jotenkin vanhanaikaisen kuuloista.

Ja koti oli aina kotsa.  Se taas oli mukamas joku slangintapainen ilmaisu.  Mutta kuulosti tyhmältä.

Meillä päin kotsa tarkoittaa (rumaa) päähinettä.  "Sil oli joku kauhia kotsa pääs."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rario kun puhutaan radiosta.

Porin murretta?

Kuulostaa minullekin hiukan Porilta, tietävämmät vastaavat tähän, mutta muistan elävästi että isosetäni, Karjalan evakko ja kahden sodan veteraani, lausui vielä vanhoina päivinään sanan "radio" muodossa "ratio". Hänelle d oli aina t. Suhteellisen pitkälle koluttautunut mies joka ehti kerätä elämänsä aikana ihan kunnolla omaisuuttakin, muuten.

Ainakin entisen Säkkijärven alueelta kotoisin olevat vaihtavat d-kirjaimen t-kirjaimeksi. Voisin kuvitella että sama koskee muualtakin Karjalasta tulleita jossain määrin. Esimerkiksi oman isoisäni puheessa Lidl on liti ja demari on temari.

Ei mun mielestä kuulu karjalaisuuteen tuo deen korvaaminen teellä.  Joissakin sanoissa d jätettiin kokonaan pois, esim. sana sydän sanottiin Karjalassa syän.   Mutta kyllä yleensä d-kirjain lausuttiin ihan normaalisti deeksi.  Sen sijaan täällä Hämeessä syntynyt isäni sanoi d-kirjaimen aina teeksi.  Aina.  Se oli aina sytän, ratio, vatelma, vetenneito jne.  

Äiti tuli Karjalasta, isä Hämeestä.  Kumpaakin puhetta joutui kuulemaan.

No, kun suomen kielessä, tai oikeastaan vakioitua suomen kieltä edeltäneissä murteissa ei ole D:tä eikä muitakaan soinnillisia konsonantteja ollut ollenkaan, vaan esimerkiksi nykyisen D:n paikalla on ollut useimmiten englannin th-äännettä muistutttava soinnillinen spiranttiäänne. Agricolan ja kumppaneiden peruja se kirjoitettu useimmiten D:llä tai DH:lla. Alkuperäinen th-äänne on sitten hiljalleen hävinnyt, ja se on alettu ääntämään kirjakielessä D:nä ruotsin mallin mukaan, mutta murteille D on edelleen vieras äänne.

https://fi.wikipedia.org/wiki/D#Suomen_kielen_d:n_historiaa 

Kinttaat ja sankko.

Oulusa asun tullista tulleena.

Päällipeitto, päällihousut...!!!!

Mun mies käyttää noita ihan tosissaan,

esim. "Voin auttaa sua ton PÄÄLLIPEITON kanssa" (kun puistelin päiväpeittoa.)

En tiiä missä noin sanotaan mutta mun korvaan kuulostaa hirveeltä ja huvittavalta samaan aikaan XD.

en oo kehannu sanoo mitään...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten ärsyttää kun nykyajan tsadilaiset ovat ensin osanneet kolmekymmentä vuotta puhua normaalisti, mutta nyt yhden äkin ei enää osatakaan. He ovat todistetusti ennen osanneet sanoa: "Sä voit kiivetä sinne puuhun." Nyt ei osatakaan, vaan sanotaan: "Sä voit kipee sinne puuhun".

Ennen ovat osanneet sanoa kuten kuuluukin: "Mä en pysty istumaan/seisomaan/puhumaan"

Nyt ei sitten millään osata, vaan sanotaan: "Mä en pysty istua/seisoa/puhua"

TODELLA VAMMAISEN KUULOISTA!

Puhumattakaan siitä että vähintään puolella tsadilaisista nuorista naisista on ässävika yhtäkkiä vaikka ennen murrosikäänsä osasivat ässän sanoa ihan puhtaasti.

Mikä on TSADI? Minulle se on aina ollut STADI.

Vierailija kirjoitti:

"Hyvvee päevöö" sanotaan Savossa ja se kuulostaa tyhmältä

Eipäs sanota vaan "Hyvvee päevee".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhoilla hämäläisäijillä on oma imperatiivi. He eivät sano "huutakaa" vaan "pankaas nyh huutaen".

Tämä tuli tutuksi Reinikaisesta. "Pankaas pojat laittaen..."

Turkulaisten semmottine, tommottine ja tämmöttine ovat myös hauskoja.

Eniten ärsyttää "tua noi nii"-jankkaaminen, mutten tiedä, mistä se on peräisin. Eipä sitä täällä Jyväskylässä paljon kuulekaan.

Tuanoinii on tietääkseni Porista!

Eräs bloggaajana tunnettu porilainen sanoo aina "totanoikkee".

Vierailija kirjoitti:

Hengari. On olemassta hengata ja ruotsinkielinen hängare, mutta oikea sana on henkari.

Oikea sana on kyllä ripustin.  "Laita vaatteet ripustimeen." Henkari on lainasana ruotsista, kuten edellä sanottiinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rario kun puhutaan radiosta.

Porin murretta?

Kuulostaa minullekin hiukan Porilta, tietävämmät vastaavat tähän, mutta muistan elävästi että isosetäni, Karjalan evakko ja kahden sodan veteraani, lausui vielä vanhoina päivinään sanan "radio" muodossa "ratio". Hänelle d oli aina t. Suhteellisen pitkälle koluttautunut mies joka ehti kerätä elämänsä aikana ihan kunnolla omaisuuttakin, muuten.

Ainakin entisen Säkkijärven alueelta kotoisin olevat vaihtavat d-kirjaimen t-kirjaimeksi. Voisin kuvitella että sama koskee muualtakin Karjalasta tulleita jossain määrin. Esimerkiksi oman isoisäni puheessa Lidl on liti ja demari on temari.

  Edesmennyt Spedekin oli idässä usein Pete.

"Siittä" kun oikeasti pronominin "se" taivutusmuoto on "siitä".

Se siitä?

Eikä se siittä!

Siittäminen on sukusolujen siirtämistä nasraspuoliseen.

Hämeen alueella käytetty "Semmottii, tommottii ja tämmöttii". Ensimmäisen kerran kuulin työpalaverissa ja meinasi pettää pokka, kun aikuiset ihmiset puhuivat mielestäni kuin pikkulapset. Myös ketä-sanan käyttö kuka-sanan tilalla ärsytti aiemmin, mutta nykyään olen päässyt jo yli ärsyyntymisestä.

Tässä oli muuten hyvä artikkeli liittyen virheelliseen verbin käyttöön nykynuorten keskuudessa. https://www.kielikello.fi/-/pystyy-vastata-joutuu-antaa-voi-juoksee-ver… . Muistan, että äidinkielen opettaja aikoinaan korjasi usein, jos puheessa/kirjoituksessa käytettiin "alkaa tekemään" -muotoa "alkaa tehdä" sijasta.