Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ärsyttävin murresana?
Kommentit (1115)
Lukioaikainen äidinkielenopettajani oli kotoisin muistaakseni Lahdesta. Hän opetti meitä turkulaisia nuoria. Hän kritisoi paikallista murretta konditionaalin käyttämisestä väärissä yhteyksissä, mutta käytti itse mm. muotoa "sellai" muodon "sellainen" sijasta. Ensinnäkin Turun murteen imperfekti "mää kattosin" on eri asia kuin konditionaali "katsoisin". Toiseksi jotenkin kuvittelisi että äidinkielen opettaja tajuaisi myös omat murreilmaisunsa.
No, tästä huolimatta tämä äikänope oli kokonaisuutena todella hyvä. Hän mm. opetti meille amis-/lukioyhteisopintoihmisille jo vuosina 1996 - 1998 nykyäänkin erittäin tärkeää lähdekritiikkiä... Arvioi kuka kirjoittaa, kenelle hän kirjoittaa ja missä tarkoituksessa. Lisäksi hän (luettuaan erään opiskelijan tekstiä) totesi koko luokalle jotain tyyliin "pakina on niin vaativa tyyli että... no teistä ei kyllä kenenkään kannata sitä ryhtyä tekemään ainakaan yo-kirjoituksissa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuima (suolaton), käykkö metällä (metsästämässä)
Vierailija kirjoitti:
Mää, sää, toi, moro
Myö, työ, hyö
Moro ärsyttää eniten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Murrejutuissa tulee mieleen sellainen että jos joku humalikko tulee "nakkikioskitilanteessa" uhoamaan omalla murteella niin se on helppo ottaa tosissaan: tää kaveri on nyt jossain aineissa ja voi oikeasti vaikka heittää minut takaraivo edellä asvalttiin ihan mitättömästä syystä, tai ilman syytä.
Jos taas joku savoa veäntävä, mutta ihan yhtä vaarallinen tapaus lähestyy ja uhkailee murteellaan niin... perhana vie, sitä on jotenkin vaikeampi ottaa tosissaan koska ko. murre kuulostaa minusta varsin koomiselta, ja siis hyvällä tavalla.
Todella ärsyttää: Moro ja Nysse
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä onko tämä murretta mutta tämän keksijä pitäisi haastaa oikeuteen! Koska -sanan väärinkäyttö:
"Ihmiset hamstraavat ruokaa, koska korona"
En kestä!
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tämä murretta mutta tämän keksijä pitäisi haastaa oikeuteen! Koska -sanan väärinkäyttö:
"Ihmiset hamstraavat ruokaa, koska korona"
En kestä!
Tuo tulee englannin kielen slangista. Jostain syystä siitä tuli jossain kohtaa muodikasta etenkin Internetissä ja pikaviestinkeskusteluissa pudottaa "because of" -prepositioilmaisusta "of" pois. Erityisesti englannin kielen nettislangissahan käytetään kaikenlaisia lyhenteitä omgista loliin, jotka ovat suomalaistenkin käyttöön jääneet. Tätä uutta "x, because y" -tyyppistä ilmaisua käytetään usein ilmaisemaan esimerkiksi ihmetystä ja paheksumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotoota, pikkulit, digata jostakin.
Vierailija kirjoitti:
Kotoota, pikkulit, digata jostakin.
Ainakin pitäisi sanoa "digata jotakin", siis "mä diggaan sitä", objektilla/partitiivilla. Eikä "mä diggaan siitä, kirjasta, takista" (elatiivi).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun on vaikea tottua siihen, että koulussa oppimani oikeakielisyyssäännöt ovatkin muuttuneet. Esimerkiksi "koittaa" (merkityksessä"yrittää") onkin nyt kirjakieltä ja siis oikein. Ennen vain murteessa, "mää koitin kerit". Oma opettajani aikanaan tähdensi, että päivä koittaa, mutta ihminen koettaa. Toinen esimerkki juuri tuo, kun nyt saa kirjoittaa "hän alkoi leipomaan". Ennen joko "hän alkoi leipoa" tai "hän rupesi leipomaan". Yhä uusia puhekielen muotoja hyväksytään kirjakieleen, pakko kai tottua siihen. Itse kyllä kirjoitan vanhaan malliin.
Vastaava on tapahtunut digata verbin kanssa. Kun se rantautui Suomeen joskus 80-luvulla, niin silloin digattiin jotakin. Vasta myöhemmin on yleistynyt tapa digata jostakin.
Jos ammattislangi lasketaan murteeksi, niin karmein ja ärsyttävin ilmaisu on ’tahtotila’. Mikä stana siinä on ettei voi sanoa että hallitus haluaa toimia näin. Ei, kun pitää sanoa, että tämä on tahtotila, @#&!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun on vaikea tottua siihen, että koulussa oppimani oikeakielisyyssäännöt ovatkin muuttuneet. Esimerkiksi "koittaa" (merkityksessä"yrittää") onkin nyt kirjakieltä ja siis oikein. Ennen vain murteessa, "mää koitin kerit". Oma opettajani aikanaan tähdensi, että päivä koittaa, mutta ihminen koettaa. Toinen esimerkki juuri tuo, kun nyt saa kirjoittaa "hän alkoi leipomaan". Ennen joko "hän alkoi leipoa" tai "hän rupesi leipomaan". Yhä uusia puhekielen muotoja hyväksytään kirjakieleen, pakko kai tottua siihen. Itse kyllä kirjoitan vanhaan malliin.
Vastaava on tapahtunut digata verbin kanssa. Kun se rantautui Suomeen joskus 80-luvulla, niin silloin digattiin jotakin. Vasta myöhemmin on yleistynyt tapa digata jostakin.
Ahaa, minä luulin että se (digata jostakin) on virhe. Itse tulen kyllä elämäni loppuun saakka sanomaan "digata jotakin". Kun kerran englanniksikin "I dig Elvis", jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rieska puhuttaessa perunalättysistä.
Oikea RIESKA on leipää joka tulee Lappeenrannasta!!
Ja otrarieska tulloo Savosta, perinneruoka. Potaattirieska on sitä litteetä ja otrarieska on ohrasta leivottua leipää ja leivän mallista.
Ja "Lapin rieska" -pakkauksissa on niitä vaaleita, pyöreitä ja lituskaisia.
Kun olin matkalla vaellukselle UKK-puistossa, pysähdyin viimeisen 300 km matkalla taukopaikalle jossa oli mm. rieskoja tarjolla. Edellä mennyt asiakas tilasi sellaisen. Nuori, hoikka, jopa hento nainen joka oli kassalla, huusi keittiöön RRRIEEEEEEEESKKAAAAAAA sellaisella äänenvoimakkuudella että korvat alkoivat vinkumaan.
Pohjoisessa rieska on ilman hiivaa tehty litteä paistettu pyöreä leipä, jonka raaka-aineina voivat olla ohra, peruna tai/ja kaura. Rieskan paksuus voi vaihdella muutamasta millistä liki senttiin. Jossain muualla rieskaksi kutsutaan jotakin erilaista leipää, mutta ei e ole sen oikeampaa ja väärempi. Turha rieskaa on kenenkään omia ja kertoa, mikä on oikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun on vaikea tottua siihen, että koulussa oppimani oikeakielisyyssäännöt ovatkin muuttuneet. Esimerkiksi "koittaa" (merkityksessä"yrittää") onkin nyt kirjakieltä ja siis oikein. Ennen vain murteessa, "mää koitin kerit". Oma opettajani aikanaan tähdensi, että päivä koittaa, mutta ihminen koettaa. Toinen esimerkki juuri tuo, kun nyt saa kirjoittaa "hän alkoi leipomaan". Ennen joko "hän alkoi leipoa" tai "hän rupesi leipomaan". Yhä uusia puhekielen muotoja hyväksytään kirjakieleen, pakko kai tottua siihen. Itse kyllä kirjoitan vanhaan malliin.
Vastaava on tapahtunut digata verbin kanssa. Kun se rantautui Suomeen joskus 80-luvulla, niin silloin digattiin jotakin. Vasta myöhemmin on yleistynyt tapa digata jostakin.
Ahaa, minä luulin että se (digata jostakin) on virhe. Itse tulen kyllä elämäni loppuun saakka sanomaan "digata jotakin". Kun kerran englanniksikin "I dig Elvis", jne.
Digata= pitää, tykätä.
Alue: Aihe vapaa
Mukkaaminen (kompastuminen, kaatuminen)