Miten saatte ajan kulumaan karanteenissa?
Minua nyt yksin asujana mietityttää mitä ihmiset touhuaa päivät karanteenissa.
Itse siis opiskelen ja asun yksin. Herään vain muutamia minuutteja ennen etäopetuksen alkua ja aina käy selitys "netissä vikaa" tai "kuka siel netis on?" jos ei vaan heti ehtinyt mukaan oppitunnille. Oppitunneillakin voi kuvan laittaa pois ja vain kuunnella. Pyykkien viikkaus sujui tänään loistavasti muiden keskustellessa omista aiheistaan tai esitellessään juttujaan.
Ongelmana on ettei karanteeni inspiroi mihinkään tekemiseen. Syödä jaksaa ja mieluiten vielä tilaa Woltilla oven taakse. Siinäkään ei tarvitse enää tervehtiä ja siitä olen iloinen.
Aika vaan kuluu hitaasti ja lenkkeily on aina väkinäistä. Netflix on plärätty läpi ja kaikenmaaliman tempparit tulee katsottua, vaikka en normaalisti seuraa sitä. Nyt kuitenkin olen uhrannut tylsyyteni Sami Kuroselle.
Mitä te siellä kodeissanne puuhastelette?
Kommentit (241)
Katselen hyvännäköisiä miehiä netistä ja runkkaan niin että spermat lentää kattoon.
Juon kaljaa. Ärsyttää, kun ei saisi käydä joka päivä kaupassa.
Teen kouluhommia suurinpiirtein klo 9-16 arkisin. Arki-iltaisin tulee hoidettua perus kotihommia, yllättävän paljon menee aikaa jo siihen että joutuu valmistamaan myös lounasruuat itse. Teen kolmesti viikossa lihaskuntotreenin ja käyn (juoksu)lenkillä mahdollisimman usein.
Lisäksi ostin muutaman tietokonepelin mitkä on aiemmin jo kiinnostanut, varsinkin viikonloppuisin on ollut mukava pelailla - nyt ei tule morkkista siitä, että pitäisi olla ihmisten ilmoilla. Asun poikaystävän kanssa niin ei ole oikeastaan yksinäistä, vähän hermot kireällä välillä kun molemmat kaipaisi omaakin rauhaa.
Tähän mennessä on sujunut ihan hyvin, pientä motivaation puutetta välillä niin opintojen kuin kuntoilun suhteen. Mieli tuntuu jotenkin levänneemmältä kun on vaihteeksi joutunut tylsistymään ja lepäilemään.
Asutaan maalla, ympärillä järvi, peltoja ja metsää, sekä muutama naapuri pienen matkan päässä... Tekemistä riittää pihalla ja sisällä. Tuntuu niin kuin paljonkaan ei olisi muuttunut elämä. Minut lomautettiin, mutta koska asumiskulut on niin pienet, niin pärjätään hyvin aviopuolison kanssa kun on säästössäkin rahaa.
Äsken paistettiin juuri leivinuunissa jälkilämmöllä lämpimiä voileipiä ja ihailtiin auringonlaskua ikkunasta villasukat jalassa <3
Ei tämän parempaa elämää taida olla olemassakaan!
Vierailija kirjoitti:
Teen ihan sitä samaa mitä tein ennen koronaa. Luen, pelaan, katson ohjelmia ja leffoja. Elämäni ei ole muuttunut Koronan myötä mitenkään. Eikun on se siten etten enää vaivaudu tekemään työhakemuksia.
Ja sekoat pikkuhiljaa..
Ryhmä hauta, sitä ollaan koko perheen voimin katseltu. Lapset: 3-ja 5-vuotias.
Etätöitä viisi päivää viikossa ja sitten normaaleja kotihommia, mitä teen "tavallisessa elämässänikin." Olen myös äskettäin hurahtanut nettipalapelien kokoamiseen. Siinä saa monta tuntia kulumaan helposti, jos ei tiedä mitä muuta tekisi.
No oletko jo keksinyt jo jotain tekemistä? Ainakin olet saanu 10 sivullista vinkkejä! :)
Minä teen etätöitä kotona ja työpäivän jälkeen teen ruokaa vaimon kanssa. Vapaa-ajalla yleensä joko luen ohjelmointiaiheisia kirjoja ja ohjelmoin. Tykkään ohjelmoinnista. Haaveena olisi opiskella sitä yliopistossa! Olen kuitenkin jo vanha mies, koodihommat ovat enemmän nuorten juttuja.
Luen uutisia, käyn koiran kanssa lenkillä, laitan ruokaa, katson telkkaria, teen pientä pintaremonttia asunnossa, siivoan kaappeja, aloitan kohta ryijyn teon, jumppaan ja kommentoin täällä. Pitäisi vielä siivota häkki-ja kellarivarastot, laittaa talvivaatteet pesuun ja säilöön, kenkien huoltoa. Mulla menee aika niin nopeasti että hyvä kun aika riittää kaikkeen.
Katselen homopornoa, runkkailen, juon es, pärisen, luen kirjoja, piereskelen, unelmoin ajasta kun nämä rajoitukset koronapsykoosin vuoksi on ohi ja haisen pahalta.
Treenaan, lenkkeilen, samoilen luonnossa. Tehdään lapsen kanssa eväsretkiä, leivotaan, askarrellaan. Tykkään kuvata, joten välillä tulee tehtyä asetelmia vaikka astioilla ja ruualla, tulee myös kuvattua lasta puuhissaan tai keksitään joku "projekti". Neuloisin, mutta ei ole tarvetta millekkään juuri nyt. Piirtelin yhdessä vaiheessa paljon, mutta nyt ei ole ollut inspistä, kun olen innostunut liikunnasta enemmän tällä hetkellä.
Luen tätä palstaa päivät pitkät.
En ole karanteenissa, mutta eristäydyn kyllä ohjeiden mukaan ja vielä vähän tarkemminkin. Aamu alkaa kuten normaalistikin, kunnes olisi edessä meikkaus ja työmatka, jotka jäävät välistä, joten työpäivä on siitynyt noin 40 minuutilla aiemmaksi. Lisäksi etäily antaa mahdollisuuden monena päivänä säätää aikataulua oman halun mukaan. Siispä käyn lenkillä juosten tai kävellen joko heti aamusta, lounastauolla tai illalla, meillä on salilta kotitreeniohjeet ja useamman kerran viikossa livetreenit netin välityksellä - treenaaminen siis jatkuu samalla tahdilla tai vielä runsaampana kuin normaalisti. Lisäksi aikaa menee siihen, että kokkailee itselleen kaikki ruoat. Muuten aikaa voi kuluttaa lukemalla, katsomalla HBO:lta hyviä sarjoja, whatsappailemalla kaverien kanssa, soittelemalla vanhemmille, leikkimällä kissojen kanssa, siivoamalla kaapit, juomalla pihakahvit ja huutelemalla samalla kuulumiset naapureiden kanssa ja nukkumalla vähän enemmän (ja huomattavasti laadukkaammin). Ei minulla tekemisestä ole pulaa, mutta kyllä sitä silti odottaa aikaa, jolloin taas näkee kavereita ja työkavereita livenä.
Vierailija kirjoitti:
Ryhmä hauta, sitä ollaan koko perheen voimin katseltu. Lapset: 3-ja 5-vuotias.
Ai, kauheeta, kun ymmärsin ensin, että ryhmä hautaa (=joukkohautaa) olette perheen voimalla jo valmiiksi kattomassa, mutta taidatkin tarkoittaa lastenohjelmaa Ryhmä Hau (?)
Etänä työt, omalla ajalla on mahtavaa kun saa oikein luvan kera olla kotona!
Ihan samalla tavalla kuin jokaisena muunakin vuotena. Koivu karanteeni kestää kuukauden joka vuosi.
Vieläköhän se alakerran Virtaska käy availemassa muiden naapureiden roskapusseja ja tutkimassa että mitä naapurit ovat roskausseihinsa laittaneet, sairaalloisen utelias kun on.
Paljain käsin ja ilman mitään suojaimia.
Lomautukset alkaa kohta.
Aloin käymään kotia läpi systemaattisesti.
Varmaan huhtikuun loppuun mennessä on koti käyty läpi.
Laitan vkonloppuisin tarpeetonta myyntiin ja torille.
Toukokuun alussa alan suorittamaan yliopiston ilmaisia kursseja ja kutomaan sukkia. Lankoja on nyt löytynyt jo kilon verran.
Aikaisintaan syyskuussa alkaa työt.
Onneksi on Netflix ja kirjaston e kirjat
Päivät alle kouluikäisten lasten kanssa. Askartelua/maalaamista/värittämistä/jumppaamista ja leikeissä jollain tapaa mukana oloa. Samalla omia käsityöprojekteja ja kotitöitä jaksamisen mukaan. Ulkoillaan päivittäin. Omalla pihalla, metsässä tms. Olen raskaana ja jäänyt äitiyslomalle ja otettiin lapset samalla kotihoitoon päiväkodista. Nukun tai lepäilen päiväuniaikaan. Mies on etätöissä kotona ja syödään koko perhe yhdessä päivän ateriat. Myös lapset auttaa välillä ruoanlaitossa/leipomisessa. Illalla miehen kanssa katsellaan yleensä telkkaria tai luetaan. Kavereiden ja sukulaisten kanssa viestitellään/soitellaan, mutta ei nähdä. Elämä tuntuu kivalta näin kun saa olla perheenä kaikessa rauhassa.