Miten saatte ajan kulumaan karanteenissa?

Minä olen tosi tylsistynyt, etätöitä en tee., vaan keikkatöitä. . Nyt keikkatyö ovat jumissa, normaalioloissa olisi niin paljon kuin jaksan tehdä. En pääse kirjastoon ja uimahalliin, näissä kävin säännöllisesti. Leivon normaalia enemmän ja katson ohjelmia, joihin ei ollut ennen aikaa.

En ole karanteenissa mutta kotona kuitenkin, ollut jo kuukauden.

Tällähetkellä remppaan tyttären asuntoa että pääsevät muuttamaan. Äänikirjaa kuuntelen samalla.

Kohta pääsee pihalle ja sitten onkin touhuttavaa kuukausiksi eteenpäin:)

Työskentelen normaalisti etänä, remontoin ja laitan pihaa kuntoon, käyn juoksemassa pitkiä lenkkejä, oma kuntosali käytössä, kertaan kieliä (saksaa ja ruotsia), opettelin kutomaan, luen.. Tämä sopii aivan erinomaisesti minulle, normaalisti työmatka syö niin ison osan päivästä (n. 4h), niin kerrankin on aikaa tehdä asioita. Ja työt sujuu normaaliin tapaan kotoa käsin kuitenkin.

Työaikana teen töitä etänä koko viikon, mitä normaaliaikanakin olisin osan viikosta tehnyt. Nyt työmäärä on jostain syystä pienempi, vaikka periaatteessa kaikki toiminnot organisaatiossa ovat edelleen 100% teholla käynnissä. 

Muuna aikana taidan tehdä sitä mitä muutenkin; olen aikamoinen kotihiiri, en juurikaan pyöri sosiaalisissa ympyröissä tai ihmisten ilmoilla muutenkaan. Aikaa menee koneella surffatessa, välillä elokuvia tai sarjoja katsellessa. Jotenkin olen aina saanut aikaa menemään johonkin haahuiluun ja omissa mietteissäni olemiseen, joten se ei ole ongelma nytkään. Koti on normaaliin tapaan rempallaan, ei ole tullut mitään pakonomaista tarvetta pistää paikkoja kuntoon tai järjestellä kaappeja....

Käytän huumehia, harrastan seksiä päivittäin eri ihmisten kanssa, teen rahaa siinä samalla

Juon viinaa ja rähisen, häiriköin naapurin kyttääjämummoja ja teen jekkuja kaikille ilkeille ja kaikille jotka ei tervehdi minua rapussa. Sekä tietenkin tehtailen petoksia nyt kun on paremmin aikaa kun kuntouttava työtoiminta lopetettu.

No vitsi vitsi, laulan virsiä tietenkin ja virkkaan katsellessani uutisia pelottavasta korona viruksesta. Kotonavirus on kiva. Kaikki on shokissa ja kerrankin saa keppiä kaikki meistä eikä vaan syrjäytyneet. Haha, ei naurata enää teitäkään kaupassa.

Aattelin just lähtä kauppakierrokselle. Ei ole ruoaka kun tälle päivää ja huomiselle enää!

Varautumaan siis lähden, että sitä on ylihuomennakin!

Zinc

Olisinpa karanteenissa enkä töissä altistumassa pakosta. Ketuttaa ihan huolella nää valittajat että nyyh kun on karanteenissa tylsää. Olette ainakin turvassa.

Teen käsitöitä ja taidetta, musisoin, luen uutisia, laitan ruokaa, leivon, siivoan, leikin lemmikkien kanssa, käyn lenkillä, pelaan, jumppaan, juttelen läheisteni kanssa nenätysten ja puhelimitse. Ihan itsestä kiinni, jos jää muhimaan ikäviin ajatuksiin. Sitten kun rahat loppuu, ruoka loppuu, kämppä kylmenee, hautajaisia vietetään, infrastruktuuri on ajettu alas, niin sitten voi alkaa valittamaan, muuten ei ole syytä valittaa.

Kiitos tästä aloituksesta, huomasin juuri että olen huono viihdyttämään itseäni tietyn pisteen jälkeen. Nyt kun viimeisetkin rästihommat alkaa olla hoidettu ja loppuja välttelen niin lähestulkoon lapsuuden kesien tylsyys on alkanut palata mieleen. Jos mielessä jotain liikkuu niin se on lähinnä että voisin.. mutta enpä teekään.

Huippua, saa tehtyä kotijumppia, lenkkejä, pystyy panostamaan tervelliseen ruokavalioon kun ei oikein turvallisesti ostaa naposteltavia. Fit by fifty!

Vierailija kirjoitti:

Vieläköhän se alakerran Virtaska käy availemassa muiden naapureiden roskapusseja ja tutkimassa että mitä naapurit ovat roskausseihinsa laittaneet, sairaalloisen utelias kun on.

Paljain käsin ja ilman mitään suojaimia.

Eikös tuota samaa tehneet jotkut tutkijatkin, siis Suomessa. Niillä taisi olla kumihanskat. Siitä tuli TV:stä ohjelma.

Vierailija kirjoitti:

Lue kirjoja, se inspiroi. Pelaa pelejä, se inspiroi. Selaa ihan uusia ihmeellisiä juttuja netistä, se inspiroi. Ala kirjoittaa, se inspiroi. Lenkkeile uusilla reiteillä, sekin inspiroi. Leivo, opiskele, opettele jotain uutta, siivoa kaikki kaapit, hoida huonekasveja, tee käsitöitä, soittele kavereita/sukulaisia läpi.

Mun on niin vaikea ymmärtää miten ihmiset tylsistyy niin helposti. Mulla ei oo ikinä tylsää.

Sama juttu! Lisäksi askartelen kirjeitä sukulaisille (liimailen juttuja), silittelen ja aktivoin kissoja, kirjoitan päiväkirjaa, päätin supersiivoilla ja silittää, järjestellä valokuvia, tehdä ruokia pakastimeen, soitella rästiinjääneitä asioita. Oon nukkunut hyvin, huoltanut itseäni(esim.rasvaus tahtoo aina jäädä). Viestitellyt, soitellut vähän kaukaisemmillekin sukulaisille. Pianonsoittoa voisi taas alkaa.

Ja olen siis ihan yksin lukuunottamatta kissoja. Katsotaan karanteenia mahdollisuutena, ei rangaistuksena.

Nettipokeri ja tv-sarjat.

Nukun paljon, joku 16 tuntia vuorokaudessa, kissan kanssa yhdessä. Nukkuessa ei tarvitse ajatella tätä todellisuutta.

Olen heräillyt ja jatkossakin herään noin klo 06:30, pesen hampaat, vähän meikkiä naamaan (peitettä ja ripsaria) ja herätän poikaystäväni mukaan aamukävelylle. Tullut tavaksi käydä noin tunnin aamukävelyllä siellä täällä, jotta virkistyy ja jaksaa olla kotona koko loppupäivän. Aamukävelyn aikana tulee myös käytyä pikaisesti kaupassa jos tarve tulee (lähikauppa aukeaa klo 7 ja tähän mennessä siellä ei ole ollut ketään muuta asiakasta meidän lisäksi, ihme). Minulla on kuitenkin ruokatilaus nyt jokaiselle tulevalle maanantaille, mutta kun poikaystävä on nyt luonani maito ja muut ruuat kuluvat nopeammin ja se on vaatinut totuttelemista. Astman takia olen riskiryhmää. Tuo viikottainen K-kauppa ruokatilaus on myös siltä varalta, jos satumme syystä tai toisesta sairastumaan (poikaystävä ei ole välillä suositusten kanssa yhtä tarkka kuin minä...) niin ei tarvitse huolehtia ruuasta. Kaverimme ja perheemme asuvat eri paikkakunnilla, joten heistä ei olisi hätätilanteessa apua. Kävelyn jälkeen syömme aamupalan, sitten poikaystävä kirjoittaa opinnäytetyötä ja minä teen omia juttujani, esim. lueskelen netistä, missä Suomi tai maailma menee. Jos en ole koneella, luen kirjaa tai viestittelen kavereiden kanssa.  Netissä katselen pääosin hauskoja eläinvideoita (enemmän kuin koskaan). Olen työtön, ollut jo alkuvuodesta ja määräaikaisen kokoaikatyön aloituskohta siirrettiin kesän alkuun koronan takia. Hyvin menee mielestäni ainakin tällä hetkellä. Välillä totuttelemista siihen että poikaystävä melkein asuu täällä (emme siis ole avoliitossa, hän asuu toisessa kaupungissa, mutta ns. muutti luokseni jotta saisi opinnäytetyötä eteenpäin. Hänellä on ADD ja tarvitsee välillä jonkun joka auttaa eteenpäin). Menemme aikaisin nukkumaan ja heräämme seuraavana aamuna taas kävelylle, mutta reitti on aina erilainen.

Mulla taas olis niin paljon kaikkee mitä voisin/pitäisi/haluaisin tehdä että ei meinaa tunnit riittää päivässä. Voisin ottaa tänne maalle ”hoitoon” jonku tylsistyneen kaupunkilaisen. 😂

Seksiorgiat kerran päivässä pitää virkeänä.

Teen etätöitä, tosin duunissa aika hiljaista nyt. Ohjaan yhtä etäkoululaista ja tykkään siitä tosi paljon, kivoja projekteja opeilta tullut. Käyn päivittäin tunnin tai parin lenkeillä koiran kanssa. Katson telkkaria, laitan ruokaa, leivon, luen, soittelen kuulumiset sukulaisille. Tuntuu kuin olisin puolittaisella lomalla. Korona pelasti mut todennäköisesti loppuun palamisesta.

Autetaan ja vahditaan lapsia näissä koulutehtävissä. Siihen menee kaikki vapaa-aika käytännössä pyykkäyksen ruuanlaiton ja tiskauksen lisäksi. Sitten taas nukkumaan ja töihin ja sama... aikaa on oikeastaan yhtä vähän kuin vauvaikä-aikaan. Ja kaksi kolmesta lapsesta erityislapsia.

Mökillä, kaukana paskanjauhajista.