Miten saatte ajan kulumaan karanteenissa?

Videopelejä pelaa niin tunnit kuluu

En ole karanteenissa, mutta vastaan koska olen yksinäinen ihminen, ollut koko aikuisiän, ja vietän tällä hetkellä vapaita ja vietän aina vapaat ja lomat yksin kämpässä. Ystäviä ei ole montaa, eikä sellaista jonka kanssa paljoa viettää aikaa. Läheisin ystäväni on aina avomiehensä kanssa nykyään, ei enää hirveästi minun kanssani aikaa vietä. Kaksi tärkeää ja välittävää ihmistä on myös jo kuollut. 

Joillekin siis tämä, mikä teille on karanteenissa ollessanne uusi tilanne, on monille arkipäivää. Ei tarvitse ihmetellä miksi moni masentuu tai alkaa käyttää alkoholia paljon. Lähinnä nyt huomaa miten joillekin voi olla vaikea sopeutua tällaiseen tilanteeseen ja viettää jonkin aikaa neljän seinän sisällä. Eikö nämä ihmiset ole kohdanneet elämässään todellakaan vaikeuksia? Karanteenin pitäisi mennä kuin vettä vaan. 

Mutta en mä täällä yksin kämpässä ollessani mitään ihmeempää tee, selailen nettiä, luen keskustelupalstoja, välillä luen kirjaa ja välillä käyn kävelyllä, kuunnellen samalla kuulokkeilla musiikkia. Tänään onneksi sain pakotettua itseni siivoamaan. Kaappeihin ei tarvitse kohdistaa siivousta eikä heittää vanhaa tavaraa pois, sillä sen olen jo tehnyt edellisellä talvilomallani. 

Asun sen verran pohjoisessa ja väljässä ettei tarvi karantreenailla, ja onpa tuolla toisaalta kädet täynnä töitä ulkona. Välillä pitää toki mennä "karanteeniin" sisälle, nimittäin nukkumaan

Muutaman tunnin saa aina helposti vierähtämään näissä keskusteluista. Muuten puuhailen mitä milloinkin, siivoilen ja pyykkäilen ilman kiirettä. Kasvatan kukkia parvekkeelle. Pidän huolta kunnosta. Kokkailen. Ja ennen kaikkea kuuntelen musiikkia, josta tulee hyvälle tuulelle. MInulla on muutama televisiosarja-dvd, jotka katson kunhan alkaa muuten käymään aika pitkäksi.

Nyt on pääasia ulkoilla ja rentoutua aina kun vain onnistuu rentoutumaan. Asun Suomen pahimmalla epidemia-alueella ja ulos kerrostaloasunnon ovesta meneminen on joka kerta vähän pelottavaa. Ulkona sitten pystyy rentoutumaan, kun on hyvät - ja leveät - ulkoilureitit.

Pyykkään, kokkaan, siivoan, teen etätöitä, käyn kävelyllä, teen työhakemuksia, kokoustan kolleegojen kanssa, roikun fb:ssa. Kertaakaan en oo jumpannut, lukenut kirjaa tai ommellut, vaikka luulin, että niitä tekisin.

Korona ei ole juurikaan vaikuttanut elämääni. Uimahalliin ei pääse ja mies ja lapsi on kotona. Tehdään perheenä kotona ja onas pihas kaikkee kevät hommaa. Rempataan taloa ja kuokitaan pihaa. Käydään kaupungis ostamas ruokaa ja rakennustarvikkeita. Viedään kaatiskuormia. Ihan mahtavaa kun itse äitiyslomal ja mies lomautuksel. Kerrankin meil on aikaa tehdä monta juttua ilman kiiret

Kudon ja kohta alan laittamaan siemeniä kasvihuoneeseen. Kasvatan yrttejä ja kesäkukkia omaksi ilokseni. 

Kannattaa miettiä mikä olisi semmonen asia, jota olet aina miettinyt, että haluaisit tehdä, mutta koskaan ei ole ollut tarpeeksi aikaa. Esimerkiksi itse nyt karanteenissa olen aloittanut venäjän kielen opiskelun Duolingo-sovelluksen avulla ja jatkanut tauolle jäänyttä pianonsoittoharrastustani. Ajan saa kulumaan helposti, kun tekee itseään kiinnnostavia asioita. Asunnon siivous ja ruoanlaitto ovat myös kivoja ja hyödyllisiä ideoita tylsien päivien tekemiseksi. 

Omat päivät kuluvat niin, että nukun pitkään aamuisin. Sitten ulkoilen päivällä ainakin tunnin ja myöhemmin vielä ulos. Kävelen joka päivä ja pitäisi vielä enemmän liikkua. Sitten teen ruokaa ja syön. Tv:tä katson, kuuntelen musiikkia, youtubessa käyn ja katson sarjoja tai elokuvia ja mitä nyt vaan satun löytämään. Nettikaupoissa tulee selailtua kaikkea tuotteita, mutta en ole vielä sortunut mitään ostamaan. Pyrin lukemaan kirjoja. Joskus siivoan tai lajittelen myytävää tavaraa. Kaupassa käyn ehkä kerran viikossa.  Saunon ja välillä laitan hiuksia tai hoidan ihoani "paremmin" esim jonkin naamion muodossa. Valvon myöhään joka ilta ja välillä menee todella myöhäiseen. Olen itse työtön nuori jolla ei myöskään ole ystäviä ja siinä mielessä tilanne on tuttu minulle. Välillä on myös tylsää.

Olen jo täysin kyllästynyt koronaan. En jaksa enää olla yhtä varovainen kuin alussa. Ahdistaa ja masentaa ja raivostuttaa liikkumisvapauden rajoittaminen. Olin ajatellut, että saisin kotihommia tehdyksi, mutta nyt ei huvita tehdä mitään. Ja asiantuntijoiden mukaan pahin vasta edessä?

Ei olisi tekemisistä pulaa, jos vain saisin aikaiseksi. Lamaantunut olen.

Toivottavasti piristyn päivien kuluessa.

Valmistellut puutarhaa, kasvihuoneet sekä lavat pesty ja öljytty. Taimikasvatus sisällä kovassa vauhdissa. Auringonkukkaniityn siemenet itämässä. Remontti sisällä aloitettu, ilmojen lämmetessä siirryn ulkoremppaan. Koiran kanssa pitkiä metsälenkkejä. Pari puuta pitäisi kaataa että saa talveksi polttopuuta ja talli maalata, kesäkeittiöstäkin haaveillut. Maalla riittää tekemistä. Kaupungissa varmasti tekisin käsitöitä, lukisin kirjoja ja katselisin elokuvia, tekisin palapelejä tai värityskirjoja, niihin kun ei täällä ole aikaa muiden kotitöiden ohella.

Pelaan, katson tv:tä ja olen netissä.

Vierailija kirjoitti:

Lue kirjoja, se inspiroi. Pelaa pelejä, se inspiroi. Selaa ihan uusia ihmeellisiä juttuja netistä, se inspiroi. Ala kirjoittaa, se inspiroi. Lenkkeile uusilla reiteillä, sekin inspiroi. Leivo, opiskele, opettele jotain uutta, siivoa kaikki kaapit, hoida huonekasveja, tee käsitöitä, soittele kavereita/sukulaisia läpi.

Mun on niin vaikea ymmärtää miten ihmiset tylsistyy niin helposti. Mulla ei oo ikinä tylsää.

Ihmiset täysin hukassa ilman työtä, jos kerran ilman työtä on tylsää. Mitenköhän ne eläkkeellä jaksaa.

Käyn lapsen kanssa metsäkävelyillä ja pelataan sisällä jalkapalloa ym riehumista, katsotaan TV:tä.

Luen nettiä. Olisi pari kirjaakin, mutta en jaksa keskittyä kun korona valtaa järjen.

Käyn töissä (en voi tehdä etätöitä), siellä istun ovi kiinni ja juon kahvia termoksesta.

Mietin miten ja mistä haetaan ruokaa. Mies käynyt yöllä kaupassa kerran viikkoon.

Teen kotitöitä.

Millainen karanteeni, siis täysin neljän seinän sisällä vai? Hulluksihan sellaisessa tulisi etenkin jos ei ole edes syytä sellaiselle, vaan vapaaehtoisesti ajattelisi, että yrittää välttyä taudilta olemalla vain kotona. Ja koska minulla ei varsinaisesti ole mitään tautia tai altistunut selllaiselle ihmiselle, käyn kuntosalilla kuten aikaisemmin, koska en ala välttelemäänkään sitä lukkiutumalla asuntoon. Se on eri asia, jos itse sairastuisi, että olis kotona oltava, silloin sille olemiselle on syy, eikä se niin paljon ahdistaisi.

Vierailija kirjoitti:

Käyn lapsen kanssa metsäkävelyillä ja pelataan sisällä jalkapalloa ym riehumista, katsotaan TV:tä.

Luen nettiä. Olisi pari kirjaakin, mutta en jaksa keskittyä kun korona valtaa järjen.

Käyn töissä (en voi tehdä etätöitä), siellä istun ovi kiinni ja juon kahvia termoksesta.

Mietin miten ja mistä haetaan ruokaa. Mies käynyt yöllä kaupassa kerran viikkoon.

Teen kotitöitä.

Sorry, ei olla siis oikeassa karanteenissa! Mutta kaikkihan me nyt ollaan vähän karanteenissa.

Olen introvertti ja tämä sopisi itselleni loistavasti jos olisin terve. Mutta nyt en ole. En tee muuta kun panikoin ja ahdistun, yritän saada syödyksi ja nukutuksi. Yritän arooa uskallanko lähteä lääkärille.

Runqqaan.

Elämässä pitää olla runkkua