Lue keskustelun säännöt.
Sosiaalityö pääsykokeet 2020
24.03.2020 |
Onkos täällä ketään, joka on hakemassa sosiaalityötä opiskelemaan tai ketään joka opiskelee alaa paraikaa, tai jo valmistunut? Kaipailisin kokemuksia ja vinkkejä pääsykokeisiin. Vielä ei ole materiaaleja julkaistu (tulee vasta 30.4.), mutta olisiko jotain mitä voisi jo nyt alkaa preppailemaan?
Tämä on mulle ensimmäinen hakukerta ja haluaisin niin kovasti päästä sisään. Haen itse tampereelle, jyväskylään, kuopioon sekä turkuun. Monessa paikassa lukee, että lappiin kaikista helpoin päästä, mutta en itse ole ehkä valmis sinne muuttamaan...
Tässä ketjussa voitais tosiaan jaella vinkkejä, kokemuksia, tsemppejä sekä kaikkea maan ja taivaan väliltä liittyen tuleviin pääsykokeisiin.
Kommentit (2052)
Vierailija kirjoitti:
Sitaatti kelan sivuilta: ”Hirvilammin väitöstutkimuksessa esitetään, että kestävä hyvinvointi perustuu relationaaliseen ihmiskäsitykseen, joka auttaa näkemään ihmisten ja ekosysteemien yhteyden sekä ihmisten hyvinvoinnin osana luontoa. Kestävä hyvinvointi määritellään kokonaisuudeksi, johon kuuluvat kohtuullinen elintaso, mielekäs ja vastuullinen toiminta, merkitykselliset suhteet ja elävä läsnäolo. Moniulotteinen käsitys hyvinvoinnille välttämättömistä tarpeista auttaa näkemään, miten hyvinvointia olisi mahdollista lisätä ilman, että samalla kasvatetaan haitallisia ympäristövaikutuksia.”
Alkaa tuntua siltä, että kokeen tekijät odottivat myös sitä, että käymme omalla vapaa-ajallamme lukemassa käsitteitä netistä ja muualta. Jostain syystä kaikki sivut, joista olen käynyt lukemassa painottavat todella vahvasti luontosuhdetta... mutta kysymys kuuluu, miksi se jätettiin artikkelissa niin epäselväksi?
Vastauksen tulee perustua annettuun aineistoon, ei mihinkään vapaa-ajallaluettuja käsitteitä netistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitaatti kelan sivuilta: ”Hirvilammin väitöstutkimuksessa esitetään, että kestävä hyvinvointi perustuu relationaaliseen ihmiskäsitykseen, joka auttaa näkemään ihmisten ja ekosysteemien yhteyden sekä ihmisten hyvinvoinnin osana luontoa. Kestävä hyvinvointi määritellään kokonaisuudeksi, johon kuuluvat kohtuullinen elintaso, mielekäs ja vastuullinen toiminta, merkitykselliset suhteet ja elävä läsnäolo. Moniulotteinen käsitys hyvinvoinnille välttämättömistä tarpeista auttaa näkemään, miten hyvinvointia olisi mahdollista lisätä ilman, että samalla kasvatetaan haitallisia ympäristövaikutuksia.”
Alkaa tuntua siltä, että kokeen tekijät odottivat myös sitä, että käymme omalla vapaa-ajallamme lukemassa käsitteitä netistä ja muualta. Jostain syystä kaikki sivut, joista olen käynyt lukemassa painottavat todella vahvasti luontosuhdetta... mutta kysymys kuuluu, miksi se jätettiin artikkelissa niin epäselväksi?
Vastauksen tulee perustua annettuun aineistoon, ei mihinkään vapaa-ajallaluettuja käsitteitä netistä.
Sen näkee sitten kun vastaukset julkaistaan. Täällä on varsin kahtiajakautunutta porukkaa tuon kysymyksen suhteen. Osa tulkitsee, että koko artikkelin kantava teema oli luontosuhde ja ekologisuus, minkä lisäksi artikkelia kerrottiin tarkasteltavan relationaalisen hyvinvoinnin pohjalta. Osa puolestaan näkee, ettei tekstissä suoraan mainittu relationaalisen hyvinvoinnin kiinnittyvän keskeisesti luontosuhteeseen. Tiedä häntä, kumpi on oikein. Riippuu kokeen tekijöiden ajatusmaailmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitaatti kelan sivuilta: ”Hirvilammin väitöstutkimuksessa esitetään, että kestävä hyvinvointi perustuu relationaaliseen ihmiskäsitykseen, joka auttaa näkemään ihmisten ja ekosysteemien yhteyden sekä ihmisten hyvinvoinnin osana luontoa. Kestävä hyvinvointi määritellään kokonaisuudeksi, johon kuuluvat kohtuullinen elintaso, mielekäs ja vastuullinen toiminta, merkitykselliset suhteet ja elävä läsnäolo. Moniulotteinen käsitys hyvinvoinnille välttämättömistä tarpeista auttaa näkemään, miten hyvinvointia olisi mahdollista lisätä ilman, että samalla kasvatetaan haitallisia ympäristövaikutuksia.”
Alkaa tuntua siltä, että kokeen tekijät odottivat myös sitä, että käymme omalla vapaa-ajallamme lukemassa käsitteitä netistä ja muualta. Jostain syystä kaikki sivut, joista olen käynyt lukemassa painottavat todella vahvasti luontosuhdetta... mutta kysymys kuuluu, miksi se jätettiin artikkelissa niin epäselväksi?
Vastauksen tulee perustua annettuun aineistoon, ei mihinkään vapaa-ajallaluettuja käsitteitä netistä.
Sen näkee sitten kun vastaukset julkaistaan. Täällä on varsin kahtiajakautunutta porukkaa tuon kysymyksen suhteen. Osa tulkitsee, että koko artikkelin kantava teema oli luontosuhde ja ekologisuus, minkä lisäksi artikkelia kerrottiin tarkasteltavan relationaalisen hyvinvoinnin pohjalta. Osa puolestaan näkee, ettei tekstissä suoraan mainittu relationaalisen hyvinvoinnin kiinnittyvän keskeisesti luontosuhteeseen. Tiedä häntä, kumpi on oikein. Riippuu kokeen tekijöiden ajatusmaailmasta.
Siellä mielestäni luki, että "relationaalinen -tarkastelu- ei ole aiemmin keskittynyt ihmisen ja luonnon väliseen....." .. Eli huomioidaan tuo, ettei puhuttu relationaalisesta hyvinvoinnista, vaan tarkastelusta.
Mielestäni tuo kysymys oli vaan huono
Itse hain toisena vaihtoehtona sosiaalityöhön ja uskon onnistuneeni kokeessa erinomaisesti :) Olen viellä amis taustalta, lähihoitaja. Tänään yritin psykan koetta AMK-järjestelmässä joka ei mennyt yhtä hyvin.
Sossujen kokeessa Googlen käyttö ja suoraan artikkeleista haku oli helppoa ja nopeaa :) Jatkoon pääsyni on melko varmaa, vaikka luin vasta edellisenä iltana artikkelit kerran läpi. Nähdään syksyllä koulun penkillä!
Vierailija kirjoitti:
Itse hain toisena vaihtoehtona sosiaalityöhön ja uskon onnistuneeni kokeessa erinomaisesti :) Olen viellä amis taustalta, lähihoitaja. Tänään yritin psykan koetta AMK-järjestelmässä joka ei mennyt yhtä hyvin.
Sossujen kokeessa Googlen käyttö ja suoraan artikkeleista haku oli helppoa ja nopeaa :) Jatkoon pääsyni on melko varmaa, vaikka luin vasta edellisenä iltana artikkelit kerran läpi. Nähdään syksyllä koulun penkillä!
Taidat olla siis trolli, koska vaikka pääsisit tuosta läpi niin ei se tarkoita, että sait paikan. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaisuuskiintiöt ja todistusvalinta pitäisi tulevaisuudessa poistaa kokonaan ja kaikki hakijat valita pääsykokeella. Nyt on tietysti poikkeusolot, joten normaali ei päde. Kaikkien toisen asteen tutkinnolla hakevien hakukelpoisten pitäisi olla kuitenkin samalla viivalla hakiessaan. Ymmärrän kyllä, mitä todistusvalinnoilla ja kiintiöillä haetaan, mutta reilua se ei ole, eikä todellakaan tasa-arvoista.
Ei onnistu. Valtiovalta on jo vuosia sitten linjannut että korkeakoulujen tulee ottaa paperivalinta entistä enemmän käyttöön. Tätä perustellaan sillä, etä halutaan opiskelijat nuorempina aloittamaan korkeakouluopinnot ja myös valmistumaan työelämään nopeammin ja nuorempina. Tämä päätös on tehty jo useita hallituksia sitten ja olisihan se muutettu jos poliitttista halua olisi ollut. Yliopistot ja korkeakoulut eivät tätä ole päättäneet. Jonkin verran (pieni) tulee ottaa sisään pääsykokeella esim. ei-ylioppilaita.
Usein tunnutaan unohtavan, että tasosta riippumatta vain pieni osa voi saada ylioppilaskirjoituksista l:n. Vaikka osallistujat saisivat aikaan kiitettävän suorituksen, eivät kaikki saisi l. Ylioppilaskirjoitukset eivät oikeasti mittaa todellista osaamista, vaan osaamista suhteessa muihin ja aina joku saa hylätyn,tasosta riippumatta. Haussila käyrä on todella julmaa ja sen käytöstä pitäisi luopua oikeudenmukaisuuden parantamiseksi ja mitata oikeaa osaamista. Lisäksi on myös hyvin ristiriitaista, mutta pitäisi nuorena mennä vain sinne, mihin pääsee ja olla sitten tällä tutkinnolla koko elämä samalla kun puhutaan elinikäisestä oppimisesta, kaikenlaisista muutoksista ja pakotetusta joustamisesta, siitä, kuinka huono on jos on "väärä" koulutus ja pitää hankkia uusi. Sitten ei kuitenkaan saisi opiskella enää uutta ja on huono kun jää työttömäksi, vaikka työtä ei ole. Työttömien kouluttaminen pakolla lähihoitajiksi kun muutakaan ei myöskään ole tähän ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaisuuskiintiöt ja todistusvalinta pitäisi tulevaisuudessa poistaa kokonaan ja kaikki hakijat valita pääsykokeella. Nyt on tietysti poikkeusolot, joten normaali ei päde. Kaikkien toisen asteen tutkinnolla hakevien hakukelpoisten pitäisi olla kuitenkin samalla viivalla hakiessaan. Ymmärrän kyllä, mitä todistusvalinnoilla ja kiintiöillä haetaan, mutta reilua se ei ole, eikä todellakaan tasa-arvoista.
Ei onnistu. Valtiovalta on jo vuosia sitten linjannut että korkeakoulujen tulee ottaa paperivalinta entistä enemmän käyttöön. Tätä perustellaan sillä, etä halutaan opiskelijat nuorempina aloittamaan korkeakouluopinnot ja myös valmistumaan työelämään nopeammin ja nuorempina. Tämä päätös on tehty jo useita hallituksia sitten ja olisihan se muutettu jos poliitttista halua olisi ollut. Yliopistot ja korkeakoulut eivät tätä ole päättäneet. Jonkin verran (pieni) tulee ottaa sisään pääsykokeella esim. ei-ylioppilaita.
Usein tunnutaan unohtavan, että tasosta riippumatta vain pieni osa voi saada ylioppilaskirjoituksista l:n. Vaikka osallistujat saisivat aikaan kiitettävän suorituksen, eivät kaikki saisi l. Ylioppilaskirjoitukset eivät oikeasti mittaa todellista osaamista, vaan osaamista suhteessa muihin ja aina joku saa hylätyn,tasosta riippumatta. Haussila käyrä on todella julmaa ja sen käytöstä pitäisi luopua oikeudenmukaisuuden parantamiseksi ja mitata oikeaa osaamista. Lisäksi on myös hyvin ristiriitaista, mutta pitäisi nuorena mennä vain sinne, mihin pääsee ja olla sitten tällä tutkinnolla koko elämä samalla kun puhutaan elinikäisestä oppimisesta, kaikenlaisista muutoksista ja pakotetusta joustamisesta, siitä, kuinka huono on jos on "väärä" koulutus ja pitää hankkia uusi. Sitten ei kuitenkaan saisi opiskella enää uutta ja on huono kun jää työttömäksi, vaikka työtä ei ole. Työttömien kouluttaminen pakolla lähihoitajiksi kun muutakaan ei myöskään ole tähän ratkaisu.
Olen itse samaa mieltä ainakin tuosta ylioppilas-käyrästä. Esimerkiksi englannissa tuo osaamisen pitää olla ihan järkyttävän hyvää, jotta voi saada L:n, kun taas esimeriksi kursseilla voi saada 10 vähemmillä pisteillä. Noissa kaikissa pitäisi olla pistemäärät, jotka pitää ylittää, jotta voi saada sitten sen L:n tai M:n, ja niiden ei pitäisi perustua niihin % juttuihin.
Mutta olen kuitenkin erimieltä sen suhteen, ettei esimerkiksi pitäisi olla ensikertalaisuuksia tai todistusvalintoja. Mielestäni sen pitäisi vaikuttaa, jos on käynyt lukion hyvin. Samalla tavalla se todistus vaikuttaa, kun haetaan ylä-asteelta lukioon ja ammattikouluun, miksi ei siis yliopistoihin ja ammattikorkeaan?
Ja myös tuo ensikertalaisuus laittaa nyt ihmiset miettimään tarkalleen sitä, mitä haluavat tehdä. Jos eivät ole varmoja, niin sitten välivuosi + ammattipsykologi. Mielestäni on myös hyvä vanhempien tulla avuksi ammatin valinnassa ja kertoa lapsille, että kannattaa aina miettiä työllistymistä ja tuollaista, kun valitsee ammattia.
On ollut jo pitkään ongelmana se, että monet opiskelijat opiskelee uusia ammatteja ihan vaan opiskeleisen ilosta samalla vieden muilta paikkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse hain toisena vaihtoehtona sosiaalityöhön ja uskon onnistuneeni kokeessa erinomaisesti :) Olen viellä amis taustalta, lähihoitaja. Tänään yritin psykan koetta AMK-järjestelmässä joka ei mennyt yhtä hyvin.
Sossujen kokeessa Googlen käyttö ja suoraan artikkeleista haku oli helppoa ja nopeaa :) Jatkoon pääsyni on melko varmaa, vaikka luin vasta edellisenä iltana artikkelit kerran läpi. Nähdään syksyllä koulun penkillä!Taidat olla siis trolli, koska vaikka pääsisit tuosta läpi niin ei se tarkoita, että sait paikan. :)
No en ole tyhmä,tiedän että jatko vaihe on 12.6 :) Perus vauva. fi kun toisten onnistumisista ollaan kateellisia. Luotto on kova, että pärjään esseessä sillä olen lahjakas kirjoittaja. Mallia saa tietysti ottaa artikkeleista. Sossuksi hakee paljon aikuisia alan vaihtajia joilla on pienempi kiintiö. Tässä on nyt minun tilaisuuteni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaisuuskiintiöt ja todistusvalinta pitäisi tulevaisuudessa poistaa kokonaan ja kaikki hakijat valita pääsykokeella. Nyt on tietysti poikkeusolot, joten normaali ei päde. Kaikkien toisen asteen tutkinnolla hakevien hakukelpoisten pitäisi olla kuitenkin samalla viivalla hakiessaan. Ymmärrän kyllä, mitä todistusvalinnoilla ja kiintiöillä haetaan, mutta reilua se ei ole, eikä todellakaan tasa-arvoista.
Ei onnistu. Valtiovalta on jo vuosia sitten linjannut että korkeakoulujen tulee ottaa paperivalinta entistä enemmän käyttöön. Tätä perustellaan sillä, etä halutaan opiskelijat nuorempina aloittamaan korkeakouluopinnot ja myös valmistumaan työelämään nopeammin ja nuorempina. Tämä päätös on tehty jo useita hallituksia sitten ja olisihan se muutettu jos poliitttista halua olisi ollut. Yliopistot ja korkeakoulut eivät tätä ole päättäneet. Jonkin verran (pieni) tulee ottaa sisään pääsykokeella esim. ei-ylioppilaita.
Usein tunnutaan unohtavan, että tasosta riippumatta vain pieni osa voi saada ylioppilaskirjoituksista l:n. Vaikka osallistujat saisivat aikaan kiitettävän suorituksen, eivät kaikki saisi l. Ylioppilaskirjoitukset eivät oikeasti mittaa todellista osaamista, vaan osaamista suhteessa muihin ja aina joku saa hylätyn,tasosta riippumatta. Haussila käyrä on todella julmaa ja sen käytöstä pitäisi luopua oikeudenmukaisuuden parantamiseksi ja mitata oikeaa osaamista. Lisäksi on myös hyvin ristiriitaista, mutta pitäisi nuorena mennä vain sinne, mihin pääsee ja olla sitten tällä tutkinnolla koko elämä samalla kun puhutaan elinikäisestä oppimisesta, kaikenlaisista muutoksista ja pakotetusta joustamisesta, siitä, kuinka huono on jos on "väärä" koulutus ja pitää hankkia uusi. Sitten ei kuitenkaan saisi opiskella enää uutta ja on huono kun jää työttömäksi, vaikka työtä ei ole. Työttömien kouluttaminen pakolla lähihoitajiksi kun muutakaan ei myöskään ole tähän ratkaisu.
Olen itse samaa mieltä ainakin tuosta ylioppilas-käyrästä. Esimerkiksi englannissa tuo osaamisen pitää olla ihan järkyttävän hyvää, jotta voi saada L:n, kun taas esimeriksi kursseilla voi saada 10 vähemmillä pisteillä. Noissa kaikissa pitäisi olla pistemäärät, jotka pitää ylittää, jotta voi saada sitten sen L:n tai M:n, ja niiden ei pitäisi perustua niihin % juttuihin.
Mutta olen kuitenkin erimieltä sen suhteen, ettei esimerkiksi pitäisi olla ensikertalaisuuksia tai todistusvalintoja. Mielestäni sen pitäisi vaikuttaa, jos on käynyt lukion hyvin. Samalla tavalla se todistus vaikuttaa, kun haetaan ylä-asteelta lukioon ja ammattikouluun, miksi ei siis yliopistoihin ja ammattikorkeaan?
Ja myös tuo ensikertalaisuus laittaa nyt ihmiset miettimään tarkalleen sitä, mitä haluavat tehdä. Jos eivät ole varmoja, niin sitten välivuosi + ammattipsykologi. Mielestäni on myös hyvä vanhempien tulla avuksi ammatin valinnassa ja kertoa lapsille, että kannattaa aina miettiä työllistymistä ja tuollaista, kun valitsee ammattia.
On ollut jo pitkään ongelmana se, että monet opiskelijat opiskelee uusia ammatteja ihan vaan opiskeleisen ilosta samalla vieden muilta paikkoja.
Niin, mutta yhä edelleen tulee välivuosia kun tavoitellaan yhä ja samaa mahdotonta opiskelupaikkaa, johon ei pääse. Kyllähän pitää olla oikeus opiskella uusi tutkinto, jos vanha onkin "hyödytön". Itse olen siis joutunut luopumaan haaveista unelmien opiskelupaikasta, koska en olisi ikinä päässyt huolen huono. Olen suorittanut kuitenkin koulutuksen, jolla en saa töitä ja toiveissa on järkevämpi koulutus, mutta hakeminen sellaiseen olisi aivan turhaa, koska en millään pääsisi. Minulla on AMK-tutkinto ja toinen AMK-tutkinto tai maisteritutkinto olisi joskus toiveissa. Myönnän toki huonon todistukseni ja sen, että lukiossa ja kirjoituksissa olisi pitänyt pärjätä paremmin. Omana aikanani ei ollut vielä ainereaalin ja se harmittaa. Jos olisi ollut, olisin kirjoittanut useamman reaalikokeen, enkä kielistä muuta kuin pakolliset. Todistus olisi varmasti nykyistä parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaisuuskiintiöt ja todistusvalinta pitäisi tulevaisuudessa poistaa kokonaan ja kaikki hakijat valita pääsykokeella. Nyt on tietysti poikkeusolot, joten normaali ei päde. Kaikkien toisen asteen tutkinnolla hakevien hakukelpoisten pitäisi olla kuitenkin samalla viivalla hakiessaan. Ymmärrän kyllä, mitä todistusvalinnoilla ja kiintiöillä haetaan, mutta reilua se ei ole, eikä todellakaan tasa-arvoista.
Ei onnistu. Valtiovalta on jo vuosia sitten linjannut että korkeakoulujen tulee ottaa paperivalinta entistä enemmän käyttöön. Tätä perustellaan sillä, etä halutaan opiskelijat nuorempina aloittamaan korkeakouluopinnot ja myös valmistumaan työelämään nopeammin ja nuorempina. Tämä päätös on tehty jo useita hallituksia sitten ja olisihan se muutettu jos poliitttista halua olisi ollut. Yliopistot ja korkeakoulut eivät tätä ole päättäneet. Jonkin verran (pieni) tulee ottaa sisään pääsykokeella esim. ei-ylioppilaita.
Usein tunnutaan unohtavan, että tasosta riippumatta vain pieni osa voi saada ylioppilaskirjoituksista l:n. Vaikka osallistujat saisivat aikaan kiitettävän suorituksen, eivät kaikki saisi l. Ylioppilaskirjoitukset eivät oikeasti mittaa todellista osaamista, vaan osaamista suhteessa muihin ja aina joku saa hylätyn,tasosta riippumatta. Haussila käyrä on todella julmaa ja sen käytöstä pitäisi luopua oikeudenmukaisuuden parantamiseksi ja mitata oikeaa osaamista. Lisäksi on myös hyvin ristiriitaista, mutta pitäisi nuorena mennä vain sinne, mihin pääsee ja olla sitten tällä tutkinnolla koko elämä samalla kun puhutaan elinikäisestä oppimisesta, kaikenlaisista muutoksista ja pakotetusta joustamisesta, siitä, kuinka huono on jos on "väärä" koulutus ja pitää hankkia uusi. Sitten ei kuitenkaan saisi opiskella enää uutta ja on huono kun jää työttömäksi, vaikka työtä ei ole. Työttömien kouluttaminen pakolla lähihoitajiksi kun muutakaan ei myöskään ole tähän ratkaisu.
Olen itse samaa mieltä ainakin tuosta ylioppilas-käyrästä. Esimerkiksi englannissa tuo osaamisen pitää olla ihan järkyttävän hyvää, jotta voi saada L:n, kun taas esimeriksi kursseilla voi saada 10 vähemmillä pisteillä. Noissa kaikissa pitäisi olla pistemäärät, jotka pitää ylittää, jotta voi saada sitten sen L:n tai M:n, ja niiden ei pitäisi perustua niihin % juttuihin.
Mutta olen kuitenkin erimieltä sen suhteen, ettei esimerkiksi pitäisi olla ensikertalaisuuksia tai todistusvalintoja. Mielestäni sen pitäisi vaikuttaa, jos on käynyt lukion hyvin. Samalla tavalla se todistus vaikuttaa, kun haetaan ylä-asteelta lukioon ja ammattikouluun, miksi ei siis yliopistoihin ja ammattikorkeaan?
Ja myös tuo ensikertalaisuus laittaa nyt ihmiset miettimään tarkalleen sitä, mitä haluavat tehdä. Jos eivät ole varmoja, niin sitten välivuosi + ammattipsykologi. Mielestäni on myös hyvä vanhempien tulla avuksi ammatin valinnassa ja kertoa lapsille, että kannattaa aina miettiä työllistymistä ja tuollaista, kun valitsee ammattia.
On ollut jo pitkään ongelmana se, että monet opiskelijat opiskelee uusia ammatteja ihan vaan opiskeleisen ilosta samalla vieden muilta paikkoja.
Niin, mutta yhä edelleen tulee välivuosia kun tavoitellaan yhä ja samaa mahdotonta opiskelupaikkaa, johon ei pääse. Kyllähän pitää olla oikeus opiskella uusi tutkinto, jos vanha onkin "hyödytön". Itse olen siis joutunut luopumaan haaveista unelmien opiskelupaikasta, koska en olisi ikinä päässyt huolen huono. Olen suorittanut kuitenkin koulutuksen, jolla en saa töitä ja toiveissa on järkevämpi koulutus, mutta hakeminen sellaiseen olisi aivan turhaa, koska en millään pääsisi. Minulla on AMK-tutkinto ja toinen AMK-tutkinto tai maisteritutkinto olisi joskus toiveissa. Myönnän toki huonon todistukseni ja sen, että lukiossa ja kirjoituksissa olisi pitänyt pärjätä paremmin. Omana aikanani ei ollut vielä ainereaalin ja se harmittaa. Jos olisi ollut, olisin kirjoittanut useamman reaalikokeen, enkä kielistä muuta kuin pakolliset. Todistus olisi varmasti nykyistä parempi.
Jos hakee alalle, johon on mahdoton päästä omilla taidoilla ja kyvyillä, niin ei ensikertalaisuudet ja todistusvalinnat siihen vaikuta lainkaan. Esimerkiksi vaikka itse haluaisin olla lääkäri en kuitenkaan alalle hae, koska tiedän itsekkin omien kykyjen olevan rajalliset, eikä todistuskaan riitä. Jos parin vuoden yrittämisellä ei ole päässyt edes lähellekkään ensimmäistä varasijaa, niin silloin pyrkii alalle, johon oma osaaminen on liian alhaista.
Vituttaa kyllä tuo relationaalinen hyvinvointi -kysymys, koska mielestäni molemmat vastaukset ovat oikein.
Itse vastasin, ettei luontosuhde ole keskeinen osa sitä, sillä artikkelissa mainittiin, ettei relationaalinen tarkastelu (tutkimuksessa tarkastelu on tutkimuksen KAUTTA tapahtuvaa tarkastelua) koske ihmisen ja luonnon välisiä suhteita. Mietin myös sitä, että Allardtin teoria on tehty niin monta vuosikymmentä sitten, ettei se silloin ollut keskeistä, vaikka se nykyään keskeiseksi onkin noussut. Artikkelissa ei mainittu luontosuhdetta.
Silti on ihan päivänselvää, että artikkeli liittää luontosuhteen osaksi relationaalista hyvinvointia noin suunnilleen jokaisen rivin välissä, vaikkei suoraan sitä ilmaisekaan. Siksi periaatteessa vastaus voi olla myös oikeinkin, mikäli on vastannut kyllä. Mielestäni tällainen vastaus on hyvin perusteltavissa, vaikka itse päädyin tuohon toiseen vastaukseen ja edelleen löisin rahani mielummin sen puolesta. En kauhean paljoa kuitenkaan veikkaisi. :D
Kerrassaan ärsyttävä paskakysymys. Löin silti vastauksen pöytään, koska ymmärsin jo kokeessa, että ei-ensikertalaisena tarvitaan täydet pisteet tai ainakin todella lähelle. Parempi siis arvata ja pysyä kiinni mahdollisuuksissa, kuin pelata varmanpäälle ja menettää varovaisuuteensa ne viimeisetkin mahdollisuudet. Ärsyttävää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaisuuskiintiöt ja todistusvalinta pitäisi tulevaisuudessa poistaa kokonaan ja kaikki hakijat valita pääsykokeella. Nyt on tietysti poikkeusolot, joten normaali ei päde. Kaikkien toisen asteen tutkinnolla hakevien hakukelpoisten pitäisi olla kuitenkin samalla viivalla hakiessaan. Ymmärrän kyllä, mitä todistusvalinnoilla ja kiintiöillä haetaan, mutta reilua se ei ole, eikä todellakaan tasa-arvoista.
Ei onnistu. Valtiovalta on jo vuosia sitten linjannut että korkeakoulujen tulee ottaa paperivalinta entistä enemmän käyttöön. Tätä perustellaan sillä, etä halutaan opiskelijat nuorempina aloittamaan korkeakouluopinnot ja myös valmistumaan työelämään nopeammin ja nuorempina. Tämä päätös on tehty jo useita hallituksia sitten ja olisihan se muutettu jos poliitttista halua olisi ollut. Yliopistot ja korkeakoulut eivät tätä ole päättäneet. Jonkin verran (pieni) tulee ottaa sisään pääsykokeella esim. ei-ylioppilaita.
Usein tunnutaan unohtavan, että tasosta riippumatta vain pieni osa voi saada ylioppilaskirjoituksista l:n. Vaikka osallistujat saisivat aikaan kiitettävän suorituksen, eivät kaikki saisi l. Ylioppilaskirjoitukset eivät oikeasti mittaa todellista osaamista, vaan osaamista suhteessa muihin ja aina joku saa hylätyn,tasosta riippumatta. Haussila käyrä on todella julmaa ja sen käytöstä pitäisi luopua oikeudenmukaisuuden parantamiseksi ja mitata oikeaa osaamista. Lisäksi on myös hyvin ristiriitaista, mutta pitäisi nuorena mennä vain sinne, mihin pääsee ja olla sitten tällä tutkinnolla koko elämä samalla kun puhutaan elinikäisestä oppimisesta, kaikenlaisista muutoksista ja pakotetusta joustamisesta, siitä, kuinka huono on jos on "väärä" koulutus ja pitää hankkia uusi. Sitten ei kuitenkaan saisi opiskella enää uutta ja on huono kun jää työttömäksi, vaikka työtä ei ole. Työttömien kouluttaminen pakolla lähihoitajiksi kun muutakaan ei myöskään ole tähän ratkaisu.
Olen itse samaa mieltä ainakin tuosta ylioppilas-käyrästä. Esimerkiksi englannissa tuo osaamisen pitää olla ihan järkyttävän hyvää, jotta voi saada L:n, kun taas esimeriksi kursseilla voi saada 10 vähemmillä pisteillä. Noissa kaikissa pitäisi olla pistemäärät, jotka pitää ylittää, jotta voi saada sitten sen L:n tai M:n, ja niiden ei pitäisi perustua niihin % juttuihin.
Mutta olen kuitenkin erimieltä sen suhteen, ettei esimerkiksi pitäisi olla ensikertalaisuuksia tai todistusvalintoja. Mielestäni sen pitäisi vaikuttaa, jos on käynyt lukion hyvin. Samalla tavalla se todistus vaikuttaa, kun haetaan ylä-asteelta lukioon ja ammattikouluun, miksi ei siis yliopistoihin ja ammattikorkeaan?
Ja myös tuo ensikertalaisuus laittaa nyt ihmiset miettimään tarkalleen sitä, mitä haluavat tehdä. Jos eivät ole varmoja, niin sitten välivuosi + ammattipsykologi. Mielestäni on myös hyvä vanhempien tulla avuksi ammatin valinnassa ja kertoa lapsille, että kannattaa aina miettiä työllistymistä ja tuollaista, kun valitsee ammattia.
On ollut jo pitkään ongelmana se, että monet opiskelijat opiskelee uusia ammatteja ihan vaan opiskeleisen ilosta samalla vieden muilta paikkoja.
Niin, mutta yhä edelleen tulee välivuosia kun tavoitellaan yhä ja samaa mahdotonta opiskelupaikkaa, johon ei pääse. Kyllähän pitää olla oikeus opiskella uusi tutkinto, jos vanha onkin "hyödytön". Itse olen siis joutunut luopumaan haaveista unelmien opiskelupaikasta, koska en olisi ikinä päässyt huolen huono. Olen suorittanut kuitenkin koulutuksen, jolla en saa töitä ja toiveissa on järkevämpi koulutus, mutta hakeminen sellaiseen olisi aivan turhaa, koska en millään pääsisi. Minulla on AMK-tutkinto ja toinen AMK-tutkinto tai maisteritutkinto olisi joskus toiveissa. Myönnän toki huonon todistukseni ja sen, että lukiossa ja kirjoituksissa olisi pitänyt pärjätä paremmin. Omana aikanani ei ollut vielä ainereaalin ja se harmittaa. Jos olisi ollut, olisin kirjoittanut useamman reaalikokeen, enkä kielistä muuta kuin pakolliset. Todistus olisi varmasti nykyistä parempi.
Jos hakee alalle, johon on mahdoton päästä omilla taidoilla ja kyvyillä, niin ei ensikertalaisuudet ja todistusvalinnat siihen vaikuta lainkaan. Esimerkiksi vaikka itse haluaisin olla lääkäri en kuitenkaan alalle hae, koska tiedän itsekkin omien kykyjen olevan rajalliset, eikä todistuskaan riitä. Jos parin vuoden yrittämisellä ei ole päässyt edes lähellekkään ensimmäistä varasijaa, niin silloin pyrkii alalle, johon oma osaaminen on liian alhaista.
Mutta siis yhä edelleen on niitä, jotka eivät käsitä tuota ja silti jatkavat hakemista yhteen ja samaan. Erityisesti tuosta psykologiaa käsittelevästä keskustelusta löytyy selvästi tuollaisia. Kuten sanoin jo aikaisemmin itse tajusin aika pian huonoiteni ja hain huonompaan kouluun, johon sitten heti pääsinkin. En ole päässyt edes AMK:ssa, mutta naapurikaupungissa edes pääsin. En myöskään ilmeisestikään koskaan pääse Helsingin yliopistoon, vaikka se suuri unelmani onkin. Minulla on siis vain naapurikaupungissa suoritettu huonoksi toteamani AMK-tutkinto ja toivon voivani opiskella lisää,koska olen työtön. Samalla tiedän kyllä, että jo opiskelemaan pääsy äärimmäisen vaikeaa. Työttömänä en myöskään halua joutua TE-toimiston pakottamana lähihoitajakoulutukseen.
https://yle.fi/uutiset/3-11385457
AMK-koejärjestelmään piilotettu valvontaelementtejä. Eikö meidänkin koe tehty samalla järjestelmällä? Toivotaan, että järjestelmä tunnistaa, jos hakija on käynyt googlailemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-11385457
AMK-koejärjestelmään piilotettu valvontaelementtejä. Eikö meidänkin koe tehty samalla järjestelmällä? Toivotaan, että järjestelmä tunnistaa, jos hakija on käynyt googlailemassa.
Valitettavasti sellaista ei voi tunnistaa, koska se rikkoo tietoturvaa ja yksityisyyttä. Tuo voi valvoa asioita vain sen koejärjestelmän sisällä, eli esimerkiksi eri vaiheisiin ja kysymyksiin käytettyä aikaa ja kysymysten muokkaamista. Esimerkiksi välilehtien valvominen on laitointa ja se johtaisi aikamoisiin prosesseihin. En siis usko hetkeäkään, että googlaajia saadaan kiinni. Sitä paitsi, vaikka itse en huijannut kokeessa, suljin itsekin ikkunan useita kertoa. Minulla oli materiaalit (joita sai siis käyttää) vain sähköisenä olemassa, joten selailin niitä koneellani. Ja kerran panoin vahingossa tuosta Macin alavalikosta uuden selaimen ikkunan päälle, kun piti painaa latauksia. :D En ole silti yhtään huolissani, koska tuollaista ei voi kytätä ja omaalla koneella tuollainen vahinko ei osoita yhtään mitään. Rehellisesti olen kokeen tehnyt.
Minulla ei siis ole mitään lähihoitajakoulutusta vastaan, mutta ketään ei pidä sinne pakottaa. Sen ei myöskään pitäisi olla viimesijainen vaihtoehto kaikenlaisille ongelmatapauksiin, joille ei muutakaan keksitä tai jotka eivät muutakaan työtä saa. Tällainen toiminta vähentää ammatin arvostusta entisestään, alalle tulee vääränlaisia ihmisiä, eikä pakko motivoi. Lähihoitajakoulutus ei ole ratkaisu työmarkkinoiden tai työllistymisen ongelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-11385457
AMK-koejärjestelmään piilotettu valvontaelementtejä. Eikö meidänkin koe tehty samalla järjestelmällä? Toivotaan, että järjestelmä tunnistaa, jos hakija on käynyt googlailemassa.Valitettavasti sellaista ei voi tunnistaa, koska se rikkoo tietoturvaa ja yksityisyyttä. Tuo voi valvoa asioita vain sen koejärjestelmän sisällä, eli esimerkiksi eri vaiheisiin ja kysymyksiin käytettyä aikaa ja kysymysten muokkaamista. Esimerkiksi välilehtien valvominen on laitointa ja se johtaisi aikamoisiin prosesseihin. En siis usko hetkeäkään, että googlaajia saadaan kiinni. Sitä paitsi, vaikka itse en huijannut kokeessa, suljin itsekin ikkunan useita kertoa. Minulla oli materiaalit (joita sai siis käyttää) vain sähköisenä olemassa, joten selailin niitä koneellani. Ja kerran panoin vahingossa tuosta Macin alavalikosta uuden selaimen ikkunan päälle, kun piti painaa latauksia. :D En ole silti yhtään huolissani, koska tuollaista ei voi kytätä ja omaalla koneella tuollainen vahinko ei osoita yhtään mitään. Rehellisesti olen kokeen tehnyt.
Ja tuossahan suurin uhka on toi, ettei ekan vaiheen ja tokan vaiheen osaaminen ole linjassa keskenään. Toki se voidaan tajuta siellä, mutta voihan tuollainenkin selittyä vaikka päänsäryllä. Pidän tosi outona tuota, että millä voidaan vahtia rikkomatta tietoturvaa, yksityisyyttä ja kaikkea muutakin kertomassa asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaisuuskiintiöt ja todistusvalinta pitäisi tulevaisuudessa poistaa kokonaan ja kaikki hakijat valita pääsykokeella. Nyt on tietysti poikkeusolot, joten normaali ei päde. Kaikkien toisen asteen tutkinnolla hakevien hakukelpoisten pitäisi olla kuitenkin samalla viivalla hakiessaan. Ymmärrän kyllä, mitä todistusvalinnoilla ja kiintiöillä haetaan, mutta reilua se ei ole, eikä todellakaan tasa-arvoista.
Ei onnistu. Valtiovalta on jo vuosia sitten linjannut että korkeakoulujen tulee ottaa paperivalinta entistä enemmän käyttöön. Tätä perustellaan sillä, etä halutaan opiskelijat nuorempina aloittamaan korkeakouluopinnot ja myös valmistumaan työelämään nopeammin ja nuorempina. Tämä päätös on tehty jo useita hallituksia sitten ja olisihan se muutettu jos poliitttista halua olisi ollut. Yliopistot ja korkeakoulut eivät tätä ole päättäneet. Jonkin verran (pieni) tulee ottaa sisään pääsykokeella esim. ei-ylioppilaita.
Usein tunnutaan unohtavan, että tasosta riippumatta vain pieni osa voi saada ylioppilaskirjoituksista l:n. Vaikka osallistujat saisivat aikaan kiitettävän suorituksen, eivät kaikki saisi l. Ylioppilaskirjoitukset eivät oikeasti mittaa todellista osaamista, vaan osaamista suhteessa muihin ja aina joku saa hylätyn,tasosta riippumatta. Haussila käyrä on todella julmaa ja sen käytöstä pitäisi luopua oikeudenmukaisuuden parantamiseksi ja mitata oikeaa osaamista. Lisäksi on myös hyvin ristiriitaista, mutta pitäisi nuorena mennä vain sinne, mihin pääsee ja olla sitten tällä tutkinnolla koko elämä samalla kun puhutaan elinikäisestä oppimisesta, kaikenlaisista muutoksista ja pakotetusta joustamisesta, siitä, kuinka huono on jos on "väärä" koulutus ja pitää hankkia uusi. Sitten ei kuitenkaan saisi opiskella enää uutta ja on huono kun jää työttömäksi, vaikka työtä ei ole. Työttömien kouluttaminen pakolla lähihoitajiksi kun muutakaan ei myöskään ole tähän ratkaisu.
Olen itse samaa mieltä ainakin tuosta ylioppilas-käyrästä. Esimerkiksi englannissa tuo osaamisen pitää olla ihan järkyttävän hyvää, jotta voi saada L:n, kun taas esimeriksi kursseilla voi saada 10 vähemmillä pisteillä. Noissa kaikissa pitäisi olla pistemäärät, jotka pitää ylittää, jotta voi saada sitten sen L:n tai M:n, ja niiden ei pitäisi perustua niihin % juttuihin.
Mutta olen kuitenkin erimieltä sen suhteen, ettei esimerkiksi pitäisi olla ensikertalaisuuksia tai todistusvalintoja. Mielestäni sen pitäisi vaikuttaa, jos on käynyt lukion hyvin. Samalla tavalla se todistus vaikuttaa, kun haetaan ylä-asteelta lukioon ja ammattikouluun, miksi ei siis yliopistoihin ja ammattikorkeaan?
Ja myös tuo ensikertalaisuus laittaa nyt ihmiset miettimään tarkalleen sitä, mitä haluavat tehdä. Jos eivät ole varmoja, niin sitten välivuosi + ammattipsykologi. Mielestäni on myös hyvä vanhempien tulla avuksi ammatin valinnassa ja kertoa lapsille, että kannattaa aina miettiä työllistymistä ja tuollaista, kun valitsee ammattia.
On ollut jo pitkään ongelmana se, että monet opiskelijat opiskelee uusia ammatteja ihan vaan opiskeleisen ilosta samalla vieden muilta paikkoja.
Niin, mutta yhä edelleen tulee välivuosia kun tavoitellaan yhä ja samaa mahdotonta opiskelupaikkaa, johon ei pääse. Kyllähän pitää olla oikeus opiskella uusi tutkinto, jos vanha onkin "hyödytön". Itse olen siis joutunut luopumaan haaveista unelmien opiskelupaikasta, koska en olisi ikinä päässyt huolen huono. Olen suorittanut kuitenkin koulutuksen, jolla en saa töitä ja toiveissa on järkevämpi koulutus, mutta hakeminen sellaiseen olisi aivan turhaa, koska en millään pääsisi. Minulla on AMK-tutkinto ja toinen AMK-tutkinto tai maisteritutkinto olisi joskus toiveissa. Myönnän toki huonon todistukseni ja sen, että lukiossa ja kirjoituksissa olisi pitänyt pärjätä paremmin. Omana aikanani ei ollut vielä ainereaalin ja se harmittaa. Jos olisi ollut, olisin kirjoittanut useamman reaalikokeen, enkä kielistä muuta kuin pakolliset. Todistus olisi varmasti nykyistä parempi.
Jos hakee alalle, johon on mahdoton päästä omilla taidoilla ja kyvyillä, niin ei ensikertalaisuudet ja todistusvalinnat siihen vaikuta lainkaan. Esimerkiksi vaikka itse haluaisin olla lääkäri en kuitenkaan alalle hae, koska tiedän itsekkin omien kykyjen olevan rajalliset, eikä todistuskaan riitä. Jos parin vuoden yrittämisellä ei ole päässyt edes lähellekkään ensimmäistä varasijaa, niin silloin pyrkii alalle, johon oma osaaminen on liian alhaista.
Mutta siis yhä edelleen on niitä, jotka eivät käsitä tuota ja silti jatkavat hakemista yhteen ja samaan. Erityisesti tuosta psykologiaa käsittelevästä keskustelusta löytyy selvästi tuollaisia. Kuten sanoin jo aikaisemmin itse tajusin aika pian huonoiteni ja hain huonompaan kouluun, johon sitten heti pääsinkin. En ole päässyt edes AMK:ssa, mutta naapurikaupungissa edes pääsin. En myöskään ilmeisestikään koskaan pääse Helsingin yliopistoon, vaikka se suuri unelmani onkin. Minulla on siis vain naapurikaupungissa suoritettu huonoksi toteamani AMK-tutkinto ja toivon voivani opiskella lisää,koska olen työtön. Samalla tiedän kyllä, että jo opiskelemaan pääsy äärimmäisen vaikeaa. Työttömänä en myöskään halua joutua TE-toimiston pakottamana lähihoitajakoulutukseen.
Suosittelen TE-toimiston ammattipsykologia! Siellä voisi olla aika hyvin tietoa mihin omilla kyvyillä ja osaamisella voisi päästä ja mikä vastaisi omaa mielenkiintoa myös
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaisuuskiintiöt ja todistusvalinta pitäisi tulevaisuudessa poistaa kokonaan ja kaikki hakijat valita pääsykokeella. Nyt on tietysti poikkeusolot, joten normaali ei päde. Kaikkien toisen asteen tutkinnolla hakevien hakukelpoisten pitäisi olla kuitenkin samalla viivalla hakiessaan. Ymmärrän kyllä, mitä todistusvalinnoilla ja kiintiöillä haetaan, mutta reilua se ei ole, eikä todellakaan tasa-arvoista.
Ei onnistu. Valtiovalta on jo vuosia sitten linjannut että korkeakoulujen tulee ottaa paperivalinta entistä enemmän käyttöön. Tätä perustellaan sillä, etä halutaan opiskelijat nuorempina aloittamaan korkeakouluopinnot ja myös valmistumaan työelämään nopeammin ja nuorempina. Tämä päätös on tehty jo useita hallituksia sitten ja olisihan se muutettu jos poliitttista halua olisi ollut. Yliopistot ja korkeakoulut eivät tätä ole päättäneet. Jonkin verran (pieni) tulee ottaa sisään pääsykokeella esim. ei-ylioppilaita.
Usein tunnutaan unohtavan, että tasosta riippumatta vain pieni osa voi saada ylioppilaskirjoituksista l:n. Vaikka osallistujat saisivat aikaan kiitettävän suorituksen, eivät kaikki saisi l. Ylioppilaskirjoitukset eivät oikeasti mittaa todellista osaamista, vaan osaamista suhteessa muihin ja aina joku saa hylätyn,tasosta riippumatta. Haussila käyrä on todella julmaa ja sen käytöstä pitäisi luopua oikeudenmukaisuuden parantamiseksi ja mitata oikeaa osaamista. Lisäksi on myös hyvin ristiriitaista, mutta pitäisi nuorena mennä vain sinne, mihin pääsee ja olla sitten tällä tutkinnolla koko elämä samalla kun puhutaan elinikäisestä oppimisesta, kaikenlaisista muutoksista ja pakotetusta joustamisesta, siitä, kuinka huono on jos on "väärä" koulutus ja pitää hankkia uusi. Sitten ei kuitenkaan saisi opiskella enää uutta ja on huono kun jää työttömäksi, vaikka työtä ei ole. Työttömien kouluttaminen pakolla lähihoitajiksi kun muutakaan ei myöskään ole tähän ratkaisu.
Olen itse samaa mieltä ainakin tuosta ylioppilas-käyrästä. Esimerkiksi englannissa tuo osaamisen pitää olla ihan järkyttävän hyvää, jotta voi saada L:n, kun taas esimeriksi kursseilla voi saada 10 vähemmillä pisteillä. Noissa kaikissa pitäisi olla pistemäärät, jotka pitää ylittää, jotta voi saada sitten sen L:n tai M:n, ja niiden ei pitäisi perustua niihin % juttuihin.
Mutta olen kuitenkin erimieltä sen suhteen, ettei esimerkiksi pitäisi olla ensikertalaisuuksia tai todistusvalintoja. Mielestäni sen pitäisi vaikuttaa, jos on käynyt lukion hyvin. Samalla tavalla se todistus vaikuttaa, kun haetaan ylä-asteelta lukioon ja ammattikouluun, miksi ei siis yliopistoihin ja ammattikorkeaan?
Ja myös tuo ensikertalaisuus laittaa nyt ihmiset miettimään tarkalleen sitä, mitä haluavat tehdä. Jos eivät ole varmoja, niin sitten välivuosi + ammattipsykologi. Mielestäni on myös hyvä vanhempien tulla avuksi ammatin valinnassa ja kertoa lapsille, että kannattaa aina miettiä työllistymistä ja tuollaista, kun valitsee ammattia.
On ollut jo pitkään ongelmana se, että monet opiskelijat opiskelee uusia ammatteja ihan vaan opiskeleisen ilosta samalla vieden muilta paikkoja.
Niin, mutta yhä edelleen tulee välivuosia kun tavoitellaan yhä ja samaa mahdotonta opiskelupaikkaa, johon ei pääse. Kyllähän pitää olla oikeus opiskella uusi tutkinto, jos vanha onkin "hyödytön". Itse olen siis joutunut luopumaan haaveista unelmien opiskelupaikasta, koska en olisi ikinä päässyt huolen huono. Olen suorittanut kuitenkin koulutuksen, jolla en saa töitä ja toiveissa on järkevämpi koulutus, mutta hakeminen sellaiseen olisi aivan turhaa, koska en millään pääsisi. Minulla on AMK-tutkinto ja toinen AMK-tutkinto tai maisteritutkinto olisi joskus toiveissa. Myönnän toki huonon todistukseni ja sen, että lukiossa ja kirjoituksissa olisi pitänyt pärjätä paremmin. Omana aikanani ei ollut vielä ainereaalin ja se harmittaa. Jos olisi ollut, olisin kirjoittanut useamman reaalikokeen, enkä kielistä muuta kuin pakolliset. Todistus olisi varmasti nykyistä parempi.
Jos hakee alalle, johon on mahdoton päästä omilla taidoilla ja kyvyillä, niin ei ensikertalaisuudet ja todistusvalinnat siihen vaikuta lainkaan. Esimerkiksi vaikka itse haluaisin olla lääkäri en kuitenkaan alalle hae, koska tiedän itsekkin omien kykyjen olevan rajalliset, eikä todistuskaan riitä. Jos parin vuoden yrittämisellä ei ole päässyt edes lähellekkään ensimmäistä varasijaa, niin silloin pyrkii alalle, johon oma osaaminen on liian alhaista.
Mutta siis yhä edelleen on niitä, jotka eivät käsitä tuota ja silti jatkavat hakemista yhteen ja samaan. Erityisesti tuosta psykologiaa käsittelevästä keskustelusta löytyy selvästi tuollaisia. Kuten sanoin jo aikaisemmin itse tajusin aika pian huonoiteni ja hain huonompaan kouluun, johon sitten heti pääsinkin. En ole päässyt edes AMK:ssa, mutta naapurikaupungissa edes pääsin. En myöskään ilmeisestikään koskaan pääse Helsingin yliopistoon, vaikka se suuri unelmani onkin. Minulla on siis vain naapurikaupungissa suoritettu huonoksi toteamani AMK-tutkinto ja toivon voivani opiskella lisää,koska olen työtön. Samalla tiedän kyllä, että jo opiskelemaan pääsy äärimmäisen vaikeaa. Työttömänä en myöskään halua joutua TE-toimiston pakottamana lähihoitajakoulutukseen.
Suosittelen TE-toimiston ammattipsykologia! Siellä voisi olla aika hyvin tietoa mihin omilla kyvyillä ja osaamisella voisi päästä ja mikä vastaisi omaa mielenkiintoa myös
Tuosta ei ole mitään hyötyä. Kokemusta on siitäkin. Samoja asioita siellä pitää jauhaa ilman, että saa vastauksia mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaisuuskiintiöt ja todistusvalinta pitäisi tulevaisuudessa poistaa kokonaan ja kaikki hakijat valita pääsykokeella. Nyt on tietysti poikkeusolot, joten normaali ei päde. Kaikkien toisen asteen tutkinnolla hakevien hakukelpoisten pitäisi olla kuitenkin samalla viivalla hakiessaan. Ymmärrän kyllä, mitä todistusvalinnoilla ja kiintiöillä haetaan, mutta reilua se ei ole, eikä todellakaan tasa-arvoista.
Ei onnistu. Valtiovalta on jo vuosia sitten linjannut että korkeakoulujen tulee ottaa paperivalinta entistä enemmän käyttöön. Tätä perustellaan sillä, etä halutaan opiskelijat nuorempina aloittamaan korkeakouluopinnot ja myös valmistumaan työelämään nopeammin ja nuorempina. Tämä päätös on tehty jo useita hallituksia sitten ja olisihan se muutettu jos poliitttista halua olisi ollut. Yliopistot ja korkeakoulut eivät tätä ole päättäneet. Jonkin verran (pieni) tulee ottaa sisään pääsykokeella esim. ei-ylioppilaita.
Usein tunnutaan unohtavan, että tasosta riippumatta vain pieni osa voi saada ylioppilaskirjoituksista l:n. Vaikka osallistujat saisivat aikaan kiitettävän suorituksen, eivät kaikki saisi l. Ylioppilaskirjoitukset eivät oikeasti mittaa todellista osaamista, vaan osaamista suhteessa muihin ja aina joku saa hylätyn,tasosta riippumatta. Haussila käyrä on todella julmaa ja sen käytöstä pitäisi luopua oikeudenmukaisuuden parantamiseksi ja mitata oikeaa osaamista. Lisäksi on myös hyvin ristiriitaista, mutta pitäisi nuorena mennä vain sinne, mihin pääsee ja olla sitten tällä tutkinnolla koko elämä samalla kun puhutaan elinikäisestä oppimisesta, kaikenlaisista muutoksista ja pakotetusta joustamisesta, siitä, kuinka huono on jos on "väärä" koulutus ja pitää hankkia uusi. Sitten ei kuitenkaan saisi opiskella enää uutta ja on huono kun jää työttömäksi, vaikka työtä ei ole. Työttömien kouluttaminen pakolla lähihoitajiksi kun muutakaan ei myöskään ole tähän ratkaisu.
Olen itse samaa mieltä ainakin tuosta ylioppilas-käyrästä. Esimerkiksi englannissa tuo osaamisen pitää olla ihan järkyttävän hyvää, jotta voi saada L:n, kun taas esimeriksi kursseilla voi saada 10 vähemmillä pisteillä. Noissa kaikissa pitäisi olla pistemäärät, jotka pitää ylittää, jotta voi saada sitten sen L:n tai M:n, ja niiden ei pitäisi perustua niihin % juttuihin.
Mutta olen kuitenkin erimieltä sen suhteen, ettei esimerkiksi pitäisi olla ensikertalaisuuksia tai todistusvalintoja. Mielestäni sen pitäisi vaikuttaa, jos on käynyt lukion hyvin. Samalla tavalla se todistus vaikuttaa, kun haetaan ylä-asteelta lukioon ja ammattikouluun, miksi ei siis yliopistoihin ja ammattikorkeaan?
Ja myös tuo ensikertalaisuus laittaa nyt ihmiset miettimään tarkalleen sitä, mitä haluavat tehdä. Jos eivät ole varmoja, niin sitten välivuosi + ammattipsykologi. Mielestäni on myös hyvä vanhempien tulla avuksi ammatin valinnassa ja kertoa lapsille, että kannattaa aina miettiä työllistymistä ja tuollaista, kun valitsee ammattia.
On ollut jo pitkään ongelmana se, että monet opiskelijat opiskelee uusia ammatteja ihan vaan opiskeleisen ilosta samalla vieden muilta paikkoja.
Niin, mutta yhä edelleen tulee välivuosia kun tavoitellaan yhä ja samaa mahdotonta opiskelupaikkaa, johon ei pääse. Kyllähän pitää olla oikeus opiskella uusi tutkinto, jos vanha onkin "hyödytön". Itse olen siis joutunut luopumaan haaveista unelmien opiskelupaikasta, koska en olisi ikinä päässyt huolen huono. Olen suorittanut kuitenkin koulutuksen, jolla en saa töitä ja toiveissa on järkevämpi koulutus, mutta hakeminen sellaiseen olisi aivan turhaa, koska en millään pääsisi. Minulla on AMK-tutkinto ja toinen AMK-tutkinto tai maisteritutkinto olisi joskus toiveissa. Myönnän toki huonon todistukseni ja sen, että lukiossa ja kirjoituksissa olisi pitänyt pärjätä paremmin. Omana aikanani ei ollut vielä ainereaalin ja se harmittaa. Jos olisi ollut, olisin kirjoittanut useamman reaalikokeen, enkä kielistä muuta kuin pakolliset. Todistus olisi varmasti nykyistä parempi.
Jos hakee alalle, johon on mahdoton päästä omilla taidoilla ja kyvyillä, niin ei ensikertalaisuudet ja todistusvalinnat siihen vaikuta lainkaan. Esimerkiksi vaikka itse haluaisin olla lääkäri en kuitenkaan alalle hae, koska tiedän itsekkin omien kykyjen olevan rajalliset, eikä todistuskaan riitä. Jos parin vuoden yrittämisellä ei ole päässyt edes lähellekkään ensimmäistä varasijaa, niin silloin pyrkii alalle, johon oma osaaminen on liian alhaista.
Mutta siis yhä edelleen on niitä, jotka eivät käsitä tuota ja silti jatkavat hakemista yhteen ja samaan. Erityisesti tuosta psykologiaa käsittelevästä keskustelusta löytyy selvästi tuollaisia. Kuten sanoin jo aikaisemmin itse tajusin aika pian huonoiteni ja hain huonompaan kouluun, johon sitten heti pääsinkin. En ole päässyt edes AMK:ssa, mutta naapurikaupungissa edes pääsin. En myöskään ilmeisestikään koskaan pääse Helsingin yliopistoon, vaikka se suuri unelmani onkin. Minulla on siis vain naapurikaupungissa suoritettu huonoksi toteamani AMK-tutkinto ja toivon voivani opiskella lisää,koska olen työtön. Samalla tiedän kyllä, että jo opiskelemaan pääsy äärimmäisen vaikeaa. Työttömänä en myöskään halua joutua TE-toimiston pakottamana lähihoitajakoulutukseen.
Suosittelen TE-toimiston ammattipsykologia! Siellä voisi olla aika hyvin tietoa mihin omilla kyvyillä ja osaamisella voisi päästä ja mikä vastaisi omaa mielenkiintoa myös
Tuosta ei ole mitään hyötyä. Kokemusta on siitäkin. Samoja asioita siellä pitää jauhaa ilman, että saa vastauksia mihinkään.
Mitä tuloksia sait niistä testeistä?
Ei onnistu. Valtiovalta on jo vuosia sitten linjannut että korkeakoulujen tulee ottaa paperivalinta entistä enemmän käyttöön. Tätä perustellaan sillä, etä halutaan opiskelijat nuorempina aloittamaan korkeakouluopinnot ja myös valmistumaan työelämään nopeammin ja nuorempina. Tämä päätös on tehty jo useita hallituksia sitten ja olisihan se muutettu jos poliitttista halua olisi ollut. Yliopistot ja korkeakoulut eivät tätä ole päättäneet. Jonkin verran (pieni) tulee ottaa sisään pääsykokeella esim. ei-ylioppilaita.