Lue keskustelun säännöt.
Sosiaalityö pääsykokeet 2020
24.03.2020 |
Onkos täällä ketään, joka on hakemassa sosiaalityötä opiskelemaan tai ketään joka opiskelee alaa paraikaa, tai jo valmistunut? Kaipailisin kokemuksia ja vinkkejä pääsykokeisiin. Vielä ei ole materiaaleja julkaistu (tulee vasta 30.4.), mutta olisiko jotain mitä voisi jo nyt alkaa preppailemaan?
Tämä on mulle ensimmäinen hakukerta ja haluaisin niin kovasti päästä sisään. Haen itse tampereelle, jyväskylään, kuopioon sekä turkuun. Monessa paikassa lukee, että lappiin kaikista helpoin päästä, mutta en itse ole ehkä valmis sinne muuttamaan...
Tässä ketjussa voitais tosiaan jaella vinkkejä, kokemuksia, tsemppejä sekä kaikkea maan ja taivaan väliltä liittyen tuleviin pääsykokeisiin.
Kommentit (2052)
Vierailija kirjoitti:
Kysymys/väittämä oli:
”Relationaalisessa hyvinvoinnissa keskeistä on ymmärtää ihmisen ja luonnon välinen riippuvuussuhde”
Mun mielestä sillä tarkoitetaan, että miten tulkitaan jonkun toisen näkemys liittyen aiheeseen ja se on luettavissa rivien välistä. Relationaalinen hyvinvointi pitää sisällään monta tärkeää asiaa, ei vain luontoa, mutta tulkitsin että just siksi ois keskeistä ymmärtää luontoakin kun se on jäänyt aiemmin vähän paitsioon. Ajatteleeko joku muu sen tällä tavalla? En oo kyllä enää yhtään varma mitä vastasin, en ottanut kuvia... mutta toivon että vastasin ”oikein”... tai no, kunhan ois mennyt oikein tarkastajan mielestä.
Tulkintakysymykset on kyllä inhottavia!
Mä vastasin kans oikein. Ja ajattelin samalla tavalla että relationaalinen hyvinvointi niiku ns. laaja jossa on monta kerkeistä asiaa. Vaikka luontosuhdetta ei sanottu ns. suoraan niin sen keskeisyys oli pääteltävissä kontekstista ja koko artikkeli painotti sitä, että hyvinvointiin vaikuttaa kaikki asiat, eikä mitään voi poissulkea.
Olin tosiaan myös Helsingin sosiaalitieteiden kurssilla ja siellä yhessä oikein-väärin-tentissä oli kysymys, että ”identiteetti rakentuu sosiaalisesti erilaisten roolien kautta ja ryhmäjäsenyyksien kautta.”
Vastasin tohon sitten että väärin, koska luennolla (johon tää tentti perustu) opettaja sano että identiteetti rakentuu _yksilöllisesti_ erilaisten roolien kautta kautta ja sosiaalisesti erilaisten ryhmäjäsenyyksien kautta. Mun vastaus oli kuitenkin väärin kun tulokset tuli ja tarkastuspyynnössä sitten sanottiin, että kysymys ei perustunu luennoitsijan yhteen lauseeseen vaan piti ns. tajuta se koko luennon konteksti siinä.
Tässäkin sosiaalityön kysymyksessä en tarttunu just siihen yhteen lauseeseen jossa sanottiin jotain ”kohdistuu lähinnä ihmisten välisiin suhteisiin, ei niin paljon luontosuhteeseen”, vaan pyrin ymmärtämään sitä vähän laajemmin. En tiiä onko hyvä/oikee taktiikka tähän kysymykseen, mutta se selviää myöhemmin :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa ekassa osiossa kysyttiin mikä Germainin ja Gittermanin esittämän mallin (life model of social work) perusperiaatteisiin ei vaihtoehdoista kuulu, mutta mielestäni ne kaikki vaihtoehdot sisältyvät mallin perusperiaatteisiin eli mikään vaihtoehdoista ei olisi väärin? Olenko ainoa kenen mielestä näin vai mikä teidän mielestä oli väärin?
En nyt muista ulkoa viikon vanhaa koetta, mutta oliko vaihtoehtona psykososiaalinen työ?
Juu yhtenä vaihtoehtona oli psykososiaalinen työorientaatio minkä itse laitoin vääräksi vaihtoehdoksi?🤔
Joo, psykososiaalinen työ oli väärin koska ne kritisoi sitä psykososiaalista otetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mites se kysymys Masennus ja työkyvyttömyys artikkelissa, en muista tarkkaan miten meni, mutta "Sosiaalinen elämänkulkututkimus tarkastelee ylisukupolvista huono-osaisuutta ja ongelmien kasautumista"? Niistähän mainittiin artikkelissa useampaankin otteeseen, mutta mielestäni ne eivät varsinaisesti olleet osa tuota elämänkulkututkimuksen perinnettä? Mitä mieltä olette?
Minun mielestä se tutkimusperinne ei tarkastele ylisukupolvista huono-osaisuutta, joten vastasin väärin. Että enemmän keskittyy juuri nykyhetkeen ja tarkastelee tilannetta nykyhetken institutionaalisissa puitteissa yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä se tutkimusperinne ei tarkastele ylisukupolvista huono-osaisuutta, joten vastasin väärin. Että enemmän keskittyy juuri nykyhetkeen ja tarkastelee tilannetta nykyhetken institutionaalisissa puitteissa yms.
Juuri näin ajattelin itsekin👍🏼
Vierailija kirjoitti:
Mites se kysymys Masennus ja työkyvyttömyys artikkelissa, en muista tarkkaan miten meni, mutta "Sosiaalinen elämänkulkututkimus tarkastelee ylisukupolvista huono-osaisuutta ja ongelmien kasautumista"? Niistähän mainittiin artikkelissa useampaankin otteeseen, mutta mielestäni ne eivät varsinaisesti olleet osa tuota elämänkulkututkimuksen perinnettä? Mitä mieltä olette?
Vastaus oli OIKEIN, artikkelissa puhuttiin koko ajan ongelmien kasautumisesta ja ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta (=sosiaalien eriarvoisuus).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites se kysymys Masennus ja työkyvyttömyys artikkelissa, en muista tarkkaan miten meni, mutta "Sosiaalinen elämänkulkututkimus tarkastelee ylisukupolvista huono-osaisuutta ja ongelmien kasautumista"? Niistähän mainittiin artikkelissa useampaankin otteeseen, mutta mielestäni ne eivät varsinaisesti olleet osa tuota elämänkulkututkimuksen perinnettä? Mitä mieltä olette?
Vastaus oli OIKEIN, artikkelissa puhuttiin koko ajan ongelmien kasautumisesta ja ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta (=sosiaalien eriarvoisuus).
On toki totta, että huono-osaisuuden ylisukupolvisuus oli keskeinen osa artikkelia, mutta se ei tarkoita, että se olisi osana yhtä mainittua tutkimusperinnettä. On tärkeä tehdä ero yksittäisen käsitteen/teorian/perinteen ja kokonaisen artikkelin teeman/teemojen välillä.
Mitä laitoitte siihen Pekka Kuusi politiikkaan? Se Pekka Kuusi vaikutti 1960 luvulla ei 1980 niinkuin siinä luki. Jos ne arvostelee sen vääräks nii valitan, artikkeleissa luki 1960.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites se kysymys Masennus ja työkyvyttömyys artikkelissa, en muista tarkkaan miten meni, mutta "Sosiaalinen elämänkulkututkimus tarkastelee ylisukupolvista huono-osaisuutta ja ongelmien kasautumista"? Niistähän mainittiin artikkelissa useampaankin otteeseen, mutta mielestäni ne eivät varsinaisesti olleet osa tuota elämänkulkututkimuksen perinnettä? Mitä mieltä olette?
Vastaus oli OIKEIN, artikkelissa puhuttiin koko ajan ongelmien kasautumisesta ja ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta (=sosiaalien eriarvoisuus).
On toki totta, että huono-osaisuuden ylisukupolvisuus oli keskeinen osa artikkelia, mutta se ei tarkoita, että se olisi osana yhtä mainittua tutkimusperinnettä. On tärkeä tehdä ero yksittäisen käsitteen/teorian/perinteen ja kokonaisen artikkelin teeman/teemojen välillä.
Tää oli kyllä vaikee ja todennäköisesti se oli väärin tosiaan, johtuen kysymyksen asettelusta. Toisaalta elämänkulkututkimus itsessään tutkii kyllä nimenomaan ihmisen koko elämää ja toistuvasti nousi tekstissä esille ylisukupolvinen huono-osaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Mitä laitoitte siihen Pekka Kuusi politiikkaan? Se Pekka Kuusi vaikutti 1960 luvulla ei 1980 niinkuin siinä luki. Jos ne arvostelee sen vääräks nii valitan, artikkeleissa luki 1960.
Siis tuo kohta on ihan ilmiselvästi oikein, lukee suoraan artikkelissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko kysyä, että kun moni suunnittelee tekevänsä valituksia kysymyksistä, niin onko niistä ollut yleensä apua? Onko siis esimerkiksi joku kyseenalainen kysymys poistettu kokonaan vai onko niistä mitään apua?
Vierailija kirjoitti:
Pakko kysyä, että kun moni suunnittelee tekevänsä valituksia kysymyksistä, niin onko niistä ollut yleensä apua? Onko siis esimerkiksi joku kyseenalainen kysymys poistettu kokonaan vai onko niistä mitään apua?
Itse tein nyt sosiaalityön ekaa kertaa enkä osaa sanoa sen puolesta. Sen sijaan tekemässäni VAKAVA-kokeessa aikoinaan mitätöitiin 2 vastausta, koska olivat niin tulkinnanvaraisia. Kevään 2018 soteli-kokeen monivalinnoissa yksi vastaus mitätöitiin samasta syystä.
Vierailija kirjoitti:
Pakko kysyä, että kun moni suunnittelee tekevänsä valituksia kysymyksistä, niin onko niistä ollut yleensä apua? Onko siis esimerkiksi joku kyseenalainen kysymys poistettu kokonaan vai onko niistä mitään apua?
No mä tein oikaisupyynnön viime vuonna sosiaalityön kokeesta, kun koin yhden väittämän niin tulkinnanvaraiseksi etten uskaltanut vastata siihen (jäin 0.5 pisteen päähän sisäänpääsystä, joten se yksi piste olisi muuttanut paljon). Ei ollut vaikutusta, vaikka mun mielestä se kysymys oli ihan yhtä tulkinnanvarainen kuin moni täälläkin mainittu kyssäri. Toisaalta uskoisin, että viime vuonna ei kovin moni muu valittanut, tänä vuonna jos useampi ihminen laittaisi valitusta menemään noista kysymyksistä, niin voisihan se auttaa!
Näistä tässä keskustelussa esillä olleista vain se relationaalinen luontosuhde on oikeasti kyseenalainen. Nuo muut löytyy tekstistä. Ennen koetta kävin systemaattisesti läpi, mitä kerrottiin relationaalisesta tulkinnasta ja sen perusteella molemmat vastaukset ovat suunnilleen yhtä hyviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain paikan todistuksella, mutta nyt, kun olen lukenut näitä juttuja ja jo työssäolevien kokemuksia, niin olen alkanut harkita uudestaan. Paineen alla työskentely ei sinänsä haittaa, mutta olen luonteeltani herkkä ja pyrin välttelemään konfliktitilanteita viimeiseen asti. En tiedä, jaksaisinko sitä, jos minulle huudettaisiin päin naamaa, haistateltaisiin tai muuten vittuiltaisiin koko ajan. Hain alalle, koska haluaisin päästä puuttumaan yhteiskunnan epäkohtiin ja epäarvoisuuteen. Monissa tännekin kirjoitetuissa kokemuksissa puhutaan siitä, että työssä ei pysty oikein auttamaan tai puuttumaan eriarvoisuuteen siten kuin haluaisi. Toki voisin kouluttautua esimerkiksi psykoterapeutiksi yms., mutta sinnekään ei ole oikein helppo päästä. Onkomuilla samoja tuntemuksia, että on alkanut miettimään, onko ala sittenkään se oikea, vai onko se liian raskas?
Ei pysty mihinkään epäkohtiin ja epäarvoisuuteen puuttumaan sosiaalityöntekijänä ja riippuen mihin suuntaukseen menet voit joutua olemaan todella hankalien ja ilkeiden asiakkaiden kanssa tekemisissä. Ja ei kannata mennä reittiä sosiaalityöntekijä+psykoteraputti vaan sieltä sairaanhoitajan puolelta.
Toisaalta en tiedä minkä takia jatkuvasti tuntuu, että tämä sama henkilö kirjoittaa näitä epävarmuuksiaan tänne, jotta ehkä saisi muutkin epäilemään uravalintaansa ja näin ihmisiä tiputtautumaan pois?
Minä en täysin ymmärrä tätä miksi ”kannattaa” ennenmin mennä sh-reittiä psykoterapeutiksi kuin sosiaalityöntekijä. Sossun koulutuksen saaneen työympäristöt ovat usein terapiatyöhön paljon sopivampia ja lisäksi palkka parempi jatkopaikkaa odotellessa. Ei se vuosi siinä tunnu missään jos kuitenkin haluaa ylemmän korkeakoulututkinnon vs sairaanhoitajan amk-paperit. Kannattaa kouluttautua siihen mikä kiinnostaa. Itse menen sossuväylää psykoterapeutiksi. Sairaanhoitajan työ ei todella ole minun juttuni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain paikan todistuksella, mutta nyt, kun olen lukenut näitä juttuja ja jo työssäolevien kokemuksia, niin olen alkanut harkita uudestaan. Paineen alla työskentely ei sinänsä haittaa, mutta olen luonteeltani herkkä ja pyrin välttelemään konfliktitilanteita viimeiseen asti. En tiedä, jaksaisinko sitä, jos minulle huudettaisiin päin naamaa, haistateltaisiin tai muuten vittuiltaisiin koko ajan. Hain alalle, koska haluaisin päästä puuttumaan yhteiskunnan epäkohtiin ja epäarvoisuuteen. Monissa tännekin kirjoitetuissa kokemuksissa puhutaan siitä, että työssä ei pysty oikein auttamaan tai puuttumaan eriarvoisuuteen siten kuin haluaisi. Toki voisin kouluttautua esimerkiksi psykoterapeutiksi yms., mutta sinnekään ei ole oikein helppo päästä. Onkomuilla samoja tuntemuksia, että on alkanut miettimään, onko ala sittenkään se oikea, vai onko se liian raskas?
Ei pysty mihinkään epäkohtiin ja epäarvoisuuteen puuttumaan sosiaalityöntekijänä ja riippuen mihin suuntaukseen menet voit joutua olemaan todella hankalien ja ilkeiden asiakkaiden kanssa tekemisissä. Ja ei kannata mennä reittiä sosiaalityöntekijä+psykoteraputti vaan sieltä sairaanhoitajan puolelta.
Toisaalta en tiedä minkä takia jatkuvasti tuntuu, että tämä sama henkilö kirjoittaa näitä epävarmuuksiaan tänne, jotta ehkä saisi muutkin epäilemään uravalintaansa ja näin ihmisiä tiputtautumaan pois?
Minä en täysin ymmärrä tätä miksi ”kannattaa” ennenmin mennä sh-reittiä psykoterapeutiksi kuin sosiaalityöntekijä. Sossun koulutuksen saaneen työympäristöt ovat usein terapiatyöhön paljon sopivampia ja lisäksi palkka parempi jatkopaikkaa odotellessa. Ei se vuosi siinä tunnu missään jos kuitenkin haluaa ylemmän korkeakoulututkinnon vs sairaanhoitajan amk-paperit. Kannattaa kouluttautua siihen mikä kiinnostaa. Itse menen sossuväylää psykoterapeutiksi. Sairaanhoitajan työ ei todella ole minun juttuni.
Millaista terapiatyötä sossut voi tehdä?
Kysymys/väittämä oli:
”Relationaalisessa hyvinvoinnissa keskeistä on ymmärtää ihmisen ja luonnon välinen riippuvuussuhde”
Mun mielestä sillä tarkoitetaan, että miten tulkitaan jonkun toisen näkemys liittyen aiheeseen ja se on luettavissa rivien välistä. Relationaalinen hyvinvointi pitää sisällään monta tärkeää asiaa, ei vain luontoa, mutta tulkitsin että just siksi ois keskeistä ymmärtää luontoakin kun se on jäänyt aiemmin vähän paitsioon. Ajatteleeko joku muu sen tällä tavalla? En oo kyllä enää yhtään varma mitä vastasin, en ottanut kuvia... mutta toivon että vastasin ”oikein”... tai no, kunhan ois mennyt oikein tarkastajan mielestä.
Tulkintakysymykset on kyllä inhottavia!