Lue keskustelun säännöt.
Alue: Arkisto
Sosiaalityö pääsykokeet 2020
24.03.2020 |
Onkos täällä ketään, joka on hakemassa sosiaalityötä opiskelemaan tai ketään joka opiskelee alaa paraikaa, tai jo valmistunut? Kaipailisin kokemuksia ja vinkkejä pääsykokeisiin. Vielä ei ole materiaaleja julkaistu (tulee vasta 30.4.), mutta olisiko jotain mitä voisi jo nyt alkaa preppailemaan?
Tämä on mulle ensimmäinen hakukerta ja haluaisin niin kovasti päästä sisään. Haen itse tampereelle, jyväskylään, kuopioon sekä turkuun. Monessa paikassa lukee, että lappiin kaikista helpoin päästä, mutta en itse ole ehkä valmis sinne muuttamaan...
Tässä ketjussa voitais tosiaan jaella vinkkejä, kokemuksia, tsemppejä sekä kaikkea maan ja taivaan väliltä liittyen tuleviin pääsykokeisiin.
Kommentit (2052)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaista hajontaa uskotte olevan koepistemäärissä kaupunkien välillä?
Vierailija kirjoitti:
Olen se tähän keskusteluun aikaisemmin kirjoittanut jo vanhempi järkevästä tutkinnosta haaveileva tradenomi. Hienoa, jos joku on päässyt opiskelemaan, mutta kyllä minun on nyt entistä enemmän uskottava, että en enää hae mihinkään. Olen lukenut tätä ja muitakin tällä palstalla olleita opiskeluihin liittyviä keskusteluita ja opiskelemaan pääsy yhtään mihinkään Helsingistä puhumattakaan on entistä vaikeampaa,minulle mahdotonta. Nyt ihmettelen, miten olen ylipäätään päässyt aikoinaan edes AMK:hon Espoossa. Koulutukseni ei ole järkevä, eikä työllistävä. Olisi pitänyt opiskella paremmin lukiossa. Olen siis kuitenkin hakenut vaikka mihin koulutuksiin, myös sosiaalityö ja sosionomi, mutta tradenomi Espoo on ainoa, johon olen päässyt. Yksinkertaisesti en ole voinut hakea muualle kun pk-seudun kouluihin elämäntilanteestani johtuen.
Mietin vielä, että onko sosiaalityön opetus edes parasta Helsingissä vai onko mukana vain Helsinki-lisää. Muistan lukeneeni tai kuulleeni joskus jostain, että joku toinen yliopisto panostaa oikeasti enemmän sosiaalityöhön ja että Helsinki ei sosiaalityöstä oikein pidä ja siksi aloituspaikkojen määrä on niin pieni, vaikka enemmän tarvittaisiin.
Kaikki vanhemmat hakijat, tutustukaa maisterihaun mahdollisuuteen!
Alemmalla korkeakoulututkinnolla ja sosiaalityön avoimen yliopiston opinnoilla voi hakea. 2 vuoden maisterintutkinnon suorittaa helposti kaukaa käsin, koska gradu haukkaa ison osan opinnoista, ja sitä voi kirjoittaa missä vaan. Maakuntien yliopistot saattavat tarjota jopa graduseminaariryhmän Helsingissä.
Vierailija kirjoitti:
Varasijoilla olijat miten valmistaudutte pääsykokeeseen?
Lukemalla niin paljon, kuin jaksan. En ole kovin tyytyväinen tähänastiseen valmistautumiseeni, tavoite oli lukea paljon enemmän kuin olen nyt saanut luettua. Olisinkohan lukenut noin kymmenesti nyt jokaisen artikkelin, ja muistiinpanot oon kirjoittanut kolmesta (avantgardistit -artikkelista en ole jaksanut, se on niin pitkä). Nyt tavoitteena olisi saada luettua kaikki artikkelit + muistiinpanot vähintään kerran jokaisena koetta edeltävänä päivänä. Ei tämä lukumäärä kyllä tunnu ollenkaan riittävältä, stressaa aika paljon.
Kuinka monta kertaa (suunnilleen, ei varmaan kukaan ole jaksanut tarkasti laskea) te muut olette jaksaneet artikkelit lukea läpi? Eihän siitä määrästä toki voi päätellä, kuinka hyvin eri ihmiset ne sisäistävät, mutta olisi tosi kiinnostavaa tietää, kuinka paljon muut hakijat ovat lukeneet!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki vanhemmat hakijat, tutustukaa maisterihaun mahdollisuuteen!
Alemmalla korkeakoulututkinnolla ja sosiaalityön avoimen yliopiston opinnoilla voi hakea. 2 vuoden maisterintutkinnon suorittaa helposti kaukaa käsin, koska gradu haukkaa ison osan opinnoista, ja sitä voi kirjoittaa missä vaan. Maakuntien yliopistot saattavat tarjota jopa graduseminaariryhmän Helsingissä.
Itse teen juuri näin - luovutin tämän vuoden yhteishaun suhteen ja aion hakea maisterihaussa. 👍🏼Opiskelen tällä hetkellä ensimmäistä vuotta yliopistossa kasvatustieteitä, joten saattaa olla paljon helpompi väylä käydä sivuaineena sosiaalityön perusopinnot ja vielä erikseen aineopinnot.
Lukenut ehkä 10 kertaa läpi ja tehnyt muistikortteja käsitteistä, sekä harjoitusmonivalintoja🤷♂️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen se tähän keskusteluun aikaisemmin kirjoittanut jo vanhempi järkevästä tutkinnosta haaveileva tradenomi. Hienoa, jos joku on päässyt opiskelemaan, mutta kyllä minun on nyt entistä enemmän uskottava, että en enää hae mihinkään. Olen lukenut tätä ja muitakin tällä palstalla olleita opiskeluihin liittyviä keskusteluita ja opiskelemaan pääsy yhtään mihinkään Helsingistä puhumattakaan on entistä vaikeampaa,minulle mahdotonta. Nyt ihmettelen, miten olen ylipäätään päässyt aikoinaan edes AMK:hon Espoossa. Koulutukseni ei ole järkevä, eikä työllistävä. Olisi pitänyt opiskella paremmin lukiossa. Olen siis kuitenkin hakenut vaikka mihin koulutuksiin, myös sosiaalityö ja sosionomi, mutta tradenomi Espoo on ainoa, johon olen päässyt. Yksinkertaisesti en ole voinut hakea muualle kun pk-seudun kouluihin elämäntilanteestani johtuen.
Oletko mihin erikoistunut tradenomina?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekaan vaiheeseen ei ilmeisesti tarvi web kameraa, onko tokasta vaiheesta tietoa täytyy lähteä ostamaan jos tarvii 🤔
Vierailija kirjoitti:
Ekaan vaiheeseen ei ilmeisesti tarvi web kameraa, onko tokasta vaiheesta tietoa täytyy lähteä ostamaan jos tarvii 🤔
Ekaan ei, tokaan kyllä.
Kaikki halvat webbikamerat on myyty kaupoista loppuun jo 2 kk sitten.
Saisitko jostain läppärin lainaan? Niissä on kamera.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki vanhemmat hakijat, tutustukaa maisterihaun mahdollisuuteen!
Alemmalla korkeakoulututkinnolla ja sosiaalityön avoimen yliopiston opinnoilla voi hakea. 2 vuoden maisterintutkinnon suorittaa helposti kaukaa käsin, koska gradu haukkaa ison osan opinnoista, ja sitä voi kirjoittaa missä vaan. Maakuntien yliopistot saattavat tarjota jopa graduseminaariryhmän Helsingissä.
Tämä kannattaa muistaa, sillä maisteriohjelmia on useammalla paikkakunnallakin. Myös ainakin Porissa ja Kokkolassa noiden kandipaikkakuntien lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
En halua provoilla, mutta olen autottomana asunut yksin Etelä-Ruotsissakin. Ostin vain pöydän ja uuden sängyn mun Ruotsin kotiin siellä! Suomessa olen myös muuttanut esim. Kelan muuttoavustuksen turvin!
En minäkään, mutta useamman kerran olen myynyt tai lahjoittanut omaisuuteni ja matkannut uudelle paikkakunnalle reppu selässä. Sitten aloittanut taas nollasta. Ja tämä oli ennen sitä aikaa, kun kaiken sai Facebookista kerjäämällä. Nythän on tosi helppoa saada koko kämppä kalustettua lahjoituksilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sosiaalityötä pääsee lukemaan, jos on valmis muuttaan. Ei tuo Rollon 90 ja Kuopion 100 raja kyllä ole kovin hääppöinen, varsinkin, jos on ensikertalainen. Tampere ja Hesa vaatii sen LLEEE! MUUTTAKAA!
Eihän tuossa muuttamisessa muuten, mutta miten autoton henkilö muuttaa lappiin jostain tampereelta ilman apua?
No jos ei tällaista dilemmaa kykene ratkaisemaan, niin sitten ei kyllä sosiaalityöntekijän töistäkään voi mitenkään suoriutua. Ei pahalla, mutta töissä ratkaistaan sitten vähän isompia ja monimutkaisempiakin pulmia.
No mutta hei, jos täällä kerta on niin hyviä tulevia sosiaalintyöntekijöitä, jotka osaavat vaikeampiakin pulmia ratkaista, niin mites tuota ei voida ratkaista?
Mutta eiköhän tuonkin ongelman takana ole enemmänkin se lähteminen niin kauas turvaverkosta, ystävistä, perheestä ja tutusta turvallisesta.
Juuri olin tulossa samansuuntaista kommentoimaan, eli on tärkeää myös ymmärtää tuomitsematta taustoja ja eri lähtökohtia ongelmien takana. Itse olen sosiaalityöntekijänä huomannut, että muiden ongelmiin on paljon helpompi löytää loogisia ratkaisuja kun jää se henk.koht. tunnepuoli pois. Mutta ymmärrän myös jos asiakas ei omista syistään olekaan niin suostuvainen "itsestään selviin" ratkaisuihin. Pitää myös pohtia kuinka hlö pärjää tehtyjen suunnitelmien kanssa ja muistaa etteivät pelot ja huolet useinkaan näyttäydy mittasuhteissa, mikä ei tarkoita etteikö niistä voi selvitä silti.
Niinpä. Ja kun mietii täälläkin olevia kommentteja siitä, miten ihmiset ovat muuttaneet toiselle puolelle maailmaa, niin yleisemmin tuollaisissa tapauksissa heillä on myös varaa muuttaa toiselle puolelle maailmaa opiskelemaan. Tälläisillä ihmisillä on myös usein perhe/vanhemmat/ystävät auttamassa muutossa. Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa tai turvaverkkoa, joka auttaisi tälläisissä tilanteissa ja yksin muuttaminen yli 600km päähän voi olla todella pelottava, kun ei ole tietoa miten sinne saa omat henkilökohtaiset tavarat, miten löytää asunto ja käydä sitä vielä katsomassa, ja miten tähän kaikkeen riittää varat. Muuttofirma todennäköisesti maksaa yli 1000 euroa ja Kela ei välttämättä aina ole niin suostuvainen maksamaan muuttokuluja, paitsi sen 120 euron osuuden.
Jos oikeasti mietitään sitä, että millainen on hyvä sosiaalityöntekijä, niin kyllä pitäisi tajuta myös tuollaiset asiat, eikä vain todeta, että "onhan muutkin tehnyt ja kyennyt". Puhumattakaan, että aletaan arvostelemaan toisen kykyä olla sosiaalityöntekijä varsinkin, kun toisten ongelmia on aina huomattavasti helpompi ratkoa kuin omia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varasijoilla
olijat miten valmistaudutte pääsykokeeseen?Lukemalla niin paljon, kuin jaksan. En ole kovin tyytyväinen tähänastiseen valmistautumiseeni, tavoite oli lukea paljon enemmän kuin olen nyt saanut luettua. Olisinkohan lukenut noin kymmenesti nyt jokaisen artikkelin, ja muistiinpanot oon kirjoittanut kolmesta (avantgardistit -artikkelista en ole jaksanut, se on niin pitkä). Nyt tavoitteena olisi saada luettua kaikki artikkelit + muistiinpanot vähintään kerran jokaisena koetta edeltävänä päivänä. Ei tämä lukumäärä kyllä tunnu ollenkaan riittävältä, stressaa aika paljon.
Kuinka monta kertaa (suunnilleen, ei varmaan kukaan ole jaksanut tarkasti laskea) te muut olette jaksaneet artikkelit lukea läpi? Eihän siitä määrästä toki voi päätellä, kuinka hyvin eri ihmiset ne sisäistävät, mutta olisi tosi kiinnostavaa tietää, kuinka paljon muut hakijat ovat lukeneet!
Tein ite aikatavotteen, että kuinka monta tuntia kunakin päivänä pitää saada luettua, koska muuten alan selamaan puhelinta ym muuta, jos tälläista ei ole 😂. Tän viikon mennessä mulla tulee 100h lukutavote noin täyteen, mutta silti tuntuu, että ei riitä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen se tähän keskusteluun aikaisemmin kirjoittanut jo vanhempi järkevästä tutkinnosta haaveileva tradenomi. Hienoa, jos joku on päässyt opiskelemaan, mutta kyllä minun on nyt entistä enemmän uskottava, että en enää hae mihinkään. Olen lukenut tätä ja muitakin tällä palstalla olleita opiskeluihin liittyviä keskusteluita ja opiskelemaan pääsy yhtään mihinkään Helsingistä puhumattakaan on entistä vaikeampaa,minulle mahdotonta. Nyt ihmettelen, miten olen ylipäätään päässyt aikoinaan edes AMK:hon Espoossa. Koulutukseni ei ole järkevä, eikä työllistävä. Olisi pitänyt opiskella paremmin lukiossa. Olen siis kuitenkin hakenut vaikka mihin koulutuksiin, myös sosiaalityö ja sosionomi, mutta tradenomi Espoo on ainoa, johon olen päässyt. Yksinkertaisesti en ole voinut hakea muualle kun pk-seudun kouluihin elämäntilanteestani johtuen.
Oletko mihin erikoistunut tradenomina?
Olen siis liiketalouden tradenomi. En kuitenkaan ole varsinaisesti erikoistunut mihinkään. Otin ei pakollisiin opintoihin vain kiinnostavia opintojaksoja. Opinnäytetyö ja harjoittelu liittyivät molemmat eri tavoilla liiketalouden vastuullisuuteen. Ei minua varsinainen busineksen tekeminen kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekaan vaiheeseen ei ilmeisesti tarvi web kameraa, onko tokasta vaiheesta tietoa täytyy lähteä ostamaan jos tarvii 🤔
Ekaan ei, tokaan kyllä.
Kaikki halvat webbikamerat on myyty kaupoista loppuun jo 2 kk sitten.
Saisitko jostain läppärin lainaan? Niissä on kamera.
Onko toinen vaihe myös siis etänä? Itse sain vain sähköpostin missä ilmoitettiin päivämäärä mutta ei ollu mitään siitä että onko etänä vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua provoilla, mutta olen autottomana asunut yksin Etelä-Ruotsissakin. Ostin vain pöydän ja uuden sängyn mun Ruotsin kotiin siellä! Suomessa olen myös muuttanut esim. Kelan muuttoavustuksen turvin!
En minäkään, mutta useamman kerran olen myynyt tai lahjoittanut omaisuuteni ja matkannut uudelle paikkakunnalle reppu selässä. Sitten aloittanut taas nollasta. Ja tämä oli ennen sitä aikaa, kun kaiken sai Facebookista kerjäämällä. Nythän on tosi helppoa saada koko kämppä kalustettua lahjoituksilla.
Siksi, koska sinä olet saanut jonkun tehtyä noin helposti ei tarkoita, ettäkö kaikkille se olisi yhtä helppoa tai mahdollista vain lähteä reppuselässä johonkin paikkakunnalle. Kaikki eivät ole niinkuin sinä ja tämä korostuu sosiaalityössä. Asiakkaita on erilaisia ja heidän ongelmia ja niiden takana olevia pelkoja ja turvattomuuden tunnetta pitää oppia tulkitsemaan.
Et tule auttamaan yhtään asiakasta sanomalla heille, että "teinhän minäkin näin, joten sunkin on nyt kyettävä siihen".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen se tähän keskusteluun aikaisemmin kirjoittanut jo vanhempi järkevästä tutkinnosta haaveileva tradenomi. Hienoa, jos joku on päässyt opiskelemaan, mutta kyllä minun on nyt entistä enemmän uskottava, että en enää hae mihinkään. Olen lukenut tätä ja muitakin tällä palstalla olleita opiskeluihin liittyviä keskusteluita ja opiskelemaan pääsy yhtään mihinkään Helsingistä puhumattakaan on entistä vaikeampaa,minulle mahdotonta. Nyt ihmettelen, miten olen ylipäätään päässyt aikoinaan edes AMK:hon Espoossa. Koulutukseni ei ole järkevä, eikä työllistävä. Olisi pitänyt opiskella paremmin lukiossa. Olen siis kuitenkin hakenut vaikka mihin koulutuksiin, myös sosiaalityö ja sosionomi, mutta tradenomi Espoo on ainoa, johon olen päässyt. Yksinkertaisesti en ole voinut hakea muualle kun pk-seudun kouluihin elämäntilanteestani johtuen.
Oletko mihin erikoistunut tradenomina?
Olen siis liiketalouden tradenomi. En kuitenkaan ole varsinaisesti erikoistunut mihinkään. Otin ei pakollisiin opintoihin vain kiinnostavia opintojaksoja. Opinnäytetyö ja harjoittelu liittyivät molemmat eri tavoilla liiketalouden vastuullisuuteen. Ei minua varsinainen busineksen tekeminen kiinnosta.
Silloin kun suoritin avoimen opintoja opinnot olivat selkeinä helposti suoritettavina perus ja aineopintokokonaisuuksina. Perusopinnot saattoi helposti suorittaa yhden kesän (noin toukokuusta syyskuuhun, heinäkuussa ei edes ollut paljoa opetusta) aikana. Tuolloin myös sosiaalityön perusopinnot olivat tuolla tavalla tarjolla. Harmittaa kun en tuolloin niitä suorittanut, mutta ei se kylläkään silloin sillä tavalla kiinnostanutkaan. Olen siis suorittanut vain sosiaalityön johdantokurssin osana sosiaalipolitiikkaa, enkä ollut edes tyytyväinen saamaani arvosanaan. Kurssi oli toki kiinnostava, mutta ongelma oli se, että yksi kolmesta tenttikirjasta oli täyttä sanahelinää, josta en saanut mitään tolkkua. Kaksi muuta kirjaa ymmärsin kyllä ja vastasin ihan hyvin näistä olleisiin esseisiin, mutta kurssin opettaja vaati, että jokaisesta kirjasta olleisiin esseisiin piti vastata riittävän hyvin. Tentin yhteispisteet eivät siis riittäneet hyvään arvosanaan. Niin, ja silloin kun hain sosiaalityöhön pisteeni olisivat riittäneet Rovaniemelle, jos olisin sinne hakenut.
Ketju on lukittu.
Alue: Arkisto
Juuri olin tulossa samansuuntaista kommentoimaan, eli on tärkeää myös ymmärtää tuomitsematta taustoja ja eri lähtökohtia ongelmien takana. Itse olen sosiaalityöntekijänä huomannut, että muiden ongelmiin on paljon helpompi löytää loogisia ratkaisuja kun jää se henk.koht. tunnepuoli pois. Mutta ymmärrän myös jos asiakas ei omista syistään olekaan niin suostuvainen "itsestään selviin" ratkaisuihin. Pitää myös pohtia kuinka hlö pärjää tehtyjen suunnitelmien kanssa ja muistaa etteivät pelot ja huolet useinkaan näyttäydy mittasuhteissa, mikä ei tarkoita etteikö niistä voi selvitä silti.