Sosiaalityö pääsykokeet 2020
Onkos täällä ketään, joka on hakemassa sosiaalityötä opiskelemaan tai ketään joka opiskelee alaa paraikaa, tai jo valmistunut? Kaipailisin kokemuksia ja vinkkejä pääsykokeisiin. Vielä ei ole materiaaleja julkaistu (tulee vasta 30.4.), mutta olisiko jotain mitä voisi jo nyt alkaa preppailemaan?
Tämä on mulle ensimmäinen hakukerta ja haluaisin niin kovasti päästä sisään. Haen itse tampereelle, jyväskylään, kuopioon sekä turkuun. Monessa paikassa lukee, että lappiin kaikista helpoin päästä, mutta en itse ole ehkä valmis sinne muuttamaan...
Tässä ketjussa voitais tosiaan jaella vinkkejä, kokemuksia, tsemppejä sekä kaikkea maan ja taivaan väliltä liittyen tuleviin pääsykokeisiin.
Kommentit (2052)
Vierailija kirjoitti:
Minulla on jotenkin ikävä tunne, että sosiaalityön todistusvalintoja pantataan ihan viimeiseen asti ja ne tulevat vasta ylihuomenna. Noissa sosiaalityön hakukohteissa ei näy opintopolussa edes sitä ”lisätiedot”-kohtaa vielä. Toisen alan hakukohteisiini se ilmestyi päivää ennen kuin todistusvalinnat julkaistiin. Mutta toivottavasti olen väärässä ja ne tulisivat jo tänään! Epätietoisuus on niin turhauttavaa. Kauhean vaikeaa keskittyä pääsykokeeseen lukemiseen, kun koko ajan pitää käydä tarkistamassa, joko todistusvalinnat olisivat tulleet. Muutenkin iskenyt pieni paniikki noiden artikkelien kanssa, kun kokeeseen on enää viikko ja tuntuu, etten osaa noita yhtään.
Millaset todistuspisteet sulla on? :)
Haluan jakaa tämän tänne kevennykseksi, en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa 😂 Olen onnistunut laittamaan pääsykoekieleksi itselleni ruotsin, vaikka tarkastin lomakkeen 2x ennen lähetystä. Otin yhteyttä Opintopolkuun, sillä ajattelin tuon johtuvan jostain virheestä/bugista. Vastauksena sain, että kielivalinta on sitova eikä sitä saa enää vaihdettua.
Olen lukenut ruotsia viimeksi 12v sitten.. Ensi vuonna sitten paremmalla yrityksellä. Ajattelin silti tuurilla yrittää tehdä tuon kokeen ruotsiksi. Tulee olemaan mielenkiintoista. 😂
Miettikää vielä, haluatteko alalle oikeasti. Kuntasosiaalityö ei anna toteuttaa useinkaan sosiaalityön arvoja. Opiskeluiden ideaalimaailma on todella kaukana todellisuudesta.
Opiskeluissa lähdetään siitä, kuinka ihmistä voidaan auttaa.
Töissä siitä negaatiosta, että pykälällä se ja se tai sitten tuo ei ainakaan myönnetä (harkinnanvaraista etuutta esim, muita tukia). Tai ainakin kun itse myönsin niin esimies istui kirstun päällä kuin roopeankka. Missä virkamiehen oma harkinta?
Vaihdoin alaa.
pääsin oulun logopediaan, odottaa ylempää prioriteettia rollon sossua
oulun logopediaan pääsi noin EEEEM-papereilla
Vierailija kirjoitti:
pääsin oulun logopediaan, odottaa ylempää prioriteettia rollon sossua
oulun logopediaan pääsi noin EEEEM-papereilla
Aivan varmasti pääset myös sinne Rovaniemelle sossuksi, paljon onnea! :)
Itselläni on myös logopedia toisena hakukohteena, mutta en ollut todistusvalinnassa lähelläkään sisäänpääsyä. Varasijanumero oli joku 135 (ei-ensikertalaisten kiintiö). Mulla on äidinkieli & englanti L ja filosofia & ET E, mutta matikka puuttuu, niin ei tietysti toivoakaan päästä todistuksella mihinkään.
Moikka!!
Kuinka korkeat rajat sosiaalityölle on yleensä ollut, sanokaa suoraan onko mitään mahollisuuksia päästä kun todistuspisteitä 108 :Dd
help kirjoitti:
Moikka!!
Kuinka korkeat rajat sosiaalityölle on yleensä ollut, sanokaa suoraan onko mitään mahollisuuksia päästä kun todistuspisteitä 108 :Dd
Todistusvalinta on nyt ekaa kertaa käytössä, joten ei ole mitään aiempia pisterajoja :)
Mitä mieltä olette tästä todistus- ja koepistejonosta?
Ymmärrän hyvän lukiotodistuksen painotuksen yliopistoon mentäessä akateemisten taitojen vuoksi ja näin oletuksen pärjäävän yliopistossa. Kannustan kaikkia niitä nuoria panostamaan ylioppilastodistukseen, jotta pääsee jatko-opiskelemaan, jos vain tietää mitä oikeasti haluaa tulevaisuudessa tehdä! Siitä näkökulmasta muutos on kannattava sisäänpääsyssä ja haluan onnitella kaikkia kovasta työstä kirjoitusten suhteen, joka nyt avaa opiskelupaikan! :)
Näin nuorison kanssa työskentelevänä, välillä kauhistuttaa, miten paljon nuorille luodaan jo yläasteiässä paineita omasta tulevaisuudesta mistä pitäisi jo tietää. Kuten ylempänäkin kommentoitiin vaihtaneen alaa kun opiskelu ei vastaakkaan todellisuutta, tuottaa se enemmän hallaa yhteiskunnalle ja alalle työskenteleville työmäärän takia. Toki tämäkin on moniselitteisempi asia.
Osa nuorista (kenen kanssa työskentelen, ovat kertoneet) hakevat paniikissa johonkin, mikä ehkä kiinnostaa ja saattaa olla se oma ala. Ymmärrän toki ylioppilaiden ja nuorten tukemista jatko-opiskeluihin etteivät tipu yhteiskunnan pyörästä, mutta entä oikeasti alalle haluvat ja pätevät, jotka eivät vaikka ole lukiota ikinä käyneet? Yksi tuttuni joutui esimerkiksi hakemaan kaksi ja puoli vuotta kiintiöiden takia (sosionomiksi), vaikka nyt kahdeksan vuotta lastensuojelutyöstä kokemusta takana.
Täysin en tiedä mitä aineita ylioppilastodistuksessa painotetaan, jotta pääsee lukeman sosiaalityötä, mutta tuntuu hassulta ja epätasa-arvoiselta luokittelulta, että esimerkiksi (käsitykseni mukaan) matematiikalla saa hyviä pisteitä, kun osa lukee pääsykokeisiin alan materiaalia.
Ehkä haluaisin vain kuulla muiden mielipiteitä tästä ylioppilastodistuksen tuomasta muutoksesta niitä kohtaan ketkä hakevat kokeen kautta. :)
kielissä pitää olla lahjakas. Kaikilta ei onnistu hyvä arvosana vaikka olisi opiskellut. Epäreilua on painottaa lukion päättötodistusta. Luokkayhteiskuntameno. Työllistäviin sotealan työpaikkoihin vielä. Kannatan pääsykoetta ja tasa-arvoa kaikille luokkataustasta riippumatta.
Mielipiteitä koe- ja todistusvalintajonosta kirjoitti:
Mitä mieltä olette tästä todistus- ja koepistejonosta?
Ymmärrän hyvän lukiotodistuksen painotuksen yliopistoon mentäessä akateemisten taitojen vuoksi ja näin oletuksen pärjäävän yliopistossa. Kannustan kaikkia niitä nuoria panostamaan ylioppilastodistukseen, jotta pääsee jatko-opiskelemaan, jos vain tietää mitä oikeasti haluaa tulevaisuudessa tehdä! Siitä näkökulmasta muutos on kannattava sisäänpääsyssä ja haluan onnitella kaikkia kovasta työstä kirjoitusten suhteen, joka nyt avaa opiskelupaikan! :)
Näin nuorison kanssa työskentelevänä, välillä kauhistuttaa, miten paljon nuorille luodaan jo yläasteiässä paineita omasta tulevaisuudesta mistä pitäisi jo tietää. Kuten ylempänäkin kommentoitiin vaihtaneen alaa kun opiskelu ei vastaakkaan todellisuutta, tuottaa se enemmän hallaa yhteiskunnalle ja alalle työskenteleville työmäärän takia. Toki tämäkin on moniselitteisempi asia.
Osa nuorista (kenen kanssa työskentelen, ovat kertoneet) hakevat paniikissa johonkin, mikä ehkä kiinnostaa ja saattaa olla se oma ala. Ymmärrän toki ylioppilaiden ja nuorten tukemista jatko-opiskeluihin etteivät tipu yhteiskunnan pyörästä, mutta entä oikeasti alalle haluvat ja pätevät, jotka eivät vaikka ole lukiota ikinä käyneet? Yksi tuttuni joutui esimerkiksi hakemaan kaksi ja puoli vuotta kiintiöiden takia (sosionomiksi), vaikka nyt kahdeksan vuotta lastensuojelutyöstä kokemusta takana.
Täysin en tiedä mitä aineita ylioppilastodistuksessa painotetaan, jotta pääsee lukeman sosiaalityötä, mutta tuntuu hassulta ja epätasa-arvoiselta luokittelulta, että esimerkiksi (käsitykseni mukaan) matematiikalla saa hyviä pisteitä, kun osa lukee pääsykokeisiin alan materiaalia.
Ehkä haluaisin vain kuulla muiden mielipiteitä tästä ylioppilastodistuksen tuomasta muutoksesta niitä kohtaan ketkä hakevat kokeen kautta. :)
Epäreilua on todellakin heille, jotka eivät välttämättä tiedä mitä haluavat opiskella, mutta samaan aikaan eikö se ole juuri hyvä vähentää sitä, että koulut täyttyvät opiskelijoilla, jotka menevät kouluun hyvin vuoksi?
Mielestäni tämä uudistuksen kanssa voisi kaikkiin kouluihin lisätä ammattipsykologien käyttöä tai ylipäätänsä opiskelijoita, jotka eivät tiedä mitä haluavat tehdä tulisi ohjata heidän suuntaan. Myös vanhempien on hyvä seurata lapsien toimintaa ja vaikka tutustuttaa heitä eri aloihin.
Lopppujen lopuksi niiden määrä, jotka eivät tiedä mitä haluavat tehdä ja jotka jäävät tämän systeemin jalkoihin on kuitenkin huomattavasti pienenpi, kuin niiden määrä, jotka tästä systeemistä hyötyvät. Koskaan ei tule olemaan systeemiä, mikä olisi 100% reilu kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Mielipiteitä koe- ja todistusvalintajonosta kirjoitti:
Mitä mieltä olette tästä todistus- ja koepistejonosta?
Ymmärrän hyvän lukiotodistuksen painotuksen yliopistoon mentäessä akateemisten taitojen vuoksi ja näin oletuksen pärjäävän yliopistossa. Kannustan kaikkia niitä nuoria panostamaan ylioppilastodistukseen, jotta pääsee jatko-opiskelemaan, jos vain tietää mitä oikeasti haluaa tulevaisuudessa tehdä! Siitä näkökulmasta muutos on kannattava sisäänpääsyssä ja haluan onnitella kaikkia kovasta työstä kirjoitusten suhteen, joka nyt avaa opiskelupaikan! :)
Näin nuorison kanssa työskentelevänä, välillä kauhistuttaa, miten paljon nuorille luodaan jo yläasteiässä paineita omasta tulevaisuudesta mistä pitäisi jo tietää. Kuten ylempänäkin kommentoitiin vaihtaneen alaa kun opiskelu ei vastaakkaan todellisuutta, tuottaa se enemmän hallaa yhteiskunnalle ja alalle työskenteleville työmäärän takia. Toki tämäkin on moniselitteisempi asia.
Osa nuorista (kenen kanssa työskentelen, ovat kertoneet) hakevat paniikissa johonkin, mikä ehkä kiinnostaa ja saattaa olla se oma ala. Ymmärrän toki ylioppilaiden ja nuorten tukemista jatko-opiskeluihin etteivät tipu yhteiskunnan pyörästä, mutta entä oikeasti alalle haluvat ja pätevät, jotka eivät vaikka ole lukiota ikinä käyneet? Yksi tuttuni joutui esimerkiksi hakemaan kaksi ja puoli vuotta kiintiöiden takia (sosionomiksi), vaikka nyt kahdeksan vuotta lastensuojelutyöstä kokemusta takana.
Täysin en tiedä mitä aineita ylioppilastodistuksessa painotetaan, jotta pääsee lukeman sosiaalityötä, mutta tuntuu hassulta ja epätasa-arvoiselta luokittelulta, että esimerkiksi (käsitykseni mukaan) matematiikalla saa hyviä pisteitä, kun osa lukee pääsykokeisiin alan materiaalia.
Ehkä haluaisin vain kuulla muiden mielipiteitä tästä ylioppilastodistuksen tuomasta muutoksesta niitä kohtaan ketkä hakevat kokeen kautta. :)
Epäreilua on todellakin heille, jotka eivät välttämättä tiedä mitä haluavat opiskella, mutta samaan aikaan eikö se ole juuri hyvä vähentää sitä, että koulut täyttyvät opiskelijoilla, jotka menevät kouluun hyvin vuoksi?
Mielestäni tämä uudistuksen kanssa voisi kaikkiin kouluihin lisätä ammattipsykologien käyttöä tai ylipäätänsä opiskelijoita, jotka eivät tiedä mitä haluavat tehdä tulisi ohjata heidän suuntaan. Myös vanhempien on hyvä seurata lapsien toimintaa ja vaikka tutustuttaa heitä eri aloihin.
Lopppujen lopuksi niiden määrä, jotka eivät tiedä mitä haluavat tehdä ja jotka jäävät tämän systeemin jalkoihin on kuitenkin huomattavasti pienenpi, kuin niiden määrä, jotka tästä systeemistä hyötyvät. Koskaan ei tule olemaan systeemiä, mikä olisi 100% reilu kaikille.
Piti kirjoittaa "huvin vuoksi". Äh, päntännyt koko päivän noita etäjuttuja, että aivot menee jo sekasin.
Vierailija kirjoitti:
kielissä pitää olla lahjakas. Kaikilta ei onnistu hyvä arvosana vaikka olisi opiskellut. Epäreilua on painottaa lukion päättötodistusta. Luokkayhteiskuntameno. Työllistäviin sotealan työpaikkoihin vielä. Kannatan pääsykoetta ja tasa-arvoa kaikille luokkataustasta riippumatta.
Kyllä onnistuu kaikille opiskelu. Ja jos ei oikeasti onnistu, niin kannattaako silloin pyrkiä alalle, joka on todella haluttu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kielissä pitää olla lahjakas. Kaikilta ei onnistu hyvä arvosana vaikka olisi opiskellut. Epäreilua on painottaa lukion päättötodistusta. Luokkayhteiskuntameno. Työllistäviin sotealan työpaikkoihin vielä. Kannatan pääsykoetta ja tasa-arvoa kaikille luokkataustasta riippumatta.
Kyllä onnistuu kaikille opiskelu. Ja jos ei oikeasti onnistu, niin kannattaako silloin pyrkiä alalle, joka on todella haluttu?
Ei onnistu. Kaikki eivät pysty saamaa lukiosta E:n papereita.
Jos kyky ottaa toiset ihmiset yksilöinä huomioon on tuota tasoa, kannattaako hakea lukemaan sosiaalityötä? Kuinka kestäisit töissä asiakkaidesi kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kielissä pitää olla lahjakas. Kaikilta ei onnistu hyvä arvosana vaikka olisi opiskellut. Epäreilua on painottaa lukion päättötodistusta. Luokkayhteiskuntameno. Työllistäviin sotealan työpaikkoihin vielä. Kannatan pääsykoetta ja tasa-arvoa kaikille luokkataustasta riippumatta.
Kyllä onnistuu kaikille opiskelu. Ja jos ei oikeasti onnistu, niin kannattaako silloin pyrkiä alalle, joka on todella haluttu?
Ei onnistu. Kaikki eivät pysty saamaa lukiosta E:n papereita.
Jos kyky ottaa toiset ihmiset yksilöinä huomioon on tuota tasoa, kannattaako hakea lukemaan sosiaalityötä? Kuinka kestäisit töissä asiakkaidesi kanssa?
Tarkoitat siis, että ihmisiä pitäisi katsoa niin negatiivisesti, etteivät he koskaan voi muuttua tai esimerkiksi opiskella parempaa arvosanaa?
Voisin copypastettaa sinulle oman tekstisi.
Tuolta näkee onko tullut
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tulosten-julkaisu-p…