Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Tiukka eristys on mahdottomuus, ihmisen mielenterveys ei kestä jos ei saa tehdä mitään hauskaa"
23.03.2020 |
Pakko avautua tästä. Meillä on ollut tämä kehotus fyysiseen eristäytymiseen nyt käytössä muutaman päivän. Nyt jo alkaa näkyä somessa kiihtyvällä tahdilla kommentteja, että tämä ei voi jatkua, ravintoloita ei saa laittaa kiinni, kaikkea kokoontumista ei saa kieltää, koska "ihmiset eivät kestä jos ihan kaikki on kiellettyä". Että pitäisi löytää joku keskitie viruksen rajoittamattoman leviämisen ja kunnollisen karanteenin väliltä, vaikka nyt siitä tuleekin sitten enemmmän kuolonuhreja ja pysyvästi keuhkovammaisia potilaita.
Mitä ihmettä? Tätä on siis todellakin kestänyt vasta muutaman päivän. Kukaan ei ole estänyt kävelemästä vapaasti missä vaan ulkona kauniissa auringonpaisteessa. Kukaan ei estä soittamasta musiikkia kotona, tai laulamasta tai musisoimasta itse. Netti toimii. Ruokaa saa kaupasta. Viinaa saa Alkosta. Mikään ei ole loppu. Televisiosta tulee viihdeohjelmia, radio toimii. Kaupasta saa piirustuspaperia ja kyniä. Sieltä saa kankaita, sieltä saa lankaa. Sieltä saa vaikka sähkötarvikkeita joista voi kotona askarrella. Näitä kaikkia saa myös nettikaupasta, ei tarvitse edes mennä kauppaan. Kaikkien ystävien ja sukulaisten kanssa voi pitää yhteyttä videopuheluiden avulla ilman mitään minuuttimaksua, niin paljon kuin sielu sietää. Netti on täynnä toinen toistaan helpompia ja herkullisempia reseptejä ja ohjevideoita, joiden avulla täysi poropeukalokin saa aikaiseksi hyvää ruokaa. Kaupungeissa iso osa ravintoloista tarjoaa annosten kotiinkuljetusta.
SILTI osa on sitä mieltä, että elämä on nyt niin lohduttoman kurjaa, että muutama (tai sata tai tuhat) mummo saisi kernaasti kuolla siitä hyvästä, että pääsee "tuulettamaan päätä" baariin tai leffaan.
Mitenköhän hemmetissä tällaiset ihmiset olisivat pärjänneet jos olisivat eläneet pari-kolme sukupolvea aikaisemmin? 1800-luvun maalaisnainen ei käynyt kaupungissa ehkä kuin kerran elämässään. Isäntäkin kävi siellä ehkä 1-2 kertaa vuodessa markkinoilla hakemassa hevoskuorman silakkaa, suolaa ja ruista ja viemässä jotain villaa ja voita. Loppu aika tehtiin kovaa fyysistä työtä, kaikki 8 lasta olivat todellakin kotikoulussa paitsi sitä paria kuukautta, kun kiertokoulu sattui olemaan kylässä. Lapsia kuoli sairauksiin ja onnettomuuksiin ja tehdessä raskaita töitä. Pojat vietiin silloin tällöin sotaan, eivätkä useinkaan tulleet takaisin.
Ainoa "viihde" oli kirkossa käyminen sunnuntaina saarnaa kuuntelemassa, mutta sinnekin pääsy oli vähän luksusta eikä talvella tai peltotyöaikaan välttämättä mahdollista. Jos kotona jotain viihdettä oli, niin ehkä Katekismus kaikilla yhteisenä ja muuten laulaminen. Ruoka oli joka päivä samaa suolasilakkaa, reikäleipää, palanpainikkeeksi perunaa, kaalia tai lanttua. Voi myytiin, ei syöty itse. Tämä tehtiin, että pärjättäisiin ja lapsilla olisi edes hieman paremmat eväät ja helpompi elämä.
Nyt sitten näiden ihmisten lapsenlapsenlapset haluavat kriisitilanteessakin syödä sushiannoksensa sisällä ravintolassa ja nauttia oluensa aidossa pubimiljöössä. Ja tämä on sellainen perustarve, että mielenterveys ei kestä ilman edes hetkeä.
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Nykysukupolvet on tottuneet liian hyvään ja liian pitkään. Siinä määrin, että tietyistä huveista on tullut ihmisen perustarpeisiin rinnastettavia asioita, joita ilman ei pärjää. Tähän se huvielintaso johtaa, että pärjäämisen kanssa on ongelmia jo nyt, vaikkei ole kuin pienet rajoitukset vasta päällä. Miettikääpä sitä ulkonaliikkumiskieltoa, joka tulee aivan varmasti suomessakin käyttöön, ellei ihmiset nyt noudata rajoituksia. Sitten voisi kysyä vanhan kysymyksen, että mites sitten suu pannaan? Kannattaisko nyt ihmisten uskoa ja noudattaa rajoituksia.
Voin kuvitella, että jollekin imelän trendikkäälle yltiösosiaaliselle puheripuli-sähköjänikselle tämä on varmaan melkoinen koettelemus :D Oppia ikä kaikki.
Ja ei, en ole vanhus, vaan kolmekymppinen.
Mä olen eri mieltä.
T. Melkein viiskymppinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eristäytyminen ei ole kaikille ongelma. Minä teen sitä ilman koronaakin. Kuitenkin hauskaa tarvitsee mielestäni jokainen. Se on ihan pirun peppu sieltä että aikuiset ihmiset ei saa ottaa hupia laillisesti yhdestä kasvista. Siitä on kansalaisaloite jonka en usko menevän läpi. Oikeasti uskomatonta että niin vähähaittainen on laitonta ja itseen kohdistuva teko käyttö on mukamas rikos. Onneksi ainakin vielä itseään saa sentään kosketella miten itse haluaa.
Muuten olen sama mieltä, mutta aika kaukaa haettu vertaus.
Vertaus on kaukaa haettu. Kaikki varmaan kestävät tämän 13.4 saakka, mutta siitä olen samaa mieltä näiden valittajien kanssa, että useita kuukausia (puolesta vuodesta puhumattakaan) ei tätä voida pitää yllä.
Minua ahdistaa tämä epävarmuus siitä että ei tiedä kauanko tämä kestää. Ja tuleeko vielä tiukempia rajoituksia? En yleensäkään käy ravintoloissa usein tai ulkona, mutta haluaisin viedä normaalisti lapsen päiväkotiin leikkimään kavereiden kanssa ja käydä töissä. Nyt tunnen syyllisyyttä jos näin teen, tai jos käyn kaupassa joka toinen päivä enkä hamstraa ihan hulluna. Tänään meinasin romahtaa siitä kun kaupassa ei ollut enää yhtään jauhelihaa. Ahdistus siitä, että jäisin 2-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan jumiin kotiin on sietämätön. Ja samaan aikaan jotkut urpot teinilaumat yskii tahallaan vanhuksia päin. Varmaan haluavat ulkonaliikkumiskiellon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä vitsaus on osaltaan myös hyvä asia. Ehkä ihmiset keskittyy välillä oikeisiin ongelmiin eikä siitä kuinka paljon somessa tykätään persekuvista, saako pihviravintolasta vegaaniruokaa tai joutuuko odottamaan jotain lentoa neljä tuntia. Eikä ihan kaikesta ehkä tarvitse soittaa iltapaskalehtiin.
Tuskinpa kenellekääm ongelma on se, ettei pääse käymään kaljalla tai ettei pääse syömään lounasta ravintolaan.
Vaan se, ettei pääse ulos! Totaalinen ulkonaliikkumiskielto todellakin tulee hajottamaan ihmisten päät.
Huvittavinta on, että perheelliset ihmiset vinkuvat meistä, jotka ovat ulkonaliikkumiskieltoa vastaan. Katsotaan sitten viikon jälkeen, kun lapset eikä vanhemmatkaan saa poistua kodistaan, vaan kaikki ovat yhdessä sisätiloissa.. Veikkaan, että mieli muuttuu hyvinkin nopeasti.
Toivon, että hallitus laittaa pubit yms kiinni, mutta antaa ihmisten käydä ulkona lenkkeilemässä. Rajoittaa porukan määrää max viiteen ja vahtii, ettei ulkona liikuta isolla porukalla. Totaalinen ulkonaliikkumiskielto tulee olemaan suurempi ongelma kuin itse korona.
Taidankin lähteä tästä lähimetsään lenkille nauttimaan auringosta, kun vielä voin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täältä minusta on tuntunut. Olen oppimisvaikeuksilla varustautunut 30v nuori nainen joka ei pärjää missään kun tämä maailma on liian vaikea. Sen lisäksi kun elää hyvin pienillä rahoilla niin ei mihinkään mee. Yhyy itkettääkö teitä kun elämä pysähtyy viikoksi? Koittakaa 10v olla eristäytyneinä..
Kyllähän tämä kestää sen pääsiäisen, 13.4. Siihen on kolme viikkoa, kuvittelitteko te, että silloin on kevättuulet puhaltaneet koronan vaikkapa Venäjälle? Kouluun mennään isommin vasta syksyllä, ja kaikki huvit alkavat pyöriä kunnolla vasta loppukesällä. Katsokaa vaikkapa Wuhania. Vasta nyt, n. kolmen kuukauden karanteenin jälkeen siellä aletaan pikkuhiljaa palautua kohti normaalia. Ei vielä täysillä, mutta pikkuhiljaa. Meillä ollaan sillä tahdilla heinä-elokuussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10 korjaa, siis jatkunee 13.4 jälkeen .
ekstrovertin ongelmia, voi kyynel
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Metsäläissuomalaiset on jo unohtaneet yksinkertaisemmat ajat. Ei koko ajan tarvitse juosta missään menoissa tai ravintoloissa, istu parvekkeella ja ota sitä raitista ilmaa kotona ollessa, käy kävelyllä kun se on vielä sallittu. Etänäkin voi harrastaa ihan mitä vaan kotisohvalta. Tilanne ei ole kestänyt vielä edes kovin pitkään ja ihmisillä alkaa pää levitä, jonkinlaista asennemuutosta tarvitsisi.
En tajua. Miksei kotona voi tehdä mitään hauskaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on tylsää, katso, mitä netistä löytyy. Esim. kansalais- ja työväenopistoilla on etäkursseja, joille voi osallistua karanteenissakin.
Todellakin on pullamössökansaa jos ahdistutaan ja vingutaan tällaisesta.
Miettikääpä niitä yksinäisiä vanhuksia kotonaan puhumattakaan jossain palvelutaloissa kun makaavat vuodepotilaana. Elävät oikeasti eristyksissä kaikesta vuodesta toiseen ja pidetään väkisin hengissä.
Miten ennen pärjättiin? Ei ollut tällaisia palveluja ja ihmiset pärjäsi kun oli pakko. Hirveää marinaa. Meillä on asiat hyvin, mutta ihmiset eivät sitä ymmärrä kun on niin kurjaa jos ei saa mennä kahvilaan tai ravintolaan ja on nyt niin kamalaa kun ei tiedä koska loppuu. Mitä jos kerrankin elettäisiin hetkessä ja oltaisiin onnellisia siitä mitä on eikä aina vaan hamuta lisää ja lisää. Ilmankos täällä ihmiset voivat huonosti kun mitään vastoinkäymisiä ei kestetä.
Eihän tämä kivaa varmasti ole, mutta ei se kitinä ja marina auta ketään. Kertoo vaan arvomaailmasta jos elämä on todella menossa viemäristä alas jos ei saa nyt tehdä poikkeuksellisesti ihan mitä huvittaa.
Huvittavaa että jotkut ovat hajoamispisteessä jo viikon jälkeen kun oma elämäni on ollut tällaista jo 13 vuotta. En poistu kotoa kuin töihin, kauppaan ja terapiaan. Sos elämää ei ole, en ulkoile enkä harrasta mitään. Tervetuloa minun normaaliin elämääni!
Vierailija kirjoitti:
En tajua. Miksei kotona voi tehdä mitään hauskaa?
Tämä. Internetistä löytyy kirjaimellisesti määrättömästi viihdettä, se on suurempi riski monen mielenterveydelle.
Ihmisten pitäisi nyt pystyä menemään sinne epämukavuusalueelle, josta viime vuosina on puhuttu niin kovasti.
Alue: Aihe vapaa
Nykysukupolvet on tottuneet liian hyvään ja liian pitkään. Siinä määrin, että tietyistä huveista on tullut ihmisen perustarpeisiin rinnastettavia asioita, joita ilman ei pärjää. Tähän se huvielintaso johtaa, että pärjäämisen kanssa on ongelmia jo nyt, vaikkei ole kuin pienet rajoitukset vasta päällä. Miettikääpä sitä ulkonaliikkumiskieltoa, joka tulee aivan varmasti suomessakin käyttöön, ellei ihmiset nyt noudata rajoituksia. Sitten voisi kysyä vanhan kysymyksen, että mites sitten suu pannaan? Kannattaisko nyt ihmisten uskoa ja noudattaa rajoituksia.
Voin kuvitella, että jollekin imelän trendikkäälle yltiösosiaaliselle puheripuli-sähköjänikselle tämä on varmaan melkoinen koettelemus :D Oppia ikä kaikki.
Ja ei, en ole vanhus, vaan kolmekymppinen.