Pitäiskö miehen, joka rakentaa perheelle taloa, hoitaa myös omia

Voisiko mies hoitaa lapsia edes yhden päivän? Tai joku muu, sukulainen, palkattu hoitaja tms.? Teillä on nyt kummallakin tosi rankkaa, myös miehelläsi, älä unohda sitä, hän tekee varmasti kaikkensa teidän hyväksenne, mitä pystyy. Se vaan tuntuu sinusta nyt liian vähäiseltä, koska olet itse niin puhki.

Vaikka sekasorto on sietämätöntä, jotenkin voisit yrittää suhtautua niin, ettei kaikkea voi eikä pidä nyt tehdä kotona - karvat voivat olla lavuaarissa jne. Jostain on pakko höllentää tekemisiä tai ette jaksa projektia loppuun.

Mutta miehen mielestä oli pikkujuttu laittaa esim. nuo tiilet katolle yms.

Olis maksanut joku 5000e enemmän, mutta so? Olis varmaan ollut vähän helpompaa.



Ja nytkin mies pohti sitä, että jos " säästetään" ja haetaan kaikki tiilet yms. suoraav varastolta, niin säästyy rahtimaksut! Voiko typerämpää ajatusta olla?

HUOH!



Täytyy kyllä palkata joku lapsenvahti ja koiran ulkoiluttaja, mutta vähän mietityttää tuo koiran ulkoilutus. On iso koi´ra joka vetää niin pirusti :(

ap

Yhtä aikaa perheenlisäystä ja talonrakennusta jne.

Aika huono yhtälö.

Toivottavasti selviätte kuitenkin yhtenä perheenä tästä projektista.



Ja mieti että te saatte oman talon. Eikö se päämäärä saa ajattelemaan positiivisesti.

Kyllä monet yh:t käyvät aina yksin kaupassa lasten kanssa ja tekevät kaikki kotityöt jne.

Sinulla se on kai vain väliaikaista.



Ja ei kai ne partakarvat oikeasti ole niin iso juttu?

Jos aina vaan valitat miehelle, hän haluaa osallistua kotitöihin ja siiteyteen vielä vähemmän.

Harva mies oikeasti käskemällä tekee yhtään mitään. Mielummin kannttais miehelle sanoa kun se raksalta tulee kotiin että ihanaa kun tulit kotiin ja halata miestä. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Mä tiedän perheen, jossa taloprojekti oli miehelle elämää suurempi asia. Hän kaatoi puut itse, sahasi ne laudoiksi, ei sentään keittiökaappeja nikkaroinut itse, mutta muuten kyllä... keitti punamullatkin itse. projekti vei 4 vuotta miehen ja molempien appiukkojen aikaa. Perheeseen syntyi tuona aikana toinenkin lapsi ja äiti käytännösssä 4 vuotta yksinhuoltajana + talkooporukan ruokkijana. Jos joskus joutuvat talon myymään talousvaikeuksien tai eron vuoksi, niin mies varmaan romahtaa täysin. Toki varmasti säästivät, jos ei lasketa omalle työlle ja vapaa-ajan menetykselle mitään hintaa. Itse en pistäisi parisuhdetta + mielenterveyttä niin kovalle koetukselle, kun molemmilla on kuitenkin vaativa työkin. Kukin tietysti tyylillään...

muistaakseni... mutta hanki tosiaan vaikka lastenhoitaja. olishan se kiva käydä edes kävelyllä ihan rauhassa. Ja käy vaikka kaupassa sen koiran kanssa, mutta ilman lasta. Voimia sinulle!

itse en tuohon olis alkanut...

Tottunut siihen että teen kaiken täällä ja pitäisi vielä olla kauheen iloinen.



Välillä tuntuu et yksinhuoltajana olisi paljon helpompaa. Tietäis että kenen jätöksiä siivoaa yms.

ap

Se mies, jota ajattelin, on nimittäin tosi itsekäs luonteeltaan muutenkin (mm. sängyssä.) Hyvä, ettei kyseessä ole sun mies.



Onnea odotukseen & yritä saada apua jostain & toivottavasti kaikki menee hyvin.

-17-

Me tullaan sitten ostamaan se teidän pakasta repäisty talo, kun eroa teette. Pilkkahinnalla tietysti.

miehille voi nimittäin jäädä päälle tuo passautus...

Mutta se mua suututtaa, ettei mies voi ymmärtää että mullakin on täällä kotona rankkaa.



Ja kun mies satuttaa polvensa, niin sitä täytyy kyllä sääliä ja jaksaa sit selittää kuinka tohon polveen sattuu näin ja näin paljon yms.

Mutta entäs mä??? Supisteluja, suonikohjuja, selkäsärkyjä, huimausta yms. Ne mä vaan taidan itse kuvitella?



Äh, nyt kun oikee rupeaa miettimään, niin suututtaa vielä enemmän! :(

ap

Rakentakaa ihmeessä se talo valmiiksi ja mielellään vielä pihakin ja sitten vasta ero.



t. 32

Siinä olen samaa ieltä, että jos taloprojekti otetaan, pitää pelisäännöt tehdä selväksi ja jos mies tekee töitä ja taloa yhtä aikaa, ei voi odottaa enää kotitöitä, ainakaan rakennuspäivinä. Minä varmaan vaatisin yhden vapaaillan rakennukselta viikossa, hidasti tai ei.



Sen sijään miehen pitäsi ymmärtää, että sinunkin työmääräsi on lisääntynyt ja arvostaa myös sinun uhrautumistasi perheen talon eteen. Ongelma on usein se, että miehen työ tuottaa näkyvää tulosta ja rahallista hyötyä, kun taas kotityöt vaan ovat katastrofeilta välttymistä. Toisen ongelmista välittäminen on minusta osa tervettä parisuhdetta ja yleensäkin ihmissuhdetta.

Mutta Kyllä välillä voisi jotain vähäsen auttaa. Tai jos ei autakaan, niin hemmottelis mua välillä taikka sanois muutaman kivan sanan kuten kiitos kun hoidat kotia. Tai vaikkapa vaan yrittää ymmärtää että mullakin on täällä raskasta ja hermot menee kun tuo lapsi ei ymmärrä kerrasta.



Ja se hellyys! Ai mikä? Sellaista ei oo näkynyt eikä kuulunut. Ei edes hiero jalkojani eikä kipeetä selkää. Vaan valittaa kuinka kipeät sen omat hartiat ovat. Mutta olenkin käskenyt mennä hierojalle, mutta kun ei mene, niin oma vika!

ap

Yritä lohduttaa itseäsi tiedolla, että tämä elämäntilanne on vaan väliaikainen! Meillä ei ole edes rakennusprojektia meneillään ja silti se olen minä joka ne lautaset korjaa pöydästä ruuan jälkeen, pyyhkii muruset, tiskaa, siivoaa partakarvat lavuaarista jne jne... Auto-asiat nyt mies sentään huolehtii ;-)) Mutta eihän niitäkään nyt riitä joka päivälle eikä varmasti joka viikollekaan!? Olen hoitovapaalla ja mies tekee pitkää päivää duunissa joten mukisematta hoidan kodin KAIKKI hommat. Työelmään palattuani palaa aikaisempi työnjako huusholliin, eli kotihommat tehdään puoliksi. Näin myös teillä sitten talon valmistuttua. Yritä puhua itsellesi vaikka yksi vapaapäivä/ilta viikossa tai edes kerran kahteen viikkoon. Sen ei luulisi kovasti sitä raksahommaa hidastavan ja itse jaksaisit paremmin. Miehesi on varmasti todella koetuksella työn ja rakennuksen kanssa eikä energiaa riitä vaimon supistuksille tai muulle hempeilylle. Olisikohan niin, että raskaudella on osansa tuohon tunteeseen, ettet saa tarpeeksi huomiota ja hemmottelua. Silloin kun on niin herkkä ja ottaa helpommin nokkiin asioista... Yritä jaksaa hammasta purren, älä nalkuta miehellesi joka kerta niistä karvoista lavuaarissa tms (kotiäitinä on aika pieni homma päivässä ne siistiä...) niin ehkä miehelläsikin riittää hiukan enemmän energiaa ja halua hemmotella vaimoaan ;-)



Tuli muuten mieleen, että oletkohan ap yksi perseisistä...?



TSEMPPIÄ!!