Jos tilanne äityy todella huonoksi, millä perustein päätetään, kuka pääsee tehohoitoon ja kuka ei?
Mitkä seikat päätöksentekoon vaikuttavat? Entä minkä mielestänne tulisi vaikuttaa?
Kommentit (134)
Vierailija kirjoitti:
Totta kai pienten lasten vanhemmat pelastetaan ennemmin kuin samassa terveystilanteessa ja asemassa oleva lapseton! Tämähän nyt on ihan selvä kaikille, joilla vähänkin järkeä jäljellä.
Orpolapset tulevat todella kalliiksi Suomelle, heistä ei välttämättä koskaan saada tuottavia veronmaksajia ihan vain lapsuustraumojen takia, mikä vanhemman/vanhempien kuolema luultavastikin on. Ja jokaisen normaalin ihmisen sydän meinaa särkyä jo ajatuksestakin, kuinka pieni lapsi menettää vanhempansa eikä tule enää koskaan takaisin. Toki tällä palstalla liikkuu täysin tunteettomiakin ihmisiä...
Elämä on kärsimystä täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai pienten lasten vanhemmat pelastetaan ennemmin kuin samassa terveystilanteessa ja asemassa oleva lapseton! Tämähän nyt on ihan selvä kaikille, joilla vähänkin järkeä jäljellä.
Orpolapset tulevat todella kalliiksi Suomelle, heistä ei välttämättä koskaan saada tuottavia veronmaksajia ihan vain lapsuustraumojen takia, mikä vanhemman/vanhempien kuolema luultavastikin on. Ja jokaisen normaalin ihmisen sydän meinaa särkyä jo ajatuksestakin, kuinka pieni lapsi menettää vanhempansa eikä tule enää koskaan takaisin. Toki tällä palstalla liikkuu täysin tunteettomiakin ihmisiä...
No ei säry. Jos saisin siis itse päättää että hoidetaanko minut vai vaikka kaverini jolla 2 pientä lasta niin tietenkin valitsisin itseni ja myös lähisukulaiseni ennen muita, oli nämä muut missä asemassa tahansa.
Ja valitsisin itseni ja lähisuvun myös ennen niitä kaverin lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Totta kai pienten lasten vanhemmat pelastetaan ennemmin kuin samassa terveystilanteessa ja asemassa oleva lapseton! Tämähän nyt on ihan selvä kaikille, joilla vähänkin järkeä jäljellä.
Orpolapset tulevat todella kalliiksi Suomelle, heistä ei välttämättä koskaan saada tuottavia veronmaksajia ihan vain lapsuustraumojen takia, mikä vanhemman/vanhempien kuolema luultavastikin on. Ja jokaisen normaalin ihmisen sydän meinaa särkyä jo ajatuksestakin, kuinka pieni lapsi menettää vanhempansa eikä tule enää koskaan takaisin. Toki tällä palstalla liikkuu täysin tunteettomiakin ihmisiä...
Ei se nyt kyllä aivan selvä ole. Jokaisella on erilaisia arvoja. Jollekin perheellistyminen on tärkeää, toiselle ei. Eivät lapset ole mikään oletusarvo, joka liikuttaa kaikkia. Kyllä minä mielummin pelastaisin oman lapsettoman tuttavani, kuin viisilapsisen perheen äidin, sillä tuttuni on minulle tärkeämpi, kuin vieraat lapset. Jokainen perustaa mielipiteensä itsekkäisiin ajatuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai pienten lasten vanhemmat pelastetaan ennemmin kuin samassa terveystilanteessa ja asemassa oleva lapseton! Tämähän nyt on ihan selvä kaikille, joilla vähänkin järkeä jäljellä.
Orpolapset tulevat todella kalliiksi Suomelle, heistä ei välttämättä koskaan saada tuottavia veronmaksajia ihan vain lapsuustraumojen takia, mikä vanhemman/vanhempien kuolema luultavastikin on. Ja jokaisen normaalin ihmisen sydän meinaa särkyä jo ajatuksestakin, kuinka pieni lapsi menettää vanhempansa eikä tule enää koskaan takaisin. Toki tällä palstalla liikkuu täysin tunteettomiakin ihmisiä...
No ei säry. Jos saisin siis itse päättää että hoidetaanko minut vai vaikka kaverini jolla 2 pientä lasta niin tietenkin valitsisin itseni ja myös lähisukulaiseni ennen muita, oli nämä muut missä asemassa tahansa.
Onneksi potilas itse ei päätä kuka saa elää ja kenen annetaan kuolla. Suurin osa valitsisi elämän itselleen ja kuoleman muille. En tiedä pystyisinkö itse elämään itseni kanssa tuollaisen päätöksen jäljiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokonaistilanne, mahdollisuus parantua ja edessä olevat elinvuodet. Puolikuollutta vanhusta ei kannata tehohoitaa. Myös se miten paljon jää kaipaavia, jos kuolee, jääkö pieniä lapsia huollettavaksi tai tekeekö sellaista työtä, että yhteiskunta jää kaipaamaan.
Miksi sen pitäisi vaikuttaa onko lapsia vai ei? Eihän se kenekään ihmisarvoon vaikuta?
Tietenkin se vaikuttaa. Se on tragedia myös sille lapselle. Lapseton kuolee yksin, ei jää elinikäistä traumaa kenellekään. Ja ne lapset pitää huoltaa jatkossa jonkun muun, ehkä on toinen huoltaja, tai sitten lastensuojelu.
Ai lapseton kuolee yksin? :D Ei kenenkään oikeutta elää, voi arvottaa sen mukaan, onko lapsia. Sehän laittaisi yhteiskunnassa ihmiset aivan super eriarvoiseen asemaan. Entä ihmiset jotka eivät voi saada lapsia? Onko heidän elämänsä tuomittu olemaan arvottomampi siksi?
Oikeudenmukaisesti ja moraalisesti ei tietenkään voi arvottaa ihmisen oikeutta elää vanhemmuuden mukaan. Mutta ei se näytä näitä estävän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai pienten lasten vanhemmat pelastetaan ennemmin kuin samassa terveystilanteessa ja asemassa oleva lapseton! Tämähän nyt on ihan selvä kaikille, joilla vähänkin järkeä jäljellä.
Orpolapset tulevat todella kalliiksi Suomelle, heistä ei välttämättä koskaan saada tuottavia veronmaksajia ihan vain lapsuustraumojen takia, mikä vanhemman/vanhempien kuolema luultavastikin on. Ja jokaisen normaalin ihmisen sydän meinaa särkyä jo ajatuksestakin, kuinka pieni lapsi menettää vanhempansa eikä tule enää koskaan takaisin. Toki tällä palstalla liikkuu täysin tunteettomiakin ihmisiä...
Ei se nyt kyllä aivan selvä ole. Jokaisella on erilaisia arvoja. Jollekin perheellistyminen on tärkeää, toiselle ei. Eivät lapset ole mikään oletusarvo, joka liikuttaa kaikkia. Kyllä minä mielummin pelastaisin oman lapsettoman tuttavani, kuin viisilapsisen perheen äidin, sillä tuttuni on minulle tärkeämpi, kuin vieraat lapset. Jokainen perustaa mielipiteensä itsekkäisiin ajatuksiin.
Tarkoitin lähinnä lääkärin näkökulmasta, jolle potilaat on tuntemattomia.
Oma isäni kuoli ollessani 6-vuotias. Omasta näkökulmastani hyvin pärjäävänä työssäkäyvänä en sanoisi, että jonkun henki on tärkeämpi siksi, että häntä jäisi suremaan lapsi. Ei se ole sen suurempi trauman aihe, kuin mikään muukaan, mitä lapsen elämässä voi tapahtua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai pienten lasten vanhemmat pelastetaan ennemmin kuin samassa terveystilanteessa ja asemassa oleva lapseton! Tämähän nyt on ihan selvä kaikille, joilla vähänkin järkeä jäljellä.
Orpolapset tulevat todella kalliiksi Suomelle, heistä ei välttämättä koskaan saada tuottavia veronmaksajia ihan vain lapsuustraumojen takia, mikä vanhemman/vanhempien kuolema luultavastikin on. Ja jokaisen normaalin ihmisen sydän meinaa särkyä jo ajatuksestakin, kuinka pieni lapsi menettää vanhempansa eikä tule enää koskaan takaisin. Toki tällä palstalla liikkuu täysin tunteettomiakin ihmisiä...
Ei se nyt kyllä aivan selvä ole. Jokaisella on erilaisia arvoja. Jollekin perheellistyminen on tärkeää, toiselle ei. Eivät lapset ole mikään oletusarvo, joka liikuttaa kaikkia. Kyllä minä mielummin pelastaisin oman lapsettoman tuttavani, kuin viisilapsisen perheen äidin, sillä tuttuni on minulle tärkeämpi, kuin vieraat lapset. Jokainen perustaa mielipiteensä itsekkäisiin ajatuksiin.
Tarkoitin lähinnä lääkärin näkökulmasta, jolle potilaat on tuntemattomia.
Juurikin niin. Siksi lääkärin ei kuulukaan antaa henkilökohtaisten mielipiteiden esim perheellisyyden merkityksestä vaikuttaa päätökseensä, sillä silloin se ei olisi puhtaasti eettinen päätös.
Vierailija kirjoitti:
Oma isäni kuoli ollessani 6-vuotias. Omasta näkökulmastani hyvin pärjäävänä työssäkäyvänä en sanoisi, että jonkun henki on tärkeämpi siksi, että häntä jäisi suremaan lapsi. Ei se ole sen suurempi trauman aihe, kuin mikään muukaan, mitä lapsen elämässä voi tapahtua.
On aika iso ero kuitenkin, jos kaipaamaan jää se pieni lapsi kuin, että joku frendi, mikälie säätö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokonaistilanne, mahdollisuus parantua ja edessä olevat elinvuodet. Puolikuollutta vanhusta ei kannata tehohoitaa. Myös se miten paljon jää kaipaavia, jos kuolee, jääkö pieniä lapsia huollettavaksi tai tekeekö sellaista työtä, että yhteiskunta jää kaipaamaan.
Miksi sen pitäisi vaikuttaa onko lapsia vai ei? Eihän se kenekään ihmisarvoon vaikuta?
Tietenkin se vaikuttaa. Se on tragedia myös sille lapselle. Lapseton kuolee yksin, ei jää elinikäistä traumaa kenellekään. Ja ne lapset pitää huoltaa jatkossa jonkun muun, ehkä on toinen huoltaja, tai sitten lastensuojelu.
Ai lapseton kuolee yksin? :D Ei kenenkään oikeutta elää, voi arvottaa sen mukaan, onko lapsia. Sehän laittaisi yhteiskunnassa ihmiset aivan super eriarvoiseen asemaan. Entä ihmiset jotka eivät voi saada lapsia? Onko heidän elämänsä tuomittu olemaan arvottomampi siksi?
Oikeudenmukaisesti ja moraalisesti ei tietenkään voi arvottaa ihmisen oikeutta elää vanhemmuuden mukaan. Mutta ei se näytä näitä estävän.
Jep. Ihmisillä on suhteellisen vanhanaikainen ja kapea kuva siitä, mikä tekee ihmisestä arvokkaan ja tärkeän.
Ja tottakai tännekkin tuli lapsiperheääliöt vinkumaan kuinka heillä on etuoikeus. MINÄMINÄMINÄ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai pienten lasten vanhemmat pelastetaan ennemmin kuin samassa terveystilanteessa ja asemassa oleva lapseton! Tämähän nyt on ihan selvä kaikille, joilla vähänkin järkeä jäljellä.
Orpolapset tulevat todella kalliiksi Suomelle, heistä ei välttämättä koskaan saada tuottavia veronmaksajia ihan vain lapsuustraumojen takia, mikä vanhemman/vanhempien kuolema luultavastikin on. Ja jokaisen normaalin ihmisen sydän meinaa särkyä jo ajatuksestakin, kuinka pieni lapsi menettää vanhempansa eikä tule enää koskaan takaisin. Toki tällä palstalla liikkuu täysin tunteettomiakin ihmisiä...
Ei se nyt kyllä aivan selvä ole. Jokaisella on erilaisia arvoja. Jollekin perheellistyminen on tärkeää, toiselle ei. Eivät lapset ole mikään oletusarvo, joka liikuttaa kaikkia. Kyllä minä mielummin pelastaisin oman lapsettoman tuttavani, kuin viisilapsisen perheen äidin, sillä tuttuni on minulle tärkeämpi, kuin vieraat lapset. Jokainen perustaa mielipiteensä itsekkäisiin ajatuksiin.
Ei tässä tarvitse musta vedota mihinkään itsekkyyteen. Jos lapsettomuus tai lapset ei tee jonkun elämästä arvokkaampaa tai vähemmän arvokasta, niin sen pidemmälle asiaa ei tarvitse perustella, vanhempaa ei voi silloin asettaa etusijalle hoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma isäni kuoli ollessani 6-vuotias. Omasta näkökulmastani hyvin pärjäävänä työssäkäyvänä en sanoisi, että jonkun henki on tärkeämpi siksi, että häntä jäisi suremaan lapsi. Ei se ole sen suurempi trauman aihe, kuin mikään muukaan, mitä lapsen elämässä voi tapahtua.
On aika iso ero kuitenkin, jos kaipaamaan jää se pieni lapsi kuin, että joku frendi, mikälie säätö.
Onko? Kaikki lapset eivät ole koskaa erityisen läheisiä esim toisen vanhempansa kanssa. Ja eiköhän lapsettomillakin ihmisillä ole muitakin ihmissuhteita kuin "jotkut frendit" tai "mitkälie säädöt".
Vierailija kirjoitti:
Ja tottakai tännekkin tuli lapsiperheääliöt vinkumaan kuinka heillä on etuoikeus. MINÄMINÄMINÄ.
Tai sitten veloja vain alkoi pelottaa.
Luulen, että Triage-tyyliin, eli ne pääsevät tehohoitoon, joilla arvioidaan olevan parhaimmat mahdollisuudet selviytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne joilla on suurin mahdollisuus jäädä henkiin saavat tehohoidon. Jos ennuste on surkea ei kannata tuhlata tehohoitopaikkaa. Ei mitään väliä onko potilas lapsi vai aikuinen kuten joku pohti aiemmassa viestissä
Ei se vaikuta ihmisarvoon kuten ei varallisuus, ikä tai kouluistasokaan, mutta yhteiskunnan selviytymisen kannalta on huono juttu jos jää orpoja vanhempiensa menettäneitä lapsia. Se syö entisestään sosiaalihuollon varoja kun lapset tarvitsevat tukitoimia ja apua suruun. Heidän menestyminen koulussa ja myöhemmin elämässä ajautuu myös heikommalle pohjalle ja on riippuvainen tukitoimista.
Oletko sitten samalla logiikalla valmis jatkamaan, että rikkaat menee köyhien edelle, yksityisen sektorin työntekijät julkisen sektorin työntekijöiden edelle, korkeammin koulutetut muiden edelle, älykkäät tyhmien edelle? Yhteiskunnan etu, toiset ihmiset on kustannuseriä, yhdet ihmispääomaa toiset ihmis r o s k a a. Mutta ei tietenkään ole kenenkään ihmisarvosta kyse, mitä lie sellainen termi sitten enää edes tarkoittaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma isäni kuoli ollessani 6-vuotias. Omasta näkökulmastani hyvin pärjäävänä työssäkäyvänä en sanoisi, että jonkun henki on tärkeämpi siksi, että häntä jäisi suremaan lapsi. Ei se ole sen suurempi trauman aihe, kuin mikään muukaan, mitä lapsen elämässä voi tapahtua.
On aika iso ero kuitenkin, jos kaipaamaan jää se pieni lapsi kuin, että joku frendi, mikälie säätö.
Onko? Kaikki lapset eivät ole koskaa erityisen läheisiä esim toisen vanhempansa kanssa. Ja eiköhän lapsettomillakin ihmisillä ole muitakin ihmissuhteita kuin "jotkut frendit" tai "mitkälie säädöt".
Ne aikuiset frendit varmaan voi jatkaa elämäänsä itsenäisesti kaverinsa kuolemasta huolimatta, mutta jos lapsi jää orvoksi niin ei sitä sinne kotiin yksin voi jättää jatkamaan elämäänsä. Eli tulee paljon kalliimmaksi valtiolle lukuisat orpolapset ja raha nyt vaan tuntuu muutenkin ratkaisevan lähes kaikessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai pienten lasten vanhemmat pelastetaan ennemmin kuin samassa terveystilanteessa ja asemassa oleva lapseton! Tämähän nyt on ihan selvä kaikille, joilla vähänkin järkeä jäljellä.
Orpolapset tulevat todella kalliiksi Suomelle, heistä ei välttämättä koskaan saada tuottavia veronmaksajia ihan vain lapsuustraumojen takia, mikä vanhemman/vanhempien kuolema luultavastikin on. Ja jokaisen normaalin ihmisen sydän meinaa särkyä jo ajatuksestakin, kuinka pieni lapsi menettää vanhempansa eikä tule enää koskaan takaisin. Toki tällä palstalla liikkuu täysin tunteettomiakin ihmisiä...
No ei säry. Jos saisin siis itse päättää että hoidetaanko minut vai vaikka kaverini jolla 2 pientä lasta niin tietenkin valitsisin itseni ja myös lähisukulaiseni ennen muita, oli nämä muut missä asemassa tahansa.
Onneksi potilas itse ei päätä kuka saa elää ja kenen annetaan kuolla. Suurin osa valitsisi elämän itselleen ja kuoleman muille. En tiedä pystyisinkö itse elämään itseni kanssa tuollaisen päätöksen jäljiltä.
Minä pystyisin ihan helposti. En välitä niistä kaverin lapsista enemmän kuin itsestäni tai lähisukulaisista. Jollekin toiselle kaverin lapset taas voi olla läheisiä ja valitsisi toisin.
Vierailija kirjoitti:
Totta kai pienten lasten vanhemmat pelastetaan ennemmin kuin samassa terveystilanteessa ja asemassa oleva lapseton! Tämähän nyt on ihan selvä kaikille, joilla vähänkin järkeä jäljellä.
Orpolapset tulevat todella kalliiksi Suomelle, heistä ei välttämättä koskaan saada tuottavia veronmaksajia ihan vain lapsuustraumojen takia, mikä vanhemman/vanhempien kuolema luultavastikin on. Ja jokaisen normaalin ihmisen sydän meinaa särkyä jo ajatuksestakin, kuinka pieni lapsi menettää vanhempansa eikä tule enää koskaan takaisin. Toki tällä palstalla liikkuu täysin tunteettomiakin ihmisiä...
Tehohoidosta vastaava lääkäri harvemmin edes tietää sitä onko henkilöllä (pieniä) lapsia vai ei.
No ei säry. Jos saisin siis itse päättää että hoidetaanko minut vai vaikka kaverini jolla 2 pientä lasta niin tietenkin valitsisin itseni ja myös lähisukulaiseni ennen muita, oli nämä muut missä asemassa tahansa.