Mitä teille tarkoittaa sosiaalisten kontaktien karsiminen?
Nyt kun on hallitustasolta asti komennettu karsimaan sosiaalisia kontakteja, niin kiinnostaisi kuulla mitä se ihmisille käytännössä tarkoittaa. Oletteko pelkästään oman perheen/työpaikan pakollisten kontaktien kanssa tekemisissä vai tapaatteko vielä muita ihmisiä? Jos tapaatte niin miten vedätte rajan siihen, ketä tai kuinka monia ihmisiä tavata?
Kommentit (29)
Ei tavata ketään, asun soluasunnossa. Eli olen linnoittautunut omaan huoneeseeni tietokoneen ääreen ja täältä pidän yhteyksiä netin välityksellä ympärimaailmaa
hysteerisin terveisin epäileväinen kansalainen!
Käytännössä se tarkoittaa neljän seinän sisällä pysymistä. En liiku kotoani ihmisten ilmoille kuin aivan välttämättömissä tilanteissa.
Tehdään kotona töitä kumpikin, minä ja mieheni. Ei tavata ketään muita kun kaupankassaa.
Jos vielä karsin niin en voi puhua edes itsekseni joka on kuitenkin normaalitila, että muuten jatkan kuin ennenkin yksin kotona ja yhdessä netissä.
Kiltin miehen elämässä tämä ei näy mitenkään. 😪
Omaa arkeani tämä ei muuta mitenkään, sillä en ole oman perheen lisäksi tekemisissä kuin kaupan kassan kanssa. Siis tarkoitan, että tämä poikkeustila on minun normaali arkeni. Niin surullista kuin se onkin.
Mulla on nyt 14. päivä eristäytymistä menossa, tänä aikana olen tavannut pakosta kahta työkaveria, sekä kolme kertaa käynyt pikaisesti kaupassa. Minulla oli kaksi viikkoa sitten hengitystieoireita, joten silloin jäin kotiin. Parannuttuani tapasin niitä työkavereita, mutta sitten asuinmaamme meni hätätilaan ja nyt on liikkuminen rajoitettua. Eli kaikkien muidenkin tulee nyt pysyä sisällä, eikä tavata yhtään kaveria, tuttua, naapuria, ei ketään muuta kuin kaupan kassaa ja sinnekin on maskipakko.
Vierailija kirjoitti:
Omaa arkeani tämä ei muuta mitenkään, sillä en ole oman perheen lisäksi tekemisissä kuin kaupan kassan kanssa. Siis tarkoitan, että tämä poikkeustila on minun normaali arkeni. Niin surullista kuin se onkin.
Sama homma.
En tapaa ketään kuka ei saman katon alla asu. (Varsinkaan iäkkäämpiä sukulaisia, isovanhempia, jne.) Kaupan kassa lähin ”kontakti”, ja lääkäri sitten jos tarvitsee.
Olen 17-vuotias lastensuojelun asiakas. Lastensuojelu linjannut, etteivät lastensuojelun asiakkaat saa käydä kotilomilla 13.4 asti. Työntekijät kuitenkin menevät joka päivä vuoron jälkeen kotiin ja useampi työntekijä meidänkin yksikössä. Heitä ei koske minkäänlaiset rajoitteet, minkä sinällään ymmärrän, kun töissä täällä ovat. Kuitenkaan en ymmärrä sitä, mitä eroa se tekisi minun mennä kotilomille niin, että menen autokyydillä. Samalla tavallahan työntekijätkin menevät autokyydillä kotiinsa ja ovat perheidensä kanssa. Sinällään tämä aika ei ole pitkä, eikä haittaa minua, mutta sääliksi käy sijoituksessa olevia pieniä lapsia, jotka eivät ymmärrä, miksi vanhempien luo ei saa tulla, eivätkä vanhemmat saa tulla käymään.
Toimin ja käyttäydyn ihan normaalisti, kuten olen tähänkin asti toiminut ja käyttäytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Olen 17-vuotias lastensuojelun asiakas. Lastensuojelu linjannut, etteivät lastensuojelun asiakkaat saa käydä kotilomilla 13.4 asti. Työntekijät kuitenkin menevät joka päivä vuoron jälkeen kotiin ja useampi työntekijä meidänkin yksikössä. Heitä ei koske minkäänlaiset rajoitteet, minkä sinällään ymmärrän, kun töissä täällä ovat. Kuitenkaan en ymmärrä sitä, mitä eroa se tekisi minun mennä kotilomille niin, että menen autokyydillä. Samalla tavallahan työntekijätkin menevät autokyydillä kotiinsa ja ovat perheidensä kanssa. Sinällään tämä aika ei ole pitkä, eikä haittaa minua, mutta sääliksi käy sijoituksessa olevia pieniä lapsia, jotka eivät ymmärrä, miksi vanhempien luo ei saa tulla, eivätkä vanhemmat saa tulla käymään.
Oho, enpä olisi arvannut, että noinkin voi käydä! Sairaaloissakin saa kai kuitenkin vielä läheisimmät vierailla. Kiitos, että toit tuonkin näkökulman keskusteluun. Tsemppiä, ei ole varmasti helppoa sinullekaan, saati pienemmille lapsille.
En tapaa muita kuin samassa asunnossa asuvia. Lähiviikkoina toki joitain kertoja myös kaupan kassaa; kaupassa käyntiä pyritään minimoimaan, mutta kotivaraa ei aleta kuluttaa, elleivät molemmat aikuiset ole sairaana. Ystävien ja suvun kanssa tapaamiset on peruttu, mutta tekstaillaan normaalia enemmän. Koiran kanssa on pakko käydä ulkona, mutta silloinkin tavoite on 2 metrin hajurako toisiin (käytännössä on pysynyt n. 20 metrissä, koska ihmisiä on liikkeellä niin vähän).
Toivottavasti moni tulee kertomaan kokemuksistaan, dokumentoidaan samalla osa tätä tapahtumaa tulevaisuudessa aiheesta kiinnostuneille.
Sosiaalisten kontaktien karsiminen on mulle tarkoittanut, että en kutsu ketään kylään enkä mene kenenkään luoksen käymään. Lisäksi en mene muuallekaan sisätiloihin, joissa on muita ihmisiä. Kontaktini muihin ihmisiin ovat siis samassa taloudessa asuvat, netistä tilaamieni ostosten kotiinkuljettajat sekä kaduilla vastaantulevat ihmiset. Liikun muutenkin koirani kanssa ulkona sellaisiin aikoihin vuorokaudesta, että ei ole paljon vastaantulijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 17-vuotias lastensuojelun asiakas. Lastensuojelu linjannut, etteivät lastensuojelun asiakkaat saa käydä kotilomilla 13.4 asti. Työntekijät kuitenkin menevät joka päivä vuoron jälkeen kotiin ja useampi työntekijä meidänkin yksikössä. Heitä ei koske minkäänlaiset rajoitteet, minkä sinällään ymmärrän, kun töissä täällä ovat. Kuitenkaan en ymmärrä sitä, mitä eroa se tekisi minun mennä kotilomille niin, että menen autokyydillä. Samalla tavallahan työntekijätkin menevät autokyydillä kotiinsa ja ovat perheidensä kanssa. Sinällään tämä aika ei ole pitkä, eikä haittaa minua, mutta sääliksi käy sijoituksessa olevia pieniä lapsia, jotka eivät ymmärrä, miksi vanhempien luo ei saa tulla, eivätkä vanhemmat saa tulla käymään.
Oho, enpä olisi arvannut, että noinkin voi käydä! Sairaaloissakin saa kai kuitenkin vielä läheisimmät vierailla. Kiitos, että toit tuonkin näkökulman keskusteluun. Tsemppiä, ei ole varmasti helppoa sinullekaan, saati pienemmille lapsille.
Ei saa käsittääkseni sairaaloissakaan vierailla, paitsi poikkeustapauksissa (lasten terveet vanhemmat ja synnytysosastolla isä tai tukihenkilö). Kaikki kontaktit yritetään nyt rajata minimiin. Onhan se raskasta, jos ns. laitoksissa elävät lapset ja nuoret eivät pääse kotilomille, mutta ymmärrän linjauksen. Työntekijöiden on välttämätöntä käydä töissä ja totta kai mennä sieltä myös koteihinsa, mutta jos paikoista, joissa elää paljon ihmisiä saman katon alle, jokainen menee kotilomille, todennäköisyys sille, että joku saa tartunnan ja tartuttaa muutkin, kasvaa. Raskasta toki varmasti. Sitä en kiellä.
No toista päivää törötän normiflunssan vuoksi kotona ja ihmiskontaktit on ollut tyyliin naapuri 2m päässä roskakatoksessa. Töitå pystyn tekemään 100% kotoa käsin, työpaikalle vaan ei saa mennä.
Karsin vähemmän välttämättömiä menoja kuten harrastuksia tai kauppakeskukseen menemistä. Olen kotona niin paljon kuin mahdollista.
Töissäni olen silti tekemisissä ihmisten kanssa (työskentelen kahvilassa) ja mies samoin (katsastusasema), joten tauti voi ihan hyvin iskeä.
Ystäviäkin tapaan, mutta vain yhtä kerrallaan. Esimerkiksi eilen kävin kävelyllå ystävän kanssa. Muuten tapaamme jomman kumman kotona.
En usko koko koronaan. Lopettakaa jankutus.
Ei tavata ketään, ei edes lähipiiriä. Kotona ollaan ja ulkona käydään pihalla ja metsässä.