Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Eikö nykyisin edes yritetä elää hiljaisesti kerrostalossa?
Ollessani pieni äitini muistutti aina kerrostaloasunnossamme, ettei lämpöpatteria saa kolistella eikä lattialle tarpeettomasti heitellä/pudotella esineitä. Onko niin, ettei nykyisin enää välitetä eikä ymmärretä elää hiljaisesti, eikö siihen enää pyritä? Villasukissa ei tietenkään tarvitse hipsutella eikä keskustella kuiskaten, mutta voisiko äänten kantautumista muihin asuntoihin yrittää välttää - vai eivätkö ihmiset enää tule ajatelleeksi koko asiaa?
Kommentit (7839)
Vierailija kirjoitti:
Minusta se on sitä itsekkyyttä vaatia muita olemaan hiljaa keskellä päivää. Korvatulpat on keksitty, ja jokainen lapsi nukkuu siinä ympäristössä johon vanhemmat hänet totuttaa ja jos vanhempi hermostuu metelistä, sen tekee lapsikin.
Meteli on usein merkki siitä, että jollakin on hauskaa. Antakaa olla, iloa ei maailmassa, eikä Suomessa varsinkaan ole koskaan liikaa. Sen sijaan liikaa kotona hiljaa istuvia näkymättömiä ja kuulumattomia yksinäisiä kyllä riittää.
Minäpä ostin peltorit, kun ajattelin että voisin niillä suojautua töminältä. No ei auta, kun ääni kuuluu rakenteista ja jotenkin kuuluu selkeästi kuulosuojaintenkin läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
voi kateutta kirjoitti:
Taas ollaan niin hyviä ihmisiä ja hiirenhiljaa purraan nurkassa kynsiä tekemättä itse yhtään ääntä, valitetaan vain muista kun on niin huonoja ja äänekkäitä ihmisiä.
On loistavaa että kaltaisenne ihmiset on vähemmän kotona ja enemmän siellä oikeissa töissä niin normaalit äänet ei haittaa.Nyt vedetään taas ihan överiksi. Eli vaihtoehtoja kerrostaloasumisessa on vain paikallaan olo tai jatkuva melskaaminen? Että niitä välimalleja ei ole?
Minä en sunkaan pysyttele hiirenhiljaa paikallani, vaan toimin ihan normaalisti. En kuitenkaan vedä mitään hyppyjumppaa kotona tai koe tarvetta ihan jatkuvasti tiputella jotain painavia asioita lattialle, saati sitten raahata huonekaluja harvasen päivä. Ja kun siskoni lapsi tulee kylään, ei lapsi juokse sisällä, vaan saa mennä ulos riehumaan. Juuri tuo tavaroiden jatkuva tiputtelu ihmetyttää, kun se nimenomaan on semmoista kunnon ryminää. Että miten jollain ihmiselle on tarve ihan jatkuvasti kotona ollessaan pudotella jotain lattialle? Siis mikä se juttu oikein on? Luulisi laminaatinkin olevan jo aika karseassa kunnossa.
Mikset hyppyjumppaa kotonasi? Se on ihan terveellistä ja mukavaa, ja täysin normaalia elämistä /asumista ja maksaa vähemmän kuin mennä johonki salille jumppaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se on sitä itsekkyyttä vaatia muita olemaan hiljaa keskellä päivää. Korvatulpat on keksitty, ja jokainen lapsi nukkuu siinä ympäristössä johon vanhemmat hänet totuttaa ja jos vanhempi hermostuu metelistä, sen tekee lapsikin.
Meteli on usein merkki siitä, että jollakin on hauskaa. Antakaa olla, iloa ei maailmassa, eikä Suomessa varsinkaan ole koskaan liikaa. Sen sijaan liikaa kotona hiljaa istuvia näkymättömiä ja kuulumattomia yksinäisiä kyllä riittää.Minäpä ostin peltorit, kun ajattelin että voisin niillä suojautua töminältä. No ei auta, kun ääni kuuluu rakenteista ja jotenkin kuuluu selkeästi kuulosuojaintenkin läpi.
Jos näin on, on asenteessa aika iso vika.
Mitenkä muuten saat nukutuksi peltorit päässä? Itse jos yrittäisin, harmittais varmaan muaki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se on sitä itsekkyyttä vaatia muita olemaan hiljaa keskellä päivää. Korvatulpat on keksitty, ja jokainen lapsi nukkuu siinä ympäristössä johon vanhemmat hänet totuttaa ja jos vanhempi hermostuu metelistä, sen tekee lapsikin.
Meteli on usein merkki siitä, että jollakin on hauskaa. Antakaa olla, iloa ei maailmassa, eikä Suomessa varsinkaan ole koskaan liikaa. Sen sijaan liikaa kotona hiljaa istuvia näkymättömiä ja kuulumattomia yksinäisiä kyllä riittää.Minäpä ostin peltorit, kun ajattelin että voisin niillä suojautua töminältä. No ei auta, kun ääni kuuluu rakenteista ja jotenkin kuuluu selkeästi kuulosuojaintenkin läpi.
Jos näin on, on asenteessa aika iso vika.
Mitenkä muuten saat nukutuksi peltorit päässä? Itse jos yrittäisin, harmittais varmaan muaki.
Asenteessa? Miten se on minun asenteestani kiinni, jos ääni kuuluu läpi?
En minä niillä peltoreilla nukukaan, ihan päivä-ääniä varten ne ostin. Ei ne päässä varmaan kukaan voi nukkua, ellei sitten selällään.
Se on tämä MINÄ MINÄ, MEIDÄN LAPSET, MITÄ SE SULLE KUULUU kulttuuri. Ei siinä valitukset auta kun on tuollainen piiri.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iloinenkunnytrayhallista kirjoitti:
Yleensä sanotaan et ulkomaalaiset möykkää, somalit yms, mutta itse suomalaisena olen monesti törmännyt oman maan kansalaisiin siis suomalaisiin, jotka huudattaa musiikkia lujalla, huuto nauraa, karjuu yms, ja nämä ovat enimmäkseen niitä nuoria miehiä, elämänhallinta täysin hukassa, paiskotaan yöllä ja illalla ovia, tömistellåän, kolistellaan, tiputetaan tavaroita valtavalla voimalla lattiaan (mahtaa vuokranantaja tykätä jäljistä lattialla), kiroilua, oikein kunnolla hakataan lattiaan yms
Tämä kokemus minullakin on. Ulkomaalaiset ovat olleet erittäin rauhallisia naapureita verrattuna suomalaisiin 20-35-vuotiaisiin miehiin. Pidetään äänekkäitä ryyppybileitä, viskotaan kasoittain tupakantumppeja naapureiden parvekkeille, huutokiroillaan kaiken maailman pelejä pelatessa, karjutaan kuorossa urheilua katsoessa, ja pahimmilla tapauksilla on vielä pari viikonloppulasta, jotka saavat aikaan vielä hirveämmän metelin kuin isä itse.
Minulla ne pahimmat naapurit on olleet n. kolmekymppisiä naisia. Kantapääaskellus, ovien paiskominen, huonekalujen raahaaminen, sellanen adhd-meininki, ettei olla hetkeäkään paikallaan. Pahinta on, kun pidetään etkoja ja laittaudutaan vessassa ja huudellaan sieltä vessasta muille asunnossa oleville. Se vessasta huutelu kaikuu todella kovaa alakertaan.
Olen itsekin kolmekymppinen nainen, mutta kotona ollessani lähinnä istun sohvalla ja katson telkkaria. En ymmärrä sitä tarvetta ravata ympäri asuntoa ilman, että hengähtää hetkeäkään. Nykyisellä yläkerran naapurillani tuskin edes on sohvaa, sen verran se siellä kämpässään ravaa.
Ootko sä jotenki ylpeä siitä, että kotonasi istut vain sohvalla?
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ihan kiva tällainen vertaistukiketju, mutta toisaalta kurjaa lukea miten monella on naapureita, joita ei muiden asukkaiden rauha kiinnosta.
Minusta tämä on jotenkin huvittava keskustelu. Toisten mielestä on itsekästä pitää ääntä kerrostalossa ja toisen puolen mielestä on itsekästä valittaa äänistä kerrostalossa.
Onpa kerrostaloihin eksynyt kerta kaikkiaan itsekästä porukkaa, tavalla tai toisella!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä kuulin yks yö kun naapuri imuroi noin klo 3.00. Ei haitannut, käänsin vain kylkeä. Tuskin tahalleen siihen aikaan kuitenkaan, vaan jos on lasinsiruja tms.
Tai ihan vaan vetänyt nenän täyteen piriä. Niillä kavereilla on käpät tiptop kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se on sitä itsekkyyttä vaatia muita olemaan hiljaa keskellä päivää. Korvatulpat on keksitty, ja jokainen lapsi nukkuu siinä ympäristössä johon vanhemmat hänet totuttaa ja jos vanhempi hermostuu metelistä, sen tekee lapsikin.
Meteli on usein merkki siitä, että jollakin on hauskaa. Antakaa olla, iloa ei maailmassa, eikä Suomessa varsinkaan ole koskaan liikaa. Sen sijaan liikaa kotona hiljaa istuvia näkymättömiä ja kuulumattomia yksinäisiä kyllä riittää.Minäpä ostin peltorit, kun ajattelin että voisin niillä suojautua töminältä. No ei auta, kun ääni kuuluu rakenteista ja jotenkin kuuluu selkeästi kuulosuojaintenkin läpi.
Jos näin on, on asenteessa aika iso vika.
Mitenkä muuten saat nukutuksi peltorit päässä? Itse jos yrittäisin, harmittais varmaan muaki.
Asenteessa? Miten se on minun asenteestani kiinni, jos ääni kuuluu läpi?
En minä niillä peltoreilla nukukaan, ihan päivä-ääniä varten ne ostin. Ei ne päässä varmaan kukaan voi nukkua, ellei sitten selällään.
Ääni kuuluu läpi, mutta sinä yksin päätät kuinka siihen suhtaudut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ihan kiva tällainen vertaistukiketju, mutta toisaalta kurjaa lukea miten monella on naapureita, joita ei muiden asukkaiden rauha kiinnosta.
Minusta tämä on jotenkin huvittava keskustelu. Toisten mielestä on itsekästä pitää ääntä kerrostalossa ja toisen puolen mielestä on itsekästä valittaa äänistä kerrostalossa.
Onpa kerrostaloihin eksynyt kerta kaikkiaan itsekästä porukkaa, tavalla tai toisella!
Ihmiset on itsekkäitä ja se oma itsekkyys se joka helpoiten lipeää huomiosta.
”Kun minä vaan haluan istua rauhassa sohvalla mutta naapuri on v*ttu tehny lapsia”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo meilläkin mölytään jatkuvasti. Normaalisti menen kirjastoon tekemään työni, mutta tässä tilanteeseen ei onnistu. Koirat haukkuu, musiikit soi, naapurit huutaa ja tappelee. Sen olen päättänyt, ettei vauvan itku häiritse, koska ei se vauva sitä tahallaan tee. Mutta jos voisi nuita muita hommia tehdä vaikkapa tunnin päivässä nykyisen kahdentoista sijaan, arvostaisin.
Valittaa en kuitenkaan kehtaa, koska itsekin soitan kitaraa 20 minuuttia päivässä ja kuntoilen maton päällä.
Minuakin häiritsee naapureiden metelöinti nyt, kun on pakko tehdä kotona etätöitä. Alakerrassa on ilmeisesti ajateltu, että tässäpä on hyvä sauma tehdä remppaa, sillä poraaminen yms. alkoi heti aamusta. Mitään lappua tuosta ei tietenkään ole laitettu ilmoitustaululle.
Seinänaapurissa asuva nuorimies puolestaan elelee ilman minkäänlaista vuorokausirytmiä. Päivisin on hiirenhiljaista, mutta kahden aikaan yöllä tömistelee kämpässään ja paukuttaa kaappien ovia. Pelaa myös ilmeisesti jotakin nettipeliä ja mölisee/kiroilee jutellessaan pelikaverien kanssa. Hänelle olen ajatellut laittaa lappua postiluukusta, sillä tuo on oikeasti alkanut rasittaa.
Joo muakin vituttaa kaikki kitisevät ämmät jotka juoksee sata kertaa päivässä paiskomassa oviaan ja ulkoiluttamassa koiriaan joita ei olla osattu kouluttaa vaan ne räksyttävät ja purevat rapun muita asukkaita. Vituttaa myös kaikki kotikyttääjät joilla ei ole muuta tekemistä kuin vahdata muitten tekemisiä vaikka tosiasiassa se rapun vittumaisin asukas löytyy kun katsoo peiliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säälittää etätyöläiset. Itse olen kolmen lapsen kanssa kotona ja meteliä lähtee. Ulkonakaan ei voi koko päivää olla ja nyt poikkeusoloissa siellä on aina niin paljon tuttuja että vaikea pitää lapsia riittävän kaukana kavereista. Pakko rakentaa sisälle temppurataa ja antaa riehua ja juosta, ei lapsia voi moneksi viikoksi kahlita sänkyyn kiinni eikä elämästä tule mitään jos koko ajan vain pitää kieltää. Normaalisti siis lapset päiväkodissa päivisin.
Just. Ymmärrät sentään sääliä etätyöläisiä, mutta silti annat lastesi tömistellä sisällä kerrostalossa päivät pitkät? Ei niiden lasten kanssa tarvitse koko päivää ulkona olla hyvänen aika, mutta eikö siellä voi purkaa ne pahimmat energiat ja sisällä keskittyä hiljaisiin aktiviteetteihin?!
Niinkuin esimerkiksi mihin hiljaisiin aktiviteetteihin? On toki hiljaisia ja rauhallisiakin lapsia mutta minun lapseni eivät keskity hiljaa kirjan lukemiseen tai piirtelyyn vaikka antaisi niiden juosta ulkona viisi tuntia. Eivät ota kävelyaskelia vaan juoksevat sisälläkin, Ja on sanottu mutta muistavat sen ehkä minuutin. Ja vaikka leikkisivät ihan nätisti ja rauhallisesti, se aina tarkoittaa melkoista melua. Siitäkin on sanottu ja sanotaan joka päivä mutta eivät innostuessaan vain muista olla hiljaa.
Ja sitten itketään somessa tai vaikka kaverille, kun naapurit ei tervehdi eikä kukaan tykkää meidän Irmapetteristä eikä Villeliisasta, vaikka niin ovat herttaisia lapsosia.
Jotenki hellyttäviä nämä tyttöpoika -yhdistemänimien keksijät. Missähän laitoksessa noita opetellaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä pyri elämään hiljaisesti. Kunhan vaan elän.
Toivottavasti asenteesi ei kuulu naapurihuoneistoihin!
Toivottavasti kuuluu ja kovaa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä se on se kotirauha? Mulle se on sitä, että kukaan ei luvatta tule ovesta sisään ja että sovittuja pelisääntöjä noudatetaan. Mutta että hyppivät nelivuotiaat möhkäleet? Itsekkyyttä.
Jatkuva tömistely rikkoo kyllä kotirauhaa, olipa äänen lähteenä mikä hyvänsä. Jokainen, joka osaa kasvattaa lapsiaan huomaavaisiksi ihmisiksi, kieltää lastaan hyppimästä jatkuvasti tasajalkaa kerrostalossa. Satunnainen kerta pari viikossa leikki ei haittaa tietenkään mitään. Nyt oli kyse jokapäiväisestä ja toistuvasta paukutuksesta. Minun näkökulmastani naapurit paukutukselle alistava asukas on itse itsekäs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ihan kiva tällainen vertaistukiketju, mutta toisaalta kurjaa lukea miten monella on naapureita, joita ei muiden asukkaiden rauha kiinnosta.
Minusta tämä on jotenkin huvittava keskustelu. Toisten mielestä on itsekästä pitää ääntä kerrostalossa ja toisen puolen mielestä on itsekästä valittaa äänistä kerrostalossa.
Onpa kerrostaloihin eksynyt kerta kaikkiaan itsekästä porukkaa, tavalla tai toisella!
Ihmiset on itsekkäitä ja se oma itsekkyys se joka helpoiten lipeää huomiosta.
”Kun minä vaan haluan istua rauhassa sohvalla mutta naapuri on v*ttu tehny lapsia”
Niinhän se on. Ihmisten mielestä aina muut on itsekkäitä ja itse ei tietenkään ole, vaikka jokainen on varmasti jossain asiassa itsekäs. Sitä kun tahtoo vaan huomata ne muiden viat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se on se kotirauha? Mulle se on sitä, että kukaan ei luvatta tule ovesta sisään ja että sovittuja pelisääntöjä noudatetaan. Mutta että hyppivät nelivuotiaat möhkäleet? Itsekkyyttä.
Jatkuva tömistely rikkoo kyllä kotirauhaa, olipa äänen lähteenä mikä hyvänsä. Jokainen, joka osaa kasvattaa lapsiaan huomaavaisiksi ihmisiksi, kieltää lastaan hyppimästä jatkuvasti tasajalkaa kerrostalossa. Satunnainen kerta pari viikossa leikki ei haittaa tietenkään mitään. Nyt oli kyse jokapäiväisestä ja toistuvasta paukutuksesta. Minun näkökulmastani naapurit paukutukselle alistava asukas on itse itsekäs.
Sanoitkin sen itse: ”MINUN näkökulmastani...”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se on se kotirauha? Mulle se on sitä, että kukaan ei luvatta tule ovesta sisään ja että sovittuja pelisääntöjä noudatetaan. Mutta että hyppivät nelivuotiaat möhkäleet? Itsekkyyttä.
Jatkuva tömistely rikkoo kyllä kotirauhaa, olipa äänen lähteenä mikä hyvänsä. Jokainen, joka osaa kasvattaa lapsiaan huomaavaisiksi ihmisiksi, kieltää lastaan hyppimästä jatkuvasti tasajalkaa kerrostalossa. Satunnainen kerta pari viikossa leikki ei haittaa tietenkään mitään. Nyt oli kyse jokapäiväisestä ja toistuvasta paukutuksesta. Minun näkökulmastani naapurit paukutukselle alistava asukas on itse itsekäs.
Lain mukaan lasten jatkuvakaan tömistely ei ole kotirauhan rikkomista vaikka se sua vittuttaisi kuinka.
Mun lapseni on mm. opetettu kiittämään, tervehtimään, odottamaan kiltisti vuoroaan ja pyytämään anteeksi. Kotona hän saa myös päiväsaikaan hyppiä ja pitää meteliä turvallisuusseikat huomioiden vapaasti, koska liikkuminen kehittää lasta monipuolisesti.
Lastaniko ei kasvateta huomaavaiseksi? Mietipä uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yli 50 vuotta kerrostaloissa asuneena uskallan väittää, että nykyisin kerrostaloissa asutaan paljon hiljempaa kuin aikaisemmin. Kun olin lapsi, lähes joka asunnossa oli vielä pianokin. Päivästä toiseen sai kuunnella seinien takaa Ukko Nooaa ja Tuiki, tuiki tähtöstä - usein jopa samaan aikaan.
Piano on yksi asia, se että adhd/narkkariapina nakuttaa jollain rautakepillä pitkin pattereita mitä ihmeellisempiin kellonaikoihin on ihan toinen.
Vai olisikohan kyseessä naapurin patterin termostaatti joka sitä ääntä pitää? Idiootti.
Alue: Aihe vapaa
Mikä se on se kotirauha? Mulle se on sitä, että kukaan ei luvatta tule ovesta sisään ja että sovittuja pelisääntöjä noudatetaan. Mutta että hyppivät nelivuotiaat möhkäleet? Itsekkyyttä.