Eikö nykyisin edes yritetä elää hiljaisesti kerrostalossa?
Ollessani pieni äitini muistutti aina kerrostaloasunnossamme, ettei lämpöpatteria saa kolistella eikä lattialle tarpeettomasti heitellä/pudotella esineitä. Onko niin, ettei nykyisin enää välitetä eikä ymmärretä elää hiljaisesti, eikö siihen enää pyritä? Villasukissa ei tietenkään tarvitse hipsutella eikä keskustella kuiskaten, mutta voisiko äänten kantautumista muihin asuntoihin yrittää välttää - vai eivätkö ihmiset enää tule ajatelleeksi koko asiaa?
Kommentit (7839)
Vierailija kirjoitti:
Joo iteki ihmettelen tätä, oon asunu koko elämäni kerrostaloissa ja kyllä mulle opetettiin, että mahdollisimman hiljaa pitää olla, kun ei olla yksin tässä talossa. Siis ei mitään sairaalloista, mutta että esim tasajalkaa hyppiminen, pallon pomputtelu ei yksinkertaisesti kerrostalossa ole ok.
Nykysin sitten kun kuuntelee naapureiden menoa, niin huomaa kyllä että vanhemmilla on pallo hukassa. Eletään kuin apinat ja norsut, sellasta meteliä kuuluu. Itselläkin pimahti kun en jaksa naapureiden älämölöä kuunnella (ihan sama minne muutan, aina yläkerrassa joku lastentarha) että olen alkanut opettelemaan pitämään ääntä, jos esim lyön jalan johonkin huudan ihan rauhassa vittusaatana, ihan sama vaikka naapurit kuulis. Plus olen alkanut soittaa musiikkia kovempaa kuin 60 dB (=normaalin puheen voimakkuus), tätäkin vielä 20-v välttelin kun ajattelin että ei kuulu hyviin tapohin sellainen kerrostalossa.
Onkohan nämä nykyiset metelöitsijät sitten muuttaneet maalta kerrostaloon lapsiaan kasvattamaan vai mikä siinä on että ei ymmärretä vähän sääliä alakerrassa asuvaa?
Useimmat ovat muuttaneet savimajoista, teltoista ym. leiriploduhteista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tuossa eräs vistitti että kyseessää oli sxxmaliperhe onko nuiden öykkääjä naapurit sellaisia joiden pappa ei ollut talvisodassa
Talvisodassa oli meteliä ja pauketta. Ei veteraanit kovasta metelistä välittäneet. Olivat tottuneet kovaan paukutukseen. Lasten leikki ja meteli oli pientä linnunlaulua ain.
Eikä kerrostalo sellaisenaan ole kuin neuvosto-ihanne.
Ihmisillä on jäänyt outo käsitys siitä että pitää asua laatikossa ja olla hiljaa laatikossa kuin robotit.
Pitäisi hyväksyä se että ihminenkin on vain eläin ja omaa tahtoa ei sellaisenaan ole. Muutenhan ihminen voisi olla ärsyyntymättä metelistä.
Tunteiden säätely on aika heikko niillä jotka haluavat äärimmäistä hiljaisuutta kerrostaloihin.
Hahaha talvisodassa joo. Nämä möykkäjäthän ovat sotaa paenneita, enimmiltään.
Vierailija kirjoitti:
Naapurini kuuluu turhaan kolisteleviin. Tänä aamuna meinasin saada sydärin, kun vähän ennen aamuseitsemää varmaan kaatoi jonkun kokonaisen hyllyn. Ihan kun se ei riittäisi, että jatkuvasti tiputtelee lattialle jotain ja paiskoo lipaston/kaappien ovia ja siirtelee jotain painavaa arkkua tms joka päivä. En ymmärrä mitä se metelimuija oikein touhuaa aamuisin ennen töihin lähtöä, kun alottaa puolen seiskan jälkeen jonkun järjettömän kolistelun ja jatkaa sitä tunnin ajan ennen kun lähtee töihin. Istuu siis max 10min paikallaan, muuten ravaa ympäri asuntoa, raahaa jotain huonekalua ja tiputtelee tavaroita. J*malauta ennen seitsemää aamulla!
Jouduin lomautukselle ja saisin kerrankin nauttia siitä, että saisin nukkua pitkään, mutta ei. Tuo hirviökolistelija on pilannut aamu-uneni täysin!
Nyt se siirtelee taas jotain kalusteita.
Ou nou, kuulostaa aivan hirveältä seinänaapurilta. En ymmärrä yhtään näitä huonekalujen siirtelijöitä ja kolistelijoita ja tiputtelijoita, eikö heillä ole oikeasti mitään käsitystä siitä kuinka hyvin äänet kantautuvat kerrostaloasunnosta toiseen? Tai sitten eivät vain välitä muista tippaakaan, minäminä ja minun oikeudet. Eräs yläkerran naapuri oli hyvin samanlainen, nuori nainen joka heräsi aamuvarhain kolistelemaan ja norsukävelemään tarmokkaasti ympäri asuntoaan. Työvuorot hänellä alkoivat klo 6 tai klo 8 eli jyske alkoi pahimmillaan puoli viideltä aamuyöllä. Joskus hän myös laittoi stereot pauhaamaan tehdessään aamutoimiaan, siihen viimeistään heräsi jos ei muuhun jytinään. Tämä ihmistyyppi on aivan sietämätön lähinaapurina osuessaan omalle kohdalle samaan rappuun. Ehkä he ovat asuneet ennen okt:ssa eivätkä siten osaa sopeuttaa toimiaan kerrostaloon, tiedä häntä.
Yleensä sanotaan et ulkomaalaiset möykkää, somalit yms, mutta itse suomalaisena olen monesti törmännyt oman maan kansalaisiin siis suomalaisiin, jotka huudattaa musiikkia lujalla, huuto nauraa, karjuu yms, ja nämä ovat enimmäkseen niitä nuoria miehiä, elämänhallinta täysin hukassa, paiskotaan yöllä ja illalla ovia, tömistellåän, kolistellaan, tiputetaan tavaroita valtavalla voimalla lattiaan (mahtaa vuokranantaja tykätä jäljistä lattialla), kiroilua, oikein kunnolla hakataan lattiaan yms
Vierailija kirjoitti:
Jos on ongelmia selittäkää tuo kuka maksaa mistäkin: eli te maksatte vaan omasta asumisestanne mutta meille ei makseta teidän elämänne kuuntelemisesta meidän asunnossamme. Uskomattoman moni hiffaa. Lopultakin hiffaa. Toimii siis.
Taloyhtiössähän yhteisistä kuluista maksetaan osakkeiden suhteessa, eli isommassa asunnossa maksetaan enemmän, vaikkei saataisi enemmän yleisistä tiloista jne. Eli enemmän maksavat voivat meluta enemmän, koska omistavat asuintalon ilmatilastakin ja taloyhtiöstä yksinkertaisesti enemmän. Kukaanhan kerrostalossa ei omista seiniään, vaan kaikki omistetaan osakkeiden suhteessa ja ainoastaan on oikeus käyttää tiettyjä tiloja joista sovittu. Myös tämän vuoksi yhteisöllisyys kannattaa muistaa, ei ole mitään "meidän asuntoamme" kerrostalossa, vaan kiinteistö yhteisomistuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Tiedättekö sen kun välillä melkein itkettää, kun on niin turhautunut naapureiden aiheuttamaan meteliin.
Voi jestas, tiedän! Musta tuntui oikeasti että tulen hulluksi. Meillä oli yläkerrassa nuoripari, jotka rakastivat todella isoon ääneen. Aivan hirveää kuunnella toisten intiimejä asioita ja joita nimenomaan ei haluaisi kuulla. Heippalappua laitoin, mutta ei auttanut. Onneksi muutettiin sieltä pois, nyt saa kotona olla rauhassa.
Mitä muuten täällä ollaan mieltä, kuuluuko edellä mainitut äänet vain elämisen ääniin ja ne täytyy vaan kestää?
Kuka vei danilta kielen? kirjoitti:
Kerrostalohan on sosialistinen laitos.
Ajatuksena on että ihminen olisi joku robotti, eikä elävä vapaa olento.
Eikä ihme kun sosialistiset tapaukset saavat raivokohtauksia lasten melusta ja elämisen luonnollisesta äänistä.
Konsepti on huono. Vaikkakin kyllähän kyläyhteisöissä on eletty pienissä teltoissa jne.
Että ei se meteli sinällään ärsytä vaan se totuus siitä ettei melua oikeasti olekaan. On vain ärsyyntyvä dicktaattori siellä seinän toisella puolen.
Kerrostaloja oli jo muinaisessa Roomassa.
Että se siitä sun sosialismistasi.
Iloinenkunnytrayhallista kirjoitti:
Yleensä sanotaan et ulkomaalaiset möykkää, somalit yms, mutta itse suomalaisena olen monesti törmännyt oman maan kansalaisiin siis suomalaisiin, jotka huudattaa musiikkia lujalla, huuto nauraa, karjuu yms, ja nämä ovat enimmäkseen niitä nuoria miehiä, elämänhallinta täysin hukassa, paiskotaan yöllä ja illalla ovia, tömistellåän, kolistellaan, tiputetaan tavaroita valtavalla voimalla lattiaan (mahtaa vuokranantaja tykätä jäljistä lattialla), kiroilua, oikein kunnolla hakataan lattiaan yms
Tämä kokemus minullakin on. Ulkomaalaiset ovat olleet erittäin rauhallisia naapureita verrattuna suomalaisiin 20-35-vuotiaisiin miehiin. Pidetään äänekkäitä ryyppybileitä, viskotaan kasoittain tupakantumppeja naapureiden parvekkeille, huutokiroillaan kaiken maailman pelejä pelatessa, karjutaan kuorossa urheilua katsoessa, ja pahimmilla tapauksilla on vielä pari viikonloppulasta, jotka saavat aikaan vielä hirveämmän metelin kuin isä itse.
Vierailija kirjoitti:
Joo-o
Kello on yli kymmenen ja yläkerran pentu vaan ravaa, ravaa, ravaa, Jumps jumputi jumpsjumps ja pumps. Aloitteli tuossa kasin maissa. Emmää ymmärrä noita ulukomaan eläviä muutenkaan, mutta tämä pistää mielipiteeni yhä mustemmiksi heitä kohtaan.
Pinoa pöydän päälle tuolia ja sinne kaiutin kattoa vasten. Ja eikun oopperaa täysillä. Itselläsi tietysti vastamelukuulokkeet. Tai lähde kävelylle.Varoita heippalapulla muita naapureita. Toista tarvittaessa.
Kun 3 koiraa,samassa kerroksessa mut eri asunnoissa,haukkuu yhtä aikaa tuntikausia kyllä alkaa ottaan päähän kun tekis mieli levätä ja rauhottua työpäivän jälkeen.
Ei näemmä. Mun yläkerran asukas on joku norsu posliinikaupassa tyyppinen tapaus. Eilen se alkoi vasaroimaan kello 6:45. Vasarointi, sahaaminen ja poraus jatkui kymmeneen. Sit se pelaa videopelejä ja huutaa. Ei oo päivässä montaa hetkeä kun sieltä ei kuuluisi ääniä. 13 aikaan aina hiljenee. Vissiin se nukkuu päiväunet, että se jaksaa taas yöllä paiskoa kaappeja. Oon nyt 2 viikkoa kuunnellut tuota 24/7.
Ymmärrän, että kaupungin Vuokrataloissa ihmiset eivät osaa ottaa muita huomioon ja meno on kuin Torilla . Ei sitten ihme, että lapset juoksee ja kiljuu joka paikassa.
Minä pidin niin paljon tuosta pojan tarinasta ja Danny legosta että hellyin sille puolelle että ei meteli haittaa kerrostailoissa yhtään mitään.
Annetaan lasten leikkiä kovaäänisesti.
Seinäpallokin olisi hauska saada pihapeliksi. Se on tervehenkistä menoa.
Muistatteko kuinka mukavaa oli potkaista täysiä kurainen jalkapallo seinään ja siitä jäi myös jälki?
Sitten vihainen naapurinsetä tuli pihalle huutamaan ja me pojat nauroimme tämän kaljulle?
Heittelimme kävyillä ja kivillä vanhaa paskiaista ja kirosanojen saattelemana juoksimme pakoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapurini kuuluu turhaan kolisteleviin. Tänä aamuna meinasin saada sydärin, kun vähän ennen aamuseitsemää varmaan kaatoi jonkun kokonaisen hyllyn. Ihan kun se ei riittäisi, että jatkuvasti tiputtelee lattialle jotain ja paiskoo lipaston/kaappien ovia ja siirtelee jotain painavaa arkkua tms joka päivä. En ymmärrä mitä se metelimuija oikein touhuaa aamuisin ennen töihin lähtöä, kun alottaa puolen seiskan jälkeen jonkun järjettömän kolistelun ja jatkaa sitä tunnin ajan ennen kun lähtee töihin. Istuu siis max 10min paikallaan, muuten ravaa ympäri asuntoa, raahaa jotain huonekalua ja tiputtelee tavaroita. J*malauta ennen seitsemää aamulla!
Jouduin lomautukselle ja saisin kerrankin nauttia siitä, että saisin nukkua pitkään, mutta ei. Tuo hirviökolistelija on pilannut aamu-uneni täysin!
Nyt se siirtelee taas jotain kalusteita.Ou nou, kuulostaa aivan hirveältä seinänaapurilta. En ymmärrä yhtään näitä huonekalujen siirtelijöitä ja kolistelijoita ja tiputtelijoita, eikö heillä ole oikeasti mitään käsitystä siitä kuinka hyvin äänet kantautuvat kerrostaloasunnosta toiseen? Tai sitten eivät vain välitä muista tippaakaan, minäminä ja minun oikeudet. Eräs yläkerran naapuri oli hyvin samanlainen, nuori nainen joka heräsi aamuvarhain kolistelemaan ja norsukävelemään tarmokkaasti ympäri asuntoaan. Työvuorot hänellä alkoivat klo 6 tai klo 8 eli jyske alkoi pahimmillaan puoli viideltä aamuyöllä. Joskus hän myös laittoi stereot pauhaamaan tehdessään aamutoimiaan, siihen viimeistään heräsi jos ei muuhun jytinään. Tämä ihmistyyppi on aivan sietämätön lähinaapurina osuessaan omalle kohdalle samaan rappuun. Ehkä he ovat asuneet ennen okt:ssa eivätkä siten osaa sopeuttaa toimiaan kerrostaloon, tiedä häntä.
Tämä kolinamuija asuu yläpuolellani. Seinänaapureista ei kuulu juuri mitään ääntä.
Tänään tuo kolistelija aloitti ilmeisesti jonkun kotijumpan, siis hyppimällä. Hyppi, pomppi ja jylisteli lähes tunnin ajan. Kuka, siis KUKA on niin idiootti, että tekee kotonaan jotain steppitreeniä? Minäkin teen nykyisin kotitreenit, mutta niihin ei kuulu minkään sortin hyppimistä, koska otan huomioon alakerran naapurini. Voin mennä sitten ulos tekemään aerobiset.
Vierailija kirjoitti:
Iloinenkunnytrayhallista kirjoitti:
Yleensä sanotaan et ulkomaalaiset möykkää, somalit yms, mutta itse suomalaisena olen monesti törmännyt oman maan kansalaisiin siis suomalaisiin, jotka huudattaa musiikkia lujalla, huuto nauraa, karjuu yms, ja nämä ovat enimmäkseen niitä nuoria miehiä, elämänhallinta täysin hukassa, paiskotaan yöllä ja illalla ovia, tömistellåän, kolistellaan, tiputetaan tavaroita valtavalla voimalla lattiaan (mahtaa vuokranantaja tykätä jäljistä lattialla), kiroilua, oikein kunnolla hakataan lattiaan yms
Tämä kokemus minullakin on. Ulkomaalaiset ovat olleet erittäin rauhallisia naapureita verrattuna suomalaisiin 20-35-vuotiaisiin miehiin. Pidetään äänekkäitä ryyppybileitä, viskotaan kasoittain tupakantumppeja naapureiden parvekkeille, huutokiroillaan kaiken maailman pelejä pelatessa, karjutaan kuorossa urheilua katsoessa, ja pahimmilla tapauksilla on vielä pari viikonloppulasta, jotka saavat aikaan vielä hirveämmän metelin kuin isä itse.
Minulla ne pahimmat naapurit on olleet n. kolmekymppisiä naisia. Kantapääaskellus, ovien paiskominen, huonekalujen raahaaminen, sellanen adhd-meininki, ettei olla hetkeäkään paikallaan. Pahinta on, kun pidetään etkoja ja laittaudutaan vessassa ja huudellaan sieltä vessasta muille asunnossa oleville. Se vessasta huutelu kaikuu todella kovaa alakertaan.
Olen itsekin kolmekymppinen nainen, mutta kotona ollessani lähinnä istun sohvalla ja katson telkkaria. En ymmärrä sitä tarvetta ravata ympäri asuntoa ilman, että hengähtää hetkeäkään. Nykyisellä yläkerran naapurillani tuskin edes on sohvaa, sen verran se siellä kämpässään ravaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapurini kuuluu turhaan kolisteleviin. Tänä aamuna meinasin saada sydärin, kun vähän ennen aamuseitsemää varmaan kaatoi jonkun kokonaisen hyllyn. Ihan kun se ei riittäisi, että jatkuvasti tiputtelee lattialle jotain ja paiskoo lipaston/kaappien ovia ja siirtelee jotain painavaa arkkua tms joka päivä. En ymmärrä mitä se metelimuija oikein touhuaa aamuisin ennen töihin lähtöä, kun alottaa puolen seiskan jälkeen jonkun järjettömän kolistelun ja jatkaa sitä tunnin ajan ennen kun lähtee töihin. Istuu siis max 10min paikallaan, muuten ravaa ympäri asuntoa, raahaa jotain huonekalua ja tiputtelee tavaroita. J*malauta ennen seitsemää aamulla!
Jouduin lomautukselle ja saisin kerrankin nauttia siitä, että saisin nukkua pitkään, mutta ei. Tuo hirviökolistelija on pilannut aamu-uneni täysin!
Nyt se siirtelee taas jotain kalusteita.Ou nou, kuulostaa aivan hirveältä seinänaapurilta. En ymmärrä yhtään näitä huonekalujen siirtelijöitä ja kolistelijoita ja tiputtelijoita, eikö heillä ole oikeasti mitään käsitystä siitä kuinka hyvin äänet kantautuvat kerrostaloasunnosta toiseen? Tai sitten eivät vain välitä muista tippaakaan, minäminä ja minun oikeudet. Eräs yläkerran naapuri oli hyvin samanlainen, nuori nainen joka heräsi aamuvarhain kolistelemaan ja norsukävelemään tarmokkaasti ympäri asuntoaan. Työvuorot hänellä alkoivat klo 6 tai klo 8 eli jyske alkoi pahimmillaan puoli viideltä aamuyöllä. Joskus hän myös laittoi stereot pauhaamaan tehdessään aamutoimiaan, siihen viimeistään heräsi jos ei muuhun jytinään. Tämä ihmistyyppi on aivan sietämätön lähinaapurina osuessaan omalle kohdalle samaan rappuun. Ehkä he ovat asuneet ennen okt:ssa eivätkä siten osaa sopeuttaa toimiaan kerrostaloon, tiedä häntä.
Tämä kolinamuija asuu yläpuolellani. Seinänaapureista ei kuulu juuri mitään ääntä.
Tänään tuo kolistelija aloitti ilmeisesti jonkun kotijumpan, siis hyppimällä. Hyppi, pomppi ja jylisteli lähes tunnin ajan. Kuka, siis KUKA on niin idiootti, että tekee kotonaan jotain steppitreeniä? Minäkin teen nykyisin kotitreenit, mutta niihin ei kuulu minkään sortin hyppimistä, koska otan huomioon alakerran naapurini. Voin mennä sitten ulos tekemään aerobiset.
Jos tuo toistuu eikä jää kertatapaukseksi niin käy ihmeessä sanomassa asiasta. Tai laita heippalappu. Samalla voit pyytää naapuriasi olemaan vähän rauhallisemmin aamuisin. Hyppiminen ja pomppiminen täydellä teholla ei ole järin naapuriystävällistä ja on todella inhottavaa kuunneltavaa alapuolella asuvalle. Voi olla ettei naiselle tule edes mieleen äänien kantautuminen asunnosta toiseen, jos kaikki muut elävät siivosti ja hissukseen.
Entäs kun oikeasti elää todella hiljaista elämää ja kunnioittaa hiljaisuusaikaa, mutta naapuri silti käy ovella valittamassa millon mistäkin ja on yhteydessä isännöitsijäänkin?
Nykyään vain etsitään rajattomuutta sille miten mulkkuja voidaan toisille ihmisille olla, koska "minulla on oikeus".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iloinenkunnytrayhallista kirjoitti:
Yleensä sanotaan et ulkomaalaiset möykkää, somalit yms, mutta itse suomalaisena olen monesti törmännyt oman maan kansalaisiin siis suomalaisiin, jotka huudattaa musiikkia lujalla, huuto nauraa, karjuu yms, ja nämä ovat enimmäkseen niitä nuoria miehiä, elämänhallinta täysin hukassa, paiskotaan yöllä ja illalla ovia, tömistellåän, kolistellaan, tiputetaan tavaroita valtavalla voimalla lattiaan (mahtaa vuokranantaja tykätä jäljistä lattialla), kiroilua, oikein kunnolla hakataan lattiaan yms
Tämä kokemus minullakin on. Ulkomaalaiset ovat olleet erittäin rauhallisia naapureita verrattuna suomalaisiin 20-35-vuotiaisiin miehiin. Pidetään äänekkäitä ryyppybileitä, viskotaan kasoittain tupakantumppeja naapureiden parvekkeille, huutokiroillaan kaiken maailman pelejä pelatessa, karjutaan kuorossa urheilua katsoessa, ja pahimmilla tapauksilla on vielä pari viikonloppulasta, jotka saavat aikaan vielä hirveämmän metelin kuin isä itse.
Minulla ne pahimmat naapurit on olleet n. kolmekymppisiä naisia. Kantapääaskellus, ovien paiskominen, huonekalujen raahaaminen, sellanen adhd-meininki, ettei olla hetkeäkään paikallaan. Pahinta on, kun pidetään etkoja ja laittaudutaan vessassa ja huudellaan sieltä vessasta muille asunnossa oleville. Se vessasta huutelu kaikuu todella kovaa alakertaan.
Olen itsekin kolmekymppinen nainen, mutta kotona ollessani lähinnä istun sohvalla ja katson telkkaria. En ymmärrä sitä tarvetta ravata ympäri asuntoa ilman, että hengähtää hetkeäkään. Nykyisellä yläkerran naapurillani tuskin edes on sohvaa, sen verran se siellä kämpässään ravaa.
Tiedän tunteen kun joutuu adhd-häslän naapuriksi. Virtaa tuntuu riittävän kuin duracellpupulla konsanaan mutta koskaan ei lähdetä esimerkiksi salille tai lenkille purkamaan energiaa. Ehei, heilutaan ja hillutaan asunnossa kuin viimeistä päivää ja annetaan kyytiä niin huonekaluille kuin kaapinoville ja säestetään menoa pudottelemalla tavaroita lattialle. Omalla hyperaktiivisella naisnaapurillani oli ilmeisesti vuodesohva, sitä hän jaksoi kolata ja raahata sekä aamuisin että iltaisin. Mimmi harrasti myös kovaäänistä etkoilua samanhenkisten kavereidensa seurassa, meteli oli toisinaan sanoinkuvaamatonta. Pikkupäissään oleva naislauma kun kiljuu ja hihkuu ja juoksee korkkarit jalassa ympäriinsä sekä luukuttaa musiikkia..voi luoja. Ah sitä hiljaisuutta kun porukka valui baariin siinä yhdentoista tienoilla.
Juuri näin. Painukaa jo ja vähän äkkiä vaikka savimajoihin!